Minun Helsinkini on viihtyisä, vehreä ja luonnonläheinen metropoli. Sen pitää olla monien mahdollisuuksien kaupunki kaiken ikäisille. Turvallisuuden perusta on vahvassa yhteisöllisyydessä ja välittämisessä. Helsingissä on oltava vilkas elinkeino- ja kulttuurielämä. Kaupunkiympäristöjen on houkuteltava leikkimään ja liikkumaan.
Koti Helsingissä ei saa olla liian kallis
Helsingin on oltava kaupunki, jossa erilaisten perheiden ja eri elämäntilanteessa olevien on mahdollista löytää oma koti. Hyvä asuntopolitiikka on helsinkiläisille elintärkeää. Helsinkiin on rakennettava lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Monipuolinen asuntokanta sallii asunnon vaihtamisen elämäntilanteen muuttuessa. Asuntorakentamisen esteitä, kuten kaavoittamisen byrokratiaa, on ripeästi karsittava asuntorakentamisen vauhdittamiseksi.
Erityisen tarkkana on oltava kaikissa asumisen ja elämisen hintaa korottavissa muutoksissa, jotta tavallisella palkansaajalla ja eläkeläisellä olisi mahdollisuus asua ja elää omassa kotikaupungissaan ja omassa kodissaan. Opinto- ja asuntolainojen sekä korkeiden elinkustannusten kanssa kamppailevat helsinkiläiset maksavat asumisestaan merkittävästi enemmän kuin muualla Suomessa asuvat.
Helsinki on pyrkinyt pitämään kiinteistöveronsa kohtuullisena, koska korotukset menevät suoraan yhtiövastikkeisiin ja vuokriin. Näin on voitava olla jatkossakin. Kaupunkien on satava itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät. Etenkin metropolialueella se on välttämätöntä, jotta kaupungit voivat siten huolehtia alueensa asukkaiden asumiskustannusten kurissa pysymisestä.
Asuntolainojen verovähennysoikeus on säilytettävä. Verotuksen uudistamisessa on myös otettava huomioon se, että suomalaisten on voitava luottaa asuntomarkkinoiden pelisääntöjen vakauteen ja pitkäjänteisyyteen. Asuntolainojen korkojen verovähennyksen poisto osuisi kalliiden asumiskustannusten pääkaupunkiseudulla kipeimmin. Verovähennysoikeutta ei pidä rajata vain ensiasuntoon. Tällaisissa muutoksissa unohdettaisiin elämän realiteetit: avioerot, uusioperheet ja muutot toiselle paikkakunnalle. Vähennysoikeuden rajaaminen vain lapsiperheille olisi täysin epäoikeudenmukaista. Yksinelävän kustannukset ovat muutoinkin monessa suhteessa kalliimmat kuin kahden työssäkäyvän taloudessa.
Laatua rakennettuun ympäristöön ja rakennuksiin
Kosteus- ja homevaurioiden korjaamiseen ja ennaltaehkäisyyn tarvitaan valtakunnalliset talkoot.
Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat kestämättömiä. Uutta kaavoitusta tehtäessä yhdyskuntarakennetta on eheytettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Näin ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa. Tätä työtä voisi vauhdittaa, jos maankäytön, asumisen ja liikenteen asioita valmisteltaisiin tulevaisuudessa saman ministeriön ja yhden ministerin alaisuudessa.
Metropolipolitiikkaa jatkettava
Olin mukana viime hallitusneuvotteluissa, kun sinivihreä hallitus käynnisti metropolipolitiikan. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmatasolla tunnustettiin metropolialueen merkitys koko maan hyvinvoinnille. Vaalikaudella on tehty ja käynnistetty monia toimia metropolialueen erityiskysymysten ratkaisemiseksi. Arkadianmäen politiikassa ollutta ammottavaa aukkoa on nyt ryhdytty paikkaamaan.
Metropolipolitiikan jatkaminen ja vahvistaminen on kirjattava seuraavankin hallituksen ohjelmaan. Alue, joka kattaa Suomen väestöstä neljänneksen ja bruttokansantuotteesta kolmanneksen ansaitsee erityistoimia. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa uudesta liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun Helsinki ja pääkaupunkiseutu menestyy, hyötyy siitä koko Suomi.
Onnistunut metropolipolitiikka edellyttää valtiovallalta vaikuttavia toimenpiteitä, kuten yhteisövero- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Se on tehtävä niin, että voimme pitää Helsingille kuuluvan verotuoton ja valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon pääkaupungin erityisominaisuudet.
Alueemme kunnilta edellytetään kykyä löytää nykyistä tehokkaammat rakenteet ja yhteistyön tavat. Nykymenolla ja -rakenteilla emme voi jatkaa, vaan me tarvitsemme ripeitä uudistuksia. Lähtökohtana on oltava byrokratian ja päällekkäisen hallinnon vähentäminen. Nykyinen yhteistyön viidakko ei ole enää kunnolla kenenkään hallussa. Metropolialueen perusta on oltava vahvoissa peruskunnissa, joissa ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä.
Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät tarvitse lisää byrokratiaa, veroja, eivätkä virkamiehiä, vaan parempia palveluja, kohtuuhintaista asumista ja hyvän elämän mahdollisuuksia. Helsingin seudun kuntien ei pidä taistella keskenään, vaan yhdistää voimansa ja etsiä yhdessä ratkaisuja asukkaiden hyvään arkeen, uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten menestymiseen, segregaation torjumiseen ja ilmastonmuutokseen.
Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden ja kuntien rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa joka suurempi kuin sen osien summa.
En pidä kuntien pakkoavioliittoja suotavana, mutta järki-, ja ennen kaikkea rakkausavioliittoja toivon. Pääkaupunkiseudun yhteistyö ja yhteenliittyminen on mahdollisuus, jota meillä ei ole varaa jättää käyttämättä.
Kaupunki- ja ruokakulttuuria sekä kotimaista ruokaa
Meidän poliitikkojen tehtävänämme on luoda puitteet sille, että suomalaiset voivat valita puhdasta ja laadukasta kotimaista ruokaa, joka on tuotettu ympäristö ja eläinten hyvinvointi huomioiden. Kotimaisen ruoan valinta on vastuullisuutta. Näin ylläpidämme työpaikkoja ja elinvoimaista maaseutua, toisaalta kannamme vastuumme tuotannon ympäristövaikutuksista. Kotimaisuuden suosiminen on myös hyvä tapa edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä.
On erinomaista, että me helsinkiläiset päättäjät olemme hyväksyneet ruokakulttuuriohjelman, jonka keskeisiä esityksiä on edistää luomu- ja lähiruuan käyttöä omissa ruokapalveluissamme. Ruokakulttuuriohjelma on juuri sitä, mitä Helsinki tarvitsee vastatakseen maailman ja ympäristön muutokseen ja ollakseen kilpailukykyinen ja houkutteleva paikka. Tavoitteena on myös pysäyttää kaupungin hallien ja torien näivettyminen. Ruokakulttuurin edistäminen tulee olemaan myös osa World Design Capital Helsinki 2012-hanketta. Ruokakulttuurilla on varmasti tilausta helsinkiläisten keskuudessa ja se tulee edistämään kaupunkimme yrittäjyyttä ja elävää kaupunkikulttuuria.
Opiskelijoiden kaupunki
Olennainen osa Helsingin elinvoimaisuutta on kaupunkimme tiede-, taide- ja ammattikorkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset sekä niiden kymmenet tuhannet opiskelijat. Helsingin on oltava kaupunki, jossa on hyvä elää niin opiskeluaikana kuin valmistumisen jälkeenkin.
Tällä hallituskaudella opetusministerinä alulle laittamani yliopistouudistus antoi yliopistoille toiveidensa mukaisesti enemmän vapautta ja päätösvaltaa sekä tehokkaita keinoja hankkia rahoitusta. Yliopistouudistuksen toteutumista on vauhditettava huolehtimalla yliopistojen voimavaroista. Yliopistoille annettavien lahjoitusten verovähennysoikeus on laajennettu yritysten lisäksi yksityisten henkilöiden taholle. Tämä oli tärkeää yliopistojen alumnitoiminnan aktivoimiseksi. Jatkossa yliopistojen rahoitus on oltava nykyistäkin enemmän riippuvainen opetuksen ja tutkimuksen laadusta.
Yliopistouudistuksen toteutumista on kannustettava yliopistojen strategisia pyrkimyksiä tukemalla. Opetuksen ja tutkimuksen laatu on oltava kohdallaan ja kansainvälisesti kilpailukykyistä. Koulutuksen laadun parantaminen on myös opiskelijan kannalta keskeinen koulutuksen vetovoimatekijä. Yliopistojen on lunastettava yliopistouudistuksen mahdollisuudet ja kehitettävä niin opetuksen kuin tutkimuksen laatua. Yliopistojen henkilöstöllä on oltava mahdollisuus keskittyä ydintehtäviinsä. Tästä on yliopiston johdon huolehdittava. Yliopistojen on oltava parhaita paikkoja oppia ja opettaa sekä tutkia. On myös tärkeää, että opettajilla on riittävästi aikaa opiskelijoille.
Ammattikorkeakoulutuksen roolia alueellisena voimavarana ja alueen kehityksen edistäjänä tulee vahvistaa. Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen on edellytys koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja alueellisen vaikuttavuuden parantamiselle. Yliopistoja ja ammattikorkeakouluja tulee kehittää duaalimallin pohjalta. Korkeakoulujen rakenteita on edelleen kehitettävä vastaamaan kansainvälisyyden ja väestön ikärakenteen haasteisiin. Korkeakoulutuksen työelämälähtöisyys ja yhteydet elinkeinoelämään ovat yhteiskuntamme hyvinvoinnin lähtökohta. Ammattikorkeakoulujen rahoitusta on kehitettävä niin, että laadun ja alueellisen vaikuttavuuden merkitys korostuu.
Aloitin opetusministerinä ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen merkittävän lisäämisen pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin. Ensi vaalikaudella aloituspaikkojen lisäämistä on jatkettava. Jokaisen peruskoulun päättäneen nuoren on saatava koulutuspaikka. Ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien ja yrittäjyyden taitojen lisäämistä on jatkettava.
Lukioiden on tarjottava opiskelijalle monipuolinen sivistyspohja ja väylä jatko-opintoihin. Lukiokoulutuksen kehittämisen tulee olla yksi painopiste ensi vaalikaudella. Tavoitteena tulee olla laadukkaan lukio-opetuksen turvaaminen koko maassa ja lukion yleissivistävyyden kehittäminen.
Oli ilo olla mukana tekemässä pitkään odotettua päätöstä korottaa opintotukea ja opintotuen tulorajoja. Ensi vaalikaudella opintoraha on sidottava indeksiin. Perheellisten opiskelijoiden toimeentulomahdollisuuksia on parannettava joko huomioimalla opiskelu lapsilisäjärjestelmässä tai perheellisyys opintotukijärjestelmässä.
Liikunta on paras ennaltaehkäisevä lääke kaikenikäisille
Lasten liikkumattomuus on suurin kansanterveysongelmamme ja tikittävä aikapommi. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Jopa neljänneksen 7-18 -vuotiaista arvioidaan olevan ylipainoisia. Tämä uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä.
Liikuntaläksyt ovat vielä käyttämätön voimavara ja ne on hyvä ottaa käyttöön kaikissa kouluissa. Muista aineista koulussa annetaan pääsääntöisesti läksyjä, mutta liikunnasta ei. Liikuntaläksyt ovat parhaimmillaan oiva mahdollisuus lisätä lasten ja nuorten liikuntaa sekä liikunnallisen elämäntavan muotoutumista.
Suomalaisissa kouluissa on liikuntatunteja muuhun Eurooppaan verrattuna varsin vähän. Liikuntatunteja on lisättävä ja koulujen on kehitettävä ja monipuolistettava liikunnan opetusta ja kiinnitettävä huomiota koko koulupäivän liikunnallisuuteen. Kouluja on myös innostettava pitämään yksi pidempi välitunti päivässä, jonka aikana kaikkia lapsia kannustetaan ja ohjataan liikkumaan. Näin saadaan helposti viikkoon jo 2,5 tuntia liikuntaa lisää. Myös työtä liikuntakerhojen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan liikunnallisuuden lisäämiseksi on vauhdilla jatkettava.
Kaikkien oppilaitosten ja korkeakoulujen on oltava mukana edistämässä opiskelijoiden terveyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Tässä työssä on opiskelijaliikunnan oltava aivan keskeisellä sijalla.
Kaupungin on tarjottava liikuntapalveluita kaikenikäisille
Liikunnallista toimintaa on kehitettävä kaikkien ikäryhmien osalta, mutta etenkin ikäihmisten liikunta vaatii erityisiä ponnisteluja. Liikuntaneuvontaa on jo monella terveysasemalla ja palvelukeskuksessa, mutta sitä on lisättävä. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Liikunta on paras ennaltaehkäisevä lääke ja parasta terveydenedistämistä.
Riittävä liikunta ja ulkoilu ovat tärkeä osa hyvää elämää kaikenikäisille. Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat myös mitä parhainta yhdessäoloa.
Jokaisella helsinkiläisellä on oltava kävelymatkan ulottuvissa viheralue tai ulkoliikuntamahdollisuus. Myös päiväkotien ja koulujen pihat on oltava liikkumaan houkuttelevia. Liikunta- ja lenkkeilypaikkojen turvallisuus ja valaistuksesta huolehtiminen on tärkeää. Jokainen terveydenedistämiseen sijoitettu euro tuo aina itsensä takaisin.