Helsingin Sanomat 12.6.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut lakiesitystä oppivelvollisuuden pidentämiseksi. Esityksen mukaan oppivelvollisuus alkaisi jatkossakin 7-vuotiaana ja päättyisi vuotta nykyistä myöhemmin 17-vuotiaana. Esityksessä lisättäisiin jokaiselle velvollisuus hakea peruskoulun jälkeiseen koulutukseen sakon uhalla. Perusopetuksen jälkeinen oppivelvollisuus suoritettaisiin ensisijaisesti suorittamalla lukion tai ammatillisen koulutuksen opintoja ja toissijaisesti perusopetuksen lisäopetuksessa, ammatilliseen koulutuksen ohjaavassa tai valmistavassa koulutuksessa tai lukioon valmistavassa koulutuksessa. Tämä pidennetty oppivelvollisuus olisi kaikille maksutonta.
Mielestämme lausuntokierroksella ollut lakiluonnos on epäonnistunut. Sen vaikutuksia ei ole kattavasti arvioitu. Se ei auttaisi syrjäytymisvaarassa olevia nuoria vaan ainoastaan siirtäisi ongelmia eteenpäin. Lisävuoteen muualta siirrettävät rahat voivat jopa aiheuttaa leikkauksia siellä, missä nyt tehokkaimmin ehkäistään syrjäytymistä.
Lakiesitys tulisi mielestämme hylätä nykymuotoisena ja kohdistaa voimavarat tutkitusti tehokkaimpiin keinoihin.
Hallitus on sopinut, että oppivelvollisuuden pidentämiseen voidaan käyttää 15 miljoonaa euroa. Esityksen todelliseksi hinnaksi on kuitenkin arvioitu jopa yli 100 miljoonaa euroa. Esimerkiksi maksuttomien oppimateriaalien kustannusten on arvioitu olevan jopa yli kaksinkertaiset koko uudistukseen varattuun rahamäärään nähden. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei saa aiheuttaa kunnille lisäkustannuksia, jotka olisivat pois muusta toiminnasta.
Pakkovuosi lukiossa tai ammattikoulussa ei poista syitä, joiden takia oppimiskyvyssä tai motivaatiossa on puutteita. Pakkovuosi ei estä opetuksesta pinnaamista tai opintojen keskeyttämistä. Ilmainen kirja ei korvaa päihde- tai mielenterveyspalveluita eikä aikuisen tukea. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat räätälöityä ohjausta ja tukea mekaanisen pakon sijaan. Esimerkiksi oppisopimuskoulutusta tulee kehittää yhä paremmin nuorille sopivaksi ja työnantajia houkuttelevaksi.
Kuntaliiton selvityksen mukaan lukioista yli 60 prosentissa käytetään opinnoissa opiskelijoiden omia tietokoneita. Kun rahat eivät riitä tietokoneisiin, niitä ei myöskään voida vaatia lukion ensimmäisellä luokalla. Tämä vaarantaakin tavoitteen siirtyä sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin ja osittain koko lukion kehittämisen.
Uudistuksella tavoitteena ei voi olla säilöä nuoria pakolla vuodeksi johonkin oppilaitokseen. Pelkkä koulutuspaikan tarjoaminen ei yksin riitä. Tavoitteena tulee olla, että jokaiselle nuorelle saadaan hänelle itselleen sopiva ammatillinen tutkinto tai lukion päättötodistus.
Raija Vahasalo
kansanedustaja (kok)
eduskunnan sivistysvaliokunnan pj
Kirkkonummi
Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
opetushallituksen johtokunnan pj
Helsinki