Liikkumalla ennaltaehkäiset muistisairauksia

Istuva elämäntapamme on monin tavoin myrkkyä keholle ja mielelle. Tuore brittitutkimus Cambridgen yliopistosta totesi useissa tutkimuksissa esille tulleen tuloksen, että Alzheimerin taudin puhkeamiseen liittyy vahvasti liikunnan puute ja liikalihavuus.

Ihminen on luotu liikkumaan. Päivittäinen liikunta edistää terveyttämme ja toimintakykyämme. Liikunta pienentää riskiä sairastua erityisesti keski-iän sydän- ja verisuonitauteihin ja niiden aiheuttamien riskitekijöiden vaikutusta muistisairauksiin myöhemmin elämässä. Liikunta parantaa verenkiertoa aivoissa ja vaikuttaa positiivisesti hermojärjestelmään. Liikkuja myös nukkuu yönsä paremmin ja edistää näin aivoterveyttään.

Tutkimukset osoittavat myös vakavan tosiasian, että valtaosa kaikenikäisistä suomalaisista päiväkoti-ikäisestä ikäihmisiin liikkuu liian vähän. Kansanterveyden ja jokaisen suomalaisen elämänlaadun vuoksi ja myös kansantalouden kestävyyden kannalta on välttämätöntä edistää arkipäivän liikuntaa kaikin tavoin. UKK-instituutin liikuntasuositusten mukaan terveiden aikuisten ja yli 65-vuotiaiden tulisi harjoittaa kestävyysliikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään noin parin tunnin verran. Lisäksi tulisi harjoittaa lihaskuntoa ja liikehallintaa ainakin kahdesti viikossa. Arjesta löytyy monia keinoja liikunnan lisäämiseen, kuten työmatkojen kävely ja portaiden nousu hissin sijasta.

Säännöllinen liikunta auttaa myös jo sairastunutta henkilöä. Muistisairas voi liikunnan avulla purkaa toiminnallisuuttaan ja rytmittää päiväänsä. Kotona arjen askareista selviytyminen helpottuu ja omaishoitajan työ kevenee, jos muistisairas pitää yllä peruskuntoaan ja pystyy liikkumaan itsenäisemmin.

Väestön ikääntyessä muistisairaiden määrä kasvaa. Suomessa muistisairaita on Muistiliiton mukaan lähes 130 000. WHO:n mukaan muistisairaiden määrän voidaan odottaa kaksinkertaistuvan vuoteen 2030 mennessä. Muistisairas henkilö tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa ja apua pitkäksi aikaa. Muistisairaudet ovat määrältään mittava ja kallis sairausryhmä. Muistisairauksien hoidon kokonaiskustannukset yhteiskunnallisesti ovat noin miljardi euroa.

Säästöpaineiden kanssa kamppailevien kuntien ja kuntayhtymien sekä tulevien sote-alueiden on viisasta osana sote-uudistusta löytää toimivimmat tavat terveydenedistämiseen. Myös valtiovallan on oltava tässä nykyistä aktiivisempi ja innovatiivisempi. Liikunnan edistäminen on viisas tapa vähentää palveluiden käyttöä, pidentää työuria, edistää koko väestön toimintakykyä ja vähentää terveyseroja. Samalla hillitsemme julkisten menojen kasvua ja mikä olennaisinta, parannamme ihmisten elämänlaatua.

Kaikessa päätöksenteossa on arvioitava vaikutukset, jotka edistävät liikuntaa kaikenikäisten ja –kuntoisten parissa. Tässä korostuu myös kuntapäättäjien rooli: harrastuspaikkoja ja -mahdollisuuksia tulee lisätä. Erityisesti ikääntyneiden ja muistisairaiden liikuntaan pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Senioriliikunta maksaa itsensä takaisin. Seniorikuntosali on kunnassa kannattava investointi. Joka kuntaan tulisi saada ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi.

Tärkeää on merkittävästi lisätä terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää ja myös liikuntareseptin käyttöä. Liikuntareseptejä voidaan käyttää niin ennaltaehkäisevästi kuin sairauksien hoidossa ja kuntoutuksessa. Oikea-aikainen kuntoutus on tärkeä osa liikunnallisen elämäntavan edistämistä ja ylläpitämistä.

Olennaista on myös huolehtia kolmannen sektorin edellytyksistä liikuttaa suomalaisia; järjestöissä ja urheiluseuroissa tehdään tärkeää työtä kansalaisten hyvinvoinnin eteen. Tätä työtä emme saa vaikeuttaa liiallisella sääntelyllä tai byrokratiataakalla. Uudessa liikuntalaissa on keskeisenä tavoitteena kehittää liikuntaa edistävien järjestöjen valtionavustusten piiriin hyväksymisen ja valtionavustusten saamisen perusteita. Liikkuvamman ja terveyttä edistävän Suomen rakentamiseen tarvitaan julkisen ja kolmannen sektorin sekä yritysten hyvää yhteistyötä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Kategoria(t): Blogi. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.