Siirry sisältöön

Tumpiton Suomi

Tupakan vaarat eivät pääty savukkeen tumppaamiseen. Tupakan tumpit aiheuttavat luontoon joutuessaan monia haittoja niin ihmisille kuin luonnollisille. Luontoon heitetyt tumpit eivät maadu, sillä ne on tehty selluloosa-asetaatista. Selluloosa-asetaatti on muovia, jonka hajoaminenkin kestää vuosia. Tumppien sisältämät myrkyt kulkeutuvat mikromuovihiukkasten mukana vesistöihin ja maaperään ja lopulta ravintoketjussa eläimiin ja ihmisiin.

WHO:n viime vuonna julkaiseman tutkimuksen mukaan tupakan tumppiosaan voi imeytyä tupakasta peräti 7000 erilaista kemikaalia, joista osa on suoraan ympäristölle vaarallisia, kuten raskasmetalli, nikotiini, lyijy ja arsenikki. Tunnettuja karsinogeenejä eli syöpävaarallisia aineita tupakassa on 50.

Jopa kolme neljästä tupakoijasta heittää tumpin maahan. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain ja siitä muodostuu jopa 680 000 kiloa vaarallista jätettä. Rannikoiden ja kaupunkialueiden roskista jopa 30-40 % on tupakantumppeja. Tässä määrässä ei ole huomioitu muita tupakkajätteitä, kuten tupakkapakkauksia.

Tumpit ovat esimerkiksi päiväkotien pihalle jätettynä suureksi vaaraksi pienille lapsille. Tupakointi onkin monin tavoin terveys- ja ympäristöriski, jonka kitkemiseen tarvitaan nykyistä tiukempia keinoja. 

Suomen on tehtävä vaikuttavampia toimia savuttoman Suomen saavuttamiseksi. Kenenkään ei tulisi tahtomattaan joutua altistumaan tupakan savulle ja sen myötä myrkyllisille aineille. Savuttomien ympäristöjen lisääminen on siksi perusteltua. Tupakointikieltoja tulisi laajentaa erityisesti alaikäisten käytössä oleviin ulkotiloihin, kuten leikkipuistoihin, uimarannoille ja niiden läheisyyteen, sekä esimerkiksi joukkoliikennepysäkeille ja asemalaitureille. Lasten ja nuorten suojaaminen tupakan haitoilta kaupunkiympäristössä ja julkisessa tilassa on meidän aikuisten tehtävä. 

Pidän yhtälailla kohtuullisena, että ihmiset saisivat asua omassa kodissaan ilman muista asunnoista tulevaa tupakansavua. Parveketupakointi altistaa monia tahtomattaan tupakansavulle. Asunto-osakeyhtiölakia on muutettava siltä osin, että enemmistöpäätöksellä voidaan päättää tupakointikiellosta parvekkeilla tai asukkaiden hallinnassa olevissa sisätiloissa. Kun on kyse ihmisten kodeista, tarvitsemme kestävät ratkaisut.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) arvion mukaan tupakointi aiheuttaa joka vuosi noin 700 työkyvyttömyyseläkejaksoa ja noin 340 000 vuodeosastohoitopäivää. Tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee vuosittain noin 4300-4500 suomalaista. Viisain tapa hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua on lisätä ennaltaehkäisevien toimien vaikuttavuutta. Parhaassa sote-mallissa suurimmat investoinnit ja painavimmat toimet suunnataan terveydenedistämiseen. 

Tupakka on merkittävä sairauksien aiheuttaja. Tupakoinnista sairastuminen on tietysti aina inhimillinen tragedia, mutta tupakoinnin taakka on raskas myös yhteiskunnalle. Tupakoinnin lopettamisen tukea, sekä tietoa tupakoinnin haitoista on edelleen lisättävä. Terveydenhuollon toimijat perus- ja erityispalveluissa on saatava vahvasti mukaan tupakasta vieroituksen hoitopolkuun. Myös työpaikoilla ja työterveyshuollossa on paljon käyttämätöntä voimavaraa savuttomuuden tukemisessa. Samoin nuorten kanssa tehtävässä työssä urheilusta muuhun nuorisotyöhön on huomioitava kannustus päihteettömään elämäntapaan.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kolmen lapsen äiti