Marraskuun 20. päivänä vietimme Lasten oikeuksien päivää teemalla lapsen oikeus lepoon, leikkiin ja virkistykseen. Samalla käynnistyi Lapsen oikeudet 20 vuotta -kampanja.

Kahdessakymmenessä vuodessa maailma lasten ympärillä on muuttunut. Muutokset niin hyvässä kuin pahassa heijastuvat lasten ja nuorten elämään. Elämästä tuntuu tulleen entistä kiireisempää ja suorituskeskeisempää. Lasten arki on vaativampaa kuin ennen. Samalla media ja internet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa yhä voimakkaammin.

Näiden muutosten seurauksena kotiin ja kouluun kohdistuvat odotukset ovat moninaistuneet ja kasvaneet.  Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan eri toimijoiden vahvaa yhteistyötä ja ennen kaikkea aikuisten aikaa. Lasten on saatava olla lapsia. Myöskään nuori ei vielä ole aikuinen, vaan hän tarvitsee aikuisten aikaa ja läsnäoloa. Liian usein lapsuus menetetään, kun nuoret joutuvat itsenäistymään entistä varhaisemmin.

Vanhemmilla on aina ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta. Koulu on vanhemmille tärkeä kasvatuskumppani ja merkittävä vaikuttaja lapsen elämässä. Parhaimmillaan vanhemmat, koulu ja koko lapsen lähiyhteisö rakentavat yhdessä kasvatuksen kaarisiltaa.  

Kouluissa lasten oikeudet toteutuvat parhaiten, kun koulun aikuisilla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Ryhmäkokojen on oltava riittävän pieniä. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaista lahjakkuutta. Aikaa tarvitaan niin kodin ja koulun yhteistyöhön kuin kiusaamisen kitkemiseen. Tutut ja osaavat opettajat luovat turvallisuutta ja mahdollistavat pysyvämpien ihmissuhteiden luomisen.

Opetusryhmien pienentämiseen suunnataan Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelman kautta ensi vuonna 16 miljoonaa euroa. Jatkossa summa kasvaa. Uusien kunnanvaltuustojen päättäjien on osaltaan huolehdittava lisäresurssien suuntaamisesta nimenomaan perusopetukseen ja kuunneltava rehtorien ja opettajien sekä perheiden ääntä silloin, kun opetustyötä suunnitellaan.

Yhtä lailla tärkeää on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus koulupäivän aikana peleihin ja leikkiin. Tämä ei ole itsestään selvyys. Tuoreen Suomen Unicefin teettämän tutkimuksen mukaan 49 prosenttia kuudesluokkalaisista koki lopettavansa leikin liian aikaisin.

Taide, musisoiminen, käsillä tekeminen ja liikkuminen antavat onnistumisen kokemuksia ja tuovat tervetulleita virkistystuokioita koulupäivään. Taito- ja taideaineiden lisääminen on vahvasti esillä, kun tuntijakoa ryhdytään uudistamaan. Yhtä lailla koulupihojen kunnostaminen leikkimiseen ja liikuntaan kannustavaksi on ensisijaisen tärkeää. Tämä on myös tasa-arvokysymys - kaikkien lasten on voitava leikkiä ja liikkua välitunneilla.

Koulujen kerhotoiminnan elvyttäminen on erinomainen keino lasten harrastamien pelien ja leikkien vahvistamiseksi sekä taito- ja taideaineiden harrastamiseen. Kerhojen lisääminen on käynnistynyt erittäin vilkkaasti kaikkialla Suomessa. Kesällä myönnettyjen POP-avustusten turvin yli 155 000 peruskoululaista on saanut koulujen kerhotoiminnan kautta mahdollisuuden uuteen harrastukseen ja onnistumisen iloon. Tämän koulupäivän jälkeisen, aikuisten ohjauksessa ja valvonnassa tapahtuvan harrastamisen merkitystä voidaan tuskin koskaan liikaa korostaa.

Aikuisten ainainen kiire, lasten yksinäisyys ja "aikuisten nälkä" ovat tämän päivän suuria huolenaiheita. Lapset ja nuoret tarvitset vanhempien ja läheisten aikuisten aikaa ja välittävää läsnäoloa arjessaan voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tämän ajan järjestäminen on meidän aikuisten velvollisuus ja oikeus. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata aikuisten aikaa ja huolenpitoa lapsille.  


Sari Sarkomaa
Opetusministeri (kok)