Siirry sisältöön

Eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti esityksen, jolla poistetaan Suomen lainsäädännöstä alaikäisten avioliitot mahdollistava poikkeuslupamenettely. Tämä on tärkeä askel eteenpäin lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien turvaamisessa. 

Avioliitto kuuluu kahdelle aikuiselle, jotka vapaasta tahdostaan haluavat sen solmia. Lainsäädäntö, joka antaa mahdollisuuden alaikäisenä avioitumiseen ei kuulu osaksi yhteiskuntaamme. Lapsien on saatava olla lapsia ja kasvaa turvallisesti täysi-ikäisyyteen. Lainsäädäntömme on turvattava se, että lapsi voi vasta täysi-ikäisenä puhtaasta omasta tahdostaan solmia avioliiton. 

On erikseen kiitettävä oikeusministeri Antti Häkkästä, joka toi eduskuntaan pitkään vaaditun esityksen. Sivistysvaltiossa on täysin välttämättömänä, että avioliiton solmimisen edellytyksenä on täysi-ikäisyys. Kansallisen alaikäisten avioliittomahdollisuuden poistaminen on ensimmäinen vaihe lasten ja erityisesti tyttöjen oikeuksien parantamisessa. 

Hyväksyessämme lakimuutoksen edellytimme, että oikeusministeriö jatkaa valmistelua. Seuraavaksi on tuotava esitykset, joilla kitketään ulkomailla alaikäisenä solmittujen avioliittojen tunnustaminen ja tehostetaan pakottamalla solmittujen avioliittojen päättämistä. Suomi ei saa hyväksyä mitään kulttuurista tai uskonnollista syytä polkea lasten, tyttöjen tai naisten oikeuksia. On hieno uutinen, että valmistelu näissä asioissa oikeusministeriössä on jo käynnissä.

Lapsiavioliittojen kieltämisellä annetaan kansainvälisesti tärkeä signaali siitä, että alaikäisenä avioituminen ei ole Suomessa hyväksyttävää. Ruotsi ja Tanska ja Norja ovat luopuneet poikkeusmenettelystä ja edellyttävät 18 vuoden alaikärajaa avioliiton solmimiselle. YK:n ihmisoikeusneuvosto on kehottanut päätöslauselmassaan jäsenmaita toimenpiteisiin lapsiavioliittojen kieltämiseksi. Lapsiavioliiton määritelmän lähtökohtana on YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ensimmäinen artikla, jonka mukaan alle 18-vuotias on lapsi.

Naisjärjestöjen Keskusliitto on viisaasti muistuttanut, että kysymys alaikäisten avioliitoista on vahvasti sukupuolittunut ja koskee erityisesti tyttöjen oikeuksia. Vuosina 2010–2016 Suomessa on haettu 147 ja myönnetty 119 poikkeuslupaa avioliiton solmimiselle alaikäisenä. Noin 80 prosenttia poikkeusluvan saaneista on ollut tyttöjä. Vain kymmenessä myönnetyssä poikkeuslupapäätöksessä molemmat puolisot ovat olleet alaikäisiä ja kahdessatoista tapauksessa hakijoista ainoa alaikäinen on ollut poika.

Maailmanlaajuisesti 12 miljoonaa tyttöä vuodessa päätyy naimisiin alle 18-vuotiaana, osa jopa alle 10-vuotiaana. Suomen on tehtävä osaltaan tinkimättömästi työtä sen eteen, että saamme lopetettua lapsiavioliitot kaikkialla maailmassa. Suomen kehityspolitiikan painopiste on ollut ja on oltava jatkossakin koulutus sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistäminen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Julkaistu Radiografia lehdessä 1/2019

On helpottava uutinen, että 110 000 uuden työpaikan tavoite on täyttymässä. Pohjoismainen työllisyysaste on ainoa tapa turvata hyvinvointimme. Olen eduskuntatyössäni pyrkinyt edistämään terveydenhuollon laatua ja vaikuttavuutta sekä hyvää työelämää. Olen toiminut valtiovarainvaliokunnassa ryhmäni neuvottelijana. Onnistuimme lisäämään yliopistollisen terveystutkimuksen rahoitusta. Aloitteestani on vakiinnutettu rahoitus hoitotyön tutkimukselle ja lisätty määräraha kansallisten laaturekistereiden pilotille. Saamme vihdoin ehdotuksen siitä, miten kansalliset laaturekisterit Suomessa organisoidaan. On tärkeää, että terveydenhuollon laaturekistereissä mitattaisiin myös diagnostisten palveluiden laatua. Muissa Pohjoismaissa pitkään käytössä olleiden laaturekisterien tarkoitus on lisätä hoidosta syntyvää terveyshyötyä ja potilasturvallisuutta. Myös terveydenhuollon ammattihenkilöt tarvitsevat ajantasaista laatutietoa voidakseen kehittää toimintaa. 

Uusi säteilylaki nostaa röntgenhoitajan roolin tutkimuksen oikeutuksen arviojana korkealle. Uudistuksen myötä röntgenhoitajalla on mahdollisuus toimia peruskuvantamisessa säteilyturvallisuudesta vastaavana. Se tuo uusia mahdollisuuksia röntgenhoitajien ammatilliselle kehittymiselle. Loppuvuodesta saimme yhteistyössä Röntgenhoitajaliiton kanssa välttämättömiä korjauksia asetukseen. Toivottavasti ministeriössä opittiin, että alan ammattilaiset kannattaa ottaa aina mukaan valmistelutyöhön.

Korkeakoululakien muutokset tuovat uusia mahdollisuuksia vastata yhteiskunnan ja työelämän muuttuviin tarpeisiin. Jatkuva oppiminen tulee korkeakoulujen tehtäväksi. jatkossa tehtävänä on röntgenhoitajien koulutuksen ja täydennyskoulutuksen päivittäminen. Jatkan työtä myös sen eteen, että radiografiatieteen opiskelu Suomessa mahdollistuisi.

Yhteistyö Röntgenhoitajaliiton kanssa on tärkeää, jotta voin toimia röntgenhoitajien vaikuttavana äänenä eduskunnassa. Yhteydenotot ja palaute ovat lämpimästi tervetullutta.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

THM, röntgenhoitaja

 Kolmen lapsen äiti

Tiedote 15.2.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa mukaan ikäihmisten hyvän hoivan sekä inhimillisen kohtelun turvaamisen kannalta vanhuspalveluihin tarvitaan tuntuvia parannuksia sekä kestäviä

ratkaisuja kipeään hoitajapulaan, joka vaivaa koko hoiva- ja hoitoalaa.  

”Oli välttämätöntä ja koko Suomelle helpottava uutinen, että hallitus käynnisti tällä viikolla  vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelun,” sanoo Sarkomaa. 

”Osaavan hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava kaikissa ikäihmisten palveluissa, ei ainoastaan opposition lakialoitteen mukaisesti ympärivuorokautisissa palveluissa. Hallituksen aloittamassa valmistelutyössä etsitään kokonaisvaltaiset ratkaisut, joilla turvataan nykyistä paremmin henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen kaikkiin vanhuspalveluihin, ottaen siis huomioon myös hoitajapulasta kärsivän kotihoidon ja arvokasta mutta usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tarpeet. Kokoomus kantaa vastuun kaikista ikäihmisistä”, Sarkomaa linjaa.

”Kokoomus on esittänyt joulukuussa julkaisemassaan seniorikannanotossa vanhuspalvelulain kokonaisremonttia  ja lain velvoittavuuden lisäämistä, sisällyttämällä lakiin hoivatakuun. Hoivatakuu tarkoittaisi nykyistä sitovampia määräaikoja ikäihmisille sopivana ja turvalliseen hoitopaikkaan pääsyssä. Nykyinen vanhuspalvelulaki ei ole riittävästi turvannut esimerkiksi muistisairaan vanhuksen oikeutta päästä hoivakotiin, kun yksin kotona asuminen ei ole enää turvallista ja inhimillistä ”, Sarkomaa sanoo.

Hallituksen käynnistämän työn on määrä valmistua jo vuoden 2019 loppuun mennessä. Työn tavoitteena on tehdä esitykset lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarvioineen.

”Hoitohenkilökunnan määrän ja osaamisen vanhuspalveluissa on perustuttava ikäihmisten yksilöllisen hoivan ja avun tarpeelle. Ikäihmisen hoidon tarpeen arvioimiseksi kokoomus on esittänyt valtakunnallisen hoitoisuusmittarin ottamista käyttöön. On loistouutinen, että tämän keskeisen kokoomuksen tavoitteen toteuttamiseen tähtäävä valmistelu on nyt käynnissä osana vanhuspalvelulain uudistamistyötä”, Sarkomaa linjaa.

”Kokoomus edellytti, että lakiremontin valmistelussa etsitään ratkaisut edistää ikäihmisten toimintakykyä, kuntoutusta ja arjen liikuntaa. Maakuuttavasta hoitokulttuurista on päästävä mahdollisuuteen elää omannäköistä elämää. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn ja lisää entisestään hoivantarvetta. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan”, Sarkomaa sanoo.

”Hallituksen käynnistämän vanhuspalvelulain kokonaisremontin lisäksi on ministeri Annika Saarikon selvitettävä vastuutoimialansa sietämättömät vanhusten ja vammaisten ihmisten hoidon laiminlyönnit. On varmistettava, että epäinhimilliset ja tuomittavat väärinkäytökset kitketään juurineen. Oli tärkeää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo toi  eduskuntaan lisäbudjetin, jossa on lisämäärärahoja hoivan valvontaan. Annan vahvan tuen oikeusministeri Antti Häkkäsen ehdotukselle lisätä vanhuspalvelulakiin säännös vanhuspalvelurikkomuksesta”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen seniorikannanottoon voi tutustua kokonaisuudessaan täällä: https://www.kokoomus.fi/iakkaiden-mahdollisuus-omaehtoiseen-ja-taysipainoiseen-elamaan/

On mainiota, että Helsingin kaupunki on vuosien varrella parantanut käytäntöjään lumen käsittelyssä. Selkeä parannus on tehty myös Hernesaaren lumenkaatopaikan suhteen. Ennen Hernesaaren nokasta saattoi löytää jopa polkupyöriä.

Mereen likaisen ja jätteitä sekä roskia sisältävän lumen ajamista on kitketty mutta ongelma ei ole kokonaan poistunut eikä mereen kaadettu lumi ole puhdasta. Helsingin kaupunkiympäristöviranomaiset ovat juuri todenneet, että lumen kaataminen mereen ei ympäristön kannalta ole edelleenkään ongelmatonta. 

Ympäristövaikutusten vähentämiseksi Hernesaaren kippauspaikan kohdalla oleva merenpohja ruopataan nykyisin vuosittain. Ruoppaamalla yritetään poistaa pohjaan kertynyt hiekoitushiekkaa ja roskat. Näin Helsingin kaupunkiympäristön toimiala twiittasi. Ongelmana on, että mereen päätyneet roskat kulkeutuvat merivirtauksen myötä laajalle alueelle. Muovi on monin tavoin luonnolle haitallista ja mikromuovi ei katoa merestä koskaan. 

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Outi Setälä on todennut, että lumen puhdistamiseen ei ole mahdollisuutta. Lumet kerätään suoraan kaivurilla kuormureihin ja kipataan niistä suoraan mereen.

Hetkenkin maassa ollut lumi sisältää mm. tupakantumppeja ja muuta jätettä sekä silmällä havaitsematonta mikromuovia sekä muita saasteita ja jäämiä. 

Pormestari Vapaavuori on MTV:n haastattelussa 13.2. todennut, ettei tilanne ole ongelmaton kuten myös Helsingin ympäristöviranomaiset ovat näin sanoneet julkisuudessa.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä.

Kannustan kotikaupunkiani jatkamaan toimia Itämeren parhaaksi. Itämerta on suojeltava talvellakin. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 33/2018 vp) kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa. Valiokunta pitää vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyviä kansalaisten kokemuksia lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluottamusta päätöksenteon riippumattomuuteen huolestuttavina. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisusta eikä hakija saa riittävästi tietoa päätöksen taustalla olevista syistä.

Valiokunta toteaa, että aloitteessa ehdotettu lainmuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, eikä tämän vuoksi pidä tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen, mutta toteaa, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 050 384 3996

Valiokunnan mietintö on luettavissa osoitteessa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_33+2018.aspx  

TIEDOTE 14.2.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista etsimään valtakunnallisen ratkaisun tilanteeseen, jossa saastunutta lunta kaadetaan mereen ja vesistöihin. Sarkomaa ehdottaa likaisen lumen määrittelemistä jätteeksi, mikä edellyttäisi muutosta jätelaissa. 

Helsingissä lunta on kipattu mereen Vuosaaren satamassa ja Hernesaaressa koko talven. Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan lumi pitäisi kaataa maa-alueille. Ympäristökeskus voi vain suositella, että lumet kaadettaisiin maalle, sillä jätelaki ei nykyisellään estä lumen mereen kaatamista.

”Itämertamme ja vesistöjämme on suojeltava vuoden ajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. Mereen joutunut jäte kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan”, Sarkomaa toteaa.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Ruotsissa siis likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi.  Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat mm. lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin, kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen. 

Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Helsingissä erillistä kieltoa ei ympäristönsuojelumääräyksissä toistaiseksi ole ollut. 

”Jos Turkukin on jo kieltänyt lumen ajon mereen, niin kyllä Helsingin on nyt viimeistään oltava Itämeren ystävä. Oulu on esimerkiksi ratkaissut asian kaavoittamalla lumenkaatopaikkoja. Voisimme ottaa muista kaupungeista oppia, jotta lumityömme toteutuisivat kestävästi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
09 432 3033

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskuntakauden parhaita tuloksia on asettamamme työllisyys- ja taloustavoitteiden saavuttaminen. Ilman meidän kokoomuslaisten periksi antamatonta työtä se ei oli ollut mahdollista. Seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana Suomella on edessään monia vaikeita ongelmia, kuten ilmastonmuutos, väestön rakenteen muutos ja teknologinen murros. Rakenteellinen työttömyys on edelleen korkea eikä kestävyysongelmaa ole ratkaistu. Kokoomusta tarvitaan enemmän kuin koskaan. Me haluamme rakentaa Suomea, jossa kaiken ikäisten on hyvä asua ja elää. Hyvinvointiyhteiskuntaa, jossa työ kannattaa aina ja jossa saa tehdä.

Alkuviikosta julkaistussa valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorossa todetaan, että julkisen talouden kestävyyden turvaamiseksi pidemmällä aikavälillä on välttämätöntä jatkaa rakenteellisten uudistusten toteuttamista. Talouskasvu ei korjaa rakenteita vaan uudistukset on tehtävä meidän poliitikkojen toimesta.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Toivotan sinut tervetulleeksi mukaan tekemän vaalityötä sinulle sopivalla tavalla. Laitathan viestiä, jos haluat vaalikampanjan tiimoilta sähköpostia tai kirjepostin. Vaalipäällikkönäni toimii Anniina Pylsy Anniina anniina_pylsy@hotmail.com  ja tiedotuspäällikkönä Nina Sillantaka nina.sillantaka@gmail.com. Luvassa on mukavia tilaisuuksia ja kaiken kokoista kivaa yhdessä tekemistä sekä ensi käden tietoa kokoomuksen valmistautumisesta kevään eduskuntavaaleihin. Tervetuloa myös mukaan tuleviin kiinnostaviin tilaisuuksiin!

Tässä kirjeessä:

  • Tulevia tapahtumia
  • Ikäihmisten hoivan epäkohdat kitkettävä juurineen
  • Syövän voittamiseksi tarvitaan tutkimusta
  • Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kiellettävä lailla
  • HPV-rokote otettava osaksi poikien rokoteohjelmaa
  • Valinnanvapauslailla ihminen keskiöön vammaisten palveluissa

Tulevia tapahtumia

Kokoomuksen toimintapäivä la 9.2

Kokoomusyhdistykset järjestävät erilaisia tempauksia ja tilaisuuksia kaupunkilaisille. Olen mukana:

klo 11 Espresso House Lauttis, Otavantie 9

klo 12 Narinkkatori

Menossa mukana ministeri Mykkänen ja muuta kokoomusväkeä.

After Walk ke 13.2 klo 17.00

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk - kävelylle. Keskiviikkona 13.2 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Mukana myös BeAlive Health Club Töölöstä. Täyden palvelun hyvinvointiklubi, joka haluaa inspiroida ihmisiä liikkumaan ja voimaan kokonaisvaltaisesti hyvin. Tule mukaan ja tuo myös ystäväsi💚

Kävelyn jälkeen kokoonnumme eduskunnan Päätaloon ystävänpäivän etkokahveille. Eduskunnan tiukentuneista turvallisuusohjeista johtuen vierailulle tulee ilmoittautua ennakkoon. Muistathan ilmoittautua mukaan TÄÄLLÄ.

Eduskuntavierailu to 21.2 klo 18.15

Tervetuloa mukaan tapaamaan ja vaihtamaan ajankohtaiset politiikan kuulumiset Helsingin ja Suomen asioista eduskuntaan to 21.2 klo 18.15! Keskustelun jälkeen on opastettu kierros uudistetussa eduskuntatalossa. Ilmoittaudu mukaan lähettämällä minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi. Saapumisohjeet saatte vahvistusviestissä.

Senioriparlamentti eduskunnassa ke 6.3 klo 16

Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan senioriasioista eduskuntaan. Tilaisuuden avaa puhemies Paula Risikko. Omat alustuksensa pitävät verkoston pj Markku Eestilä sekä emeritaprofessori Sirkka-Liisa Kivelä. Pidän tilaisuudessa senioriverkoston varapuheenjohtajana puheenvuoron. Aikaa on varattu myös keskustelulle.

Eduskunnan turvajärjestelyjen vuoksi ilmoittautumiset erityisruokavalioineen pyydetään lähettämään su 3.3. mennessä osoitteeseen lenita.ketola@eduskunta.fi.

Hyvinvointi syntyy työtä tekemällä ja itsestä sekä läheisistä huolehtimalla pe 15.3. klo 17.30-20.00

Tule viettämään mukavaa iltaa järjestämääni Hyvinvointiseminaariin sekä kuuntelemaan ja keskustelemaan, kuinka edistää hyvää työelämää – työtä ja yrittäjyyttä sekä hyvinvoinnin edellytyksiä Suomessa ja Euroopassa. Tilaisuus järjestetään kokoustila Anna K:ssa, Annankatu 24, 5. kerros. Hyvinvointiseminaarista saadut varat käytetään vaalikampanjani rahoittamiseen. Lisätietoa antaa Anniina Pylsy, p. 050 912 2054 tai anniina_pylsy@hotmail.com. Ilmoittautuminen ja maksuohjeet TÄÄLLÄ.

Kierrätyspäivän etkot su 17.3 klo 10-15

Tukiryhmäni järjestää kierrätyspäivän etkot Konepajan Brunossa, Granholminkuja 2. (Aleksis Kiven Katu 17 A). Etkoilemme pöydässä 7. Voit osallistua kierrättämiseen tulemalle paikan päälle ostoksille tai lahjoittamalla tavaraa. Kaikki kierrätyspäivän etkoista saatu tuotto käytetään vaalikampanjani tueksi. Kierrätyspäivän etkoja organisoi Nina Virto-Väisänen. Ole Ninaan yhteydessä (ninavirtovaisanen@gmail.com tai p. 050 550 2468) mikäli haluat lahjoittaa.

Ikäihmisten hoivan epäkohdat kitkettävä juurineen

Hoivakoti Esperi Caren tapausta on kestämätön ja tuomittava. Kaikki ikäihmisten hoivan epäkohdat on kitkettävä juurineen. On välttämätöntä, että viranomaiset tutkivat pohjamutia myöten esillä olleet vakavat tapahtumat ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään viipymättä. Kokoomuksen aloitteesta vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettiin, kun kuluvan vuoden valtion budjettiin lisättiin määrärahoja oikeusasiamiehen kanslialle

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa ja vanhustenhuollon haasteet tulivat jo silloin tutuiksi.

On selvää, että tarvitsemme lisää hoitajia vanhusten hyvän hoidon, hoivan ja inhimillisen kohtelun takaamiseksi. Opposition ehdottamassa hoitajamitoitusluvussa on kyse vain ympärivuorokautisesta hoivasta ja kotihoidon hoitajatarve sekä omaishoidon tarvitsema tuki sivuutettiin täysin. Kokoomus haluaa varmistaa, että kaikki ikäihmiset saavat hyvän hoidon. 

Koulutettu hoitohenkilöstö sekä hoitotyön laadukas johtaminen ovat hoivan ja hoidon laadun turvaamisessa avain asemassa.  

Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Eduskunnassa on tällä viikolla kuultu asiantuntijoita asian ratkaisemiseksi. THL:n mukaan vanhuspalveluihin tarvitaan kipeästi lisää toimintakyvyn tukemisen ammattilaisia. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää omannäköistä elämää iästä tai sairaudesta riippumatta.

Suomalaisten on voitava luottaa siihen, että sote-alalla työskentelee sitoutuneita ja osaavia ammattilaisia myös tulevaisuudessa. Siksi opetusministeri Gahn-Laasonen palautti oppilaitosten mahdollisuudet pääsy- ja soveltuvuuskokeiden käyttöön sellaisiksi kuin ne olivat ennen kuin soveltuvuuskokeiden täysimääräinen hyödyntäminen opiskelijavalinnassa estettiin edellisellä hallituskaudella. Olen toistuvasti asiaa kirittänyt ja nyt asiaa etenee.

Neuvolat mukaan lukutalkoisiin

On ilouutinen, että kaikille vuosina 2019-2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Suomen Kulttuurirahasto on panostanut 1,2 miljoonaa euron Lukulahja lapselle -ohjelmaan. Aloitteestani valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajat päättivät lisätä Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 euroa vuosina 2018 ja 2019. Lisäys mahdollistaa valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Olen pitkäjänteisesti pitänyt esillä lapsille lukemisen merkitystä.

Syövän voittamiseksi tarvitaan tutkimusta

Suomalainen syövän hoito on maailman huipputasoa. Haasteena on edelleen useiden syöpien huono ennuste ja alueelliset erot hoidossa. Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Johtamani eduskunnan syöpäverkosto on toiminut aktiivisesti kansallisen syöpäkeskuksen perustamiseksi. 

Hyvässä syövän hoidossa jokainen syöpään sairastunut suomalainen saa yhdenvertaisesti parhaan hoidon, kuntoutuksen ja tuen iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kiellettävä lailla

Tällä viikolla vietettiin kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää. On hälyttävää, että Suomessa ei ole ainuttakaan tapausta, jossa uhri tai joku muu olisi tehnyt rikosilmoituksen tytön silpomisesta. 

Jätin viime vuonna tyttöjen päivän aamuna toimenpidealoitteen, jossa esitetään tyttöjen ja naisten sukupuolielin silpomisen kieltämistä erillislailla. 

HPV-rokote otettava osaksi poikien rokoteohjelmaa

Tällä hetkellä virusta ehkäisevä HPV-rokote kuuluu vain tyttöjen kansalliseen rokoteohjelmaan. THL:n vaikutusarviointiraportti suosittelee HPV-rokotteen sisällyttämistä poikien rokoteohjelmaan. Kannustan vastuuministeriötä ulottamaan HPV-rokotteen myös pojille, sillä rokotteen antaminen kaikille on pieni hinta syöpiä ennaltaehkäisevänä toimena. Rokotekattavuuden turvaamiseksi ehdotan rokotevelvollisuutta. Onhan maassamme jo oppivelvollisuus.

Valinnanvapauslailla ihminen keskiöön vammaisten palveluissa

Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa olemme käsitelleet kansalaisaloitetta vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettamisesta. Vammaispalvelujen asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin palvelujen järjestämistavan valinnasta ja palvelujen toteuttamisesta päätettäessä. valinnanvapauslaki tuo ratkaisuja nykyongelmiin ja lisää ihmisten itsemääräämisoikeutta tuoden ihmisen etusijalle nykyisen järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen vaihtoehto kilpailutukselle sekä keino saada ihmisten ääni kuuluviin.

Talvisin terveisin

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel, mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä kokoomuksen seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava.

Esitimme vanhuspalvelulain sitovuuden lisäämistä ja sen osana hoivatakuuta, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Hoivatakuu toisi nykyistä sitovammat määräajat hoitoon pääsyyn, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia. Vanhuspalvelulaki on kokonaisuutena arvioitava ja tehtävä kunnollinen remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja henkilöstön määrä on laitettava kuntoon.

Oppositio on esittänyt mekaanista 0,7 hoitajamitoitusta pelkästään ympärivuorokautiseen hoitoon ja jättänyt kylmästi syrjään sen vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas. Vuoden 2018 THL:n vanhuspalvelujen tila -kysely kertoo, että kotihoidon päivittäinen asiakasmäärän on kaksinkertaistunut parissa vuodessa. Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi myös kotihoidossa ja omaishoitajien tukena.

Opposition lakiesitys hoitajamitoituksesta on ikäihmisten hoivaa eriarvoistava, ja puolet vanhuspalveluja käyttävistä ikäihmisistä on sivuutettu kokonaan. Yksittäisenä toimena opposition esitys pakottaisi kunnat siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon jo nyt tiukalla olevista kotihoidon palveluista. 

Hoitajapula on vakava tosiasia jo nyt koko vanhustenhuollossa. Kokoomus haluaa kantaa vastuuta kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen.

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen.

Kokoomuksen kanta on selkeä. Hoitajia on lisättävä sinne, missä ihmisen hoito sitä edellyttää. Kokoomuksen ehdottaman valtakunnallisen hoitoisuusmittarin avulla on mahdollista huomioida vanhusten yksilöllisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve. Henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan siten kohdentaa hoidettavien hoidon tarpeen ja muiden mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden mukaan.

Keskiviikkona käydyssä välikysymyskeskustelussa vanhusten hoidosta oppositiosta irvailtiin vanhuksen toimintakykyä kartoittavaa hoitoisuusmittaria verraten sitä kuumemittariin.

Tällainen väheksyvä puheenvuoro on hoitoalan ammattilaisten näkökulmasta loukkaava. Hoitoisuusmittari on oikea, tutkittuun tietoon pohjautuva työkalu, jota käytetään jo monessa sairaanhoitopiirissä. Nyt se pitää saada valtakunnalliseksi. Tämä lisäisi vanhusten yhdenvertaisuutta, kun vanhuspalvelulaissa ohjattaisiin selvittämään palvelun tarve jokaisen ikäihmisen kohdalla. Niukat hoitajavoimavarat on kohdennettava ihmisen hoivan tarpeen mukaan.

Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan.  Mahdollisuus ulkoilla halutessaan, kuntouttavat palvelut ja toimintakyvyn säilyttäminen on oltava osa kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten kanssa. Jokaisella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää turvallista ja omannäköistä elämää iästä tai sairaudesta riippumatta.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

röntgenhoitaja & terveydenhuollonmaisteri

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava. Toimin kokoomuksen senioriverkoston varapuheenjohtajana.  Vanhuspalvelulaki on kokonaisuudessaan arvioitava uudestaan ja tehtävä kunnollinen remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja henkilöstön määrä on laitettava kuntoon. 

 Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tilanteeseen tarvitaan korjausliike. Jokasella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää omannäköistä  elämää iästä tai sairaudesta riippumatta. Mahdollisuus ulkoilla halutessaan, kuntouttavan palvelut ja  toimintakyvyn säilyttäminen on oltava  osa kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten kanssa.

Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on saadettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti.  Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkä.  

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. Opposition ehdottamassa hoitajamitoitusluvussa on kyse vain ympärivuorokautisesta hoivasta. Sen lisäksi on hoitajia riitettävä myös kotihoitoon  ja muihin palveluihin. Olen tyytyväinen, että vanhuspalvelulain uudistamisen valmistelu on käynnissä niin, että esitykset saadaan heti uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kunnissa on viisasta tehtävä ripeitä toimia hoitohenkilöstön työn houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Hoitajien riittävä määrä vanhustenhoidon laadun perusta

Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraavaan järjestämääni after walk – kävelytapahtumaan. Keskiviikkona 13.3 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Ota ystäväsikin mukaan. Kävelyllä on mahdollisuus keskustella Helsingin ja Suomen asioista. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Tiedote 8.2.2019

Julkaisuvapaa heti

Opposition lakiesitys hoitajamitoituksesta on ikäihmisten hoivaa eriarvoistava, ja puolet vanhuspalveluja käyttävistä ikäihmisistä on sivuutettu kokonaan, moittivat kokoomuksen kansanedustajat, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho.

”Kokoomus esitti viime vuoden lopussa julkaisemassaan senioriohjelmassa vanhuspalvelulain sitovuuden lisäämistä ja sen osana hoivatakuuta, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Hoivatakuu toisi nykyistä sitovammat määräajat hoitoonpääsyyn, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia”, kokoomusedustajat sanovat.  

”Oppositio sen sijaan on esittänyt mekaanista 0,7 hoitajamitoitusta pelkästään ympärivuorokautiseen hoitoon ja jättänyt kylmästi syrjään sen vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas”, edustajat muistuttavat.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi myös kotihoidossa ja omaishoitajien tukena”, kokoomusedustajat painottavat.

Yksittäisenä toimena opposition esitys pakottaisi kunnat siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon jo nyt tiukalla olevista kotihoidon palveluista. Mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsisi heti arviolta 4200 uutta työntekijää ympärivuorokautiseen hoivaan. 

”Hoitajapula on vakava tosiasia jo nyt koko vanhustenhuollossa. Kotihoidossa olevien vanhusten määrä ja palveluiden tarve kasvavat koko ajan. Kokoomus haluaa kantaa vastuuta kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Siksi tarvitaan koko vanhuspalvelulain remontti. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen”, kokoomusedustajat sanovat.

”0,7-hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei takaa hyvää hoitoa. Ihmisen tarvitseman avun tulee ratkaista se, paljonko hoitajia ja millaista osaamista tarvitaan. Hoitajia on lisättävä sinne, missä ihmisen hoito sitä edellyttää. Kokoomuksen ehdottaman valtakunnallisen hoitoisuusmittarin avulla on mahdollista huomioida vanhusten yksilöllisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve. Henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan siten kohdentaa hoidettavien hoidon tarpeen ja muiden mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden mukaan”, edustajat sanovat.

Keskiviikkona käydyssä välikysymyskeskustelussa vanhustenhoidosta kuultiin oppositiosta irvailua, kun vanhuksen toimintakykyä kartoittavaa hoitoisuusmittaria verrattiin kuumemittariin.

“Tällainen halveksiva puheenvuoro on hoitoalan ammattilaisten näkökulmasta loukkaava.  Hoitoisuusmittari on oikea, tutkittuun tietoon pohjautuva työkalu, jota käytetään jo monessa sairaanhoitopiirissä. Nyt se pitää saada valtakunnalliseksi. Tämä lisäisi vanhusten yhdenvertaisuutta, kun vanhuspalvelulaissa ohjattaisiin selvittämään palvelun tarve jokaisen ikäihmisen kohdalla. Niukat hoitajavoimavarat on kohdennettava ihmisen hoivan tarpeen mukaan”, kokoomuskaksikko alleviivaa.  

”Kokoomus tekee työtä sen eteen, että jokainen vanhus saa hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Kaikille hoitajilla on oltava mahdollisuus tehdä osaamistaan vastaavaa työtä”, edustajat summaavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Mia Laiho

050 433 6461

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram