Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten V-blogissa 21.6.2016

Suomalaisilta jää käyttämättä apteekista hankittuja reseptilääkkeitä vuosittain jopa 95–125 miljoonan euron arvosta, mikä tarkoittaa, että summa lähentelee 5 prosenttia koko Suomen reseptilääkemyynnistä. Lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia. Siten yhteiskunnan osuus käyttämättömien lääkkeiden kustannuksesta on noin 80 miljoonaa euroa vuosittain. Näiden lukujen valossa lääkejätteen vähentämiseen on ryhdyttävä ripeästi osana valtion talouden säästötalkoita. Lääkejätteen vähentämisellä voidaan säästää niin ympäristöä, apteekin asiakkaiden kuin veronmaksajan euroja.

Tiedot lääkejätteen määrästä selviävät Apteekkariliiton helmikuussa tehdystä selvityksestä. Tavallisin syy lääkejätteen syntyyn oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi 42 prosenttia. Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Noin kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska se aiheutti haittavaikutuksen. Reseptilääke jäi käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi (14 %) tai lääkärin määrää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua (17 %).

Lääkejätteen vähentämiseen on löydettävissä yksinkertaisia keinoja, jotka on syytä ottaa viivytyksettä käyttöön. Ensinnäkin uusi lääkehoito tulisi aloittaa pienellä aloituspakkauksella, jolloin lääkettä jää mahdollisimman vähän käyttämättä, jos lääke vaihdetaan toiseen. Peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä. Kalleimpia, tuhannesta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin maksavia, lääkkeitä voisi ostaa korvattuna vain pienissä erissä, esimerkiksi kuukauden annos kerrallaan.

Myös koneellista annosjakelua tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Koneellisessa annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa. Annosjakelussa käytetään suuria, edullisempi lääkepakkauksia sekä lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Yhteiskunta hyötyy annosjakelussa syntyvistä säästöistä lääkekorvausten osalta.

Annosjakelupalvelu on monin tavoin potilaan etu. Se parantaa lääkitysturvallisuutta, edistää lääkehoidon onnistumista ja säästää lääkekuluissa. Säästöjä tulee varmasti muihinkin sote-menoihin, kun "lääketokkurat" vähenee, potilaan yleiskunto kohenee ja tarve käyttää muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja vähenee. Parasta tietenkin on ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun paraneminen. Palvelu on hyödyllisin paljon lääkkeitä käyttäville.

Apteekki perii annosjakelusta palkkion, joka kattaa palvelusta aiheutuneet kustannukset. Palkkiot vaihtelevat apteekkikohtaisesti. Annosjakelupalkkion rahoitusta uudistettava siten, että annosjakeluun liittyvät palkkiot määritellään lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen asetuksessa lääketaksasta. Annosjakelupalkkion määrittäminen lääketaksassa lisäisi annosjakelupotilaiden tasa-arvoa palvelun kustannuksien suhteen ja mahdollistaisi potilaan kokonaisvaltaisen palvelun hänen valitsemastaan lähiapteekista.

Hallitusohjelman mukaisesti syksyn budjettiriiheen valmistellaan 134 me leikkauksia lääkekorvausjärjestelmään. Kannustan hallitusta selvittämään, mikä osuus mittavasta leikkauksesta voitaisiin löytää lääkejätteen vähentämisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon toimin. Samalla säästettäisiin ympäristöä ja helpotettaisiin paljon lääkkeitä käyttävien tilannetta.

Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Tiedote 16.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina pitävät järkevänä aikalisän ottamista varhaiskasvatuksen asiakasmaksuissa. Eduskunta on torstaina päättänyt jättää varhaiskasvatusmaksujen korotusta koskevan lain käsittelyn pöydälle.

Lakiesityksen käsittely siirtyy syksyyn 2016. Tämä tarkoittaa, että esitetyt lait varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista eivät tule voimaan elokuussa, kuten hallituksen esityksessä esitettiin. Asian pöydälle jääminen tarkoittaa perheiden arjessa, että nykyiset maksut jäävät voimaan.

- Maksukorotuksella tavoiteltu kuntien talouden vahvistamiselta on murenemassa pohja, kun useat kunnat ovat päättäneet jättää korotukset tekemättä, kuten Helsingissä ja Espoossa. Asia ratkaistaan kesätauon jälkeen ja tällöin sovitaan myös jatkotoimien aikataulusta, sanoo kolmikko.

Päivähoitomaksupohdinnassa kolmikko on aikaisemmin nostanut esille työnteon kannusteet, tasa-arvon ja varhaiskasvatuksen toteutumisen. Varhaiskasvatukseen on jo jouduttu tekemään säästöjä, jotka ovat näkyneet kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Kokoomusedustajien mielestä on syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 523 2808

Julkaistu

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta on varmistettava koulu- ja opiskeluterveydenhuollon laadukas ja yhdenvertaisuuden takaava toiminta. Perusterveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus ei sellaisenaan sovi kouluterveydenhuoltoon. Siihen on etsittävä erillisratkaisut, aivan kuten opiskeluterveydenhuoltoonkin. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toiminta on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten terveys- ja oppilashuoltopalveluiden saatavuus on turvattava. Painopistettä on siirrettävä ennaltaehkäiseviin toimiin.

Hallitus on päättänyt osana sote-uudistusta, että valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden tavoite on vahvistaa hyvien ja vaikuttavien peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Professori Mats Brommelsin työryhmä julkaisi raporttinsa, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä omat linjauksensa. Raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman kanssa. Tämä edellyttää jatkovalmistelua valtion, maakuntien ja kuntien kesken.

Johdollani valmisteltuihin kokoomuksen valinnanvapausteeseihin on kirjattu, että kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon mallin on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Suomen Terveydenhoitajaliiton tuore kannanotto osuu oikeaan siinä, että sote-uudistuksessa on turvattava kouluterveydenhoitajan työn keskeinen elementti eli hoidon jatkuvuus.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja

Julkaistu

Julkaistu Rinnekoti-Säätiön Rinneviesti -lehdessä 2/2016

On iso ilouutinen, että Suomi ratifioi toukokuussa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn yleissopimuksen. Päivä oli juhlapäivä, kun asia, jonka eteen olemme myös Rinnekodin joukolla tehneet vuosia työtä, vihdoin toteutui. Rinnekoti on aina ollut tulevaisuuteen tähyäjä ja monessa mielessä edelläkävijä. Sopimuksen voimaan tuleminen on tärkeä askel vammaisten henkilöiden oikeuksien kannalta. Uskon, että sopimuksen voimaantulo Suomessa auttaa meitä lisäämään yleistä tietoisuutta vammaisten henkilöiden oikeuksista.

Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää ihmisarvon kunnioittamista. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksista tehty yleissopimus on ensimmäinen vammaisten oikeuksia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen asiakirja.

Sopimuksen ratifiointi on edellyttänyt Suomessa muutoksia vammaislainsäädäntöön. Viimeinen este Suomen ratifioinnille poistui, kun hyväksyimme eduskunnassa lain kehitysvammaisten erityishuollosta. Lain tarkoitus on vahvistaa erityishuollossa olevan henkilön itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista sekä vähentää rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Taustalla on ajatus, että mitä normaalimpaa elämää kehitysvammaisille tarkoitetuissa asumispalveluyksiköissä ja laitoksissa voidaan elää, sitä vähemmän on tarvetta turvautua ns. rajoitustoimenpiteiden käyttöön. Lain säätäminen oli iso ponnistus ja Rinnekodin asiantuntijoiden kuuleminen auttoi tässä työssä. Ehdotuksestamme eduskunta hyväksyi lausuman, jonka perusteella lain toimeenpanoa seurataan tarkkaan.

Uskon ja tiedän, että Rinnekodissa tehty työ on antanut paljon koko yhteiskunnassamme kehittymiseen ja arvomaailman muuttumiseen. Vaikka monta epävarmuutta on edessä, niin täysin varmoja voimme olla siitä, että Rinnekodin perusarvot ja toiminnan lähtökohdat sekä osaaminen ovat kestävä perusta muutosten tuulissa. Rinnekodin toiminnan aloittaneen Aino Miettisen ajatukset elävät vahvana Rinnekodissa ja varmasti koko yhteiskunnassamme. Me tarvitsemme Suomeen enemmän Ainon kaltaisia ihmisiä yhteiskuntamme jokaiselle saralle, sillä kaikki lähti hänen tahdostaan auttaa lähimmäistä. Se on asia, johon meidän jokaisen pitäisi elämässä pyrkiä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja

Julkaistu


Julkaistu mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 8.6.2016.

Koulupsykologi Anna Vuorjoki (HS Mielipide 2.6.) nosti esille pohdinnan valinnanvapauden sopivuudesta kouluterveydenhuoltoon. On selvää, että perusterveydenhuoltoon suunniteltu valinnanvapaus ei sovi kouluterveydenhuoltoon. Siihen on etsittävä erillisratkaisut aivan kuten korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltoon. YTHS on laajennettava koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita.

Hallitus on päättänyt osana sote-uudistusta, että valinnanvapaus koskee pääsääntönä peruspalveluja ja soveltuvin osin erikoistason sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Valinnanvapauden tavoite on vahvistaa hyvien ja vaikuttavien peruspalveluiden yhdenvertaista saatavuutta.

Professori Mats Brommelsin työryhmä julkaisi raporttinsa, jonka pohjalta hallituksen on tehtävä omat linjauksensa. Raportissa todetaan, että kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valinnanvapauteen liittyvät ratkaisut on tarpeen sovittaa yhteen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen muutosohjelman kanssa. Tämä edellyttää jatkovalmistelua valtion, maakuntien ja kuntien kesken.

Kokoomuksen valinnanvapausteeseihin on kirjattu, että kouluterveydenhuollon on toimittava tiivisti yhdessä oppilashuollon kanssa lähellä lasta. Kouluterveydenhuollon mallin on oltava sellainen, että se tukee oppilashuoltotyötä ja yhteistyötä opettajien, rehtoreiden kuraattoreiden ja koulupsykologien kanssa. Olennainen osa niin koulu- kuin opiskeluterveydenhuoltoakin on oppimisympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen.

Terveydenhoitajaliiton tuore kannanotto osuu oikeaan siinä, että sote-uudistuksessa on turvattava kouluterveydenhoitajan työn keskeinen elementti eli hoidon jatkuvuus.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Helsinki

Julkaistu

Tiedote 3.6.2016

Kotitalousalan tuottaman kestävän hyvinvoinnin merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotitaloudellista osaamista tarvitaan tämän päivän maailmassa, koska tiedot ja taidot eivät enää entiseen tapaan siirry perheissä seuraaville sukupolville. Yhteiskuntaa uhkaa kahtia jakautuminen myös kotitaloustaitojen suhteen. Eduskunnan kotitalouden tukirengas on huolissaan kotitalouden tieteenalan, kotitalousopettajan koulutuksen ja tätä kautta koko kotitalousopetuksen tasosta ja jatkuvuudesta tämänhetkisissä yliopistojen muutoksissa ja koulutuksen murroksessa.

Kotitaloustiede ja kotitalouspedagogiikka vahvistavat yhteiskunnallista osaamista ja osallisuutta. Kotitalousopetus edistää yhteiskuntaa, joka on ihmisiä ja koteja varten. Monipuolinen yleissivistys, jossa on mukana käytännön harjoittelua, auttaa ymmärtämään valintojen seuraukset pitkällä aikavälillä. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kotitaloustiedettä ja kattavaa kotitalousopettajan pedagogista koulutusta. Kotitalous on monitieteinen, laaja-alainen tieteenala. Kotitalousopettajan yliopistokoulutukseen sekä kotitaloustieteen jatkuvuuteen tarvitaan riittävät resurssit.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kotitaloudelle nimetään kolme keskeistä sisältöaluetta: ruokaosaaminen ja kulttuuri, asuminen ja yhdessä eläminen sekä kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa. Nyky-yhteiskunnassa voimakkaasti korostuvaa kuluttaja- ja talousosaamista opetetaan nimenomaan kotitalouden oppiaineessa. Kotitalousopetuksen ja kotitaloudellisen osaamisen jatkumo ala- ja yläkoulusta lukioon ja ammatilliseen koulutukseen sekä edelleen korkea-asteelle ja kolmannen sektorin neuvontatyöhön on turvattava.

Kotitalous pysyy ihmisen elämän perustana riippumatta yhteiskunnallisesta tai poliittisesta järjestelmästä. Kotitalousopetus on lähtökohdiltaan ongelmia, syrjäytymistä sekä sukupuolten välistä segrekaatiota ennalta ehkäisevää. Kotitalous on elämää ja arkea eheyttävä voima, joka tuottaa valmiuksia kestävälle ja turvalliselle arjelle. Kotitalous on palvelujen tuottamista ja myös väylä yrittäjyyteen sekä luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle.

Miksi tarvitsemme kotitalouden asiantuntijuutta juuri nyt? Uutisista kuulemme hupenevista luonnonvaroista sekä talouden hallinnan ja velkaantumisen kriiseistä. Maahanmuutto ja kotouttaminen tuovat omat haasteensa. Kotitalouksien arki on haasteellista digitalisoituvassa ympäristössä ja monella ovat arjen rytmit sekä rutiinit hukassa.

Arki on nyky-yhteiskunnassa aiempaa monimutkaisempaa, kuormittavampaa, epävarmempaa ja vaikeammin hallittavaa. Monimutkaistuvassa maailmassa joudumme koko ajan tekemään valintoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiimme. Kasautuessaan huonot valinnat voivat johtaa osattomuuteen ja syrjäytymiseen. Ihmiset ja perheet kaipaavat tukea elämän hallintaan. Tarvitsemme nyt kotitalousosaamista enemmän kuin koskaan.

Kotitalous on investointi tulevaisuuteen, arjen viisautta ja yhteistä pääomaa – pitäkäämme siitä huolta!

Lisätietoja:

Anne Kalmari, kansanedustaja, Eduskunnan kotitalouden tukirenkaan puheenjohtaja, anne.kalmari@eduskunta.fi, p. 09 432 3073
Anne Kalmarin avustaja Tuula Leinonkoski, tuula.leinonkoski@eduskunta.fi, p. 09 432 4073
Aira Kuvaja, toiminnanjohtaja, Kotitalousopettajien liitto sekä sihteeri, Eduskunnan kotitalouden tukirengas, kotitalousopettajien.liitto@kolumbus.fi, p. 040 500 8316
Anneli Rantamäki, puheenjohtaja, Kotitalousopettajien liitto ry, anneli.rantamaki@riihimaki.fi, p. 040 510 9045

Eduskunnan kotitalouden tukirengas on vuonna 1993 perustettu parlamentaarinen toimielin, jossa kohtaavat eri poliittisten puolueiden kansanedustajat sekä kattava edustus kotitalouden alan toimijoita.

Julkaistu

Tiedote 3.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää kaupunkilaisjärjen voittona valtiovarainministeri Alexander Subbin (kok) lupausta luopua päivähoitomaksujen korotuksesta. Ministeri kertoi tänään, että päätös tehdään ensi viikolla.

- Oli tervetullut uutinen politiikan vuoropuhelun toimivuuden kannalta, että hallitus on kuullut sote-kolmikkomme äitienpäivien korvilla nostaman vakavan vaateen uudelleen arvioida päivähoitomaksujen korotuspäätös, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaan mielestä on hyvä, että hallitus myöntää, että päivähoitomaksujen korotuksilta lähti pohja pois, kun monet kaupungit, kuten Helsinki, päättivät pitää päivähoitomaksut ennallaan.

- Helsingissä on niin korkeat asumis- ja elinkustannukset, ettei keskituloisia perheitä ole enää varaa kurittaa mittavilla lisämaksuilla ja ostovoiman leikkauksilla, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaasta päivähoitomaksun korotukseen liittyvät käänteet osoittaa, että tavalliset keskituloiset jäävät liian usein väliinputoajaksi poliittisessa keskustelussa.

- On ilman muuta välttämätöntä, että vaikutukset arvioidaan kaikkein heikommassa asemassa oleviin ja suurituloisimpiin, mutta aivan liian usein unohtuu tavalliset keskituloiset. Siksi on välttämätöntä, että taloustalkoissa ja veroratkaisuissa huolehditaan keskituloisten työn kannattavuudesta ja ostovoimasta. Ja ymmärretään suurten kaupunkien erityisolosuhteet, linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa on ilahtunut, että valtiovarainministeri perustelee esityksen poisvetämistä tasa- arvopointilla. Maksukorotusesitys onkin ristiriidassa hallituksen työllisyys ja tasa-arvotavoitteen kanssa. Koko hallituksen on otettava vakavasti se tosiasia, että alle kolmivuotiaiden lasten äitien työllisyysaste on viime vuosina laskenut jyrkemmin kuin äitien työllisyysaste keskimäärin.

Sarkomaa toteaa, että varhaiskasvatukseen on jo kohdistunut leikkauksia mikä näkyy kunnissa muun muassa ryhmäkoon kasvamisena. Hallituksen on nyt syytä ottaa varhaiskasvatus erityissuojeluun.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Julkaistu

Tiistaina julkaistu professori Mats Brommelsin työryhmäraportti on hyvä pohja valinnanvapausmallin valmistelutyölle. Raportin myötä sote-uudistus ottaa taas askeleen eteenpäin, kun Suomen valinnanvapausmallia päästään konkreettisesti työstämään. Valmisteluryhmä pääsi luokalta, vaikka edessä on hyvin paljon työtä, kuten raportin vastaanottanut ministeri Juha Rehulakin totesi.

Valinnanvapausmallin jatkovalmistelussa on ehdottomasti varmistettava, että yritykset, järjestöt ja julkiset palveluntuottajat pääsevät tasavertaisesti mukaan palveluntuottajiksi. Kriteerit on oltava sellaiset, että yhden naisen tai miehen yritys, toimiva järjestö, julkinen osaaminen tai vaikkapa hoivaideoiden luomiseen keskittynyt yritys sekä uudet toimijat voivat olla tasaveroisesti mukana.

Raha seuraa ihmistä -mallin peruspihvi on se, että mukana on kaikki voimavarat ja osaaminen. Ilman sitä ei synny aitoa valinnanvaraa eikä siten myöskään valinnanvapautta. Pienten toimijoiden mukanaolon edellytysten turvaaminen on tärkeää myös siksi, ettei monopoleja muodostu – ei yksityisiä eikä julkisia.

Ihmisen oma valinta on inhimillinen ja ketterä tapa vauhdittaa uudistumista ja parempia peruspalveluja. Tuottajia voidaan kannustaa haja-asutusalueille myös korvausperusteita painottamalla. Kun kysyntä luo tarjontaa ja raha seuraa ihmistä, on mahdollisuus vahvistaa lähi- ja peruspalveluja koko Suomessa.

Hyvät palvelut kaikille on soten päätavoite. Valinnanpausmalli on tarkoitus perustua siihen, että palveluille määritellään laatutaso, joka kaikkien palveluntuottajien on täytettävä. Valinnavapausmahdollisuuttaan käyttävät eli he, jotka valinnoillaan viestittävät palvelun laadusta, hyödyttävät kaikkia palvelun käyttäjiä. Valinnanmahdollisuus pitää olla riittävän usein, jotta se oikeasti vaikuttaa palveluiden laatuun. Kaikkien ei tarvitse käyttää valintaoikeuttaan hyötyäkseen valinnanvapausmallin tuomista hyödyistä palveluiden kehittymiseen.

Brommelsin selvitysmiestyöryhmän raportissa esitetään sairausvakuutuskorvausta lopetettavaksi. Pidän viisaana, ettei korvausta poisteta yhtäkkiä ilman siirtymäaikaa. Osana jatkotyötä, on löydettävä kestävät ratkaisut nykyisin sairausvakuutuskorvauksella tuettujen, mutta muuten pääosin ihmisten omavastuulla rahoitettujen, esimerkiksi silmälääkäri- ja gynekologikäyntien järjestämiseen. Suunterveydenhuolto kaipaa myös oman pohdintansa. Vaikka Sairausvakuutuskorvaus on ollut vuosi vuodelta pienempi, on se mahdollistanut palveluiden käytön pienituloisillekin ja kannustanut kansanterveydellisesti ihmisiä edistämään terveyttään.

Ehdotin raha seuraa ihmistä –mallia peruspalveluiden vahvistamiseksi ja ihmisten tasa-arvoisen verovaroin järjestettyjen palveluihin pääsyn mahdollistamiseksi ensimmäistä vuonna 2012. Valmisteilla olevan Suomen mallin on oltava sellainen, että se varmasti vahvistaa kaikkien suomalaisten peruspalveluja.

Kokoomus julkaisi johdollani valmistellut valinnanvapausteesit, joiden on hyvä viitoittaa valinnanvapausmallin jatkotyötä.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja

Alkuperäinen kirjoitus on julkaistu Verkkouutisten blogissa 2.6.2016.

Julkaistu

KUTSU

Sosiaali ja terveysvaliokunta kutsuu kuulemaan ja keskustelemaan suun terveydenhuollosta sote-uudistuksessa.

Kaikille avoin tilaisuus pidetään Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa tiistaina 21. kesäkuuta kello 10.00–12.00. Os. Arkadiankatu 3, sisäänkäynti Mannerheimintien puolelta.

SUUN TERVEYDENHUOLTO OSANA SOTEA

Aika: 21.6.2016 klo 9.30 – 12.00
Paikka: Kansalaisinfo

9.30 Kahvitarjoilu

10.00 Tilaisuuden avaus
Tuula Haatainen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja

10.05 Potilaan valinnanvapaus ja palveluiden integraatio suun terveydenhuollossa
Sari Koskinen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö

10.20 Suunterveyden merkitys väestön hyvinvoinnille
Merja Auero, vs. johtajahammaslääkäri, Helsingin kaupunki

10.35 Suunterveys ja sote: erikoissairaanhoidon näkökulma
Risto Kontio, ylilääkäri, HYKS Pää- ja kaulakeskus

Kommenttipuheenvuoro
Sari Sarkomaa, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, eduskunta

10.55 Keskustelua

11.00 Väestö ikääntyy hampaallisena – miten palvelut järjestetään?
Kaija Komulainen, terveyskeskushammaslääkäri, HLT, Kuopion kaupunki

Kommenttipuheenvuoro
Arja Juvonen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, eduskunta

11.25 Opittavaa muista maista
Eeva Widström, professori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

11.35 Järjestöjen puheenvuorot
Matti Pöyry, toiminnanjohtaja, Suomen Hammaslääkäriliitto
Marjaana Nissinen, puheenjohtaja, Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto
Kaarina Niemi, suuhygienisti, Suomen Suuhygienistiliitto

11.55 Tilaisuuden yhteenveto
Hanna-Kaisa Heikkinen, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, eduskunta

12.00 Tilaisuuden päätös

Tervetuloa!

Julkaistu

Lehdistötiedote 2.6.2016
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sanna Lauslahti ja Sari Raassina ovat tyytyväisiä uuden tupakkalakiuudistuksen etenemiseen eduskunnassa. Sosiaali- ja terveysvaliokunta hyväksyi tänään lakia koskevan mietinnön. Uudistus on edustajien mukaan harppaus kohti savutonta Suomea. Tavoite tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen vuoteen 2030 mennessä on uudistuksen myötä jälleen lähempänä. Kokoomuskolmikko pitää kansanterveydellisesti merkittävänä, että niin hallituksen tupakkalakiesityksessä kuin valiokuntatyössä vahvistettiin lasten terveydensuojelua.

- Suomi on ollut tupakkapolitiikan edelläkävijä jo neljä vuosikymmentä. 2000-luvulla tupakointi on trendinomaisesti entisestään vähentynyt, mutta tupakka on edelleen valtava kansanterveydellinen ongelma, sote-kolmikko alleviivaa.

Eduskuntakäsittelyn kuluessa hallitus täydensi lakiesitystään kiellolla tupakoida autossa, jossa on alle 15-vuotiaita lapsia. Passiivinen altistuminen tupakansavulle on haitallista lasten terveydelle. Lakiesityksessä viitatun tutkimuksen mukaan autossa tupakointi nostaa tupakansavupitoisuuden savuisimpien ravintoloiden tasolle. Savulle altistumisen on todettu muun muassa vahingoittavan lasten valtimoita ja lisäävän astman, allergisen nuhan ja keuhkoputkentulehdusten yleisyyttä.

- Hallitukselle suuri kiitos täydentävästä esityksestä! Kokoomuksen edustajina olemme pitkään ja järjestelmällisesti vaatineet kieltoa tupakoida autossa, kun mukana on lapsia. Kiellolla on suuri symbolinen vaikutus siihen, että näytetään selvästi, että yhteiskunta ei hyväksy lasten terveyden vaarantamista altistamalla heitä tupakansavulle, Sarkomaa toteaa.

Tupakkalain uudistuksessa perinteisen tupakan lisäksi savuttomia tupakkatuotteita ja tupakan vastikkeita säännellään entistä kattavammin. Sääntelyllä pyritään terveysriskien hallintaa sekä ehkäisemään tupakkatuotteiden käytön lisääntymistä erityisesti nuorten keskuudessa.

- Nikotiinituotteet ovat koukuttavia kaikissa muodoissaan. Vaikka perinteinen tupakka vaarallisinta, myös muilla nikotiinituotteilla on haittoja ja ne kaikki aiheuttavat vahvaa riippuvuutta. Lainsäädännön on elettävä ajassa ja tunnistettava myös uusimmat tuotteet, Raassina sanoo.

- Tupakkalainsäädännön on kehityttävä jatkossakin, jotta savuton Suomi on mahdollinen. Uudistuksessa alle 18-vuotiailta kielletään nikotiininesteiden hallussapito, mutta kiellon rikkomista ei seuraa rangaistusta. Tämä vastaa nykyisin voimassa olevaa tupakkatuotteiden hallussapitokieltoa, joka säilyy ennallaan. Tulevaisuudessa on aiheellista pohtia myös takavarikointiin liittyvää sääntelytarvetta, Lauslahti toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti
Puh. 050 512 2380

Sari Raassina
Puh. 050 5232 808