Siirry sisältöön

Kipsijätteestä pelastusrengas rehevöityneelle Itämerelle

Itämeri on meidän helsinkiläisten rikkaus ja rakkaus. Useista suojelutoimista huolimatta kotimeremme on edelleen maailman saastuneimpia merialueita. Erityisen haastavaa on ollut löytää vaikuttavia keinoja maatalouden päästöjen kuriin saamiseksi.

Pelloille levitettävän kipsijätteen on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea ja kustannustehokas suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta. Kipsin käyttöä on kokeiltu Varsinais-Suomessa ja nyt siitä on saatu ilahduttavat tutkimustulokset. Kipsistä voi tulla pelastus pahoin rehevöityneelle Saaristomerelle ja laajemminkin koko Itämerelle. Fosforikuormituksen vähentäminen on keskeisessä asemassa Itämeren kirkastamisessa.

Kipsi muuttaa maa-ainesta estäen fosforin liukenemisen valumavesiin. Tuoreen tutkimuksen mukaan kipsikäsittelyllä voitaisiin vähentää maatalouden fosforivalumaa Suomessa 200–300 tonnia vuodessa. Määrä vastaa Itämeren suojelukomissio Helcomin Suomelle asettamaa fosforikuormituksen vähennystavoitetta lähes kokonaisuudessaan. Koko Itämeren tasolla kipsin avulla maatalouden fosforikuormitusta voitaisiin leikata jopa neljänneksellä eli noin 1 500–2 000 tonnia vuodessa.

Kipsikäsittelyyn sopivia peltoja on Suomenlahden, Saaristomeren ja Selkämeren rannikkoalueilla noin 540 000 hehtaaria. Samanlaisia peltoja on myös muualla Euroopassa. Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu 1930-luvulta saakka. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa. Näytöt ovat nyt kiistattomat.

Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi. Kipsikäsittely laajenee syksyllä Uudellemaalle, kun John Nurmisen Säätiö aloittaa kipsinlevitysprojektin Vantaanjoella.

Nykyinen maatalouden ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, olisi suojelutoimet kohdennettava myös täsmällisemmin riskialueille. Kipsikäsittely on täsmätoimena tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Olen jo usean vuoden ajan toistuvasti ehdottanut, että peltojen kipsikäsittely on otettava yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Nyt tässä on vauhdilla toimittava. Suomi aloittaa heinäkuussa Helcomin puheenjohtajamaana ja silloin on saatava sisällytettyä kipsin käyttö myös Helcomin suosituksiin.

Itämeren puhtaus on tärkeä asia kaikille helsinkiläisille, koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Yhteistyö yli maarajojen on välttämätöntä, sillä meri on yhteinen ja päästöt eivät kunnioita jäsenvaltioiden rajoja. Samalla meidän on sitkeästi jatkettava työtä, jotta löydämme kotimaassa   kustannustehokkaimmat keinot Itämeren suojeluun.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja