Siirry sisältöön

Eduskunnan puhemiehelle

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä eli niin sanotun toisiolain voimaantulo vuonna 2019 on tuonut sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen sekä kehittämistyön tekemiseen merkittävästi lisää kustannuksia sekä hidasteita. Kyselytutkimuksen mukaan merkittävä määrä tutkimushankkeita jää kokonaan tekemättä, koska kliinikkotutkijoilla ei ole erillistä rahoitusta toisiolain tuomien uusien kustannusten kattamiseen. Myös hyvinvointialueiden omaa kehittämistä hidastaa se, että erilaisten selvitysten teettäminen esimerkiksi Kelan rekistereitä hyödyntäen on Findatan lupaprosessin vuoksi hidasta ja kallista. Koko prosessia ja Findatan resursointia on välttämätöntä tarkastella, jottei tutkimukselle ja kehittämiselle aiheudu tarpeetonta viivytystä ja lisäkustannusta. Samanaikaisesti terveystietojen tietosuojan on tietenkin toteuduttava.


Suomi kuuluu niiden harvojen maiden joukkoon, joilla ilman nykyisen toisiolain tuomia esteitä olisi mahdollisuus hyödyntää ainutlaatuista kansallista dataa ja aikaansaada globaalisti vaikuttavia ratkaisuja. Toisiolain vaikutukset ovat sitä voimakkaampia mitä harvinaisemmasta sairaudesta tai hoidosta on kysymys. Rekisteritutkimuksessa pitkäaikaisen, voimakkaasti pseudonymisoidun tiedon jakaminen kansainvälisestikin on sitä välttämättömämpää mitä harvinaisemmasta ilmiöstä on kyse. Pääsy potilastietoihin on välttämätön edellytys erikoissairaanhoidon, yliopistosairaaloiden ja yliopistojen lääketieteelliselle tutkimustoiminnalle. Tutkimuslainsäädännön (toisiolaki, biopankkilaki, genomilaki) puutteet ovat este myös kansainväliselle ja kilpailukykyiselle tutkimukselle ja innovaatiotoiminnalle.

Toisiolain ongelmat haittaavat eri tavoin kaikkia toisiokäytön muotoja, siis tilastointia, tieteellistä tutkimusta, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, opetusta, tietojohtamista, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisohjausta ja -valvontaa sekä viranomaisten suunnittelutehtäviä, Suomen sisällä ja kansainvälisesti. Haitta ulottuu myös terveydenhuollon vertaisjohtamiseen (engl. benchmarking), joka on täysin välttämätöntä terveydenhuoltomme tasalaatuisuudelle.

Toisiolain korjaaminen hallitusohjelman mukaisesti edistäisi nopeasti myös hallitusohjelman terveys- ja hyvinvointialan kasvua ja uudistumista vauhdittavaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelmaa. Lisäksi se edistäisi terveysteknologian kehittämistä ja vauhdittaisi alan vientiä. Toisiolain ripeä korjaaminen on välttämätöntä ja monin tavoin suomalaisten potilaiden etu. Sääntelymuutoksia tulisi kiirehtiä, myös sen varmistamiseksi, ettei kansallinen lainsäädäntö tai sen tulkinta ole EU:n asettamia vaatimuksia tiukempaa.

Perustuslakivaliokunta on kiinnittänyt huomioita henkilötietojen käsittelyä koskevan sääntelyn raskauteen ja monimutkaisuuteen ja totesi, että GDPR:n soveltamisen alkamisen johdosta on jatkossa syytä välttää yksityiskohtaista erityislainsäädäntöä (muun muassa PeVL 14/2018 vp, s. 3–4). Kesällä 2021 perustuslakivaliokunta totesi toisiolain muutoksia käsitellessään, että ”toisiolaki on osoittautunut käytännössä vaikeasti sovellettavaksi ja aiheuttanut usein epäselvyyttä suhteesta muuhun lainsäädäntöön” (PeVL 25/2021 vp., kohdat 11 ja 12) ja edellytti, että toisiolain uudistamistarvetta pitää tarkastella erityisesti tieteellisen tutkimuksen kannalta:

”Perustuslakivaliokunnan saaman selvityksen mukaan toisiolain sääntely on merkinnyt tietosuoja-asetuksen sääntelyä huomattavasti pidemmälle meneviä tieteelliseen tutkimukseen kohdistuvia vaikutuksia. Ottaen huomioon tietosuoja-asetuksen suoraan soveltuva riskiperustainen sääntely valiokunnan mielestä perustuslaista ei johdu lähtökohtaisesti velvollisuutta säädellä tietosuoja-asetuksen 9 artiklan tarkoittamia erityisiä henkilötietoryhmiä koskevaa käsittelyä 6 (7) tieteellisessä tutkimuksessa tietosuoja-asetuksen edellyttämää sisällöllisesti enemmän rajoittavin säännöksin.”

Sosiaali- ja terveysvaliokunta yhtyi perustuslakivaliokunnan näkemykseen ja painotti lainsäädännön päivittämisen tarvetta ilman aiheetonta viivästystä todeten, että ”asiakas- ja potilastietojen käsittelyä koskevien lakien suhde toisiinsa on epäselvä ja erityisesti toisiolain suhde muuhun sääntelyyn on osoittautunut haasteelliseksi”. Valiokunta totesi, että mahdolliset epäselvyydet tulee viipymättä selvittää ja tehdä tarvittavat lainsäädännölliset muutokset (StVM 17/2021 vp). Myös lainsäädännön arviointineuvosto on kiinnittänyt toisiolain odottamattomiin vaikutuksiin huomiota.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite ratkaista toisiolain haasteet niin, että voidaan edistää Suomessa tehtävää tutkimusta ja mahdollisuutta hyödyntää tietoa. Tavoite on myös arvioida Findatan rooli.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Onko hallitusohjelman mukainen toisiolain uudistamisen valmistelu aloitettu ja milloin lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle?

Onko harkinnassa nimetä valmistelun vauhdittamiseksi selvityshenkilö?

Helsingissä 22.3.2024

Sari Sarkomaa 

Letterbox 19.3.2024

Helsingin kouluverkko eroaa merkittävästi muista Suomen kaupungeista ja kunnista. Kotikaupungissamme toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua.
Sopimuskoulut eivät ole kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksensa valtiolta. Sopimuskouluja ovat esimerkiksi Herttoniemen, Lauttasaaren, Maunulan, Munkkiniemen, Oulunkylän ja Pohjois-Haagan yhteiskoulut.

Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä. Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule välttämättä edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu vai yksityinen sopimuskoulu.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin Helsingin kaupungin koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetussa laissa on pykälä, jonka mukaan muu opetuksen järjestäjä, esimerkiksi sopimuskoulu, saa vain 94 prosenttia kotikuntakorvauksista.

Merkittävä osa kaupungissamme olevista peruskouluista kouluista saa siis toimintaansa vähemmän rahaa kuin Helsingin ylläpitämät koulut. Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Lisäksi kaupungissamme toimii muita valtion ja yksityisen ylläpitämiä kouluja kuten Englantilainen ja Saksalainen koulu sekä esimerkiksi erityistä tukea tarvitsevien lasten Marjatta-koulu. Muita peruskouluja pienempi rahoitus on iso epäkohta perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta.

On työvoitto, että saimme hallitusneuvotteluissa sovittua tämän räikeän epäkohdan korjaamisesta. Olen ajanut epäkohdan korjausta yhdessä Helsingin toimijoiden kanssa. Kirjasimme hallitusohjelmaan tavoitteen nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille oppilaille ja opettajille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian.

Koulut ja oppilaat ovat erilaisia mutta yhdenvertaisia.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsingin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen

Kolmen nuoren äiti

Eduskunnan puhemiehelle

OECD:n osaamistuloksia mittaavan PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaden suomalaisnuorten osaaminen on jälleen heikentynyt. Voidaan puhua jopa romahduksesta. Syistä tähän ilmiöön eivät ole tutkijatkaan yksimielisiä.

Selvää kuitenkin on, että varhaiskasvatuksen kehittämistä tulee voimakkaasti jatkaa. Suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus on ollut, että jokainen lapsi saa yhdenvertaiset mahdollisuudet koulupolullaan ja kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa. Varhaiskasvatuksella on tämän turvaamisessa keskeinen rooli. Panostukset lasten varhaisiin vuosiin ovat vaikuttavia lasten kasvun ja kehityksen edistämiseksi, syrjäytymisen ennaltaehkäisyksi sekä yhdenvertaisempien koulutuspolkujen varmistamiseksi. Varhaiskasvatusta on syystä kehitetty viime vuosina.

Tämä edellyttää lasten osallistumista varhaiskasvatukseen. Siksi Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite lasten osallistumisasteen nostamiseksi erityisesti yli 3-vuotiaiden lasten osalta ja erityisiä toimia suunnataan maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista sekä integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hallitus vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Näin vahvistetaan varhaiskasvatuksen laatua, tasoitetaan oppimiseroja sekä ehkäistään segregaatiota.

Vaikuttavan varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyy haasteita, jotka liittyvät kelpoisen henkilöstön saatavuuteen, erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien ja kasvatustieteiden maistereiden osalta. Varhaiskasvatuksen askelmerkit asetettiin vuonna 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä. Sillä haluttiin vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua selkeyttämällä tehtävänimikkeitä ja nostamalla henkilöstön koulutustasoa vuoteen 2030 mennessä. Tämä vahvistaa pedagogiikkaa ja siten varhaiskasvatuksen laatua sekä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia koulupolulle.

Hallitusohjelmaan on kirjattu varhaiskasvatuksen opettajakoulutuksen aloituspaikkamäärän nosto 1400 paikkaan vuodessa. Viimeisimpänä on tehty päätös 875 uudesta varhaiskasvatuksen opettajan paikasta. Varhaiskasvatusjärjestelmä ja opettajakoulutuksen rahoitus tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä, jotta vuoden 2030 henkilöstörakenne saavutetaan ja turvataan lasten yhdenvertaiset mahdollisuudet koulutuspolulla.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo osaltaan varmistaa varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen saavuttamisen vuoteen 2030 mennessä?

Helsingissä 15.3.2024

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­

Sari Sarkomaa [kok]

Tiedote 13.3.2024

Helsinkiläinen kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Sari Sarkomaa (kok.) kirittää opetusministeri Anna-Maja Henrikssonia (RKP) tuomaan hallitusohjelmassa sovitun yksityisen koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen porrastuksen poistamista koskevan lakiesityksen eduskuntaan. Sarkomaa jätti asiasta kirjallisen kysymyksen. 

Asia on erityisen tärkeä helsinkiläisille perheille ja kouluille. Noin 10 000 helsinkiläistä oppilasta käy peruskoulua yksityisessä sopimuskoulussa tai muussa yksityisessä koulussa. Yhteensä yksityisissä peruskouluissa Suomessa koulua käy 23 000 oppilasta.

Jos oppilas käy muun perusopetuksen järjestäjän kuin kunnan koulua, rahoitus koululle maksetaan kotikuntakorvauksena. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuksista annetun lain 38 §:ssä säädetään, että muu opetuksen järjestäjä kuin kunta saa 94 prosenttia kotikuntakorvauksista. Tämä on iso yhdenvertaisuusongelma. 

”Tämä on hyvin ongelmallista monesta syystä ja myös perustuslain yhdenvertaisuusvaateen näkökulmasta”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaa muistuttaa myös, että Helsingissä tuhansia oppilaita käy perusopetuksessa lähikoulussa, joka on sopimuskoulu, eli heidät osoitetaan asuinpaikkansa perusteella kouluun, jonka rahoitukseen kohdentuu leikkaus. Näiden koulujen oppilaiden, opettajien ja perheiden näkökulmasta on suuri epäkohta, että oman alueen lähikoulun rahoitus on porrastuksen vuoksi heikompi kuin naapurialueella.

Helsingin kouluverkko eroaa muiden kaupunkien ja kuntien kouluverkosta. Helsingissä toimii 12 yksityistä sopimuskoulua sekä 15 yksityistä ja valtion peruskoulua. Sopimuskoulut ovat yksityisen tahon eivätkä Helsingin kaupungin ylläpitämiä, mutta toimivat pääosin lähikouluina ja saavat rahoituksen valtiolta. Sopimuskoulut ovat tehneet Helsingin kaupungin kanssa sopimuksen perusopetuksen järjestämisestä.

Monet vanhemmat ja oppilaat eivät tule edes ajatelleeksi, onko heidän lähikoulunsa kaupungin ylläpitämä koulu tai yksityisen ylläpitämä sopimuskoulu.

Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvaus 100 prosenttiin ja samalla yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. ”Ei ole mitään kestävää syytä miksi esimerkiksi Pohjois-Haagan, Munkkiniemen, Maunulan ja Herttoniemen yhteiskoulut saavat vähemmän rahaa toimintansa kuin kaupunkimme peruskoulut. Oppilaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi on välttämätöntä, että saamme lakiesityksen eduskunnan käsittelyyn mahdollisimman pian”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Arvoisa Vastaanottaja,

uusien valtiopäivien kaksi tärkeintä asiaa ovat kansalaisten turvallisuus ja valtion talouden kuntoon laittaminen eli hyvinvointiyhteiskuntamme pelastaminen. Toimin eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa, joten nämä asiat ovat aivan keskeisiä eduskuntatyössäni.

Olin hallitusneuvottelijana talousryhmässä, jossa saimme aikaan hyvin vaikeita mutta välttämättömiä linjauksia. Vakavasta taloustilanteesta huolimatta panostukset sisäiseen ja ulkoiseen turvallisuuteen ovat mittavia. Haluamme, että suomalaiset ovat maailman myllertäessä turvassa.

Venäjän käynnistämä julma hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu kolmatta vuotta. Viestimme on selvä: Suomi tukee urheaa Ukrainaa niin kauan kuin on tarve.

Ukraina tarvitsee modernimpaa kalustoa, enemmän ja nopeammin. Lännen on nostettava omaa puolustusteollisuuden kapasiteettiaan, ja tätä kapasiteettia on käytettävä Ukrainan tukemiseen. Samalla vahvistamme Suomen ja Naton puolustuskykyä.

Suomi tukee Ukrainan tietä kohti EU- ja Nato-jäsenyyttä. Kansainvälisillä areenoilla Suomi ajaa Venäjä-pakotteiden tiukentamista ja pakotteiden kiertämisen ehkäisemistä.

Tunnen, kuten varmasti me kaikki tunnemme, suurta kiitollisuutta siitä, että saimme vietyä Suomen Naton jäseneksi. Adolf Ehrnroothin sanoin: ”Ei koskaan enää yksin.” 

Turvallisuuspoliittinen tilanne lähialueillamme ja maailmassa on arvaamaton. Jatkamme työtä maamme turvaverkon vahvistamiseksi.  Parhaillaan käsittelemme selontekoa osallistumisestamme Naton rauhan ajan tehtäviin. Itärajan tilanne ja erilaiset modernimmat turvallisuusuhat ovat arkipäivää, joiden kanssa Suomen on pärjättävä ja me pärjäämme. Kokonaisturvallisuus on moninainen asia. Olemme vahvasti varautuneita.

Valtiopäivien avajaisissa eduskunnassa.

Tässä kirjeessä:

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille
  • Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön
  • Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat
  • Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle
  • Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa
  • Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme
  • Syöpästrategian valmistelu starttaa neuvottelemillamme määrärahoilla

Tervetuloa tapaamaan:

To 14.3. klo 17.15 AfterWalk

AfterWalk kävellään taas Töölönlahdella samalla vaihtaen kuulumisia. Otathan mukaan myös ystäväsi. Kokoontuminen Pikkuparlamentin (Arkadiankatu 3) edustalla.

To 18.4. klo 17.15 Sarin vartti Arkadianmäeltä Facebook-livessä

Kerron Facebook-livessä politiikan ajankohtaisista eduskunnan kyselytunnin jälkeen. Facebook-liven löydät Facebook-sivultani facebook.com/sarkomaasari. Voit lähettää etukäteen kysymyksiä sähköpostitse sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Onnittelut uudelle ja kiitokset tehtävän jättävälle tasavallan presidentille

Vallan vaihto ja uuden presidentin viralliset virkaanastujaiset ovat eduskunnassa tulevana perjantaina. Sauli Niinistö uudisti presidentin ja eduskunnan yhteydenpidon tiiviiksi. Sen linjan jatkamisessa tulevana perjantaina virkaan astuva uusi presidentti Alex tekee varmasti mainiota työtä. Turvallisuutta rakennetaan yhdessä.

Välitän Alexin kiitokset: ”Meillä on ollut huikea joukkue tätä tekemässä. Haluan kiittää teitä jokaista siitä, että olette olleet mukana tukemassa ja tekemässä tätä kampanjaa. On se ollut äänestämällä, puhumalla hyvää, osallistumalla tapahtumiin, tekemällä vuoroja Stubbiloissa, jakamalla esitteitä tai tukemalla kampanjaa taloudellisesti. Ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista.”

Ehdotukseni tarttua kasvavaan katulapsi-ilmiöön

Lastensuojelulaitoksista karkaa vuosittain noin 3800 lasta. Hatkaan lähteneet lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmiten vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Esitän, että osana hallituksen valmistelemia toimia jengi- ja nuorisorikollisuuden torjuntaan rakennettaisiin lapsiasiainvaltuutetun ehdottamia hoitolaitoksia, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi. Lue lisää blogistani

Vastaehdotukseni pormestarin ajatukseen lakkauttaa musiikki- ja matematiikkaluokat

Olen eri mieltä Vartiaisen esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Luopuminen toisi vain suurta vahinkoa. Tavoite segregaation purusta on tärkeä, mutta keino on väärä. Painotetun opetuksen lakkauttaminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys korostuisi. Painotettua opetusta pitää lisätä ja tietoa siihen hakeutumisesta. Lapset ovat kaikki erilaisia mutta saman arvoisia. Kysytään oppilailta ja opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita. Lue lisää blogistani

Terveysperusteinen vero nousi aloitteestani hallituksen työlistalle

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Talouden tasapainottamisessa työn verotuksen kiristäminen on myrkkyä, mutta haittaverotuksen puolella on tekemätöntä. Hallituksen on syytä valmistella terveysperusteinen vero, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin. Vero ohjaisi kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan. Lue lisää

Ajamani tyttöjen silpomisen kieltäminen erillislailla pian eduskunnassa

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaalia väkivaltaa. Hallitusohjelmaan on kirjattu pitkään ajamani tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen kriminalisointi erillislailla nykyistä säätelyä selkeämmin. Tein asiasta lakialoitteen viime kaudella. Iloitsen, että lakiesitys on tulossa eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa. Lue lisää kolumnistani.

Useita toimia tekeillä työrauhan palauttamiseksi kouluihimme

Helsingin lähivuosien tärkeimpiä toimia on kääntää oppimistulokset nousuun. Hallitusohjelmassa ja Helsingin kaupunkistrategiassa on poikkeuksellisen paljon lisämäärärahoja ja toimia, joiden tavoite on varmistaa se, että opettajat voivat keskittyä opettamiseen ja oppilaat oppimiseen. Lue lisää kolumnistani.

Syöpästrategian valmistelu starttaa neuvottelemillamme määrärahoilla

Syöpästrategia on askel kohti yhdenvertaisempaa ja yksilöllisempää syövän hoitoa, tukea ja kuntoutusta sekä liikunnan edistämistä unohtamatta. Syöpästrategian teon mahdollistaa määräraha, jonka saimme sovittua valtiovarainvaliokunnassa hallituspuolueiden jäsenten kanssa yhdessä osana budjettikäsittelyä. Strategian valmistelua koordinoi Kansallinen Syöpäkeskus.

Ministeri Helena Pesolan kanssa johtamamme Kokoomuksen Seniorifoorumi kokoontui Pikkuparlamenttiin ajankohtaisten turvallisuuspoliittisten kysymysten parissa. Turvallisuuspolitikan ajankohtaisista asioista kanssani tilaisuudessa puhuivat kollegat Pekka Toveri ja Jarno Limnéll .

Ajatukset ja palaute ovat aina lämpimästi tervetulleita, pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja, kaupunginvaltuuston- ja hallituksen jäsen

Verkkouutiset blogi 21.2.2024

Keskusrikospoliisin selvitys paljastaa rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien ja entistä vakavampien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Myös rikosten uhrit ovat entistä nuorempia. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavana aikana 9–11-vuotiaiden lasten ryöstörikokset kasvoivat 76 prosenttia.

Useimmat alle 15-vuotiaista kovassa rikoskierteessä olevista lapsista on sijoitettu lastensuojelulaitokseen. Lasten suojelun kannalta lastensuojelulaitoksista karkaaminen eli hatkaaminen on vakava ongelma.

Hatkalaiset voivat jatkaa rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä, kun poliisin keinot puuttua toimintaan ovat rajalliset. Hatkaan lähtee arviolta noin 3 800 lasta ja nuorta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hatkaan lähteminen on helppoa ja se altistaa lapsen rikoskierteeseen sekä rikoksen uhriksi. Hatkassa olevilla nuorilla on suuri riski joutua raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi.

Hatkassa olevat lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmin hyvin vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Toimia tarvitaan myös kansalaisten suojelemiseksi alaikäisten tekemältä väkivallalta. Emme halua yhteiskuntaa, jossa nuorisojoukko pahoinpitelee lapsen ryöstääkseen kengät lapsen jaloista.

Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kaduillamme niin hälyttävänä, että hänen mielestään pohdintaan on otettava poliisin ehdottamat lastensuojelulaitokset, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa vakavien rikosten kierteessä oleville alle 15-vuotiaille lapsille. Lasten oikeuksien kannalta on aina parempi vaihtoehto päästä pois kadulta turvallisiin olosuhteisiin ja saada hoitoa mm. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pekkarisen ehdotuksessa lapsen voisi sijoittaa suljetummin sosiaalihuoltolainsäädännön mukaan siksi aikaa, että mahdollinen rikostutkinta on tehty ja lapsen rikosten tekemisen jatkuminen saadaan estettyä.

Hallitusohjelmassa sovittu toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden taltuttamiseksi on pian valmistumassa. Myös lastensuojelulakia on sovittu uudistettavan. Välttämättömissä uudistuksissa on syytä kuulla tarkalla korvalla lapsiasiainvaltuutettua.

Suomessa tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten nykyistä parempaa yhteistyötä lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Hyviä tuloksia tuottaneesta rikoksen polulle kulkeutuneesta nuoresta kokonaisvastuun ottavasta tukihenkilöpilotista on syytä ottaa oppia koko maassa. Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Maailman myllerryksessä yksi asia ei muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja huolenpitoa kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi ja yhteiskunnan täysipainoisesti jäseniksi turvallisesti aikuisuuteen.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat -järjestön blogi 4.2.2024

Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo – Suomi on ollut poikkeus, kun meillä ei strategiaa vielä ole.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan työlle toimeksiantoa. Päävastuu on viisainta antaa Kansalliselle syöpäkeskukselle. Tärkeässä roolissa on tietenkin syöpäjärjestöt. Verkostomaisella yhteistyöllä on ripeästi ja taidolla saatava työ valmiiksi, jotta syöpästrategia saadaan ohjaamaan hyvinvointialueiden uudistamistyötä. 

Gynekologisiin syöpiin liittyy paljon erityispiirteitä.  Syöpästrategian valmistelussa on tärkeää, että GySy on tiiviisti mukana, jotta syöpästrategia laaditaan niin, että se edistää gynekologisten syöpäpotilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun parantamista ja kuntoutumisen kehittämistä.

Syöpästrategian laatiminen sopii mainiosti uuden hallitusohjelman painopisteisiin.

Syöpästrategian tarkoitus on vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen, kuntoutuksen ja tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Syöpään sairastuneen ihmisen kannalta on olennaista saada oikea-aikaisesti sairauteensa vaikuttavaa hoitoa. Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi.

On varmistettava, että uudet lääkkeet muut hoidot saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät. Terveydenhuollon kestävyyden kannalta on olennaista varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus.

Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpä koskettaa myös sairastuneen läheisiä ja heidän tukensa on myös tärkeää. 

Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että ihminen paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Toimia tarvitaan siihen, että parantumatonta syöpää sairastavat voisivat elää hoidon ja tuen ansiosta mahdollisimman hyvää elämää. Kun syöpä etenee, sairastuneelle on oltava tarjolla hyvä palliatiivinen hoito ja saattohoito asuinpaikasta riippumatta.

Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian keskeinen tavoite on oltava parantaa kaikkien syöpää sairastaneiden ja sairastavien elämänlaatua.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Yksilöllisten hoitojen käyttöönottoa on tehostettava ja tutkimukseen on investoitava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa on sovittu mittavista panostuksista TKI-toimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä.

Syöpästrategian laatiminen on ollut johtamani Eduskunnan Syöpäverkoston tavoite, joka nyt saadaan toteutettua.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat (GySy) tekee valtakunnallisena potilasjärjestönä aktiivista ja vaikuttavaa työtä ja on tärkeä yhteiskumppani Syöpäverkostollemme.

On ilo saada toimia myös GySy:n advisory boardin jäsenenä.

Kiitos GySy:n kaikkien toimijoiden työstä, jossa toimitte gynekologiseen syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukena sekä valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä. Työ on korvaamattoman arvokasta. 

Mielellämme kuulemme Eduskunnan Syöpäverkostossa ajatuksianne ja toiveita. Pidetään yhteyttä.

Hyvää maailman Syöpäpäivää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja 

Arvoisa vastaanottaja,

Alex sai valtavan hienon äänimäärän presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Nyt jatkamme täydellä vauhdilla kohti toista kierrosta. Kampanjatyö jatkuu numerolla 8. Nostetaan yhteistyössä äänestysintoa vieläkin mittavammaksi. Innostetaan koko Suomi mukaan yhdistävän tekijän tueksi.

Äänestämään pääsee jo keskiviikkona 31.1. Vaalien kakkoskierroksen ennakkoäänestys kestää tuttuun tapaan viikon ja päättyy ensi viikon tiistaina 6.2. Vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina 11. päivä helmikuuta. Edessä historiallisen jännittävät ja tärkeät päivät. Jokainen ääni ratkaisee.

Vielä ehtii liittyä Alexin tiimiin. Saat tiimikirjeen ja ajantasaiset tiedot kampanjan kuulumisista: https://www.alexstubb.fi/#liity-tiimiin

Kampanja aloitettiin maanantaina Yhdistävällä lenkillä.

Tervetuloa tapaamaan

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja vaihtamaan ajatuksia kanssani presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista asioista Keskuskatu vitosen Stubbilaan keskiviikkona 31.1. klo 16.30–17.30. 

AfterWalkit käynnistyivät tammikuussa ja vaihdoimme parinkymmenen kävelijän kanssa kuulumisia presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista kovassa lumipyryssä. Kiitos kaikille, jotka pääsivät paikalle. Seuraava AfterWalk on torstaina 14.3. klo 17.15. Tapaaminen tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edustalla (Arkadiankatu 3).

Uuden vuoden eduskunta- ja kaupunginvaltuutetun työ on vauhdissa

Vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Vaalikampanjoinnin ohella kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset lähtivät käyntiin heti tammikuun alusta. Ensi töiksemme hyväksyimme muun muassa uuden Itämeristrategian. Olen erityisesti tehnyt työtä terveysasemalle pääsyn edistämiseksi, koulukiusaamisen kitkemiseksi sekä kaupungin liikenteen sujuvoittamiseksi.

Kansanedustajan työ on täydessä vauhdissa presidentinvaalikampanjoinnin rinnalla. Ulkoasianvaliokunta oli tänään jo koolla, mutta valtiopäivät avataan virallisesti ensi viikolla. Valtiopäivät avaa viimeistä kertaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tulossa historiallinen päivä.

Peruskoulun oppimistulokset on käännettävä nousuun

Valtioneuvosto on asettanut peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarisen seurantaryhmän.  On suuri iloa toimia työryhmän varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Parlamentaarisen työryhmämme toimii hallitusohjelman mukaisen peruskoulun tulevaisuustyön tukena. Tehtävä on mitä tärkein. Työssä on tärkeä kuulla erityisesti opettajia, tutkijoita ja tietenkin myös lasten sekä nuorten ääntä. Ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita.

Tapasin opettajia jokavuotisilla Educa-messuilla. Puhuin pääkaupunkiseudun opettajien tilaisuudessa sekä Kemianteollisuuden paneelissa, jossa keskustelimme osaamistason nostosta. Paljon muita tapaamisia ja keskusteluja Messukeskuksen mukavassa menossa. Educa on oikein onnistunut tapahtuma. Suuret kiitokset kaikille.

Koulutukseen tehdään kuluvalla eduskuntakaudella merkittäviä panostuksia. Olen tyytyväinen, että hallitusneuvotteluissa sovimme 200 miljoonaa euron lisäyksestä perusopetukseen. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tarkoitus on vahvistaa perustaitojen kuten matematiikan ja lukemisen oppimista.  Myös Helsingissä päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa tänä vuonna 680 euroa jokaista helsinkiläistä lasta kohden.

Edellisen hallituksen romuttama Kela-korvausjärjestelmä korjataan

Kela-korvausten nostot yksityisellä yleis- ja erikoislääkärillä, psykiatrikäynneillä sekä hammaslääkärillä astuivat voimaan vuoden alussa. Tämä oli hallitusneuvotteluissa tavoitteenani. Tarkoitus on uudistaa korvausmalli niin, että se on käytössä vuonna 2025. Tässä vaiheessa on linjattu, että hedelmöityshoidot palautetaan Kela-korvauksen piiriin. Se on suuri helpotus monelle. Tulevaisuudessa yhä useamman lapsitoive voi toteutua. Lue lisää blogistani. Osana uutta mallia on myös fysioterapia palautettava Kela-korvauksen piiriin.

Taiteen ja tieteen vapautta on vaalittava

Tammikuussa Helsingissä järjestetty Lux Helsinki oli upea tapahtuma, jota varjosti kuitenkin poikkeuksellinen päätös julkaista sisältövaroitus yhden teoksen kohdalla. Katariina Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu, kun ainakin saamelaisvaikuttaja Petra Laiti syytti Souria stereotyyppisen kuvaston käytöstä ja kulttuurisesta omimisesta. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Tapahtuman yhteydessä ennen Sourin teoksen näyttöä Senaatintorilla kuulutettiin kovaääninen varoitus. Pakko sanoa, että hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Moni Senaatintorilla varoituksen kuullut asiaa minulta kysyi. Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on syytä olla hereillä. On perusteltua käydä läpi toimet sekä arvioida, missä meni vikaan. Lue lisää blogistani.

Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu Töölöläisessä 28.1.2024

Valotaidefestivaali Lux Helsingin ja Helsingin tapahtumasäätiön toimet Katariina Sourin teoksia kohtaan ovat hämmästyttäneet.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on perusteltua käydä läpi tehdyt toimet sekä arvioida, missä meni vikaan.

Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Olin Senaatintorilla, kun sisältövaroitus kuulutettiin ennen Sourin teosten näyttöä. Hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Onko valittu toimintatapa käytäntö Tapahtumasäätiön toiminnassa? Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taiteesta tehdyt varoitukset eivät kuulu avoimeen yhteiskuntaamme. Meidän on vaalittava ajattelun, taiteen ja tieteen vapautta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki oli mielestäni kokemuksena muutoin upea, suuret kiitokset kaikille tekijöille.

Helsingin uusin kaupunkistrategia korostaa tapahtumien, kulttuurin, ja elämyksellisten kohtaamispaikkojen merkitystä viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa.

Töölöstä löytyy edelleen paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alueen kehittämisessä on tärkeä tehdä yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Remontissa oleva Finlandia-talo aukeaa yleisölle ensi vuonna. Pikku-Finlandia on toiminut suosittuna kahvila- ja tapahtumakeskuksena Töölönlahdella Finlandia-talon peruskorjauksen aikana.

Pikku-Finlandia on ollut niin suosittu, että se saa jatkaa toimintaansa vielä Finlandia-talon avaamisen jälkeenkin ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Mainiosti toimiva ja alueelle sopiva Pikku-Finlandia voisi aivan hyvin jatkaa pidempäänkin.

Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. Suunnittelutyön pohjaksi on jo kerätty asukkaiden ja alueen toimijoiden mielipiteitä.

Palautteissa on kannatettu alueen kahvilatoimintojen edistämistä. Lisää puita ja kasvillisuutta on myös ollut helsinkiläisten vahva toive, samoin taide ja yhteisölliset tapahtumat. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä luonto-, ulkoilu- ja virkistysalue. Alueen kehittämisessä on otettava huomion luonnon ja Itämeren suojelun ehdot.

Töölönlahdenpuiston suunnitelman aineisto julkaistaan loppukeväällä 2024 Kerro kantasi -palvelussa, jolloin sitä on mahdollista kommentoida. Toteutuksen eli puiston peruskorjauksen tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä.

On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Kulttuuria ja tapahtumia on toivottu lisää myös Töölöntorille. Hyväksyimme Töölöntorin uuden asemakaavan viime vuonna kaupunginvaltuustossa. Töölöntoria on tarkoitus kehittää niin, että se palvelee entistä paremmin asukkaita ja yrittäjiä ympäri vuoden.

Töölöntorista on tehtävä viihtyisä ja vetovoimainen oleskelu- ja asiointipaikka. Kaavamuutos mahdollistaisi toriaukiolle muun muassa kauppahallin, suihkulähteen sekä uusia istutuksia. Kesällä torilla voisi järjestää konsertteja, talvella taas torille voitaisiin jäädyttää luistelurata. Torikauppa säilyy tietenkin torin aukiolla.

Töölönlahdenpuiston ja Töölöntorin kehittämishankkeet ovat tervetulleita ja odotettuja askeleita kohti entistä viihtyisämpää ja monipuolisempaa kaupunkiympäristöä.

Toivon menestystä ja työn iloa kaikille, jotka työskentelevät Helsingin elinvoiman rakentamiseksi taiteen, kulttuurin sekä yrittäjyyden kautta. Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta kotikaupunkimme kehittämisessä. 

Sari Sarkomaa

Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto  on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.

Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.

Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja.  Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis-  ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

valtiovarainvaliokunnan jäsen