Julkaistu Pääkaupunkiseudun diabetesyhdistyksen jäsenlehdessä Kide-lehdessä 12.2.2018
Kansanväliset kokemukset osoittavat, että laaturekistereillä on mahdollisuus kehittää diabeteksen hoitoa. Ruotsissa käytössä on Swediabkids-niminen lasten diabeteksen hoidon laadunseurantarekisteri. Englannissa julkinen terveydenhuoltojärjestelmä seuraa laatuaan The Quality and Outcomes Framework (QOF) palkkio ja kannustin ohjelman avulla. Näiden rekisterien myötä diabeteksen hoitotasapaino
on parantunut ja vakavien hypoglykemioiden määrä on vähentynyt merkittävästi.
Huoli laaturekistereiden puutteesta Suomessa on suuri ja siksi ehdotuksestani
kuulimme ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunnassanasiantuntijoita rekisteriasian tiimoilta. Diabetesliiton edustaja oli erityisesti kuultavana. Neuvotellessamme valtiovarainvaliokunnassa tämän vuoden valtion budjetin muutoksista
sovimme esityksestäni määrärahan lisäämisestä valtakunnallisten laaturekistereiden
pilottihankkeen vauhdittamiseen.
Linjasimme myös, että pilotoinnin kohteiden valinnassa on erityisesti otettava
huomioon laajat kansansairaudet, kuten diabetes.
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen ydintavoite on turvata yhdenvertainen
hoitoon pääsy. Oikea-aikainen ja tasa-arvoinen hoitoon pääsy on inhimillisintä, mutta myös edullisinta. Kroonisten sairauksien ennaltaehkäisyn ja hoidon vaikuttavuuden kehittäminen on ihan olennaista. Erityisen tärkeää on varmistaa diabeteksen hyvä hoito. Diabetesta sairastaa jo yli 500 000 suomalaista, ja sairastuneiden määrä voi ennusteen mukaan jopa kaksinkertaistua seuraavien 10–15 vuoden aikana. Pääkaupunkiseudulla diabetesta sairastavien osuus väestöstä on jo kasvanut 4 prosentista melkein 6 prosenttiin ajanjaksona 2006–2014, selviää THL:n rekisteritutkimuksesta.
On välttämätöntä, että tieto terveydenhuollon laadusta on avointa ja kaikkien
saatavilla. Se on myös edellytys sote-uudistuksen valinnanvapauden toteutumiselle,
mutta ennen kaikkea terveydenhuollon laadun ja vaikuttavuuden kehittämiselle.
Laaturekisterin tuottamaa tietoa voidaan käyttää näyttöön perustuvien hoitosuositusten
toteutumisen seuraamiseen, hoidon ja ennaltaehkäisyn laadun varmistamiseen
sekä hoidon ja hoitoketjujen jatkuvaan kehittämiseen.
On ollut harmillista, että Suomi ei ole lähtenyt nopeammin kehittämään ja rahoittamaan kansallisia laaturekistereitä muiden Pohjoismaiden tavoin. Suomessa laaturekistereitä on, mutta ne ovat pääsääntöisesti yliopistosairaalakohtaisia. Kansallisella tasolla rekisteritiedon saaminen on vajavaista eikä yksiköiden keskinäinen vertailu ja parhaiden käytäntöjen selvittäminen toistaiseksi onnistu.
Olennaista on, että valtakunnallisen diabetesrekisterin kehittäminen saadaan nyt kunnolla vauhtiin. Kun tieto palveluiden laadusta on läpinäkyvää ja julkista, vauhdittaa se nyt olemassa olevia diabeteksen hoidon eroavuuksien ja epäkohtien korjaamista sekä yhdenvertaisen hoidon turvaamista.
Laaturekistereiden pilottihankeen toteutus edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Diabetesliiitto ja sen jäsenjärjestöt. Johtamani eduskunnan diabetesverkosto toimii tänäkin vuonna aktiivisesti. Otan vastaan mieleni palautetta ja ajatuksia.
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtaja