Siirry sisältöön

Viisi reunaehtoa metropolisoten onnistumiselle 

Sosiaali- ja terveydenhuolloin uudistus on välttämätön palveluja tarvitseville ihmisille niin Helsingissä kuin koko Uudellamaalla. Yhdenvertaisten palvelujen turvaamiseen liittyviä isoja kysymyksiä on Metropolialueella ratkaistavana yhtä lailla kuin muualla Suomessa.

Toimivat peruspalvelut, sujuvat hoitoketjut sekä kustannusten hillintä ovat tavallisten ihmisten etu, mutta ne eivät toteudu ilman uudistusta.

Helsingin ja metropolialueen erityislaatuisuuden tunnistaminen on onnistumisen edellytys. Uudistus siirtää vastuun sote-palvelujen järjestämisessä pois kunnilta leveämmille harteille. Samoin on tehty Ruotsissa ja Tanskassa, joissa kaupungit eivät enää järjestä terveyspalveluja. Tässä huolimatta Tukholma ja Kööpenhamina ovat onnistuneet modernissa kaupunkipolitiikassa ja ovat kilpailukykyisiä ja hyvinvoivia kaupunkeja. On turhaa pelottelua väittää, etteikö Suomessa ja Helsingissä tässä onnistuttaisi.

Uudenmaan asukkaille sote-keskustelu voi näyttää hyvin huolestuttavalta. Ilmassa oleviin moniin vielä avoimiin kysymyksiin ja osin vääriinkin väitteisiin olisi vastuullista saada hallituksen, eduskunnan ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdessä keskustellen yhteiset lukemat. Helsinkiläisten on tärkeää tietää, että kaupungin omat sote-virkamiehet ovat olleet valmistelemassa uudistusta yhdessä muun Uudenmaan kanssa jo pitkään. Kaupunkien huolenaiheet on kuultava ja niihin on vastattava. Palvelua tarvitsevalle ihmisille ei ole olennaista kuka palvelut tuottaa vaan se, että ihmiset saavat yhdenvertaisesti ja kustannusvaikuttavat laadukkaat palvelut.

Sote-uudistuksen käsittely on aloitettu eduskunnassa. Työtä tehdään huolella. Helsingin ja Uudenmaan asiantuntijoita kuullaan laajasti. Tässä vaiheessa voin jo nimetä viisi reunaehtoa, joiden toteutuminen on metropolisoten onnistumisen edellytys.

1) Helsinki-Uusimaa metropolimaakunta on valittava valinnanvapauspilotiksi. On erinomaista, että Helsinki on halukas muiden Uudenmaan kuntien kera kokeillen kehittämään valinnanvapauden laajentamista. Metropolimaakunta on omanlainen ja pilotointi on ainoa oikea tapa löytää alueelle sopivat tavat järjestää valinnanvapauspalvelut.

2) Uudistuksen muutoskustannuksien arviointi on virkavastuulla ministeriöissä työn alla. Muutoskustannusten kattamiseksi on yhdessä Uudenmaan toimijoiden kanssa löydettävä kestävät ratkaisut.

3) Opetukseen ja tutkimukseen liittyvien kustannusten korvaamista selvittää erillinen ministeriön työryhmä. Erityisesti yliopistollisen sairaalamme toimintaedellytyksiä on vaalittava. Eduskunta on lausumalla edellyttänyt, että uudistuksessa on huolehdittava sote-tutkimusmäärärahojen riittävyydestä. Kokonaisuuteen on oltava osoitettuna voimavarat ennen kuin muu osa sote-uudistuksesta eduskunnassa hyväksytään.

4) Hallituksen on ripeästi valmisteltava kaupunkiohjelma ja sen osana kestävät ratkaisut kaupunkien kasvuun, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Työtä on hallitus linjannut tehtävän yhteistyössä valtio ja kaupungit. Erityisesti tärkeää on se, että Helsinki ja muut alueemme suuret kaupungit esittävän yhdessä näkemyksiään. On koko maan etu, että metropolialue ei kilpaile keskenään vaan tekee yhteistyötä, onhan se koko maan kasvun veturi. Kansantalouden kestävän kasvun kannalta on erityisen tärkeää panostaa suurten kaupunkiseutujen menestymiseen.

5) Hallituksen on tuotava eduskunnalle kaupunki- ja metropoliittinen selonteko. Selonteon avulla voidaan kootusti läpivalaista tarvittavat toimet ja sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kaupunkeihin sekä selkeyttää maakuntien ja kaupunkien roolit. Selonteossa on nostettava esille metropolialueen merkitys kansantaloudellemme. Helsinki-Uusimaa metropolimaakunnan erityishaasteita on ratkottava tarvittaessa erillisratkaisuina.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja