Siirry sisältöön

Tiedote 15.2.2019

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa mukaan ikäihmisten hyvän hoivan sekä inhimillisen kohtelun turvaamisen kannalta vanhuspalveluihin tarvitaan tuntuvia parannuksia sekä kestäviä

ratkaisuja kipeään hoitajapulaan, joka vaivaa koko hoiva- ja hoitoalaa.  

”Oli välttämätöntä ja koko Suomelle helpottava uutinen, että hallitus käynnisti tällä viikolla  vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelun,” sanoo Sarkomaa. 

”Osaavan hoitohenkilökunnan riittävyys on turvattava kaikissa ikäihmisten palveluissa, ei ainoastaan opposition lakialoitteen mukaisesti ympärivuorokautisissa palveluissa. Hallituksen aloittamassa valmistelutyössä etsitään kokonaisvaltaiset ratkaisut, joilla turvataan nykyistä paremmin henkilöstön määrä, osaaminen ja kohdentaminen kaikkiin vanhuspalveluihin, ottaen siis huomioon myös hoitajapulasta kärsivän kotihoidon ja arvokasta mutta usein raskasta työtä tekevien omaishoitajien tarpeet. Kokoomus kantaa vastuun kaikista ikäihmisistä”, Sarkomaa linjaa.

”Kokoomus on esittänyt joulukuussa julkaisemassaan seniorikannanotossa vanhuspalvelulain kokonaisremonttia  ja lain velvoittavuuden lisäämistä, sisällyttämällä lakiin hoivatakuun. Hoivatakuu tarkoittaisi nykyistä sitovampia määräaikoja ikäihmisille sopivana ja turvalliseen hoitopaikkaan pääsyssä. Nykyinen vanhuspalvelulaki ei ole riittävästi turvannut esimerkiksi muistisairaan vanhuksen oikeutta päästä hoivakotiin, kun yksin kotona asuminen ei ole enää turvallista ja inhimillistä ”, Sarkomaa sanoo.

Hallituksen käynnistämän työn on määrä valmistua jo vuoden 2019 loppuun mennessä. Työn tavoitteena on tehdä esitykset lainsäädäntöön tarvittavista muutoksista vaikutusarvioineen.

”Hoitohenkilökunnan määrän ja osaamisen vanhuspalveluissa on perustuttava ikäihmisten yksilöllisen hoivan ja avun tarpeelle. Ikäihmisen hoidon tarpeen arvioimiseksi kokoomus on esittänyt valtakunnallisen hoitoisuusmittarin ottamista käyttöön. On loistouutinen, että tämän keskeisen kokoomuksen tavoitteen toteuttamiseen tähtäävä valmistelu on nyt käynnissä osana vanhuspalvelulain uudistamistyötä”, Sarkomaa linjaa.

”Kokoomus edellytti, että lakiremontin valmistelussa etsitään ratkaisut edistää ikäihmisten toimintakykyä, kuntoutusta ja arjen liikuntaa. Maakuuttavasta hoitokulttuurista on päästävä mahdollisuuteen elää omannäköistä elämää. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn ja lisää entisestään hoivantarvetta. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan”, Sarkomaa sanoo.

”Hallituksen käynnistämän vanhuspalvelulain kokonaisremontin lisäksi on ministeri Annika Saarikon selvitettävä vastuutoimialansa sietämättömät vanhusten ja vammaisten ihmisten hoidon laiminlyönnit. On varmistettava, että epäinhimilliset ja tuomittavat väärinkäytökset kitketään juurineen. Oli tärkeää, että valtiovarainministeri Petteri Orpo toi  eduskuntaan lisäbudjetin, jossa on lisämäärärahoja hoivan valvontaan. Annan vahvan tuen oikeusministeri Antti Häkkäsen ehdotukselle lisätä vanhuspalvelulakiin säännös vanhuspalvelurikkomuksesta”, Sarkomaa päättää. 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Kokoomuksen seniorikannanottoon voi tutustua kokonaisuudessaan täällä: https://www.kokoomus.fi/iakkaiden-mahdollisuus-omaehtoiseen-ja-taysipainoiseen-elamaan/

