Siirry sisältöön

Julkaistu Kaupunkisanomissa 8.2.2024

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema. Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä. Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla. Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos. Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi. On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua. Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä. THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia. Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietettiin 6. helmikuuta. Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla. Lähetän kuukausittain ajankohtaiset kuulumiset Arkadianmäen ja kotikaupunkini politiikan tapahtumista. Eduskuntaterveiset voit tilata lähettämällä sähköpostia sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi.

Verkkouutiset blogi 21.2.2024

Keskusrikospoliisin selvitys paljastaa rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien ja entistä vakavampien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Myös rikosten uhrit ovat entistä nuorempia. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavana aikana 9–11-vuotiaiden lasten ryöstörikokset kasvoivat 76 prosenttia.

Useimmat alle 15-vuotiaista kovassa rikoskierteessä olevista lapsista on sijoitettu lastensuojelulaitokseen. Lasten suojelun kannalta lastensuojelulaitoksista karkaaminen eli hatkaaminen on vakava ongelma.

Hatkalaiset voivat jatkaa rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä, kun poliisin keinot puuttua toimintaan ovat rajalliset. Hatkaan lähtee arviolta noin 3 800 lasta ja nuorta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hatkaan lähteminen on helppoa ja se altistaa lapsen rikoskierteeseen sekä rikoksen uhriksi. Hatkassa olevilla nuorilla on suuri riski joutua raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi.

Hatkassa olevat lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmin hyvin vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Toimia tarvitaan myös kansalaisten suojelemiseksi alaikäisten tekemältä väkivallalta. Emme halua yhteiskuntaa, jossa nuorisojoukko pahoinpitelee lapsen ryöstääkseen kengät lapsen jaloista.

Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kaduillamme niin hälyttävänä, että hänen mielestään pohdintaan on otettava poliisin ehdottamat lastensuojelulaitokset, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa vakavien rikosten kierteessä oleville alle 15-vuotiaille lapsille. Lasten oikeuksien kannalta on aina parempi vaihtoehto päästä pois kadulta turvallisiin olosuhteisiin ja saada hoitoa mm. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pekkarisen ehdotuksessa lapsen voisi sijoittaa suljetummin sosiaalihuoltolainsäädännön mukaan siksi aikaa, että mahdollinen rikostutkinta on tehty ja lapsen rikosten tekemisen jatkuminen saadaan estettyä.

Hallitusohjelmassa sovittu toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden taltuttamiseksi on pian valmistumassa. Myös lastensuojelulakia on sovittu uudistettavan. Välttämättömissä uudistuksissa on syytä kuulla tarkalla korvalla lapsiasiainvaltuutettua.

Suomessa tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten nykyistä parempaa yhteistyötä lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Hyviä tuloksia tuottaneesta rikoksen polulle kulkeutuneesta nuoresta kokonaisvastuun ottavasta tukihenkilöpilotista on syytä ottaa oppia koko maassa. Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Maailman myllerryksessä yksi asia ei muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja huolenpitoa kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi ja yhteiskunnan täysipainoisesti jäseniksi turvallisesti aikuisuuteen.

Olen eri mieltä pormestarimme Juhana Vartiaisen 7.2.2024 Helsingin Sanomissa esittämien pohdintojen kanssa painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli- ja matematiikkaluokat.

Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä, mutta keino on väärä. On varsin todennäköistä, että painotetun luokkamuotoisen opetuksen lopettaminen ja painotetun opetuksen edellytysten heikentäminen vauhdittaisi entisestään segregaatiota, koska asuinpaikan merkitys tulisi korostumaan jatkossa entistä enemmän.

Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että painotetun  luokkamuotoisen opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toiminta ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta. Tiedon on saavutettava perheet  ja oppilaat, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde. 

Helsingissä on tuettava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia siten, että jokainen päiväkoti on hyvä päiväkoti, jokainen koulu on hyvä koulu. Painotettu luokkamuotoinen opetus on hyvä lisä kaupunkimme koulujen toimintaan ja sitä on lakkauttamisen sijaan kehitettävä. Saamani palautteen ja kokemukseni mukaan painotettu opetus on erittäin tärkeää oppilaille ja opettajille. Painotettu opetus on usein vuosien tai jopa vuosikymmenten kehittelyn tulosta.

Alueellisen ja sosio-ekonominen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista.

Iltalehti Poimintoja 8.2.2024

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

Esitän, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja.

Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 

Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja. 

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen

Tyttöjen sukuelinten silpominen on järkyttävää väkivaltaa. Se on brutaali kulttuurinen perinne, joka loukkaa tyttöjen ihmisoikeuksia ja aiheuttaa niin fyysistä kuin henkistä kärsimystä. Pahimmillaan silpomisesta seuraa kuolema.

Sukuelinten silpominen on kitkettävä Suomesta ja koko maailmasta. Silpomisuhan alla elää Suomessa arvioiden mukaan jopa 3000 tyttöä ja koko maailmassa yli neljää miljoonaa tyttöä.

Muissa Pohjoismaissa tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on kielletty erillislailla. Suomessa tyttöjen silpominen on rangaistavaa rikoslain pahoinpitelyä koskevien säännösten nojalla. Useat tahot ovat pitäneet säätelyä riittämättömänä.

Eduskunta käsitteli vuonna 2020 tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämistä koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloitteessa ehdotettiin tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää erillislakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteesta tehdyssä mietinnössä eduskunta linjasi, että erillislain sijasta rikoslakia tulisi tältä osin täsmentää pikaisella aikataululla.

Tyttöjen ja naisten oikeuksien kannalta oli valtava pettymys, että Marinin hallitus laiminlöi eduskunnan tahdon eikä tuonut kautensa aikana eduskuntaan lakiesitystä tyttöjen silpomisen kriminalisoinnin selkeyttämisestä. Jäi suureksi kysymykseksi, miksi asiassa sivuutettiin eduskunnan tahto. Varsinkin kun lainsäädännön muutos vahvistaisi viestiä siitä, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen on maassamme rikos.

Suomea velvoittaa Istanbulin sopimus eli Euroopan neuvoston sopimus naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Sopimuksen mukaan Suomen tulee suojella silpomisen riskissä olevia tyttöjä kriminalisoimalla silpominen.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjasimme, että tyttöjen ja naisten sukuelinten silpominen kriminalisoidaan rikoslaissa nykyistä selkeämmin. Lisäksi alaikäisen tytön vieminen ulkomaille sukupuolielinten silpomista varten kriminalisoidaan. Samalla vahvistetaan viranomaisten kykyä tunnistaa tyttöjen sukuelinten silpomista ilmiönä ja vaihtaa tietoja sekä tehostetaan ennaltaehkäiseviä toimia silpomisen estämiseksi.

On valtavan hyvä uutinen, että eduskunnan lainsäädäntösuunnitelmaan on kirjattu, että hallituksen esitys rikoslain muuttamisesta tulee eduskuntaan kesäkuun alussa.

Eduskunnan käsittelyyn kesäkuussa tuleva rikoslain tiukennus on tervetullut työkalu niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja ajuri asennemuutostyölle sekä vahva viesti maahan muuttaville perheille. Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan vaikuttavia ennaltaehkäiseviä toimia. Lisäksi on olennaista edistää maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaisten ja viranomaisten yhteistyötä ja vuoropuhelua.

Tyttöjä suojellaksemme ja lakimuutosta vauhdittaaksemme teimme asiasta kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa syyskuussa 2019 lakialoitteet, jotka ovat olleet hallituksien käytössä.

THL:n arvion mukaan silpomisen kohteeksi joutuneita tyttöjä ja naisia on Suomessa noin 10 000. Silpomisesta aiheutuu monia elinikäisiä terveyshaittoja. Istanbulin sopimus velvoittaa myös tarjoamaan terveyspalveluita kuten korjausleikkauksia silpomisen läpikäyneille.

Maailmassa yli 3 miljoonaa tyttöä kokee silpomisen joka vuosi. Yksikin väkivallanteko on liikaa. Brutaali perinne on lopetettava kaikkialta maailmasta. Silpominen loukkaa vakavasti tyttöjen ihmisoikeuksia. Silpominen tehdään tyypillisesti 0–15-vuotiaille tytöille. Silpominen on kivulias väkivallanteko, joka aiheuttaa vakavia kärsimyksiä, vammoja, terveysriskejä ja myös tyttöjen kuolemia.

Yhdenkään tytön ei pidä joutua elämään maassamme silpomisuhan alla.

Kansainvälistä tyttöjen sukuelinten silpomisen vastaista päivää vietetään tänään 6. helmikuuta.

Tiedote 5.2.2024

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa esittää, että hallitus valmistelisi osana valtion talouden lisäsopeuttamistoimia terveysperusteisen veron, joka alkuvaiheessa voisi kohdistua sokeriin.

”Tavoitteena on ohjata kulutusta ja elintarvikkeiden sekä pakkaukseen koon tuotekehitystä kansanterveyden näkökulmasta parempaan suuntaan hilliten sote-kustannusten painetta ja samalla kerryttäen verotuloja”, Sarkomaa sanoo.

Suomen julkisen talouden tila on vakava. Hallitus etsii parhaillaan välttämättömiä lisäsopeuttamistoimia. Työn verotuksen kiristäminen olisi myrkkyä työllisyydelle ja taloudelle eikä siihen pidä mennä. Sen sijaan haittaverotuksen puolella on tekemätöntä työtä.

”Terveysperusteinen vero on monia muita esillä olevia veroja oikeudenmukaisempi, koska kuluttaja voi omilla ostovalinnoillaan vaikuttaa siihen, miten paljon vero vaikuttaa omaan talouteen,” Sarkomaa painottaa.

Sokeriverolle ja muille haittaveroille on vahvat perusteet. Suomalaiset syövät ja juovat terveytensä kannalta liikaa sokeria. Runsaalla sokerin syönnillä on suora yhteys kansansairauksiin. Lasten ja nuorten liiallinen energiansaanti erilaisista sokerituotteista liian vähäisen liikunnan kanssa muodostaa aikapommin.

Tullinimikkeiden perusteella terveysperusteinen vero voidaan kohdentaa tehokkaasti tuotteisiin, jotka sisältävät merkittävän määrän epäterveellisiksi määriteltyjä ainesosia. Välillinen verotus kohdistuisi siten oikeudenmukaisemmin.

”Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on oltava terveysperusteisen valmisteveron veropohjan säätäminen mahdollisimman laajaksi ottamalla siihen mukaan myös tuotteet, joissa on korkea suola- tai rasvapitoisuus,” Sarkomaa ehdottaa. 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on vuonna 2018 edellyttänyt terveysperusteista sokeriveroa yksimielisessä mietinnössään. Valtiovarainvaliokunta korosti samana vuonna, että tällainen vero olisi perusteltu. Sokeriveroa ovat kannattaneet myös Ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto ja THL sekä sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö SOSTE. 


Edellinen eduskunta hyväksyi viime metreillä virvoitusjuomaveron muokkauksen yhteydessä lausuman, jossa edellytettiin, että hallitus jatkaa laajemman terveysperusteisen veron valmistelua, joka ottaisi laajemmin huomioon tuotteiden terveysvaikutukset.

”Valtiovarainministeriössä on nyt korkea aika aloittaa terveysperusteinen veron valmistelu. Meidän on verotettava vähemmän sitä, mitä haluamme enemmän eli työtä ja yritystoimintaa. Vastaavasti voisimme verottaa enemmän sitä, mitä haluamme vähemmän eli terveys- ja ympäristöhaittoja sekä päästöjä,” päättää Sarkomaa.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat -järjestön blogi 4.2.2024

Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo – Suomi on ollut poikkeus, kun meillä ei strategiaa vielä ole.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan työlle toimeksiantoa. Päävastuu on viisainta antaa Kansalliselle syöpäkeskukselle. Tärkeässä roolissa on tietenkin syöpäjärjestöt. Verkostomaisella yhteistyöllä on ripeästi ja taidolla saatava työ valmiiksi, jotta syöpästrategia saadaan ohjaamaan hyvinvointialueiden uudistamistyötä. 

Gynekologisiin syöpiin liittyy paljon erityispiirteitä.  Syöpästrategian valmistelussa on tärkeää, että GySy on tiiviisti mukana, jotta syöpästrategia laaditaan niin, että se edistää gynekologisten syöpäpotilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun parantamista ja kuntoutumisen kehittämistä.

Syöpästrategian laatiminen sopii mainiosti uuden hallitusohjelman painopisteisiin.

Syöpästrategian tarkoitus on vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen, kuntoutuksen ja tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Syöpään sairastuneen ihmisen kannalta on olennaista saada oikea-aikaisesti sairauteensa vaikuttavaa hoitoa. Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi.

On varmistettava, että uudet lääkkeet muut hoidot saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät. Terveydenhuollon kestävyyden kannalta on olennaista varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus.

Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpä koskettaa myös sairastuneen läheisiä ja heidän tukensa on myös tärkeää. 

Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että ihminen paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Toimia tarvitaan siihen, että parantumatonta syöpää sairastavat voisivat elää hoidon ja tuen ansiosta mahdollisimman hyvää elämää. Kun syöpä etenee, sairastuneelle on oltava tarjolla hyvä palliatiivinen hoito ja saattohoito asuinpaikasta riippumatta.

Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian keskeinen tavoite on oltava parantaa kaikkien syöpää sairastaneiden ja sairastavien elämänlaatua.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Yksilöllisten hoitojen käyttöönottoa on tehostettava ja tutkimukseen on investoitava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa on sovittu mittavista panostuksista TKI-toimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä.

Syöpästrategian laatiminen on ollut johtamani Eduskunnan Syöpäverkoston tavoite, joka nyt saadaan toteutettua.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat (GySy) tekee valtakunnallisena potilasjärjestönä aktiivista ja vaikuttavaa työtä ja on tärkeä yhteiskumppani Syöpäverkostollemme.

On ilo saada toimia myös GySy:n advisory boardin jäsenenä.

Kiitos GySy:n kaikkien toimijoiden työstä, jossa toimitte gynekologiseen syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukena sekä valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä. Työ on korvaamattoman arvokasta. 

Mielellämme kuulemme Eduskunnan Syöpäverkostossa ajatuksianne ja toiveita. Pidetään yhteyttä.

Hyvää maailman Syöpäpäivää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja 

Arvoisa vastaanottaja,

Alex sai valtavan hienon äänimäärän presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Nyt jatkamme täydellä vauhdilla kohti toista kierrosta. Kampanjatyö jatkuu numerolla 8. Nostetaan yhteistyössä äänestysintoa vieläkin mittavammaksi. Innostetaan koko Suomi mukaan yhdistävän tekijän tueksi.

Äänestämään pääsee jo keskiviikkona 31.1. Vaalien kakkoskierroksen ennakkoäänestys kestää tuttuun tapaan viikon ja päättyy ensi viikon tiistaina 6.2. Vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina 11. päivä helmikuuta. Edessä historiallisen jännittävät ja tärkeät päivät. Jokainen ääni ratkaisee.

Vielä ehtii liittyä Alexin tiimiin. Saat tiimikirjeen ja ajantasaiset tiedot kampanjan kuulumisista: https://www.alexstubb.fi/#liity-tiimiin

Kampanja aloitettiin maanantaina Yhdistävällä lenkillä.

Tervetuloa tapaamaan

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja vaihtamaan ajatuksia kanssani presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista asioista Keskuskatu vitosen Stubbilaan keskiviikkona 31.1. klo 16.30–17.30. 

AfterWalkit käynnistyivät tammikuussa ja vaihdoimme parinkymmenen kävelijän kanssa kuulumisia presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista kovassa lumipyryssä. Kiitos kaikille, jotka pääsivät paikalle. Seuraava AfterWalk on torstaina 14.3. klo 17.15. Tapaaminen tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edustalla (Arkadiankatu 3).

Uuden vuoden eduskunta- ja kaupunginvaltuutetun työ on vauhdissa

Vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Vaalikampanjoinnin ohella kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset lähtivät käyntiin heti tammikuun alusta. Ensi töiksemme hyväksyimme muun muassa uuden Itämeristrategian. Olen erityisesti tehnyt työtä terveysasemalle pääsyn edistämiseksi, koulukiusaamisen kitkemiseksi sekä kaupungin liikenteen sujuvoittamiseksi.

Kansanedustajan työ on täydessä vauhdissa presidentinvaalikampanjoinnin rinnalla. Ulkoasianvaliokunta oli tänään jo koolla, mutta valtiopäivät avataan virallisesti ensi viikolla. Valtiopäivät avaa viimeistä kertaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tulossa historiallinen päivä.

Peruskoulun oppimistulokset on käännettävä nousuun

Valtioneuvosto on asettanut peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarisen seurantaryhmän.  On suuri iloa toimia työryhmän varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Parlamentaarisen työryhmämme toimii hallitusohjelman mukaisen peruskoulun tulevaisuustyön tukena. Tehtävä on mitä tärkein. Työssä on tärkeä kuulla erityisesti opettajia, tutkijoita ja tietenkin myös lasten sekä nuorten ääntä. Ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita.

Tapasin opettajia jokavuotisilla Educa-messuilla. Puhuin pääkaupunkiseudun opettajien tilaisuudessa sekä Kemianteollisuuden paneelissa, jossa keskustelimme osaamistason nostosta. Paljon muita tapaamisia ja keskusteluja Messukeskuksen mukavassa menossa. Educa on oikein onnistunut tapahtuma. Suuret kiitokset kaikille.

Koulutukseen tehdään kuluvalla eduskuntakaudella merkittäviä panostuksia. Olen tyytyväinen, että hallitusneuvotteluissa sovimme 200 miljoonaa euron lisäyksestä perusopetukseen. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tarkoitus on vahvistaa perustaitojen kuten matematiikan ja lukemisen oppimista.  Myös Helsingissä päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa tänä vuonna 680 euroa jokaista helsinkiläistä lasta kohden.

Edellisen hallituksen romuttama Kela-korvausjärjestelmä korjataan

Kela-korvausten nostot yksityisellä yleis- ja erikoislääkärillä, psykiatrikäynneillä sekä hammaslääkärillä astuivat voimaan vuoden alussa. Tämä oli hallitusneuvotteluissa tavoitteenani. Tarkoitus on uudistaa korvausmalli niin, että se on käytössä vuonna 2025. Tässä vaiheessa on linjattu, että hedelmöityshoidot palautetaan Kela-korvauksen piiriin. Se on suuri helpotus monelle. Tulevaisuudessa yhä useamman lapsitoive voi toteutua. Lue lisää blogistani. Osana uutta mallia on myös fysioterapia palautettava Kela-korvauksen piiriin.

Taiteen ja tieteen vapautta on vaalittava

Tammikuussa Helsingissä järjestetty Lux Helsinki oli upea tapahtuma, jota varjosti kuitenkin poikkeuksellinen päätös julkaista sisältövaroitus yhden teoksen kohdalla. Katariina Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu, kun ainakin saamelaisvaikuttaja Petra Laiti syytti Souria stereotyyppisen kuvaston käytöstä ja kulttuurisesta omimisesta. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Tapahtuman yhteydessä ennen Sourin teoksen näyttöä Senaatintorilla kuulutettiin kovaääninen varoitus. Pakko sanoa, että hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Moni Senaatintorilla varoituksen kuullut asiaa minulta kysyi. Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on syytä olla hereillä. On perusteltua käydä läpi toimet sekä arvioida, missä meni vikaan. Lue lisää blogistani.

Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu Töölöläisessä 28.1.2024

Valotaidefestivaali Lux Helsingin ja Helsingin tapahtumasäätiön toimet Katariina Sourin teoksia kohtaan ovat hämmästyttäneet.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on perusteltua käydä läpi tehdyt toimet sekä arvioida, missä meni vikaan.

Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Olin Senaatintorilla, kun sisältövaroitus kuulutettiin ennen Sourin teosten näyttöä. Hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Onko valittu toimintatapa käytäntö Tapahtumasäätiön toiminnassa? Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taiteesta tehdyt varoitukset eivät kuulu avoimeen yhteiskuntaamme. Meidän on vaalittava ajattelun, taiteen ja tieteen vapautta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki oli mielestäni kokemuksena muutoin upea, suuret kiitokset kaikille tekijöille.

Helsingin uusin kaupunkistrategia korostaa tapahtumien, kulttuurin, ja elämyksellisten kohtaamispaikkojen merkitystä viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa.

Töölöstä löytyy edelleen paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alueen kehittämisessä on tärkeä tehdä yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Remontissa oleva Finlandia-talo aukeaa yleisölle ensi vuonna. Pikku-Finlandia on toiminut suosittuna kahvila- ja tapahtumakeskuksena Töölönlahdella Finlandia-talon peruskorjauksen aikana.

Pikku-Finlandia on ollut niin suosittu, että se saa jatkaa toimintaansa vielä Finlandia-talon avaamisen jälkeenkin ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Mainiosti toimiva ja alueelle sopiva Pikku-Finlandia voisi aivan hyvin jatkaa pidempäänkin.

Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. Suunnittelutyön pohjaksi on jo kerätty asukkaiden ja alueen toimijoiden mielipiteitä.

Palautteissa on kannatettu alueen kahvilatoimintojen edistämistä. Lisää puita ja kasvillisuutta on myös ollut helsinkiläisten vahva toive, samoin taide ja yhteisölliset tapahtumat. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä luonto-, ulkoilu- ja virkistysalue. Alueen kehittämisessä on otettava huomion luonnon ja Itämeren suojelun ehdot.

Töölönlahdenpuiston suunnitelman aineisto julkaistaan loppukeväällä 2024 Kerro kantasi -palvelussa, jolloin sitä on mahdollista kommentoida. Toteutuksen eli puiston peruskorjauksen tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä.

On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Kulttuuria ja tapahtumia on toivottu lisää myös Töölöntorille. Hyväksyimme Töölöntorin uuden asemakaavan viime vuonna kaupunginvaltuustossa. Töölöntoria on tarkoitus kehittää niin, että se palvelee entistä paremmin asukkaita ja yrittäjiä ympäri vuoden.

Töölöntorista on tehtävä viihtyisä ja vetovoimainen oleskelu- ja asiointipaikka. Kaavamuutos mahdollistaisi toriaukiolle muun muassa kauppahallin, suihkulähteen sekä uusia istutuksia. Kesällä torilla voisi järjestää konsertteja, talvella taas torille voitaisiin jäädyttää luistelurata. Torikauppa säilyy tietenkin torin aukiolla.

Töölönlahdenpuiston ja Töölöntorin kehittämishankkeet ovat tervetulleita ja odotettuja askeleita kohti entistä viihtyisämpää ja monipuolisempaa kaupunkiympäristöä.

Toivon menestystä ja työn iloa kaikille, jotka työskentelevät Helsingin elinvoiman rakentamiseksi taiteen, kulttuurin sekä yrittäjyyden kautta. Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta kotikaupunkimme kehittämisessä. 

Sari Sarkomaa

Kaupunkisanomat 01-02/2023

Kouluterveyskyselyn mukaan suuri osa helsinkiläisistä lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä. Nuorten päihteiden käyttö ja kokeilut ovat pysyneet aiempaa alhaisemmalla tasolla. Poikkeuksena tähän on yleistynyt sähkösavukkeiden käyttö. Nuorten koulu-uupumuksen trendi on taittunut. Valtaosa oppilaista voi hyvin mutta huonosti voivien lasten tilanne on entistäkin vaikeampi ja edellyttää lisätoimia.

Mielen hyvinvoinnin haasteet ovat yleistyneet varsinkin tytöillä. Siksi pääministeri Petteri

Orpon hallitusohjelmassa sitouduimme toteuttamaan lasten ja nuorten terapiatakuun. Toinen huolestuttava ilmiö on kasvuympäristön turvallisuuden heikkeneminen. Fyysisen uhan, syrjinnän ja koulukiusaaminen kokemukset ovat yleistyneet. Kolmas kasvava ongelma on laskeneet oppimistulokset.

Korjaustoimia tehtäessä pitää kuulla opettajia ja antaa heille mahdollisuus keskittyä opettamiseen sekä oppilaille oppimiseen. Kouluihin on taattava työrauha. Peruskoulun kuntoon laittamiseksi sovimme hallitusneuvotteluissa 200 miljoonan euro lisärahoituksesta. Tarkoitus on korjata reistaileva oppimisen tuki sekä lisätä oppitunteja luku- ja laskutaidon vahvistamiseen. Lisäsimme myös kaupunginvaltuuston voimin Helsingin budjettiin 90 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen ja perusopetuksen laadun vahvistamiseksi. Jokaisella nuorella on peruskoulun päätyessä oltava riittävät taidot jatkaa opintoja toisella asteella. 

Kouluterveyskyselyn mukaan joka kymmenes oppilaista kokee viikoittaista koulukiusaamista. Kiusaamisesta ja väkivallasta on usein vaikea kertoa. Kun lapsi puhuu kaltoin kohtelustaan aikuiselle, pitäisi sen aina johtaa avun saamiseen. Ikävä kyllä usein tilanne jopa pahenee. Monet lapset jäävät yksin ilman apua.

Kiusaaminen ja väkivalta aiheuttavat ahdistusta ja pelkoa. Ne jättävät nopeasti jälkensä mieleen, itsetuntoon sekä lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kiusaaminen on merkittävä syy lasten ja nuorten yksinäisyyteen sekä syrjäytymiseen. Nopea avun saaminen on aina tärkeää.

Vanhempien ja koulun yhteistyötä kiusaamisen kitkemisessä on vahvistettava. Olisi viisasta, että kaikissa kouluissa tehtäisiin säännöllisesti anonyymisti vastattava kysely kiusaamisesta ja väkivallasta. Lapset ja nuoret kyllä tietävät sen, mitä aikuiset eivät aina näe.

Oppilailta on tärkeä kysyä myös sitä, miten heidän mielestään kiusaamista ja väkivaltaa saadaan tehokkaimmin kitkettyä ja millaista apua he toivovat saavansaa.

On selvää, ettei rehtoreilla ja opettajilla ei ole riittäviä keinoja keskeyttää kiusaamista ja väkivaltaa. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa sekä mahdollisuutta jatkaa omassa koulussa vahvistetaan. Koulujen vastuutakaan keinoja  kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ja kitkemisessä lisätään myös.

Mobiililaitteita käytetään yhä useammin kiusaamiseen ja väkivaltaiseen käytökseen. Opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan, erityisesti mahdollisuuteen rajoittaa mobiililaitteiden käyttöä oppitunneilla on nopeasti vahvistettava. Useat Euroopan maat ovat jo vastaavan toimen tehneet.

Kouluväkivallan ennaltaehkäisyssä ja väkivaltatilanteisiin puuttumisessa on tarkoitus ottaa laajasti käyttöön Etelä-Karjalan malli. Mallissa selkeästi lainvastaiset teot käsitellään rikosilmoituksina ja siirretään suoraan poliisin tai sosiaaliviranomaisten käsiteltäviksi. Alle 15-vuotiaiden lasten kohdalla tekoja ei nimetä rikoksiksi, mutta ne ohjataan erityiseen ryhmään, jossa myös poliisi osallistuu keskusteluun. Hyvin usein keskusteluun osallistunut ei ole uusinut tekoaan.

Kiusaamisen  ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, koulunkäyntiin ja koko elämään. Kaikkeen kiusaamiseen ja väkivaltaan on oltava ehdoton nollatoleranssi.

Aikuisten yhteinen tehtävä on turvata jokaisen lapsen ja nuoren oikeus turvalliseen oppimis- ja elinympäristöön sekä koulurauhaan.

Turvallista uutta vuotta 2024 kaikille Kaunkisanomien lukijoille