fbpx Siirry sisältöön

Eduskuntatyö on käynnistynyt järjestäytymisellä ja hallitustunnusteluilla. Osa valiokunnista kokoontuu, mutta varsinainen työ käynnistyy hallituksen nimeämisen jälkeen. Valiokuntapaikat jaettiin aakkosten mukaan siihen asti, kunnes hallitusneuvottelut ovat ohi onnistuneesti. Olen kiitollinen, että saan jatkaa työtäni helsinkiläisten kansanedustajana. 

Eduskuntaryhmämme oli valmis hallitusvastuuseen, mutta vastuullisilla nuoteilla. Olin vahvasti mukana kirjoittamassa Kokoomuksen vastauksia hallitustunnustelijan Rinteen kysymyksiin päävastuuna koulutus ja tutkimus. Olimme myös valmistautuneet hyvin mahdollisiin hallitusneuvotteluihin. Emme kuitenkaan päässeet tunnusteluja pidemmälle. SDP oli selvästi ja ajoissa tehnyt valintansa. Niukin naukin suurimmaksi puolueeksi vaaleissa sinnitellyt SDP halusi ehdottomasti tukijalakseen historiallisen rökäletappion kärsineen Keskustan. 

Uusien työpaikkojen synnyn tukeminen ja yrittäjyyden vahvistaminen on kestävin tapa turvata rahoitus jokaiselle suomalaiselle tärkeille palveluille. Siksi Kokoomus ei linjastaan tinkinyt. Hallitustunnusteluissa jäi epäselväksi SDP:n talouslinja ja se millä keinoin puheenjohtaja Rinne aikoo työllisyysastetta nostaa. Sydän on rauhallisin mielin siitä, että eduskuntaryhmänä suoraselkäisinä pidimme tavoitteitamme kiinni suomalaisten parhaaksi. On tärkeä alleviivata, että Kokoomuksella oli esittää vastuullisia tapoja investoida osaamiseen, sivistykseen ja yhdenvertaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan kehittämiseen. Suomalaisten kannalta on tärkeää, että maahan saadaan ripeästi toimintakykyinen hallitus, jolla on vastuullisesti maatamme eteenpäin vievä ohjelma. 

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta järjestyi myös tällä viikolla. Johdan neuvottelukuntaa, jossa on neljännes eduskunnan kansanedustajista. Helsingin ja Uudenmaan asioiden painoarvo on eduskunnassa entistäkin merkittävämpi. Kun Helsinki ja Uusimaa kasvun ja luovuuden vetureina menestyvät, hyötyy siitä koko Suomi. Kaupungistuminen ja sen tuomat ilmiöt edellyttävät tulevalta hallitukselta vaikuttavaa kaupunkipolitiikkaa. Olennaisia asioita ovat koulutukseen ja osaamiseen panostaminen, yrittäjyyden edellytysten edistäminen, ilmastopolitiikka ja suuret raidehankkeet. Vahva kaupunkipolitiikka on edellytys työllisyysasteen nostamiselle Pohjoismaiselle tasolla.

Kirjoitan kerran kuussa politiikan kuulumisista. Voit laittaa minulle terveisiä tai tilata eduskuntakirjeeni laittamalla minulle osoitteesi sähköpostitse sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

Sari Sarkomaa

Munkkalainen kansanedustaja

kolmen lapsen äiti

Team Rynkeby - God Morgonin järjestämän KOULUJUOKSU-tapahtuman suojelijaksi on lupautunut eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Vapun jälkeisenä perjantaina yli 30 000 lasta ympäri Suomen juoksee syöpään sairastuneiden lasten hyväksi, jotta heillä olisi mahdollisuus saada maailman parasta hoitoa.

Tässä on Sari Sarkomaan tervehdys:

On ilo ja kunnia toimia Koulujuoksu-tapahtuman suojelijana. Ulkoilu ja liikkuminen ovat vaikuttavaa terveyden edistämistä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa. Leikkiminen ja säännöllinen liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kasvulle, kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Koulujuoksu-tapahtuma on hienoa tapa yhdistää liikkumisen ja auttamisen ilo. Aamu Suomen Lasten Syöpäsäätiön tutkimukseen voimavarojen kerääminen on mitä parhain tapa auttaa syöpään sairastuneita lapsia. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta.

Koulujuoksu-tapahtuma on mainio mahdollisuus lisätä yhteisöllisyyttä, kun kouluilla ja oppilailla on mahdollisuus kutsua mukaan alueen toimijoita mukaan auttamaan. Ilahduttavaa on myös tapahtuman pohjoismainen yhteistyö. Yhteistyössä toisiltamme oppien saamme enemmän ja uutta hyvää aikaiseksi.

On tärkeää, että jokainen lapsi löytää liikunnan ilon ja oman tavan liikkua. Opetusministerinä aloitin liikunnan lisäämisen lasten koulupäivässä ja liikkuvakoulu on nyt levinnyt valtakunnalliseksi toimintamalliksi. Tarkoitus on, että liikunnallisuus ja yhdessä tekeminen koulun ja myös kodin kanssa jää pysyväksi toimintatavaksi. Olennaista on kannustaa lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen, sillä liikuntatottumukset opitaan varhain. Tärkeässä roolissa ovat tietenkin vanhemmat. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeä voimavara. Meillä vanhemmilla on tietenkin päävastuu siitä, että autamme lapsia löytämään liikunnan ilon ja ottamaan sen tärkeäksi osaksi jokapäiväistä elämää.

Liikunta tarjoaa ilon, leikin ja riemun lähteen lapsille ja tukee monin tavoin koko perheen arkea ja hyvää elämänlaatua. Kannusta lämpimästi kaikkia oppilaiden perheenjäseniä, sukulaisia, tuttavia, yrityksiä sekä paikallisia toimijoita lähtemään mukaan tukemaan tärkeitä juoksuaskeleita.

Liikunnan iloa kevääseen 2019!

Sari Sarkomaa
helsinkiläisten kansanedustaja
kolmen lapsen äiti

Julkaistu Opettaja-lehdessä

OAJ on esittänyt kolmiportaisen tuen uudistusta. Tuemme ajatusta täysin rinnoin. Nykyinen laki ei toimi, ainakaan sitä ei noudateta. Erityistä tukea tarvitsevalle oppilaalle ei kunnissa aina tehdä erityisen tuen päätöstä, vaikka oppilaan tarve sitä edellyttäisi. Usein päätökset tehdään muilla perusteilla kuin oppilaan tarve.  Yleensä peruste on säästösyy.  Tällöin ei noudateta perusopetuslakia.

Erityisen tuen oppilaalla tulee olla oikeus erityisluokkaopetukseen, sillä yleensä erityistuen oppilas tarvitsee vähemmän ärsykkeitä ja pienemmän ryhmän erityisopettajan ohjauksessa. Ongelma on, että kunnat ovat lakkauttaneet erityisluokkia ja –kouluja, vaikka nykyisen perusopetuslain ei ollut tarkoitus siihen kannustaa.

Nykyinen perusopetuslaki sanoo, että jotta erityisoppilas voidaan integroida luokkaan, tulee tarkastella luokan kokonaistilannetta. Sopiiko integrointi muille luokan oppilaille? Onko turvattu oppilaan oppia, jos opettajan voimavarat menevät vain osalle oppilaista?  Kuinka monessa kunnassa ja koulussa näin tosiasiassa tehdään? Miten tämä vaikuttaa oppimistuloksiin?

Koska kuntien käytännöt eivät vastaa lakia, on lakia syytä kiristää, jotta käytännöt muuttuvat. Opettajien pitää saada tarvitsemansa tuki työlleen ja oppilaiden oikeusturvan pitää toteutua. 

Erityisopettajista on huutava pula.  Pidämme välttämättömänä, että opetusministeriössä aloitetaan toimet, joilla varmistetaan riittävä tuki varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Seuraavan eduskuntakauden yksi tärkeimmistä tehtävistä on tehdä tästä päätökset. 

Oleellista on, että oppilas saa opiskella hänelle parhaiten soveltuvassa oppimisympäristössä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Raija Vahasalo

kansanedustaja, opettaja, rehtori

eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen

Julkaistu Apteekkarilehden verkkojulkaisussa 2.4.2019

Keskustelu apteekeista on kuluneella eduskuntakaudella ollut värikästä. Asioita on yksinkertaistettu ja virheelliset väittämät ovat eläneet osin omaa elämäänsä. On välttämätöntä, että tulevaa hallitusta muodostettaessa linjataan selvästi apteekin tulevaisuudesta.

Kiivaan apteekkikeskustelun luomia paineita purkamaan perustettu hallituspuolueiden apteekkiryhmä linjasi kolme kivijalkaa apteekin kehittämiselle. Suomalaista ammattiapteekkia kehitetään proviisoriomisteisena, luvanvaraisena ja osana terveydenhuoltoa.

Työryhmä, jossa olin myös jäsenenä, linjasi, että apteekkilupien määriä lisätään ja että apteekkilupien myöntämisestä tehdään läpinäkyvämpää. Mielestäni lupajärjestelmän uudistaminen on tehtävä huolehtien lääkitysturvallisuudesta ja lääkkeiden hyvästä saatavuudesta.

Tulevaisuuden apteekin tulee olla monipuolinen lääkehoidon tukija, terveyden- ja itsehoidon edistäjä sekä digitalisaation vauhdittaja. Terveydenhuollossa potilaan lääkehoidon toteutuminen otetaan usein liian itsestään selvänä. Lääkehoidon aloituspalvelut pitäisi ottaa valtakunnallisesti käyttöön. Apteekkeja tarvitaan entistä monipuolisemmin tukemaan onnistunutta lääkehoitoa ja potilaan sitoutumista. Ikäihmisten, moni- ja pitkäaikaissairaiden hoidon sitoutumiseen ja onnistumiseen tarvitaan erityisen vahvaa tukea.

Terveydenhuollon menot ovat kasvaneet samaan aikaan perusterveydenhuolto on rapautunut. Apteekkia tarvitaan monin tavoin rinnalle yhteistyökumppaniksi.

Lääkehoitoihin sitoutouttaminen on terveydenhuollolle merkittävä haaste, kun alle puolet pitkäaikaisista lääkehoidoista toteutuu suunnitellusti. Myös lääkehoidon arviointipalvelun on tärkeä olla kiinteä osa apteekin toimintaa. Iloitsen siitä, että jatkossa kaikilla Suomessa valmistuvilla farmaseuteilla on valmiudet tehdä lääkehoitojen arviointeja.

Koneellinen annosjakelupalvelu on saatava kattavasti käyttöön. Se on oiva tapa vähentää lääkehävikkiä, säästää hoitajan työtä sekä lisätä lääketurvallisuutta. Uudistaisin korvaus- ja palkkioperusteet, jotta tämä tavoite toteutuisi. Apteekkien toiminta on palvelutyötä. Siksi tulonmuodostuksen tulee tulla enemmän työstä ja olla vähemmän riippuvainen lääkkeen hinnasta.

Viisas kunta ottaa käyttöön vaikkapa asiakassetelin, jolla mahdollistettaisiin lääkehoidon arviointi tai annosjakelupalvelu varallisuudesta riippumatta. Säästöhän tulee niin kunnalle, veronmaksajalle kuin ihmisille itselleen, kun turhat lääkkeet karsitaan ja usein myös ihmisen toimintakyky kohenee.

Reseptikeskukseen pohjautuva lääkityslista ja valtakunnallisesti yhtenäiset toimintamallit ovat innostava tavoite ja esimerkki siitä, mitä hyötyjä digitalisaatio voi tuoda hoitoon ja moniammatilliseen työhön. Apteekit voisivat kirjata tietoa lääkehoidon vaikuttavuuteen liittyen sekä välittää tietoa lääkärille Kanta-palveluiden kautta.

Toivotan kaikille aurinkoista kevättä ja työn iloa tärkeään työhönne!

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

terveydenhuollon maisteri

Julkaistu pääkaupunkiseudun omaistajien Oma jäsenlehdessä 2/2019

Omaishoitajaviikon kunniaksi järjestimme Pääkaupunkiseudun omaishoitajat ry:n kanssa tilaisuuden eduskunnassa. Ensiesityksessä oli Maailman tärkein työpaikka -video, jossa toimittaja Kimmo Ohtonen tutustui omaishoitoperheiden arkeen. Yhteinen tarkoituksemme oli viedä omaishoitajien asia kaikkien kansanedustajien tietoisuuteen. Esille nousi toive päättäjille ymmärtää, että omaishoidossa on eri ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Ja että toimia tarvitaan myös mahdollistamaan ansiotyön ja omaishoitajan vaativan tehtävän yhdistäminen. Työyhteisöt ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Tarvitsemme erilaisia vaihtoehtoja.

Kannatusta sai läheistään hoitaville tarkoitettu tuettu hoivavapaa. Siinä työntekijän olisi mahdollista tuetusti jäädä hoitamaan läheistään ja saada sairausvakuutuksesta määräaikaista korvausta. Näin yllättävissä tai haastavimmista vaiheissa voisi olla työstä tuetusti pois.

Olen saanut palautetta, että moni pelkää töissä puhua hoivavastuusta, jottei tulisi kuvaa, ettei ole sitoutunut työhönsä. Perheasioista on saatava puhua työpaikoilla. Se on kaikkien etu. Monet päätökset työn järjestämisestä on mahdollista sopia vain työpaikkakohtaisesti.


Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen. 

Eduskunnan omaishoitoryhmämme urakoi omaishoitajien asioiden edistämiseksi. Eduskuntakauden kärkihanke omaishoidon kehittämiseksi oli askel eteenpäin. Hankkeessa on luotu toimintamalleja omais- ja perhehoitoon sekä kehitetty digitaalisia ratkaisuja omaishoidon tueksi. Osana kärkihanketta on lisätty kuntien valtionosuutta omais- ja perhehoidon kehittämiseen 95 milj. euroa. Valinnanvapauskokeiluissa on havaittu, että henkilökohtainen budjetti ja palveluneuvonta tuovat helpotusta erityisesti omaishoitajan arkeen.

Otan mielelläni vastaan palautetta omaishoitoon liittyvissä asioissa. Ollaan yhteydessä.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

eduskunnan omaishoitoryhmän jäsen

Julkaistu Helsingin Alzheimer-yhdistyksen Synapsi jäsenledessä 1/2019

Muistiystävällisen Suomen rakentamiseen tarvitaan kaikkia suomalaisia. Myös Arkadianmäellä on tärkeää olla asiasta tietämystä. Koen olevani kansanedustajan työni kannalta varsin oikeassa tehtävässä, kun toimin Muistiliiton varapuheenjohtajana. Meillä on Arkadiamäellä kansanedustajien muistiverkosto, joka pitää vahvasti esillä muistisairaiden ihmisten ja heidän omaistensa asiaa. Järjestimme eduskunnassa kaikille avoimen muistisparlamentin yhteistyössä Muistiliiton ja Muistiaktiivien kanssa

Keskustelua käytiin erityisesti vanhuspalveluiden laadusta. Julki tulleet vanhusten laiminlyönnit ovat tuomittavia ja ne on kitkettävä juurineen. Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun.

