OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaden suomalaisnuorten osaaminen on jälleen heikentynyt. Voidaan puhua jopa romahduksesta. Syistä tähän ilmiöön eivät ole tutkijatkaan yksimielisiä.
Selvää kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee voimakkaasti jatkaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolullaan ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Varhaiskasvatuksella on tämän turvaamisessa keskeinen rooli. Panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Varhaiskasvatusta on syystä kehitetty viime vuosina.
Tämä edellyttää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Siksi Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lasten osallistumisasteen nostamiseksi erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta ja erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota.
Vaikuttavan varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät kelpoisen henkilöstön saatavuuteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja kasvatustieteiden maistereiden osalta. Varhaiskasvatuksen askelmerkit asetettiin vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Sillä haluttiin vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua selkeyttämällä tehtävänimikkeitä ja nostamalla henkilöstön koulutustasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulupolulle.
Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkamäärän nosto 1400 paikkaan vuodessa. Viimeisimpänä on tehty päätös 875 uudesta varhaiskasvatuksen opettajan paikasta. Varhaiskasvatusjärjestelmä ja opettajakoulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, jotta vuoden 2030 henkilöstörakenne saavutetaan ja turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo osaltaan varmistaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä?
Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa(kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.
Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.
Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma.
”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.
Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.
Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.
Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.
Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.
Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.
Eduskunnan Syöpäverkoston varapuheenjohtaja Eeva-Johanna Elorannan kanssa otimme asiaan tänään kantaa. Kannanotossa painotin Syöpäverkoston puheenjohtajana erityisesti sitä, että HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet.
Eloranta muistutti, että inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua
Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.
Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat.
Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 prosenttiin ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.
Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.
Valmistelimme Elorannan kanssa kansanedustajien allekirjoitettavaksi kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien, kondyloomien ja papilloomien hävittämiseen rokottamalla EU:n ja WHO:n tavoitteiden mukaisesti. Vastuuministerin on vastattava kysymykseen kolmen viikon kuluessa kysymyksen jättämisestä.
Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) ja varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (Sdp) ovat tehneet kirjallisen kysymyksen Suomen sitoutumisesta HPV:n aiheuttamien syöpien ja tautien hävittämiseen rokottamalla. Kirjalliseen kysymykseen kerätään allekirjoituksia myös muilta edustajilta.
Tänään 4. maaliskuuta vietetään kansainvälistä HPV-tietoisuuspäivää. Tietoisuuden lisääminen on tärkeää, sillä ihmisen papilloomaviruksen eli HPV:n aiheuttama yhteiskunnallinen sekä inhimillinen tautitaakka on merkittävä. HPV aiheuttaa naisilla ja miehillä useita eri syöpiä sekä kondyloomia ja papilloomia. Yleisin HPV:n aiheuttama syöpä on kohdunkaulan syöpä.
”HPV:n aiheuttamat taudit vaikuttavat lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen, aiheuttavat työ- ja opintopoissaoloja sekä kuormittavat terveydenhuoltoa. Suomalaisten lapsitoiveiden täyttymisen ja Pohjoismaiden matalimman syntyvyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää ehkäistä ja hävittää lisääntymis- ja seksuaaliterveyteen vaikuttavat sairaudet”, sanoo Sari Sarkomaa.
Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan HPV:n aiheuttamat taudit näkyvät vastaanotolla päivittäin. Pahimmillaan HPV:n aiheuttamat syövät uhkaavat elämää. Lisäksi muut HPV:n aiheuttamat taudit aiheuttavat usein pitkäaikaista terveys- ja hyvinvointihaittaa, joka koskettaa erityisesti nuoria.
”Inhimillisen ja terveyden edistämisen näkökulmien lisäksi myös terveydenhuollon kantokyvyn parantamiseksi kaikki vältettävissä oleva terveydenhuollon kuormitus tulisi ehkäistä. HPV:n aiheuttamien elämää uhkaavien syöpien sekä seksuaaliterveyteen ja nuorten hyvinvointiin kielteisesti vaikuttavien kondyloomien hävittäminen rokottamalla on kansanterveydellisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti perusteltua”, sanoo Eeva-Johanna Eloranta.
”Suomen tulee sitoutua Euroopan unionin ja WHO:n tavoitteisiin hävittää HPV:n aiheuttamat syövät, kondyloomat ja papilloomat”, sanovat edustajat.
Euroopan unionin vuonna 2021 julkaiseman syöväntorjuntasuunnitelman yksi kärkihankkeista on HPV:n aiheuttamien syöpien eliminointi EU:n jäsenmaista vuoteen 2030 mennessä nostamalla tyttöjen rokotuskattavuus yli 90 % ja merkittävästi nostamalla poikien rokotuskattavuutta. Maailman terveysjärjestö WHO:n tavoitteena on hävittää rokottamalla HPV:n aiheuttama kohdunkaulan syöpä sekä kondyloomat.
Euroopan komission tuore suositus kannustaa jäsenvaltiota lisätoimiin rokotteilla ehkäistävien syöpien hävittämiseksi. Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtajisto pitää välttämättömänä, että Komission suosituksen mukaisesti HPV-eliminaatiotavoite sisällytetään myös tulevaan kansalliseen syöpästrategiaan.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja
uusien valtiopäivien kaksi tärkeintä asiaa ovat kansalaisten turvallisuus ja valtion talouden kuntoon laittaminen eli hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa, joten nämä asiat ovat aivan keskeisiä eduskuntatyössäni.
Olin hallitusneuvottelijana talousryhmässä, jossa saimme aikaan hyvin vaikeita mutta välttämättömiä linjauksia. Vakavasta taloustilanteesta huolimatta panostukset sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ovat mittavia. Haluamme, että suomalaiset ovat maailman myllertäessä turvassa.
Venäjän käynnistämä julma hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta. Viestimme on selvä: Suomi tukee urheaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarve.
Ukraina tarvitsee modernimpaa kalustoa, enemmän ja nopeammin. Lännen on nostettava omaa puolustusteollisuuden kapasiteettiaan, ja tätä kapasiteettia on käytettävä Ukrainan tukemiseen. Samalla vahvistamme Suomen ja Naton puolustuskykyä.
Suomi tukee Ukrainan tietä kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisillä areenoilla Suomi ajaa Venäjä-pakotteiden tiukentamista ja pakotteiden kiertämisen ehkäisemistä.
Tunnen, kuten varmasti me kaikki tunnemme, suurta kiitollisuutta siitä, että saimme vietyä Suomen Naton jäseneksi. Adolf Ehrnroothin sanoin: ”Ei koskaan enää yksin.”
Turvallisuuspoliittinen tilanne lähialueillamme ja maailmassa on arvaamaton. Jatkamme työtä maamme turvaverkon vahvistamiseksi. Parhaillaan käsittelemme selontekoa osallistumisestamme Naton rauhan ajan tehtäviin. Itärajan tilanne ja erilaiset modernimmat turvallisuusuhat ovat arkipäivää, joiden kanssa Suomen on pärjättävä ja me pärjäämme. Kokonaisturvallisuus on moninainen asia. Olemme vahvasti varautuneita.
Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.
Tässä kirjeessä:
Tervetuloa tapaamaan
Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille
Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön
Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat
Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle
Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa
Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme
AfterWalk kävellään taas Töölönlahdella samalla vaihtaen kuulumisia. Otathan mukaan myös ystäväsi. Kokoontuminen Pikkuparlamentin (Arkadiankatu 3) edustalla.
To 18.4. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä
Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi
Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille
Vallan vaihto ja uuden presidentin viralliset virkaanastujaiset ovat eduskunnassa tulevana perjantaina. Sauli Niinistö uudisti presidentin ja eduskunnan yhteydenpidon tiiviiksi. Sen linjan jatkamisessa tulevana perjantaina virkaan astuva uusi presidentti Alex tekee varmasti mainiota työtä. Turvallisuutta rakennetaan yhdessä.
Välitän Alexin kiitokset: ”Meillä on ollut huikea joukkue tätä tekemässä. Haluan kiittää teitä jokaista siitä, että olette olleet mukana tukemassa ja tekemässä tätä kampanjaa. On se ollut äänestämällä, puhumalla hyvää, osallistumalla tapahtumiin, tekemällä vuoroja Stubbiloissa, jakamalla esitteitä tai tukemalla kampanjaa taloudellisesti. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.”
Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön
Lastensuojelulaitoksista karkaa vuosittain noin 3800 lasta. Hatkaan lähteneet lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmiten vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Esitän, että osana hallituksen valmistelemia toimia jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan rakennettaisiin lapsiasiainvaltuutetun ehdottamia hoitolaitoksia, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi. Lue lisää blogistani
Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat
Olen eri mieltä Vartiaisen esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Luopuminen toisi vain suurta vahinkoa. Tavoite segregaation purusta on tärkeä, mutta keino on väärä. Painotetun opetuksen lakkauttaminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys korostuisi. Painotettua opetusta pitää lisätä ja tietoa siihen hakeutumisesta. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. Kysytään oppilailta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lue lisää blogistani
Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle
Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Talouden tasapainottamisessa työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä, mutta haittaverotuksen puolella on tekemätöntä. Hallituksen on syytä valmistella terveysperusteinen vero, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin. Vero ohjaisi kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan.Lue lisää
Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa
Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaalia väkivaltaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu pitkään ajamani tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kriminalisointi erillislailla nykyistä säätelyä selkeämmin. Tein asiasta lakialoitteen viime kaudella. Iloitsen, että lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Lue lisää kolumnistani.
Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme
Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun. Hallitusohjelmassa ja Helsingin kaupunkistrategiassa on poikkeuksellisen paljon lisämäärärahoja ja toimia, joiden tavoite on varmistaa se, että opettajat voivat keskittyä opettamiseen ja oppilaat oppimiseen. Lue lisää kolumnistani.
Syöpästrategia on askel kohti yhdenvertaisempaa ja yksilöllisempää syövän hoitoa, tukea ja kuntoutusta sekä liikunnan edistämistä unohtamatta. Syöpästrategian teon mahdollistaa määräraha, jonka saimme sovittua valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden jäsenten kanssa yhdessä osana budjettikäsittelyä. Strategian valmistelua koordinoi Kansallinen Syöpäkeskus.
Ministeri Helena Pesolan kanssa johtamamme Kokoomuksen Seniorifoorumi kokoontui Pikkuparlamenttiin ajankohtaisten turvallisuuspoliittisten kysymysten parissa. Turvallisuuspolitikan ajankohtaisista asioista kanssani tilaisuudessa puhuivat kollegat Pekka Toveri ja Jarno Limnéll .
Ajatukset ja palaute ovat aina lämpimästi tervetulleita, pidetään yhteyttä.
Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja, kaupunginvaltuuston- ja hallituksen jäsen
Pisa-tutkimuksissa ja muissa arvioinneissa ilmennyt peruskoulujen oppilaiden oppimistulosten lasku on vakava ilmiö, joka näkyy karulla tavalla nuorten elämässä. Lähes 15 % ikäluokasta ei saavuta minimitason osaamista päättäessään peruskoulun. Samankokoinen joukko keskeyttää ammattiopintonsa toisella asteella.
Ilmiön syistä tutkijatkaan eivät ole yksimielisiä. Yhteiskunta on muuttunut, oppiminen on murroksessa. Älylaitteiden käyttö nakertaa muihin asioihin käytettyä aikaa. Lukuharrastus ja kaiken oppimisen perustana oleva lukutaito ovat hiipuneet.
Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun ja varmistaa, että kaikki kaupunkimme lapset saavat riittävät perustiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon, edelleen työelämään tai jatko-opintoihin ja tavoittelemaan omia unelmia. Tavoitteemme on monin toimin tukea oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen koulu on hyvä koulu. Lisäsimme kaupunginvaltuustossa tämän vuoden budjettiin päiväkodeille ja kouluille määrärahoja 680 euroa jokaista lasta kohden.
Monissa kouluissamme on aloitettu käytäntö, jossa opettaja kerää kännykät tunnin alussa laatikkoon Tavoite on, että vastaavia toimia tehdään kaikissa Helsingin kouluissa. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua kännyköiden käyttöön, muuhun opetusta häiritsevään toimintaan, kiusaamiseen ja kouluväkivaltaan lisätään myös lakimuutoksin. Kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa vahvistetaan sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussaan.
Oppimistulosten nostamiseen tulee vahvaa valtakunnallista vetoapua, kun myös maan hallitus lisää perusopetuksen rahoitusta 200 miljoonalla. Erityisesti matematiikan ja lukemisen oppimista vahvistetaan. Oppimisen tukea korjataan niin, että oppilaat saavat paremmin tarvitsemansa avun. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden on jatkossa tarvittaessa mahdollista saada kaksi vuotta valmistavaa perusopetusta.
Korjaustoimia tehtäessä on kuultava opettajia ja annettava mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Ensimmäiseksi on haudattava esitykset painotettujen luokkien lakkauttamisesta. Liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat ovat tärkeitä oppilaille ja opettajille. Painotetun opetuksen tarjontaa ja tiedotusta on viisasta lisätä eri puolilla kaupunkia. Kysytään lapsilta, nuorilta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema. Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.
Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos. Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi. On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.
Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.
Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia. Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset Arkadianmäen ja kotikaupunkini politiikan tapahtumista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.
Keskusrikospoliisin selvitys paljastaa rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien ja entistä vakavampien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Myös rikosten uhrit ovat entistä nuorempia. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavana aikana 9–11-vuotiaiden lasten ryöstörikokset kasvoivat 76 prosenttia.
Useimmat alle 15-vuotiaista kovassa rikoskierteessä olevista lapsista on sijoitettu lastensuojelulaitokseen. Lasten suojelun kannalta lastensuojelulaitoksista karkaaminen eli hatkaaminen on vakava ongelma.
Hatkalaiset voivat jatkaa rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä, kun poliisin keinot puuttua toimintaan ovat rajalliset. Hatkaan lähtee arviolta noin 3 800 lasta ja nuorta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hatkaan lähteminen on helppoa ja se altistaa lapsen rikoskierteeseen sekä rikoksen uhriksi. Hatkassa olevilla nuorilla on suuri riski joutua raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi.
Hatkassa olevat lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmin hyvin vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Toimia tarvitaan myös kansalaisten suojelemiseksi alaikäisten tekemältä väkivallalta. Emme halua yhteiskuntaa, jossa nuorisojoukko pahoinpitelee lapsen ryöstääkseen kengät lapsen jaloista.
Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kaduillamme niin hälyttävänä, että hänen mielestään pohdintaan on otettava poliisin ehdottamat lastensuojelulaitokset, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa vakavien rikosten kierteessä oleville alle 15-vuotiaille lapsille. Lasten oikeuksien kannalta on aina parempi vaihtoehto päästä pois kadulta turvallisiin olosuhteisiin ja saada hoitoa mm. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pekkarisen ehdotuksessa lapsen voisi sijoittaa suljetummin sosiaalihuoltolainsäädännön mukaan siksi aikaa, että mahdollinen rikostutkinta on tehty ja lapsen rikosten tekemisen jatkuminen saadaan estettyä.
Hallitusohjelmassa sovittu toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden taltuttamiseksi on pian valmistumassa. Myös lastensuojelulakia on sovittu uudistettavan. Välttämättömissä uudistuksissa on syytä kuulla tarkalla korvalla lapsiasiainvaltuutettua.
Suomessa tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten nykyistä parempaa yhteistyötä lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Hyviä tuloksia tuottaneesta rikoksen polulle kulkeutuneesta nuoresta kokonaisvastuun ottavasta tukihenkilöpilotista on syytä ottaa oppia koko maassa. Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.
Maailman myllerryksessä yksi asia ei muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja huolenpitoa kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi ja yhteiskunnan täysipainoisesti jäseniksi turvallisesti aikuisuuteen.
Olen eri mieltä pormestarimme Juhana Vartiaisen 7.2.2024 Helsingin Sanomissa esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.
Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keino on väärä. On varsin todennäköistä, että painotetun luokkamuotoisen opetuksen lopettaminen ja painotetun opetuksen edellytysten heikentäminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys tulisi korostumaan jatkossa entistä enemmän.
Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että painotetun luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.
Helsingin on lisättävä ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde.
Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä. Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.
Alueellisen ja sosio-ekonominen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista.
Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.
Esitän, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.
Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja.
Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen.
Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.
Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.
Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE.
Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.
Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja.
Sari Sarkomaa Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen