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on saanut valmiiksi mietintönsä (StVM 33/2018 vp) kansalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa. Valiokunta pitää vakuutuslääkäreiden lausuntoihin liittyviä kansalaisten kokemuksia lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta ja epäluottamusta päätöksenteon riippumattomuuteen huolestuttavina. Ongelmallisia ovat erityisesti tilanteet, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisusta eikä hakija saa riittävästi tietoa päätöksen taustalla olevista syistä.

Valiokunta toteaa, että aloitteessa ehdotettu lainmuutos ei vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, eikä tämän vuoksi pidä tarkoituksenmukaisena lain muuttamista aloitteessa ehdotetulla tavalla. Valiokunta ehdottaa, että eduskunta hylkää kansalaisaloitteen lakiehdotuksen, mutta toteaa, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi.

Valiokunta ehdottaa eduskunnan täysistunnon hyväksyttäväksi lausuman, että valtioneuvosto valmistelee esityksen vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtien korjaamiseksi ja antaa eduskunnalle ehdotukset lainsäädännön muutoksiksi vuoden 2020 kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä on myös selvitettävä vakuutuslääkäreiden lausuntojen muotovaatimusten kirjaamista lainsäädäntöön.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Harri Sintonen, 050 384 3996

Valiokunnan mietintö on luettavissa osoitteessa: https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/StVM_33+2018.aspx  

TIEDOTE 14.2.2019
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää ympäristöministeri Kimmo Tiilikaista etsimään valtakunnallisen ratkaisun tilanteeseen, jossa saastunutta lunta kaadetaan mereen ja vesistöihin. Sarkomaa ehdottaa likaisen lumen määrittelemistä jätteeksi, mikä edellyttäisi muutosta jätelaissa. 

Helsingissä lunta on kipattu mereen Vuosaaren satamassa ja Hernesaaressa koko talven. Helsingin ympäristökeskuksen asiantuntijoiden mukaan lumi pitäisi kaataa maa-alueille. Ympäristökeskus voi vain suositella, että lumet kaadettaisiin maalle, sillä jätelaki ei nykyisellään estä lumen mereen kaatamista.

”Itämertamme ja vesistöjämme on suojeltava vuoden ajasta riippumatta. Maakaatopaikkojen löytyminen on varsin haastava Helsingissä, mutta se ei ole kestävä perustelu liata kotivesiämme ja merenrantojamme. Me kaikki tiedämme, että mereen kaadettu jäte ja roskat kelluvat kaupunkilaisia vastaan viimeistään keväällä. Mereen joutunut jäte kuten mikromuovi ja raskasmetallit eivät häviä merestä ehkä koskaan”, Sarkomaa toteaa.

Ruotsissa Naturvårdsverket on kieltänyt lumen kaatamisen mereen tai järviin. Ruotsissa siis likaantunut lumi luokitellaan jätteeksi.  Kööpenhaminassa ja Oslossa kiellot perustuvat mm. lumen mukana kulkeutuvista haitta-aineista tehtyihin tutkimuksiin tai selvityksiin, kaadon aiheuttamaan roskaantumiseen. 

Suomessa useat kaupungit kuten esimerkiksi Espoo, Turku, ja Oulu ovat kieltäneet lumen kaatamisen mereen ympäristönsuojelulain (86/2000) nojalla annetuissa ympäristönsuojelumääräyksissä. Helsingissä erillistä kieltoa ei ympäristönsuojelumääräyksissä toistaiseksi ole ollut. 

”Jos Turkukin on jo kieltänyt lumen ajon mereen, niin kyllä Helsingin on nyt viimeistään oltava Itämeren ystävä. Oulu on esimerkiksi ratkaissut asian kaavoittamalla lumenkaatopaikkoja. Voisimme ottaa muista kaupungeista oppia, jotta lumityömme toteutuisivat kestävästi”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja: 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
09 432 3033

Tiedote 8.2.2019

Julkaisuvapaa heti

Opposition lakiesitys hoitajamitoituksesta on ikäihmisten hoivaa eriarvoistava, ja puolet vanhuspalveluja käyttävistä ikäihmisistä on sivuutettu kokonaan, moittivat kokoomuksen kansanedustajat, Sari Sarkomaa ja Mia Laiho.

”Kokoomus esitti viime vuoden lopussa julkaisemassaan senioriohjelmassa vanhuspalvelulain sitovuuden lisäämistä ja sen osana hoivatakuuta, jotta hyvä hoito ja inhimillinen kohtelu toteutuisi yhdenvertaisesti jokaisen vanhuksen osalta. Hoivatakuu toisi nykyistä sitovammat määräajat hoitoonpääsyyn, riippumatta hoitopaikasta tai siitä, onko vanhuksella hänen oikeuksistaan huolehtivia omaisia”, kokoomusedustajat sanovat.  

”Oppositio sen sijaan on esittänyt mekaanista 0,7 hoitajamitoitusta pelkästään ympärivuorokautiseen hoitoon ja jättänyt kylmästi syrjään sen vakavan tosiasian, että myös kotihoidossa on huutava pula hoitajista. Kotihoidon varassa olevien ikäihmisten kunto on entistä huonompi ja yhä useampi heistä on muistisairas”, edustajat muistuttavat.

”Kokoomus haluaa huolehtia siitä, että hoitajia on riittävästi myös kotihoidossa ja omaishoitajien tukena”, kokoomusedustajat painottavat.

Yksittäisenä toimena opposition esitys pakottaisi kunnat siirtämään henkilöstöä ympärivuorokautiseen hoitoon jo nyt tiukalla olevista kotihoidon palveluista. Mitoitusvaatimuksen asettaminen 0,7:ään hoitajaan yhtä asiakasta kohden merkitsisi heti arviolta 4200 uutta työntekijää ympärivuorokautiseen hoivaan. 

”Hoitajapula on vakava tosiasia jo nyt koko vanhustenhuollossa. Kotihoidossa olevien vanhusten määrä ja palveluiden tarve kasvavat koko ajan. Kokoomus haluaa kantaa vastuuta kaikista ikäihmisistä riippumatta siitä, millaisten palveluiden piirissä he ovat. Siksi tarvitaan koko vanhuspalvelulain remontti. Myös hoiva-alan houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan ripeitä toimia. Koulutusmääriä on niin ikään arvioitava uudelleen”, kokoomusedustajat sanovat.

”0,7-hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin ei takaa hyvää hoitoa. Ihmisen tarvitseman avun tulee ratkaista se, paljonko hoitajia ja millaista osaamista tarvitaan. Hoitajia on lisättävä sinne, missä ihmisen hoito sitä edellyttää. Kokoomuksen ehdottaman valtakunnallisen hoitoisuusmittarin avulla on mahdollista huomioida vanhusten yksilöllisen hoidon, hoivan ja kuntoutuksen tarve. Henkilöstön määrä ja osaaminen voidaan siten kohdentaa hoidettavien hoidon tarpeen ja muiden mitoitukseen vaikuttavien tekijöiden mukaan”, edustajat sanovat.

Keskiviikkona käydyssä välikysymyskeskustelussa vanhustenhoidosta kuultiin oppositiosta irvailua, kun vanhuksen toimintakykyä kartoittavaa hoitoisuusmittaria verrattiin kuumemittariin.

“Tällainen halveksiva puheenvuoro on hoitoalan ammattilaisten näkökulmasta loukkaava.  Hoitoisuusmittari on oikea, tutkittuun tietoon pohjautuva työkalu, jota käytetään jo monessa sairaanhoitopiirissä. Nyt se pitää saada valtakunnalliseksi. Tämä lisäisi vanhusten yhdenvertaisuutta, kun vanhuspalvelulaissa ohjattaisiin selvittämään palvelun tarve jokaisen ikäihmisen kohdalla. Niukat hoitajavoimavarat on kohdennettava ihmisen hoivan tarpeen mukaan”, kokoomuskaksikko alleviivaa.  

”Kokoomus tekee työtä sen eteen, että jokainen vanhus saa hyvän hoidon sekä inhimillisen kohtelun. Kaikille hoitajilla on oltava mahdollisuus tehdä osaamistaan vastaavaa työtä”, edustajat summaavat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Mia Laiho

050 433 6461

EDUSKUNTATIEDOTUS

RIKSDAGSINFORMATIONEN

5.2.2019

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on antanut lausunnon (StVL 10/2018 vp) kansalaisaloitteesta Vammaisten henkilöiden välttämättömän avun ja tuen kilpailuttamisen lopettaminen.

Valiokunta pitää kansalaisaloitteessa ja valiokunnan saamissa asiantuntijalausunnoissa esille tuotuja ongelmia vammaisten henkilöjen palvelujen hankinnoissa vakavina. Erityisen ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että vammaisten henkilöiden osallisuudesta heitä koskevassa päätöksenteossa ei ole riittävästi huolehdittu eikä palvelujen jatkuvuutta ole turvattu. Palvelujen käyttäjillä ei myöskään ole riittäviä oikeussuojakeinoja hakea muutosta järjestämistavan valintaan.

Valiokunta toteaa, että kunnalla on useita eri tapoja järjestää vammaispalvelut ja hankintalain mukainen hankintamenettely on vain yksi palvelujen toteuttamistapa. Järjestämistavan valinnassa ja palvelujen toteutuksessa tulee aina ottaa huomioon vammaisen henkilön oikeuksia ja palvelujen laatua turvaava lainsäädäntö.

Valiokunta painottaa, että vammaispalvelujen asiakkaiden osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet tulee turvata nykyistä paremmin palvelujen järjestämistavan valinnasta ja palvelujen toteuttamisesta päätettäessä. Jos voimassa olevan lainsäädännön edellytyksiä vammaisen henkilön osallisuuden, itsemääräämisoikeuden ja palvelujen laadun sekä jatkuvuuden turvaamisesta ei pystytä täyttämään julkisin hankinnoin järjestettävillä palveluilla, palvelut tulee järjestää muulla tavoin.

Valiokunta esittää, että valtioneuvosto nimittäisi asiantuntijatyöryhmän, joka arvioisi viipymättä säädösmuutostarpeet vammaisten henkilöiden osallisuuden ja oikeussuojakeinojen vahvistamiseksi ja sosiaali- ja terveyspalvelujen, mukaan lukien Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulla olevien palvelujen, hankintamenettelyn kehittämiseksi.

Lisätiedot:

sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru, 09 432 3192

valiokuntaneuvos Sanna Pekkarinen, 050 463 0030

Valiokunnan lausunto on myöhemmin tänään luettavissa osoitteessa

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/StVL_10+2018.aspx

Tiedote 30.1.2019
Julkaisuvapaa heti

”Aktiivisena liikunnan lisäämisen puolesta toimijana, olen iloinen, että käsittelyssämme sivistysvaliokunnassa on historian ensimmäinen liikuntapoliittinen selonteko”, sanoo Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa. Sivistysvaliokunnalla oli tänään julkinen kuuleminen liikuntapoliittisesti selonteosta.

Sarkomaa kirittää selonteon toimia, joilla edistettäisiin ikäihmisten mahdollisuutta liikkua, ulkoilla ja ylläpitää toimintakykyään. Sarkomaa kantaa huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. Liikkumattomuus sekä mielekkään tekemisen puute ovat vanhusten hoidon kipeä ongelma, johon on tehtävä korjausliike. On sietämätön epäkohta, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan.

Sarkomaa kannattaa liikuntapoliittisen selonteon ehdotusta vauhdittaa vanhusten kotipalveluissa kokeiluja ja käytäntöjä, jossa liikuntaneuvoja kiertäisi kotipalveluiden piirissä olevien vanhusten luona pitämässä liikuntatuokioita. Kotihoidon ytimeen on lisättävä kuntouttavia ja liikkumista edistäviä toimia. Vanhusten laitos- ja hoivapalveluissa on käynnistettävä kokeiluja ja toimia, joilla liikunta, kuntouttava toiminta ja kuntoutus saadaan ripeästi arkipäivään.

”Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes ikääntymisestä. Mitä iäkkäämpi ihminen on, sitä todennäköisemmin hän tarvitsee tukea ja ohjausta toimintakykynsä ylläpitämiseen. Liikunnan edistäminen ja kuntoutus pitäisi olla vanhustenhuollon keskiössä. Istuva ja liikkumaton hoivakulttuuri tulee monin tavoin kalliiksi”, Sarkomaa pohtii.

Sarkomaa muistuttaa, että liikuntapoliittinen selonteko paljasti, että liikuntaa ja liikkumista tukevien palveluiden ulkopuolelle jäävät todennäköisemmin ne, jotka hyötyisivät liikunnasta eniten, kuten toimintakyvyltään heikkokuntoisimmat ikääntyneet.

”Ongelmiin pitää tarttua päättäväisesti. Siksi olemme esittäneet, että vanhuspalvelulain pitää olla velvoittavampi. Kokoomus esittää hoivatakuuta, joka velvoittaa aina vastaamaan ihmisen hoivan tarpeeseen. Hyvään hoivaan ja elämään kuuluu myös mahdollisuus liikkua. On välttämätöntä, että kuntoutus, mahdollisuus liikunta ja ulkoilla ovat osa hoivatakuuta”, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaan mielestä kaiken ikäisten liikunnan lisääminen on vaikuttava keino, kun Suomen nousevien sote-kustannuksia halutaan taittaa ja ennen kaikkea lisätä ihmisten hyvinvointia. Liikkumattomuuden kustannukset nousevan jopa kolmeen miljardiin. Liikunta tekee hyvää ihmisille ja kansantaloudelle.

”Koko sote-henkilöstö on saatava nykyistä vahvemmin mukaan liikunnan edistämiseen. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan välineitä on onnistuneesti kehitetty tämän eduskuntakauden aikana terveyden edistämisen kärkihankkeessa. Ne on viisasta ottaa käyttöön koko Suomessa”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Tiedote 29.1.2019
Julkaisuvapaa heti

Sarkomaa pitää julkitullutta Hoivakoti Esperi Caren tapausta kestämättömänä. Sarkomaan mukaan kaikki ikäihmisten hoivan epäkohdat on kitkettävä juurineen. On välttämätöntä, että viranomaiset tutkivat pohjamutia myöten esillä olleet vakavat tapahtumat ja tarvittavat korjaustoimenpiteet tehdään viipymättä.

”Suomalaisten on voitava luottaa palveluiden laatuun ja turvallisuuteen tuottaapa hoivapalveluja sitten kunta tai yritys. Valvonnan ketjun on oltava katkeamaton kunnan omasta valvonnasta aluehallintovirastoon, Valviraan sekä ministeriön ohjaukseen”, Sarkomaa summaa.

”Valvonnalla ei yksin ratkaista vanhusten huollon ongelmia mutta valvonnan on oltava aukotonta ja voimavarojen riittävät. Oli välttämätöntä, että Kokoomuksen aloitteesta vanhusten oikeuksien valvontaa vahvistettiin, kun kuluvan vuoden valtion budjettiin lisättiin määrärahoja oikeusasiamiehen kanslialle”, Sarkomaa toteaa.

Oikeusasiamiehellä on laaja toimivalta, tiedonsaantioikeus ja tehokkaat mahdollisuudet puuttua lainvastaiseen tai virheelliseen menettelyyn. Määrärahojen lisääminen oli vaikuttava keino vahvistaa oikeusasiamiehen tekemää vanhusten hoidon valvontaa. Ikäihmiset ja heidän omaisensa kantelevat vähän, minkä vuoksi valvonnan on oltava oma-aloitteista ja ennakoivaa. 

Sarkomaan mukaan palveluita käyttävien ihmisten ääni on saatava vahvemmin kuuluville sekä kunnan että yksityisten tuottamissa vanhuspalveluissa. Sarkomaa pitää tärkeänä, että asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti, siihen reagoidaan viivytyksettä ja palaute on julkista. 

”Palvelua käyttävien ihmisen palaute on oltava avoimesti näkyvillä. Omaisille on kerrottava hoidon laatukriteereistä ja heille tulee tarjota mahdollisuus seurata ikäihmisten oikeuksien toteutumisesta. Henkilöstön ilmoitusvelvollisuuden toteutumiselle on oltava aidot mahdollisuudet. Hoitajamitoituksen tulee perustua palvelua tarvitsevien ihmisten hoitoisuuteen ja avun tarpeeseen. Koulutettu hoitohenkilöstö sekä hoitotyön laadukas johtaminen ovat hoivan ja hoidon laadun turvaamisessa avain asemassa”, Sarkomaa summaa.


Sarkomaa muistuttaa, että valinnanvapauslaki tuo ratkaisuja nykyongelmiin ja lisää ihmisten itsemääräämisoikeutta tuoden ihmisen etusijalle nykyisen järjestelmäkeskeisyyden sijaan. Nykyisin kunnat tuottavat itse noin puolet tehostetusta palveluasumisesta

ja puolet ostetaan yrityksiltä ja muilta tahoilta kilpailuttamalla.

”Valinnanvapauslain sisältämät asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti ovat inhimillinen vaihtoehto kilpailutukselle sekä keino saada ihmisten ääni kuuluviin”, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Kaikille vuosina 2019-2021 syntyville vauvoille jaetaan kirjalahja osana neuvolatarkastusta. Suomen Kulttuurirahaston 1,2 miljoonan euron panostus Lukulahja lapselle -ohjelmaan mahdollistaa kaksi lastenkirjaa, jotka kustannetaan erityisesti tätä tarkoitusta varten. Lisäksi eduskunta on päättänyt lisätä Lukukeskuksen määrärahaa 250 000 euroa vuosina 2018 ja 1019. Lisäys mahdollistaa valistusmateriaalien tuottamisen kirjalahjan yhteydessä. Yhteishankkeella pyritään varmistamaan tasavertaiset mahdollisuudet varhaislukemiseen ja lapsen kielellisen kehityksen tukemiseen kaikille lapsille Suomessa. Suomen- ja ruotsinkielisten kirjojen lisäksi osa tarinoista käännetään Suomessa eniten puhutuille muille kielille.

– Olen erittäin iloinen tästä Kulttuurirahaston ja eduskunnan yhteisestä panostuksesta lapsiperheille ja uskon sen vaikuttavan myönteisesti suomalaislasten lukutottumuksiin, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko toteaa.

Ääneen lukeminen on tasa-arvoa

Tutkimusten mukaan lapsen tulevaisuuden mahdollisuuksiin vaikuttaa enemmän se, kuinka paljon kotona luetaan kuin perheen muut lähtökohdat tai taloudellinen tilanne. Jo vauva-aikana aloitetut lukuhetket tukevat lapsen kielellistä kehitystä ja perheen välistä vuorovaikutusta. Lapselle lukemisella on yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen. Näin ollen varhaisilla lukukokemuksilla on ratkaiseva merkitys osaamiserojen kaventamiseen ja tasa-arvon lisäämiseen yhteiskunnassa.

Suomalaisten vanhempien asenne lukemista kohtaan on muuttunut kielteisemmäksi, jopa 16% suomalaisvanhemmista kertoo pitävänsä lukemisesta vain vähän. Jotta lukeminen säilyisi jokaisen perheen arjessa, tietoa lukemisen ja kielellisen vuorovaikutuksen merkityksestä tulee lisätä erityisesti sellaisten vanhempien joukossa, jotka eivät ole kiinnostuneita lukemisesta. Lisäksi perheille on tarjottava tasavertaiset mahdollisuudet lukuharrastuksen aloittamiseen. Neuvola on paras paikka tavoittaa kaikki vanhemmat.

– Iloitsen lisäpanostuksesta varhaislukemisen tukemiseksi. Lapselle lukeminen on merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Vanhempien merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan, Sari Sarkomaa toteaa. Kansanedustaja Sari Sarkomaa on edistänyt hankkeen tukemista eduskunnassa sen pilottivaiheesta alkaen.

Neuvola tavoittaa perheet

– Mitä aiemmin lapset saadaan kirjojen äärelle, sitä todennäköisemmin he innostuvat lukemisesta myös myöhemmin. Kulttuurirahasto toimii koko Suomessa, ja on hienoa, että Lukukeskuksen ja neuvoloiden kautta voimme tavoittaa kaikki uudet vauvaperheet, kannustaa Suomen Kulttuurirahaston hallituksen puheenjohtaja Jari Sokka.

 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Emmi Jäkkö
puh. 050 563 8998
emmi.jakko@lukukeskus.fi

Lisätietoja Lue lapselle -hankkeesta www.luelapselle.fi
Lue lapselle -lukumitta ja ammattilaisen oppaat www.luelapselle.fi/ammattilaiselle

Tiedote 23.1.

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä ulottamaan papilloomavirusta torjuvan HPV-rokotteen myös osaksi poikien rokoteohjelmaa.

”Papilloomavirus on tutkimusten mukaan aiheuttajana useissa eri syöpätyypeissä sekä miehillä että naisilla. Tällä hetkellä virusta ehkäisevä HPV-rokote kuuluu vain tyttöjen kansalliseen rokoteohjelmaan. HPV-rokote tulisi ottaa osaksi myös poikien kansallista rokoteohjelmaa, jotta voidaan ehkäistä papilloomaviruksen aiheuttamia syöpiä myös miesten keskuudessa”, Sarkomaa linjaa.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL) julkaisi keskiviikkona vaikutusarviointiraportin, jonka tulosten perusteella se suosittelee HPV-rokotteen sisällyttämistä poikien rokoteohjelmaan. Päätöksen rokotteiden ottamisesta osaksi kansallista rokoteohjelmaa tekee sosiaali- ja terveysministeriö.

”Tyttöjen HPV-rokotteen on laskettu säästävän vuosittain yli 10 miljoonaa euroa syöpien ja niiden esiasteiden hoidossa. Rokotteen lisääminen myös poikien rokoteohjelmaan lisäisi yhteiskunnalle vuosittain koituvia säästöjä entisestään. Rokotusohjelman laajentaminen on tasa-arvoteko ja viisas investointi kansanterveyteen- ja kansanterveysteko”, huomauttaa Sarkomaa.

”Kannustan ministeriötä ulottamaan HPV-rokotteen myös pojille, sillä rokotteen antaminen kaikille on pieni hinta syöpiä ennaltaehkäisevänä toimena. Tilanteessa, jossa keskustelemme jatkuvasti kasvavista terveydenhuollon kustannuksista, on ilman muuta syytä panostaa tällaisiin ennaltaehkäiseviin toimiin, joilla tulevaisuudessa säästetään merkittävästi terveydenhuollon kustannuksissa”, Sarkomaa muistuttaa.

Väestöstä arviolta 80 prosenttia altistuu papilloomavirukselle jossain vaiheessa elämäänsä. Rokottamalla sekä tytöt että pojat saadaan papilloomavirus hyvin pysäytettyä nuorissa ikäluokissa.

”Poikien rokottaminen papilloomavirusta vastaan hyödyttää lopulta kaikkia. Viruksen leviämistä voidaan tehokkaammin ehkäistä ja siten myös tyttöjen suojaa papilloomavirusta vastaan parantaa”, Sarkomaa summaa.

Sarkomaa muistuttaa ministeri Saarikkoa siitä, että WHO listasi maailmanlaajuiset terveysuhat: Rokotevastaisuus nousi listalle ensi kertaa hiv:n ja ebolan rinnalle.

Sarkomaa toistaa vaateensa säätää Suomeen säädettäväksi rokotevelvollisuuden ja kirittää aloittamaan asiassa selvityksen.  Suomen lasten terveys on rakennettu kovalla työllä. Se ei ole itsestään selvyys. Lasten rokottaminen on vanhempien vastuuta mutta myös lähimmäisen rakkautta.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

Tiedote 18.1

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että sosiaali- ja terveysalan ammatillisen koulutukseen säädetään pakolliset, valtakunnalliset ja karsivat soveltuvuus- ja valintakokeet. Koulutuksen on annettava valmiudet hyvään ammattitaitoon jokaiselle hoitajalle ja sen on turvattava potilasturvallisuus. Ongelmat koulutuksessa ja työelämässä ovat kärjistyneet soveltuvuus - ja pääsykokeiden kattavuudesta ja karsinnasta luopumisen seurauksena.

”Hyvin toteutetut pääsy- ja soveltuvuuskokeet edistävät onnistuneita opiskelijavalintoja: keskeytykset vähenevät, opinnot oikealla opintopolulla etenevät ja opettajat voivat keskittyä opettamiseen.”, Sarkomaa pohtii.

Viime hallituskaudella oppilaitoksilta poistettiin mahdollisuus jättää opiskelija valitsematta soveltuvuustestin perusteella. Muutoksen tultua voimaan vuonna 2015 se havaittiin pian toimimattomaksi. Muutos on johtanut kasvaviin ongelmiin työelämässä alalle soveltumattomien opiskelijoiden määrän kasvaessa. Ongelmat ovat kärjistyneet myös oppilaitoksissa. Sarkomaa on toistuvasti ilmaissut huolensa tilanteesta.

”Nyt meillä on käsillä tilanne, jossa alalle päätyy hoitotyöhön sopimattomia henkilöitä. Tämä on riski potilasturvallisuudelle ja kuormittaa hoitoalan työyhteisöjä sekä alan oppilaitoksia. Palaute ja huoli opettajilta ja hoitoalan toimijoilta sekä kansalaisilta on ollut valtaisa”, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä ammatillisen koulutuksen opiskelijaksi ottamisen perusteita koskevan säädöspohjan uudistamisesta. Asiaa on pitkään vaadittu. Lausunnolla oleva asetus on parannus mutta ei riittävä.

”Asetusluonnoksen mukaan pääsy- ja soveltuvuuskokeiden järjestäminen jää edelleen koulutuksen järjestäjän päätettäväksi samoin pääsy- ja soveltuvuuskokeita käyttävät koulutuksen järjestäjät saisivat päättää, jättävätkö he valitsematta 0 valintapistettä saaneen hakijan”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että valtakunnallisesti yhtenäiset pääsy- ja soveltuvuuskokeet säädetään pakollisiksi kaikkiin SORA-alojen tutkintoihin ja koulutuksiin. Näin turvataan yhdenvertainen kohtelu sekä koulutuksen järjestäjien tasalaatuinen toiminta. Soveltuvuus- ja pääsykokeiden tuomat kustannukset ja rahoitusratkaisu on selvitettävä niin, ettei opetuksen määrärahoja rokoteta. Alan keskeiset ammattijärjestöt Tehy, Super, JHL, OAJ ja Akavan Sairaanhoitajat ovat vaatineet soveltuvuuskokeiden palautusta.

”Heidän näkemyksensä on viisasta ottaa huomioon”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

 

 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram