Sinivihreän hallituksen keskeinen tavoite on vahvistaa yliopistojemme mahdollisuuksia toimia laaja-alaisina sivistysyliopistoina.

Hallitusohjelmassa sitouduimme korottamaan yliopistojen perusrahoitusta vähintään 80 miljoonalla eurolla. Summa ylittyi jo tänä vuonna, sillä yliopistojen toimintamenot kasvavat yhteensä 83 miljoonaa euroa. Palkankorotukset nostivat summaa 46 miljoonaa euroa. Lisäksi perusrahoitusta korotettiin 30 miljoonalla eurolla ja erikseen suunnattiin 7 miljoonaa euroa rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin.

Ensi vuonna palkkaratkaisun takia yliopistojen perusrahoitus nousee edelleen 36 miljoonaa euroa, ja vuokrankorotuksiin on budjetoitu 10 miljoonaa.

Lisäksi perusrahoituksen nostoon on varattu 25 miljoonaa euroa. Perusrahoituksen kasvu ei siis uppoa pelkkiin palkkoihin ja vuokriin.

Kehyspäätöksessä kaikkien yliopistojen toimintaedellytyksiä vahvistettiin edellä mainitun lisäksi korottamalla perusrahoitusta 130 miljoonalla eurolla. Tästä 100 miljoonaa euroa suunnataan innovaatioyliopiston perusrahoitukseen. Lisäys on myöhemmin koko yliopistokentän kilpailtavissa.

Edellytyksiä tieteen ja tutkimuksen tekoon parannetaan näin merkittävästi. Yliopistojen vuosittainen perusrahoituksen taso ratkaistaan aina kunkin vuoden budjettia laadittaessa.

Hallitus edisti jo viime syksyn iltakoulupäätöksellään yliopistolain uudistusta sitoutumalla siihen, että yliopistolain uudistuksen jälkeen yliopistojen perusrahoitus turvataan korottamalla sitä vähintään kustan-nuskehitys huomioon ottaen. Valtiovallan vahva sitoutuminen yliopistojen perusrahoituksen kasvattamiseen on koko uudistuksen lähtökohta.

Perusrahoituksen vahvistamisen lisäksi hallitus sitoutui kehysriihessä kaikkien yliopistojen vakavaraisuuden turvaamiseen.

Hallituksen tavoitteena on, että vuoden 2010 alusta voimaan tulevan yliopistolain uudistuksen yhteydessä jokainen yliopisto valitsee itselleen parhaiten sopivan hallintomallin – joko julkisoikeudellisen laitoksen tai säätiömallin. Kummankin mallisen yliopiston toimintaedellytykset turvataan.

Yliopistojen taloudellista itsenäisyyttä vahvistetaan, jotta yliopistojen maksukyky, vakavaraisuus ja luottokelpoisuus varmistetaan niiden uudessa taloudellisesti ja hallinnollisesti itsenäisemmässä asemassa.

Pääomittamisessa on kyse muun muassa siitä, että turvataan yliopistojen palkanmaksukyky yliopistojen toimiessa jatkossa valtion sijasta itse työnantajana.

Yliopistojen vakavaraisuuden turvaaminen onkin nähtävä kansallisena hankkeena, jossa valtion omaisuudella yliopistoja pääomitettaessa tuetaan pitkäjänteistä osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittämistä.

Kehysriihessä päätettiin myös siitä, että jos yliopisto itse valitsee julkisoikeudellisen laitoksen sijaan säätiömallisena toimimisen ja yksityisen rahoituksen keräämisen säätiön pääomaan, osallistuu valtiovalta säätiön pääoman keräämiseen samassa suhteessa kuin innovaatioyliopiston säätiön pääomaan. Sen sijaan päävastuu kaikkien yliopistojen perusrahoituksesta on nyt ja tulevaisuudessa valtiolla.

Innovaatioyliopiston säätiön pääomaan hallitus sijoittaa 500 miljoonaa euroa, mikäli elinkeinoelämä kokoaa pääomaan 200 miljoonaa euroa. Tasa-arvoista on, että kaikilla yliopistoilla on mahdollisuus tähän samaan malliin, jos yliopistot itse niin haluavat.

Yliopistolain uudistus sekä yliopistojen perusrahoituksen kasvattaminen on välttämätöntä, jotta voimme turvata suomalaisten sivistysyliopistojen toimintamahdollisuudet muuttuvissa olosuhteissa.

Kyseessä on mittava ja Suomen tulevaisuuden kannalta välttämätön uudistus. Tähän työhön tarvitaan koko akateemisen yhteisön sitoutumista.
 

Sari Sarkomaa

Opetusministeri (kok)
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.net