Päätöksenteon on vastattava ihmisten erilaisiin elämäntilanteisiin. Jokaisella on oltava mahdollisuus hyvään ja sujuvaan arkeen: lapsiperheillä, pariskunnilla, yksinhuoltajilla, yksin elävillä, nuorilla ja ikäihmisillä. Perheet ovat erilaisia, mutta samanarvoisia.
Haluan olla mukana rakentamassa entistä parempaa Suomea ja Helsinkiä, jossa kaupunkilaiset voivat hyvin ja jossa voi vapaasti liikkua tuntematta turvattomuutta. Turvallisempaa Helsinkiä rakennamme kaikki yhdessä: kodit, koulut, seurakunnat, vapaaehtoisjärjestöt ja yritykset. Turvallisuuden ja viihtyvyyden perusta on yhteisöllisyydessä. Vapaaehtoistyön ja kansalaisjärjestöjen merkitys hyvinvoinnin turvaamisessa on suuri. Järjestöt täydentävät julkisia hyvinvointipalveluita ja parhaimmillaan myös ennaltaehkäisevät palveluiden tarvetta. Järjestöt ovat monella tapaa toimineet hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen vetureina. Järjestöissä piilee vielä paljon käyttämätöntä voimavaraa.
Turvallisessa kaupungissa peruspalvelut on hoidettu hyvin. Ensisijaisia ovat toimiva terveydenhuolto, päivähoito, laadukas opetus ja ikäihmisten palvelut. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on oltava ihmisten erilaiset elämäntilanteet. Tärkeintä on, että perheillä on todellinen valinnanmahdollisuus, ja että erilaisia perheitä kohdellaan tasa-arvoisesti.
Laadukas varhaiskasvatus ja päivähoito
Laadukkaalla varhaiskasvatuksella luodaan edellytykset lapsen kasvulle, tasapainoiselle kehitykselle ja hyvälle elinikäiselle oppimiselle. Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus. Tämän vuoksi varhaiskasvatuksen hallinto, ohjaus ja kehittäminen on siirrettävä sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Nyt jo yli 30 vuotta vanha päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi.
Helsingin kaupungin uusinta strategiaa valmisteltaessa vaikutin vahvasti siihen, että tavoitteeksi kirjattiin päivähoidon ryhmäkokoja pienentäminen ja hoitovaihtoehtojen lisääminen. Aikuisten riittävä aika lapsille on kaupungilta viisas investointi. Viisaana ajatuksena on se, että lasten ja perheiden hyvinvointia tukemalla säästämme kustannuksia muualla ja ennen kaikkea edistämme perheiden hyvää arkea. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille - myös kaikkein pienimmille. Tosiasia on, että meillä ei ole riittävästi tarjolla helsinkiläisille perheille sopivia vaihtoehtoja. Osa perheistä ei tule toimeen ilman vuoropäivähoitoa, kun toiset toivoisivat osapäivähoitoa. Osa-aikaisten vaihtoehtojen kehittäminen on esimerkki siitä, miten kaupunki toimii taloudellisesti samalla perheiden palveluita parantaen.
Tänä vuonna lisäämme kerhotoimintaa ja avoimia varhaiskasvatuspalveluja leikkipuistoihin. Oli merkittävä arvovalinta perheiden puolesta, että Helsingissä on korotettu kokoomuksen vaalilupauksen mukaisesti kotihoidontuen ja yksityisen hoidontuen Helsinki-lisää. Helsinki-lisän kehittämistä on määrätietoisesti jatkettava.
Alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa Helsingissä edelleen. Monella alueella on ollut pitkään krooninen pula päivähoitopaikoista ja useimmat olemassa olevat päiväkodit ovat tupaten täynnä. Helsinkiin tarvitaan lisää päiväkoteja. On kaikkien etu, että jokainen lapsi saa sopivan hoitopaikan.
Perusopetus ja iltapäivähoito
Jokaisen lapsen on saatava peruskoulussa riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Tämän päivän ekaluokkalaisen on oltava vielä 2060-luvulla työelämässä. Olin viime hallitusneuvotteluissa päävastuussa koulutuspolitiikan tavoitteista. Aloitteestamme Perusopetus paremmaksi, eli POP-ohjelma, käynnistettiin ja siihen on tämän vaalikauden aikana suunnattu yli 200 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Ylisuurten ryhmien kitkemisen lisäksi koulussa on lisätty mm. kerhotoimintaa, kielivalintoja ja eritysopetusta sekä opettajien täydennyskoulutusta. Perusopetuksen kehittämisen on oltava painopisteenä ensi vaalikaudellakin.
Vanhempien on voitava luottaa siihen, että lähikoulussa saa parasta mahdollista opetusta ja että perusopetus säilyy lähipalveluna. Taide- ja taitoaineiden osuutta on kasvatettava. Koulussa on oltava aikaa myös tietojen soveltamiseen, ajatteluun ja liikkumiseen. Luovuutta, erilaisia lahjakkuuksia ja innovatiivisuutta on edistettävä varhaiskasvatuksesta alkaen.
Opettajien ja oppilaiden työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta on huolehdittava. Homekoulujen korjauksessa tarvitaan ryhtiliike. Kouluihin, joissa on maahanmuuttajaoppilaita, on myös suunnattava kotouttamiseen tarvittavia lisävoimavaroja. Kerhotoiminnan vahvistamista on jatkettava. Vanhempien ja koulujen yhteistyötä on edistettävä. Vanhempien roolia lasten päävastuullisena kasvattajana on korostettava. Opettajille on annettava mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä.
Aloitin ministeriaikanani valtakunnallisen, systemaattisen tiedonkeruun luokkako'oista sekä talkoot ryhmäkokojen pienentämiseksi kunnille annettavalla täsmärahoituksella. Tuore ryhmäkokokartoitus osoittaa, että keskimääräinen ryhmäkoko Suomessa on pienentynyt kaikilla luokka-asteilla. Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot ovat pienentyneet eniten Helsingissä ja Porissa.
Ylisuurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Aikaa tarvitaan niin kodin ja koulun yhteistyöhön kuin kiusaamisen kitkemiseen. Monet asiat, kuten kieli- ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.
Opettajan työn vetovoimaisuudesta ja mielekkyydestä on huolehdittava ja opettajille on annettava mahdollisuus täydentää omaa osaamistaan.
On tärkeää, että iltapäivätoimintaa tarjotaan riittävästi kaikissa kaupunginosissa 1. ja 2. luokan oppilaille. Pitkä yksinolo on lapselle riski, ja siksi iltapäivähoito on myös tehokas tapa ehkäistä syrjäytymistä ja edistää lasten hyvinvointia. Helsingin on jatkettava iltapäivähoidon kehittämistä ja yhteistyön kehittämistä järjestöjen ja seurakunnan kanssa, jotta jokainen iltapäivähoitoa tarvitseva lapsi saisi sopivan hoitopaikan.
Nollatoleranssi kaikkeen kiusaamiseen
Kaikkeen kiusantekoon puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille. Kiusaamiseen on oltava nollatoleranssi. Siitä huolehtiminen on kaikkien aikuisten vastuulla. Olen ollut vauhdittamassa sitä, että myös Helsingissä hoito- ja kasvatushenkilöstön käytössä on riittävät tiedot ja taidot puuttua kiusaamiseen. Opetusministerinä laajensin KiVa koulu-hankkeen valtakunnalliseksi. KiVa-koulussa ehkäistään ja vähennetään koulukiusaamista luomalla konkreettisia työkaluja opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön. Tutkimustulokset osoittavat, että ohjelma on vähentänyt merkittävästi kiusaamista, mutta myös lisännyt oppilaiden kouluviihtyvyyttä ja oppimismotivaatiota.
Terveyspalvelut on saatava ajoissa
Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu yhä piteneviin jonoihin. Oikeaan aikaan saatu hoito helpottaa toipumista ja on sekä inhimillistä että kustannustehokasta. Jokaisen helsinkiläisen on voitava luottaa siihen, että tarpeen tullen terveyspalvelut ovat saatavilla. Jokaisen terveysaseman on oltava laadukas. Asiakkaan on voitava itse valita hoitava lääkäri ja terveysasema. On varmistettava, että helsinkiläiset saavat viivytyksettä yhteyden terveysasemalle. Terveysasemien iltavastaanottoa on lisättävä.
Terveyskeskuksia ja perusterveydenhuoltoa on vahvistettava. Terveyskeskuksiin on tuotava myös erikoisosaamista, kuten erikoislääkäripalveluja. Potilaita ei saa pompottaa luukulta toiselle. On järkevää, että Helsingissä olisi isompia täyden palvelun pääterveysasemia, joissa voisi olla vahvaa erityisosaamista ja paras terveydenhuollon teknologia. Näiden pitää olla hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja kaupungin joukolinjan varrella, jotta jokaisen on helppo päästä terveysasemalle. Tämän lisäksi tarvitaan lähipalveluna paikkoja, joissa voisi olla ikäihmisten ennaltaehkäiseviä palveluita ja esimerkiksi lasten neuvoloita. Terveyskioskit on saatava vakiintuneeksi käytännöksi. Ne tarjoavat matalan kynnyksen palveluita asiakaslähtöisesti, luotettavasti, helposti ja nopeasti ilman ajanvarausta luontaisten asiointipaikkojen yhteydessä.
Lääkehoidon laatua lisäävä ja jo toistakymmentä vuotta valmisteilla ollut sähköinen resepti on saatava vakiintuneeksi käytännöksi ja mahdollisimman pian. Se on mittava mahdollisuus vähentää lääkemääräyksissä ja lääkityksessä tapahtuvia virheitä, ja siten parantaa potilaiden hoitoa sekä sen turvallisuutta. Etenkin ikäihmisten kohdalla virhe lääkityksessä voi olla erityisen kohtalokas.
Kannattavinta on suunnata veroeuroja ennaltaehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Laadukas neuvola ja kouluterveydenhuolto sekä ikäihmisten neuvontapisteet ovat tässä avainasemassa. Ihmisille on luotava mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.
Ikäihmisten palvelut
Me elämme entistä pidempään, jos olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Saimme tällä vaalikaudella pitkään toivomamme vanhuspalvelujen laatusuositukset. Vanhustenhoidon laatu vaihtelee rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti. Helsingissä teemme työtä sen eteen, että laatukriteerit toteutuisivat jokaisen palvelua ja tukea tarvitsevan ikäihmisen kohdalla.
On ilmiselvää, että vanhuspalvelujen turvaaminen ei onnistu pelkillä laatusuosituksilla. Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lain valmistelu on käynnissä ja olen tehnyt työtä, että laissa otettaisiin huomioon Helsingin erityispiirteet. Esimerkiksi omaishoito on meillä vähäisempää kuin muualla, koska moni ikäihminen asuu yksin omassa kodissaan. Laki on parhaillaan lausuntokierroksella ja eduskuntaan se saadaan heti ensi vaalikauden alussa. Uuteen lakiin on nostettava laatusuositusten keskeiset asiat ja koottava eri laeissa olevat ikäihmisten palveluita koskevat säädökset. Laissa on myös luotava valvontaviranomaisille edellytykset vanhuspalvelujen laadun valvonnalle. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on kuitenkin hyvä perusta oikeudenmukaisten ja toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.
Helsingissä palvelurakenne on muuhun maahan ja Pohjoismaihin verrattuna laitosvaltainen. Palveluidemme uudistamisessa ikäihmisten palvelut ovatkin yksi keskeinen painopiste. Tutkimusten mukaan valtaosa helsinkiläisistä vanhuksista haluaa asua kotonaan. Sairaala ei saa olla kenenkään koti. Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus ja ikääntyneiden toimintakyvyn edistäminen. Palvelut on saatava oman tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen.
Omaishoitajat tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Omaishoidon tukea on kehitettävä nykyistä kattavammaksi ja tuen saantiedellytyksiä yhdenmukaistettava. Omaishoitajien mahdollisuuksia vapaapäiviin on parannettava esimerkiksi palveluseteleillä.
Etenkin ikäihmisten palveluista on tieto löydyttävä helposti palvelua tarvitsevalle. Tietojen on löydyttävä kätevästi muualtakin kuin internetistä, sillä kaikilla ei ole tietokoneen käyttömahdollisuuksia tai läheistä, joka avun hakemisessa olisi auttamassa. Palveluiden ja tiedon palveluista on tultava lähelle ihmistä. Keskeisenä tavoitteena on kehittää kaupunkia ja sen palveluita siten, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa.
Yksilölliset kotipalvelut ja esteetön ympäristö mahdollistavat ikäihmisten turvallisen asumisen kotona. Hyvin toimiva yhteiskunta osaa ottaa huomioon ikääntyvien erityistarpeet ja myös hyödyntää kokeneiden sukupolvien tietotaitoa. Kun olemme saaneet lisää vuosia elämäämme, on meidän saatava myös lisää elämää vuosiin.