Hyvinvointiyhteiskuntaa pelastamassa
Maailmantalouden murros, väestörakenteen muutos ja talouskasvua uhkaava pysyvä hidastuminen aiheuttavat mittavan haasteen, josta emme selviä ilman ripeitä rakenteiden ja toimintatapojen uudistuksia. Edessä on vastuunkantoa ja vaikeita päätöksiä. Talouden vakauttaminen on vaikeaa mutta välttämätöntä. Emme saa ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan. Haluan olla vahvasti mukana uudistamassa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Tätä työtä on pohdittu ja linjattu kokoomuksen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamistyöryhmässä, jonka varapuheenjohtajana toimin. Puheenjohtajana oli valtiovarainministeri Katainen. Työryhmässä tehtiin Kokoomuksen hyvinvointi- ja veropoliittiset linjaukset seuraavalle vaalikaudelle. Raporttiin voi tutustua tästä linkistä.
Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Verotuksen painopistettä on siirrettävä maltillisesti työn ja yrittämisen verottamisesta kulutus- ja ympäristöveroihin. Mahdolliset veronalennukset suunnattava myös eläkkeensaajille, ettei synnytetä uudelleen tällä vaalikaudella poistettua epäoikeudenmukaista veroeroa eläkkeensaajien ja palkansaajien välille. Palkansaajien ja eläkeläisten ostovoima on turvattava maltillisilla tuloveronkevennyksillä. Ekologisen verouudistuksen perusajatus on se, että jokainen voi omilla valinnoillaan ja kulutustottumuksiaan muutamalla vähentää menojaan ja samalla vähentää ympäristön kuormitusta ja edistää terveyttä.
Meidän on myös pidennettävä ihmisten elämänaikaista työssäoloaikaa. Olemme saaneet elämään lisää vuosia ja nyt meidän on saatava myös lisää elämää ja aktiivista tekemistä vuosiin. Hyvä työelämä, terveydenedistäminen ja osaamisen vahvistaminen ovat tässä avainasemassa. Tavoitteena on se, että jokaisella olisi mahdollisuus täyteen työuraan ja sen myötä täyteen työeläkkeeseen. Se on parasta työtä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
On rohkeasti arvioitava hyvinvointiyhteiskuntaa ja löydettävä tavat tehdä vähemmällä enemmän ja paremmin. Meidän on luotava keinot ajoissa antaa apua, eikä vain sammutettava jo roihahtaneita tulipaloja. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluissa on runsaasti asioita, joita on aivan erityisesti vaalittava. Kirjasto on tästä oiva esimerkki. Kirjasto on hyvinvointipalvelu lähellä ihmistä. Se on paikka, jonne kuka tahansa voi mennä lukemaan, etsimään tietoa, lainaamaan kirjoja tai vain nauttimaan olemisesta. On paljon asioita, joista hyvinvointiyhteiskunnassa on päästävä eroon: yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi, liikkumattomuus ja kasvava ylipaino, sekä yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Korjaustoimissa ei ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme omassa elämässä ja kohtelemme itseämme sekä läheisiämme.
Hyvä työelämä
Politiikan perusta on oltava työn, yrittäjyyden sekä hyvän työelämän edistäminen. Tarvitsemme toimia, jotka edistävät uusien työpaikkojen syntymistä ja jotka lisäävät kaiken työnteon sekä yrittäjyyden kannattavuutta. Tavoitteena on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Tehostettuja toimia tarvitaan ikäsyrjinnän ja epätasa-arvon kitkemiseksi työelämästä.
Työaikajoustot edistävät merkittävästi työuralla pidempään jaksamista. Työaikajoustoilla on myös selvä vaikutus työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Pidemmät työurat saadaankin vain, jos onnistumme lisäämään työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä. Joustot lisäävät työntekijöiden elämänlaatua ja hyvää arkea. Hyvä työelämä pitää olla ”jokatyöntekijänoikeus” ja työ sekä perhe ”jokavanhemmanmahdollisuus”.
Parempi työelämä on avain suomalaisen hyvinvoinnin turvaamiseen. Parempi työelämä tarkoittaa motivoituneempia ja terveempiä työntekijöitä, uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymistä ja sitä kautta myös menestyvämpiä yrityksiä ja tehokkaampaa julkista sektoria. Työntekijän kannalta parempi työelämä vaikuttaa myös työn ulkopuolella - motivoiva ja mielekäs työ antaa aikaa myös perheelle ja vapaa-ajalle. Hyvän johtamisen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen pitäisi olla yhteinen tavoite palkansaajille ja työnantajille, sillä näillä toimilla parannetaan niin tehokkuutta, motivaatiota kuin jaksamistakin.
Työpaikoilla on tehtävissä paljon hyvää ilman lainsäädännön muutoksia ja ylimääräistä byrokratiaa. Meillä on jo paljon välineitä, jotka eivät ole käytössä. On tärkeää pohtia, miten nämä mahdollisuudet saadaan työpaikoilla käyttöön. Työaikapankki, vaihteleva työaika, osa-aikatyö ja etätyö ovat esimerkkejä vielä käyttämättömistä mahdollisuuksista. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Työpaikat ovat tietenkin erilaisia ja jouston mahdollisuudet vaihtelevat työpaikan sekä tehtävän mukaan. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Hyvä johtaminen ja joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus. Parhaat työnantajat ymmärtävät tehdä perheystävällisyydestä kilpailuvaltin.
Tehokkaimpia tapoja edistää perheiden sujuvaa arkea, lasten hyvinvointia ja hyvää työelämää ovat toimenpiteet, joilla edistetään työn ja perheen yhteensovittamista. Työelämään tarvitaan tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. On huolehdittava, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle.
On tärkeää, että nähdään perheiden erilaisuus, ja esimerkiksi yksihuoltajaperheiden haasteet. Kaikilla perheillä on oltava mahdollisuus hyvään arkeen. Jatkuvat yllätykselliset ylityöt, perusteettomat pätkätyöt ja palkka- sekä ikäsyrjintä on kitkettävä pois. Työnantajalle vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on korvattava. Se tuo tasa-arvoa työelämään ja purkaa yrittäjyyden esteitä varsinkin naisvaltaisilla aloilla.
Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska merkittävimmät päätökset työn järjestämisestä on mahdollista tehdä vain työpaikkakohtaisesti. Tämä vaatii työnantajilta hyviä esimiestaitoja. Myös työntekijöiden on oltava aktiivisia. Maailma ei muutu, jos emme itse muuta käytöstämme. Kyse on asenteista, arvovalinnoista ja tapojen muuttamisesta. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat, niin isät kuin äiditkin, ovat työelämässä ja vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.
Vaikka moni asia on muuttunut maailmassa, niin yksi asia pysyy ja vahvistuu: Lapset tarvitsevat aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Sellaista innovaatiota ei tule, joka korvaisi vanhempien ja aikuisten ajan merkityksen lapsen hyvinvoinnille.
Olen ollut valmistelemassa kokoomuksen kannanottoa hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä. Kannanotto on luettavissa tästä linkistä.