Pidän tärkeänä, että ikäihmisiä ja heidän läheisiään autetaan löytämään ja kehittämään olemassa olevia voimavaroja niin, että kotona asuminen onnistuu sairauksista tai alentuneesta toimintakyvystä huolimatta. Erityisen tärkeää on toimintakyvyn edistämisen ja liikkumiseen mahdollistavien ratkaisujen löytyminen

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. 

Kotona asumisen on oltava mahdollista niin kauan kuin se on inhimillistä ja turvallista. Kotona asumisesta ja hoitamisesta ei saa tulla pakkoa. Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on säädettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti. Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkiä. Kodista ulos pääseminen, omien asioiden hoitaminen ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen ovat yksilön hyvän elämän kannalta merkittäviä. Ihmisillä pitää olla mahdollisuus elää omannäköistä elämää iästä ja sairaudesta riippumatta. Siksi vanhuspalvelulain remontti on käynnistetty.

Muistiliiton jäsenyhdistykset tekevät ansiokasta ja vaikuttavaa työtä muistisairaiden ihmisten sekä heidän omaistensa hyväksi. Muistiliiton jäsenyhdistyksenä Helsingin Alzheimer-yhdistys on ollut erityisen aktiivinen ja ansiokas edistämään monia muistisairaiden ja heidän omaistensa asioita.

Päivittäinen liikunta on välttämätöntä terveyttämme ja toimintakykyämme ylläpitämiseksi. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikunta ja ulkoilu ovat olennaisia sairastuneen hyvälle elämälle mutta yhtälailla omaishoitajan hyvinvoinnille. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta on tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. 

Lämpimästi tervetuloa mukaan järjestämääni after walk - kävelylle keskiviikkona 3.4. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä ja vaihtaa kuulumisia Muistiliiton ja Helsingin asioista. Kello 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla (Arkadiankatu 3.) Tule mukaan ja tuo myös ystäväsi.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Julkaistu Muistilehdessä 1/2019

Aivoterveydestä huolehtiminen kuuluu kaikenikäisille. Se on edellytys toimintakyvylle, jonka ydinosia ovat muisti ja fyysinen kunto. Tutkimukset osoittavat liikunnan edistävän aivoterveyttä elämän kaikissa vaiheissa. Liikkuminen parantaa verenkiertoa aivoissa sekä vähentää sairastumisen riskiä moneen sairauteen. Liikunta ja ulkoilu ovat olennaisia sairastuneen hyvälle elämälle mutta yhtälailla omaishoitajan hyvinvoinnille.

Ikäihmisten liikuntakyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Liikunta on ikääntyville elintärkeää. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajan työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää.  

Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta on tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat ikääntyvien liikkuvan aivan liian vähän. Väliinputoajia ovat kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset. Muistiliitto tekee monin tavoin työtä sen eteen, että oikeus elää oman näköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuu. Kansallinen muistiohjelma antaa tähän vahvan tuen. Aivoterveyden ja muistiystävällisyyden vauhdittaminen on koko Suomen asia. 

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton varapuheenjohtaja

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että hän saa laadukasta hoivaa ja inhimillisen kohtelun. Viime eduskuntakaudella Kokoomuksen Risikon alulle laittama vanhuspalvelulaki oli edistysaskel mutta lain hyvät tavoitteet eivät kaikkialla toteudu riittävällä tavalla. Siksi linjasimme ennen joulua hyväksytyssä seniorikannanotossa, että vanhuspalvelulakia on tiukennettava. Toimin kokoomuksen senioriverkoston varapuheenjohtajana.  Vanhuspalvelulaki on kokonaisuudessaan arvioitava uudestaan ja tehtävä kunnollinen remontti. Vanhusten palvelujen rakenteet, toimintatavat, valvonta ja henkilöstön määrä on laitettava kuntoon. 

 Kannan erityistä huolta ikäihmisistä, jotka joutuvat jäämään kotiin neljän seinän sisään. Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ikäihmisen toimintakyvyn. On sietämätöntä, että usein kotihoidon piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Tilanteeseen tarvitaan korjausliike. Jokasella ihmisellä on oltava mahdollisuus elää omannäköistä  elämää iästä tai sairaudesta riippumatta. Mahdollisuus ulkoilla halutessaan, kuntouttavan palvelut ja  toimintakyvyn säilyttäminen on oltava  osa kaikkia vanhusten palveluja yhteistyötä tehden järjestöjen ja omaisten kanssa.

Vanhuspalvelulain uudistamisen yhteydessä on saadettävä hoivatakuu, joka turvaisi nykyistä säädöstä vahvemmin ikäihmiselle pääsy sopivien ja laadukkaiden palveluiden piiriin oikea-aikaisesti.  Esimerkiksi liian moni muistisairas vanhus joutuu sinnittelemään kotihoidossa, vaikka kotona ei enää ole turvallista eikä mielekästä yksin asua. Terveydenhuollossa meillä on jo käytössä hoitotakuu. Viiveet palveluun pääsyssä ikäihmisillä on nyt aivan liian pitkä.  

Vanhusten hoidossa hoitajana työskennelleenä tiedän, että vanhusten palveluihin tarvitaan lisää hoitajia. Hyvässä hoidossa koulutettujen hoitajien määrä on mitoitettu hoidettavien ihmisten hoidon tarpeeseen eikä yhteen lukuun. Jo kaupunkilaisjärkikin sanoo, että jokaisen ikäihmisen hoidon tarve on erilainen. Opposition ehdottamassa hoitajamitoitusluvussa on kyse vain ympärivuorokautisesta hoivasta. Sen lisäksi on hoitajia riitettävä myös kotihoitoon  ja muihin palveluihin. Olen tyytyväinen, että vanhuspalvelulain uudistamisen valmistelu on käynnissä niin, että esitykset saadaan heti uuden eduskunnan käsiteltäväksi. Myös kunnissa on viisasta tehtävä ripeitä toimia hoitohenkilöstön työn houkuttelevuuden ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Hoitajien riittävä määrä vanhustenhoidon laadun perusta

Lämpimästi tervetuloa mukaan seuraavaan järjestämääni after walk – kävelytapahtumaan. Keskiviikkona 13.3 klo 17.00 lähdemme yhdessä kävelylle Töölönlahden kauniisiin maisemiin. Kokoonnumme pikkuparlamentin edustalla, Arkadiankatu 3. Ota ystäväsikin mukaan. Kävelyllä on mahdollisuus keskustella Helsingin ja Suomen asioista. Kävelyn tarkoitus on liikkua yhdessä. 

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu Elävä Helsingissä

Eduskuntakauden tavoitteemme 110 000 uudesta työpaikasta on saavutettu. Se ei kuitenkaan riitä. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki on koko maan talouden ja luovuuden veturi, ja kotikaupunkimme menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu.

Kun haluamme kehittää pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, on myös työllisyysaste nostettava pohjoismaiselle tasolle. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa.

Valtio kerää kaupungistumisesta suurimman hyödyn ja siksi sen on osallistuttava vahvemmin kaupunkien kasvun kustannuksiin. Helsingin on saatava pitää nykyistä suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Valtion raideliikenneinvestointeja on kasvatettava ja liikennesumpuista on päästävä sujuvaan liikenteeseen. Se on elinehto yrittäjille ja kaupunkilaisten hyvälle arjelle.

Tavallisella keskituloisella helsinkiläisellä pitää olla varaa asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämätön kalleus on myös talouskasvun pullonkaula. Tarvitsemme valtiovallan toimia jarruttamaan kustannuskasvua. Norminpurkua on jatkettava. Kaavoitusta, asuntotuotantoa ja tiiviimpää kaupunkirakentamista hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen on vauhditettava. Rakentaminen on tehtävä luontoa kunnioittaen.

Keskituloiset ovat hyvinvointiyhteiskuntamme selkäranka. Työntekoa rankaisevan verotuksen purkamista on jatkettava. Tämä on olennaista myös korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevien työntekijöiden ja eläkeläisen ostovoiman turvaamiseksi. Yrittäjämyönteisyys ja osaamiseen sekä tutkimukseen panostaminen ovat kaupunkipolitiikan kulmakiviä. Kaupunkipolitiikkaa on tehtävä ihmisten näkökulmasta. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille.

Olen motivoitunut jatkamaan työtä helsinkiläisten kansanedustajana.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

 

 

Julkaistu Kide lehdessä 4/2018

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys on kulkenut pitkän ja vaiherikkaan matkan. Maamme vanhimpana diabetesyhdistyksenä on yhdistys toiminut edelläkävijänä. 70 toimintavuoteen mahtuu paljon. Moni asia on muuttunut niin yhdistyksen toiminnassa kuin erityisesti diabeteksen hoidossa.

Vaikka vuosien varrella on tapahtunut merkittäviä edistysaskelia, on yhdistyksellä paljon tehtävää diabeetikkojen hyvän hoidon ja elämän edistämisessä sekä vertaistukena. Tätä tärkeää työtä me eduskunnan diabetesryhmässä haluamme tehdä yhdistyksen kanssa yhteistyössä.

Diabetes on merkittävä kansansairaus ja on välttämätöntä, että sen tiimoilta myös eduskunnassa on ryhmä kansanedustajia, jotka ovat sen ajamiseen erityisesti paneutuneet.

Viimeisempänä Diabetesryhmässä olemme edellyttäneet vastuuministeriltä vastausta verensokerin jatkuvan sensoroinnin saatavuudesta. Ministeri Saarikko vastasikin, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota yhdenvertaisesti uutta käypähoitosuositusta noudattaen. Helsingissä ja lähialueilla on vielä urakoitava tämän tavoitteen toteutumiseksi. Diabetesryhmämme vahva viesti on, että hyvä hoito on aina edullisinta niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.

Nykyinen terveydenhuollon järjestelmä̈ on rakentunut enemmän akuuttien sairaustapahtumien poishoitoon, eikä̈ vastaa riittävästi kroonisten sairauksien toistuvaan ja jatkuvaan hoidon ja hoivan sekä kuntoutukseen tarpeeseen. Tähän sote-uudistuksella haetaan muutosta.

Eduskunnassa on käsittelyssä sote- uudistus, jota usea hallitus on yrittänyt tehdä. Mutkia on ollut matkassa ja keskustelu käy välillä kovinkin kuumanakin. Kuitenkin työ asian valmiiksi saamiseksi jatkuu. Itse keskityn yhteen asiaan, että uudistus tehdään niin, että Helsingin ja Uudenmaan ihmiset saisivat yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti hyvää hoitoa.

Sote-uudistuksen ydintavoite on selkeä, turvata yhdenvertainen hoitoon pääsy ja terveyden edistäminen ja vähentää terveyseroja. OECD on huomauttanut suomen eriarvoisesta pääsystä peruspalveluihin. Helsingissä kiireetöntä hoitoa terveyskeskuksissa saa odottaa jopa kuusi viikkoa.

Valinnanvapauden lisäämisellä mahdollistetaan peruspalveluiden vahvistaminen, palveluja käyttävien ihmisten osallisuus ja edistetään hoitomyöntyvyyttä, mikä on edellytys hyvään diabeteksen hoitoon.

Diabeteksen hoidossa tärkein toimia on ihminen itse. Siksi on olennaista, että vaikuttavan ja hyvän hoidon edellyttävät laitteet ja tarvikkeet tulee olla saatavilla yhdenvertaisesti.

Diabeetikolle tulee olla tarjolla tietoa eri hoitovaihtoehdoista, mahdollisuus olla osallinen ja tietoa ja tukea itsehoitoon. On huomattava, että diabeetikot ja heidän läheisensä kasvavat sairautensa asiantuntijoiksi. Siksi heidän osaamistaan ja tietotaitoaan pitäisi järjestelmällisesti hyödyntää hoitotyössä ja sen kehittämisessä.

Sote- uudistuksen ydin on se, että kaikki sote-palvelut sosiaali- ja terveys niin perus kuin erikoissairaanhoitokin siirtyy yhden tahon siis maakunnan järjestämisvastuulle. Kunnat eivät enää tuota sote- palveluja. Jatkossa yksi kokonaisuus eli maakunta vastaa koko sotesta ja saa myös mahdollisuuden johtaa. Nyt ei kokonaisuutta johda kukaan. Maakunta vastaa siitä, että se järjestää oman alueen väestölle palvelut.  Näin maakunnalle tulee nykyjärjestelmästä puuttuva kannuste, mutta myös valta luoda ihmisen näkökulmasta sujuvat hoitopolut. Diabeteksen hoidossa tämä on välttämätöntä.

Suomesta on tehtävä diabeteksen ehkäisyn ja hoidon mallimaa. Tyypin 1 diabeteksen ja erityisosaamista vaativan tyypin 2 laadukas hoito onnistuu parhaiten keskitetysti terveyskeskuksissa, joissa on riittävästi diabeteshoitajia ja yhtenäiset toimintatavat. Pääkaupunkiseudulla hoidossa on paljon hyvää ja henkilöstö osaavaa, mutta myös kehitettävää. Malli, jossa ajatellaan, että kaikki terveydenhuollon yksiköt osaisivat diabeteksen hoidon ei toimi.

Diabetesliiton selvityksen mukaan Uudellamaalla puolelle diabeetikoista ei oltu tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa. Tämä kertoo että, sote uudistusta tarvitaan kipeästi Helsingissä.

Elintavat vaikuttavat useisiin sairauksiin, mutta diabeteksessa perintötekijät määräävät aika paljon. Meillä suomalaisilla se on geeneissä. Liikunta on oiva lääke pitää verensokeri tasapainossa. Diabeetikoiden säännöllinen liikunta edesauttaa sairauden hoitoa ja hyvää elämää monin tavoin. Se on olennainen osa itsehoitoa, jolla hoitotasapaino saavutetaan.

Ja liikunta tekee hyvää ihan kaikille. Sote-uudistuksessa on luotava rakenteet ja kannusteet, että terveyden ja liikunnan edistäminen on vahvasti agendalla niin maakunnissa kuin kunnissakin. Ja että järjestöt saadaan nykyistäkin vahvemmin kumppaneiksi tukemaan ihmisten liikkumista js hyvää elämää.

Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistys tekee ansiokasta ja vaikuttavaa työtä diabeetikkojen sekä heidän omaistensa hoidon ja hyvän elämän edellytysten edistämiseksi. Lukemattomat ihmiset ovat vuosikymmenten aikana antaneet osaamisensa ja tarmonsa yhteisen asian edistämiseen. Iso kiitos kuuluu heille ja teille tämän päivän toimijoille. Paljon kiitoksia!

Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistys tekee hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa. Diabetesyhdistys on aktiivinen toimija ja tärkeä vaikuttaja eduskunnasta katsottuna. Toivotan myös yksittäiset yhdistyksen jäsenet olemaan yhteydessä eduskunnan diabetesverkostoomme. Yhteistyössä on suuri voimavara.

Toivotan Pääkaupunkiseudun Diabetesyhdistyksen toimijat ja jäsenet lämpimästi tervetulleeksi vieraakseni eduskuntaan ke 28.11 klo 17.00.

Onnea ja menestystä 70- vuotiaalle yhdistykselle ja tekemisen iloa tuleviin vuosiin.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja

Diabetesliiton hallituksen jäsen

 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram