Siirry sisältöön

Hallituksen keskeytettävä terveyspalveluiden heikentäminen

Samaan aikaan, kun viranomaiset valmistautuvat mahdolliseen koronaviruksen laajamittaiseen leviämiseen, ajaa Marinin hallitus toisaalla ihmisten hoitoon pääsyn heikentämistä. Hallituksen aie romuttaa Kela-korvaus on vastuuton.

Hallituksen on keskeytettävä Kela-korvauksen leikkaamisen valmistelu. Hallituksen on keskityttävä valmistelemaan keinoja, joilla edistetään yhdenvertaista, matalan kynnyksen pääsyä terveyspalveluiden ja -neuvonnan piiriin.

Eläkeläiset, työttömät ja lapsiperheet sinnittelevät terveyskeskusjonoissa ja hoitoon pääsy peruspalveluihin on jo nyt hankalaa. Terveyspalveluiden tarve lisääntyy varmasti koronaviruksen leviämisen myötä. Kela-korvaus on monin tavoin parantanut palveluiden saatavuutta ja helpottanut julkisen sektorin painetta. Kela-korvaus mahdollistaa vuosittain noin neljännekselle väestöstä 3,4 miljoonaa käyntiä lääkärin vastaanotolla. Kela-korvausta maksetaan sosioekonomiseen asemaan katsomatta kaikille suomalaisille.

Vuonna 2019 lääkärin hoidossa oli 1,5 miljoonaa Kela-korvauksen saajaa. Tämä kuvaa käytön laajuutta monissa tuloluokissa. Jos Kela-korvausta ei olisi, pitäisi se keksiä nyt. Leikkausten sijaan korvausta olisikin nykyisessä tilanteessa perusteltua korottaa. Sote-uudistusta ei näy eikä kuulu eikä myöskään konkreettisia toimia palveluiden parantamiseksi.

On pakko kysyä, mihin asiantuntijoiden arvioon hallituksen päätös leikata Kela-korvaus perustuu? Viimeksi tuoreimmassa Lääkärilehdessä nostetaan esiin vakava huoli leikkausten vaikutuksista. Lääkäriliiton lehden pääkirjoituksessa (10/20) todetaan, että Kela-korvauksia ei pidä poistaa ainakaan ennen kuin palvelujärjestelmämme uudistus on toteutettu siten, että kaikille väestöryhmille on edes kohtuullisesti taattu tarpeen mukainen perus- ja erikoistason hoito. Olen täysin samaa mieltä. Hallitus näyttää sulkeneen korvansa asiantuntijoiden kuulemiselta.

Punavihreä hallitus ajaa Kela-korvauksen poistoa ilmeisen ideologisista syistä, haluamatta nähdä vaikutuksia ihmisten terveyteen, palveluiden heikentymiseen ja kuntien kustannusten kasvuun.

Suurin syy hallituksen kiihkoon leikata Kela-korvausta lienee budjettiriihessä tehty rujo arvovalinta. Hallitus lisäsi mittavasti valtion menoja eri kohteisiin, mutta moni uudistus jäi ilman määrärahoja. Myöskään ympärivuorokautiseen vanhusten hoivan sitovaan hoitajamitoitukseen ei määrärahoja herunut. Hallituksen tolkuton talouspolitiikkaa on ajautumassa umpikujaan, kun rahoja vanhusten palveluihin etsitään leikkaamalla sairaiden palveluista. 

Rahat vanhustenhuollon kohentamiseen on löydettävä heikentämättä ihmisten terveyspalveluihin pääsyä. Leikkauslistat ovat vaarassa ulottua myös opetusministeriöön. Tämä on vihoviimeistä, mitä suomalaiset tällä hetkellä hallitukselta odottavat.