Siirry sisältöön

Alueellistaminen on ollut valtion varojen hukkaa

Keskustan varapuhemies Mauri Pekkarinen on tänään julkisuudessa vaatinut 5000–6000 julkisen sektorin työpaikan siirtoa pääkaupunkiseudulta maakuntiin kahden seuraavan vaalikauden aikana. Alueellistamispolitiikan nostaminen tilanteessa, jossa kaupunkipolitiikasta on huutava pula saa hälytyskellot soimaan. Aiemmat hajasijoituskokemukset ovat opettaneet, että alueellistaminen johtaa usein tehottomuuteen ja tulee veronmaksajille monin tavoin kalliiksi. Pakkosiirrot ovat hävittäneet asiantuntemusta ja vaikeuttaneet siirretyn yksikön ydintoimintoja. Lääkelaitoksen eli nykyisen Fimean pallottelu on tästä karmea esimerkki. Aarvioinnit ovat osoittaa alueellistamisen haittojen olevan suurempia kuin hyötyjen.

Alueellistamispuheet on syytä haudata ja nostaa agendalle vahvasti kaupunkipolitiikka. Kaupunkipolitiikka on Suomessa ollut hallituksista riippumatta monin osin käyttämätön voimavara. Seuraavan eduskuntakauden painopiste ja hallituksen kärkihanke on oltava vahva metropoli- ja kaupunkipolitiikka. Se on jokaisen suomalaisen etu.

Työllisyysasteen nostaminen pohjoismaiselle tasolle ei onnistu ilman vahvaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka on valjastettava kasvun ja hyvinvoinnin lähteeksi. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat koko maan talouden veturi. Siksi metropolialueen menestyksen vauhdittaminen on jokaisen suomalaisen etu. Helsingin täytyy saada pitää nykyistä oikeudenmukaisempi ja suurempi osa verotuloistaan. Vuoteen 2020 mennessä Helsingissä on 10 000 koululaista ja päiväkoti-ikäistä lasta nykyistä enemmän. Tämä edellyttää lisäpanostuksia kouluihin ja päiväkoteihin. Liikenne- ja erityisesti raideliikenneinvestointeja on kasvatettava.

On tietenkin selvää, että eri puolella Suomea tarvitaan lisää työpaikkoja. Ratkaisu ei löydy valtion hallinnon työpaikkojen ripottelemisesta ympäri maata. Painopiste on oltava alueiden oman osaamisen ja yrittäjyyden edellytysten vahvistamisessa. Ymmärrän varsin hyvin, että digitalisaatio tuo uusia mahdollisuuksia tehdä työtä paikasta riippumatta. Ei ole kuitenkaan valtion ydintehtävä tätä sanella kuka ja missä tehtävässä tekee etätyötä.

On hyvä muistuttaa, että eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Lopuksi on todettava, että Pääkaupunki-järjestelyyn on päädytty jokaisessa valtiossa juuri siksi, että useiden toimintojen on järkevintä sijaita pääkaupungissa. Pääkaupunki on ollut viisas innovaatio ja sitä se on yhä edelleen.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti