Siirry sisältöön

Suomeen tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Kannanotto 12.2.2020

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto:

Suomeen tarvitaan kansalliset laaturekisterit

Eduskunnan Yksi elämä -verkosto painottaa, että Suomeen tarvitaan kansalliset sairauskohtaiset laaturekisterit vahvistamaan terveydenhuollon laatua ja yhdenvertaisuutta. Rekisterien vakinaistamiseen tulee osoittaa tarvittava rahoitus. Kansallisia potilastietojärjestelmiä tulee kehittää niin, että ne tukevat laatujärjestelmiä.

”Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit ovat edellytys valtakunnallisesti yhdenvertaisten palveluiden kehittämiselle ja hoidon vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantumiselle. Laaturekisterit parantavat potilaiden saaman hoidon laatua, hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta.  Sote-uudistuksen onnistumisessa on lopulta kyse tiedolla johtamisesta, laadusta ja asiakaslähtöisistä palveluprosesseista. Palvelujärjestelmän kehittäminen ei voi onnistua, ellei ole käytettävissä tietoa hoidon laadusta ja vaikuttavuudesta”, toteaa verkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Laaturekisterien avulla hoitotuloksia pystytään vertailemaan myös oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Kansalliset hoitosuositukset ja niitä peilaava valtakunnallinen laatutieto kannustavat terveydenhuoltoa kehittämään toimintaansa yhä paremmaksi ja korjaamaan havaittuja ongelmia”, kiteyttää verkoston jäsen, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

”Käypä hoito -suositukset ovat tärkeimpiä hoidon laatua ohjaavia kansallisia hoitosuosituksia, ja siksi niiden kattavuus ja ajanmukaisuus tulee varmistaa”, painottaa Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja Jorma Komulainen.

Muissa Pohjoismaissa on jo käytössä laajat laaturekisterijärjestelmät, joille on luotu kansalliset organisaatiot, yhteiset pelisäännöt ja rahoitusmenettelyt. ”Esimerkiksi Ruotsin SwedeHeart-rekisteristä on mahdollista ottaa oppia ja mallia Suomen sydän- ja verisuonisairauksia koskevan rekisterin rakentamisessa”, kertoo Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala.

Laaturekisterit auttavat myös potilaita vertailemaan eri hoitopaikkoja ja niistä saatavaa hoitoa. Yksi elämä -verkosto painottaa, että laaturekistereihin on tärkeää kerätä myös potilailta tietoa heidän kokemuksistaan, hoitonsa vaikuttavuudesta sekä elämänlaadustaan.

”STM ja THL ovat tehneet ansiokasta taustatyötä kansallisiin laaturekistereihin liittyen. THL:llä on myös käynnissä seitsemän laaturekisteripilottia. Nyt on tärkeä siirtyä toimeenpanovaiheeseen ja perustaa Suomeen laaturekisterit”, verkoston varapuheenjohtaja, kansanedustaja Ritva Elomaa korostaa.

Kansanedustajien ja suurten kansanterveys- ja potilasjärjestöjen perustama eduskunnan Yksi elämä -verkosto on avoin kaikille terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä ja potilaiden yhdenvertaisuuden lisäämisestä kiinnostuneille kansanedustajille. Verkostossa on edustajia lähes kaikista eduskuntaryhmistä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, eduskunnan Yksi elämä -verkoston puheenjohtaja, sari.sarkomaa@eduskunta.fi , 050 511 3033

Ritva Elomaa, eduskunnan Yksi elämä -verkoston varapuheenjohtaja, ritva.elomaa@eduskunta.fi, 09 432 3022

Merja Mäkisalo-Ropponen, eduskunnan Yksi elämä -verkoston jäsen, merja.makisalo-ropponen@eduskunta.fi, 09 432 3124

Jorma Komulainen, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin Käypä hoito -suositusten päätoimittaja, jorma.komulainen@duodecim.fi, 050 591 2526

Anna-Mari Hekkala, Sydänliiton ylilääkäri, anna-mari.hekkala@sydanliitto.fi , 050 434 4244

Eduskunnan Yksi elämä -verkostosta Yksi elämä -verkkopalvelussa: 

https://www.yksielama.fi/-/eduskunnan-yksi-elama-verkosto