Siirry sisältöön

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava. Toimin kokoomuksen senioriverkoston varapuheenjohtajana.  Vanhuspalvelulaki on kokonaisuudessaan arvioitava uudestaan ja tehtävä kunnollinen remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja henkilöstön määrä on laitettava kuntoon. 

 Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tilanteeseen tarvitaan korjausliike. Jokasella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää omannäköistä  elämää iästä tai sairaudesta riippumatta. Mahdollisuus ulkoilla halutessaan, kuntouttavan palvelut ja  toimintakyvyn säilyttäminen on oltava  osa kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten kanssa.

Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on saadettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti.  Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkä.  

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. Opposition ehdottamassa hoitajamitoitusluvussa on kyse vain ympärivuorokautisesta hoivasta. Sen lisäksi on hoitajia riitettävä myös kotihoitoon  ja muihin palveluihin. Olen tyytyväinen, että vanhuspalvelulain uudistamisen valmistelu on käynnissä niin, että esitykset saadaan heti uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kunnissa on viisasta tehtävä ripeitä toimia hoitohenkilöstön työn houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Hoitajien riittävä määrä vanhustenhoidon laadun perusta

Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraavaan järjestämääni after walk – kävelytapahtumaan. Keskiviikkona 13.3 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Ota ystäväsikin mukaan. Kävelyllä on mahdollisuus keskustella Helsingin ja Suomen asioista. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu Elävä Helsingissä

Eduskuntakauden tavoitteemme 110 000 uudesta työpaikasta on saavutettu. Se ei kuitenkaan riitä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki on koko maan talouden ja luovuuden veturi, ja kotikaupunkimme menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kun haluamme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on myös työllisyysaste nostettava pohjoismaiselle tasolle. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

Valtio kerää kaupungistumisesta suurimman hyödyn ja siksi sen on osallistuttava vahvemmin kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Valtion raideliikenneinvestointeja on kasvatettava ja liikennesumpuista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Se on elinehto yrittäjille ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tavallisella keskituloisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan kustannuskasvua. Norminpurkua on jatkettava. Kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

Julkaistu Kide lehdessä 4/2018

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan. Maamme vanhimpana diabetesyhdistyksenä on yhdistys toiminut edelläkävijänä. 70 toimintavuoteen mahtuu paljon. Moni asia on muuttunut niin yhdistyksen toiminnassa kuin erityisesti diabeteksen hoidossa.

Vaikka vuosien varrella on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia, on yhdistyksellä paljon tehtävää diabeetikkojen hyvän hoidon ja elämän edistämisessä sekä vertaistukena. Tätä tärkeää työtä me eduskunnan diabetesryhmässä haluamme tehdä yhdistyksen kanssa yhteistyössä.

Diabetes on merkittävä kansansairaus ja on välttämätöntä, että sen tiimoilta myös eduskunnassa on ryhmä kansanedustajia, jotka ovat sen ajamiseen erityisesti paneutuneet.

Viimeisempänä Diabetesryhmässä olemme edellyttäneet vastuuministeriltä vastausta verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuudesta. Ministeri Saarikko vastasikin, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota yhdenvertaisesti uutta käypähoitosuositusta noudattaen. Helsingissä ja lähialueilla on vielä urakoitava tämän tavoitteen toteutumiseksi. Diabetesryhmämme vahva viesti on, että hyvä hoito on aina edullisinta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan sekä kuntoutukseen tarpeeseen. Tähän sote-uudistuksella haetaan muutosta.

Eduskunnassa on käsittelyssä sote- uudistus, jota usea hallitus on yrittänyt tehdä. Mutkia on ollut matkassa ja keskustelu käy välillä kovinkin kuumanakin. Kuitenkin työ asian valmiiksi saamiseksi jatkuu. Itse keskityn yhteen asiaan, että uudistus tehdään niin, että Helsingin ja Uudenmaan ihmiset saisivat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen ydintavoite on selkeä, turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen ja vähentää terveyseroja. OECD on huomauttanut suomen eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin. Helsingissä kiireetöntä hoitoa terveyskeskuksissa saa odottaa jopa kuusi viikkoa.

Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan peruspalveluiden vahvistaminen, palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimia on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti.

Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. On huomattava, että diabeetikot ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja sen kehittämisessä.

Sote- uudistuksen ydin on se, että kaikki sote-palvelut sosiaali- ja terveys niin perus kuin erikoissairaanhoitokin siirtyy yhden tahon siis maakunnan järjestämisvastuulle. Kunnat eivät enää tuota sote- palveluja. Jatkossa yksi kokonaisuus eli maakunta vastaa koko sotesta ja saa myös mahdollisuuden johtaa. Nyt ei kokonaisuutta johda kukaan. Maakunta vastaa siitä, että se järjestää oman alueen väestölle palvelut.  Näin maakunnalle tulee nykyjärjestelmästä puuttuva kannuste, mutta myös valta luoda ihmisen näkökulmasta sujuvat hoitopolut. Diabeteksen hoidossa tämä on välttämätöntä.

Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 laadukas hoito onnistuu parhaiten keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat. Pääkaupunkiseudulla hoidossa on paljon hyvää ja henkilöstö osaavaa, mutta myös kehitettävää. Malli, jossa ajatellaan, että kaikki terveydenhuollon yksiköt osaisivat diabeteksen hoidon ei toimi.

Diabetesliiton selvityksen mukaan Uudellamaalla puolelle diabeetikoista ei oltu tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tämä kertoo että, sote uudistusta tarvitaan kipeästi Helsingissä.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Ja liikunta tekee hyvää ihan kaikille. Sote-uudistuksessa on luotava rakenteet ja kannusteet, että terveyden ja liikunnan edistäminen on vahvasti agendalla niin maakunnissa kuin kunnissakin. Ja että järjestöt saadaan nykyistäkin vahvemmin kumppaneiksi tukemaan ihmisten liikkumista js hyvää elämää.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys tekee ansiokasta ja vaikuttavaa työtä diabeetikkojen sekä heidän omaistensa hoidon ja hyvän elämän edellytysten edistämiseksi. Lukemattomat ihmiset ovat vuosikymmenten aikana antaneet osaamisensa ja tarmonsa yhteisen asian edistämiseen. Iso kiitos kuuluu heille ja teille tämän päivän toimijoille. Paljon kiitoksia!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys tekee hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Diabetesyhdistys on aktiivinen toimija ja tärkeä vaikuttaja eduskunnasta katsottuna. Toivotan myös yksittäiset yhdistyksen jäsenet olemaan yhteydessä eduskunnan diabetesverkostoomme. Yhteistyössä on suuri voimavara.

Toivotan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimijat ja jäsenet lämpimästi tervetulleeksi vieraakseni eduskuntaan ke 28.11 klo 17.00.

Onnea ja menestystä 70- vuotiaalle yhdistykselle ja tekemisen iloa tuleviin vuosiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen

 

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipideosastolla 8.8.2018

Ympäristöministeri Tiilikainen (HS 4.8.) moitti muita Itämeren maita riittämättömistä suojelutoimista. Tosiasia on, ettei Suomikaan ole tehnyt osuuttaan Itämeren suojelussa. WWF:n selvitys paljastaa, että kaikki Itämeren rantavaltiot lipsuvat allekirjoittamistaan suojeluohjelman sitoumuksista.  Suomen maatalous on Saaristomeren liepeillä häpeätahra ja pahin päästölähde johtuen fosforivalumista. Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän tehokkaasti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa. Kipsi on saatava nopeimmin käyttöön ensiapua tarvitsevalle Saaristomerelle ja sen kaikkein fosforipitoisimmille pelloille. Tiilikaisen lupaus vauhdittaa kipsin käytön Itämeren pelastamisessa on tervetullut mutta ei riittävä. Budjettiriihessä on sovittava myös toimista, joilla puretaan Saaristomerta sairastuttavaa ”lantapommia”.

Ilmiön taustalla on historiallinen ylilannoitus mutta yhtälailla nykyinen eläintuotannon keskittyminen ja siitä aiheutuva ylilannoitus. Alueilla lantaa levitetään pelloille monikertaisesti mitä kasvit tarvitsivat. Tämän lisäksi uutta peltomaata raivataan lannan levitysalueeksi, mikä kasvattaa merkittävästi vesistövalumia. Ilmaston näkökulmasta vaikutukset ovat vieläkin tuhoisammat, koska pelloiksi raivataan myös turvemaita. Tähän Saaristomerta saastuttavaan ja ilmastomuutosta vauhdittavaan tilanteeseen on budjettiriihessä sovittava vaikuttavia korjaustoimia. 

Kokonaisuudessaan on välttämätöntä nostaa lainsäädännön edellyttämää suojelutasoa ja uudistaa maatalouden ympäristötukia vesiensuojelun kannalta vaikuttavammaksi.  Kun iso osa maatalouden päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös ympäristötuet kohdennettava riskialueille. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Helsinki

Julkaistu Iltalehdessä 30.6.2018

Iltalehden sote-uudistusta käsittelevässä pääkirjoituksessa (IL 27.6) pääkirjoitustoimittaja Kreeta Karvala väitti valinnanvapaudesta olevan jäljellä vain rippeet. Tosiasia kuitenkin on se, ettei vuoden viive lainsäädännön toimeenpanossa muuta valinnanvapauslain sisältöä.

Eduskunnan käsittelyssä olevan valinnanvapauslain mukaan valinnanvapaus toteutuu laajasti perustason palveluissa. Esityksessä turvataan ihmisille vapaus valita oma sote-keskuksensa ja suunterveydenhuollon yksikkönsä. Valinnanvapaus lisää palveluntuottajien määrää ja samalla peruspalveluiden saatavuus paranee. Valinnanvapaus on myös se työkalu, joka turvaa ihmisille lähipalvelut ja estää liian keskittymisen. Valinnanvapaus kirittää sekä julkisia-, yksityisiä-, että kolmannen sektorin palveluntuottajia parempaan laatuun. Järjestelmäkeskeisyydestä sijaan keskiöön tulee palveluja käyttävä ihminen.Nykyjärjestelmässä esimerkiksi Helsingissä ei voimavaralisäyksilläkään ole onnistuttu pääsemään terveysasemien eriarvoistavista jonoista.

Perustason palveluissa valinnanvapaus on pääsääntö. Valinnanvapauden välineinä toimivat asiakassetelit ja sote-keskukset. Paljon palveluita käyttäville ihmisille henkilökohtainen budjetti turvaa toimivat ja käyttäjille räätälöidyt palvelukokonaisuudet. Tämä lisää erityisesti vanhusten ja vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.  erikoissairaanhoidon palvelua ei saa kuuden kuukauden sisällä, uuden lain mukaan saa valita tuottajan vapaasti. Erikoistason palveluissa valinnanvapaus tapahtuu hoitotakuun kautta. Jos ihminen ei saa erikoistason palvelua kuuden kuukauden sisällä, saa tämä päättää itse, mistä palvelun hankkii. Tämän lisäksi maakunnat voivat itse päättää, ottavatko ne asiakassetelin käyttöön myös erikoistason palveluissa. Siinä onkin ensimmäisille maakuntavaltuustoille tärkeä päätös tehtäväksi.

Valtaosa maakunnista on ilmoittanut, että ne ovat valmiita aloittamaan valinnanvapauden toteuttamisen jo ennen annettua määräaikaa. Valinnanvapauden pilotit, joissa kokeillaan koko maassa valinnanvapautta eivät siirry, vaan niiden on tarkoitus käynnistyä heti sote-lakien tultua voimaan. Ihmiset siis pääsevät siltä osin valinnanvapauden piiriin jo tämän eduskuntakauden aikana. Pilottien välitön käynnistyminen ja jatkuminen varsinaisen toiminnan käynnistymiseen asti on olennaisen tärkeää uudistuksen onnistumisen ja heti käyntiin lähtemisen kannalta.

Tämän kokoluokan uudistuksissa on viisautta ottaa lakien käsittelyyn lisää aikaa, kun lainsäädännön asiallinen käsittely sitä edellyttää. Eduskunta jatkaa käsittelyä huolellisesti, mutta ripeästi. Uudistus tehdään siksi, että voimme turvata yhdenvertaiset ja vaikuttavat palvelut jokaiselle asuinpaikkaan ja lompakon paksuuteen katsomatta. On hyvä muistaa, että oikea-aikainen, ajoissa aloitettu hoito on aina kaikkein edullisinta.

Sari Sarkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja

Puoluekokouksessa Turun Logomossa järjestämme yhteistyössä eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän, Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston ja Akavan kanssa hyvinvointipolitiikan workshopin lauantaina 9.6 kello 12-13 sali teatterissa. Tilaisuuden tarkoituksena on kartoittaa kokoomuslaisia hyvinvointipolitiikan näkökulmia tulevalle hallituskaudelle.

Tervetuloa mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan!

Ohjelma:

12.00 Sari Sarkomaa, kansanedustaja

  • Alkusanat ja ajatuksia Kokoomuksen hyvinvointipolitiikasta

12.05 Pekka Piispanen, johtaja Akava

  • Akavan hyvinvointipolitiikan kärjet

12.15 Piia Kurki, Aino Närkki ja Mia laiho Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan verkoston puheenjohtajat

  • Ryhmätyöskentely, kolme Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärkeä

12.35 Ryhmien esitykset kolmeksi Kokoomuksen hyvinvointipolitiikan kärjeksi

Tilaisuudessa sihteerinä toimii Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveysvaliokuntatyöryhmän sihteeri Sina Nordman.

Julkaistu Muisti-lehdessä 2/2018
Muistiliiton johdolla vuonna 2016 valmisteltu muistisairaan hyvän kuntoutuksen, hoivan ja hoidon kriteerit on oiva ohjenuora palveluiden kehittämiseen. Se oli myös tärkeä tuki, kun toimin jäsenenä kuntoutuksen uudistamiskomiteassa, jossa pidin vahvasti esillä muistisairaiden asiaa.

Linjasimme, että iäkkään kuntoutumisprosessin tavoitteena on asiakkaan kunnon ja toimintakyvyn paraneminen, ylläpitäminen tai kunnon heikkenemisen hidastuminen.

Komitea esitti ikääntyvälle väestölle maakunnallista kotikuntoutuksen toimintamallia. Omaishoitajan arvokasta mutta vaativassa työssä jaksamista on tuettava enemmän.

Kuntoutuksen onnistuminen edellyttää vastuullisen asiakasohjauksen mallia ja selkeää tavoitetta kuntoutukselle. Kuntoutuksen uudistamiskomitean linjauksen mukaan asiakkaan tilanteen vaatiessa tulisi laatia asiakassuunnitelma, tehdä päätökset etuuksista, palveluista ja tuista sekä kartoittaa palveluntuottajat, joista asiakas voi valita. Korostamme, muistisairaan on saatava tukea valinnan tekemiseen. Asiakkaan tai omaishoitoperheen on mahdollista saada nimetty palvelukoordinaattori.

Kuntoutuksella on tuettava muistisairaan ihmisen mahdollisuuksia elää mahdollisimman mielekästä ja aktiivista elämää sairaudesta huolimatta. Terveyden edistäminen pitää olla muistisairaan ihmisen oikeus.

Muistiliitto on eduskuntatyössä tärkeä voimavara. Otan mielelläni vastaan ajatuksia muistisairaiden asioiden edistämiseksi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ja Uudenmaan Kokoomusnaiset järjestävät kaikille avoimen keskustelutilaisuuden sotesta ja valinnanvapaudesta maanantaina 28.5. klo 17.00 – 18.30 Eduskunnan kansalaisinfossa, Arkadiankatu 3, Helsinki.

17.00 Avaus: Pia Hytönen, Kokoomuksen Naisten Helsingin Piirin puheenjohtaja

17.05 Alustus: ylijohtaja Kirsi Varhila, Sosiaali- ja terveysministeriö

17.20 Paneelikeskustelussa: kansanedustaja Sari Sarkomaa, elinkeinoasioiden päällikkö Susanna Kallama, Suomen Yrittäjät ja toimitusjohtaja Katrina Harjuhahto-Madeoja, Eteva

18.00 Lopuksi yhteistä keskustelua

Tilaisuuden juontaa Uudenmaan Kokoomusnaisten puheenjohtaja Salla Mäkelä

Lämpimästi tervetuloa!

 

Tervetuloa vaihtamaan politiikan kuulumiset Sari Sarkomaan kanssa eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45. Tilaisuuteen voitte ilmoittautua linkin kautta: https://goo.gl/forms/LEJCplAdCBY1hpqK2. Tilaisuuden alussa on opastettu kierros uudistetussa eduskunnassa ja sen jälkeen kahvit ja keskustelun Sarin kanssa Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Sisäänkäynti Päätalon B-ovesta (Töölön puoleinen ovi). Tervetuloa!

 

Työttömästä nuoresta kasvaa helposti työtön aikuinen. Erityisesti osatyökykyisten
nuorten pääsyn vahvistamiseksi työelämään täytyy ottaa määrätietoisia askelia
päätöksenteossa. Mielenterveyden häiriö on ylivoimaisesti yleisin syy nuoren
työkyvyttömyyteen. Noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut
ennen 14 vuoden ikää, ja noin kolme neljästä ennen 24. ikävuotta.
Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki ovat erittäin tärkeitä nuorille, joilla on
lieviä ja alkavia mielenterveyden ongelmia. Aikuisten on otettava vastuu nuoren
tukemisesta ja kohtaamisesta. Mielenterveysongelmia kohdanneet nuoret
tarvitsevat matalan kynnyksen kriisitukea ja hoitoonohjausta sekä joustavaa
opinto-ohjausta ja vähintään osa-aikatyöhön johtavia työllistymispolkuja.
Mielen ongelmia kohtaavan nuoren tulee saada varhaisessa vaiheessa tuki
vaikeuksiinsa omassa yhteisössään siellä, missä nuoret ovat: oppilaitoksissa,
työssäoppimisjaksoilla ja uraohjauksessa. Matalan kynnyksen
mielenterveyspalveluihin tulee päästä nykyistä helpommin, ja palvelut tulisi saada
yhdeltä luukulta.
Hoidon saavutettavuuden parantamiseksi on luotava nuoren psykoterapiatakuu
hoitoon pääsemiseksi kuukauden sisällä. Lisäksi hoidon kustannusten
omavastuuosuutta on kevennettävä merkittävästi, jottei nuoren tai hänen
perheensä talous olisi este hoitoon hakeutumiseen ajoissa. Toimeentulon
turvaaminen vapauttaa nuoren ja hänen läheistensä voimavaroja
kuntoutumisessa. Myös kuntoutusrahan tasokorotusta tulee harkita.
Työpaikoilla kannattaa panostaa nuorten työkykyyn. Vuoden 2017
Mielenterveysbarometrin tulosten mukaan noin puolella työpaikoista ei ole
toteutettu psyykkistä työkykyä tukevia toimenpiteitä. Työkyvyn vahvistamiseksi
on kehitettävä työnantajien mahdollisuuksia ja kannustimia palkata ja tukea
osatyökykyisiä nuoria.
Kun nuori siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle, työpanoksen menetyksen arvo on yli
miljoona euroa jokaista nuorta kohden. Varhainen ja oikea-aikainen apu nuoren
omia näkemyksiä kuunnellen voi tehokkaasti estää työkyvyttömyyttä ja muuttaa
nuoren elämän suunnan.

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram