Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa.
Suomi ja koko maailma ovat poikkeustilassa koronaviruksen levitessä nopeasti kaikilla mantereilla. Maailman terveysjärjestö WHO on korostanut laajaa testausten tekemistä pandemian taltuttamiseksi. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus on toistuvasti korostanut, että koronaviruksen vastaisessa taistelussa ja sairausketjujen katkaisemisessa oleellista on testaaminen ja eristäminen.
Suomessa koronatestejä on tehty keskitetysti, kriteerit ovat olleet tiukat ja testien saatavuus rajoitettua. Testaaminen on rajattu lähinnä vakavasti sairaisiin ja hoitavaan henkilökuntaan. Näiden ryhmien testaaminen on tärkeää, mutta testejä pitäisi tehdä kaikkiaan enemmän.
Suomen testauslinja poikkeaa siitä, mitä WHO suosittaa. Tätä on moni ihmetellyt ja kritisoinutkin. Kun tartuntamääristä ei saada kattavaa tietoa, tilannekuva jää epäselväksi. WHO:n johtaja onkin todennut, ettemme voi taistella tulta vastaan silmät sidottuna.
Suomi on viime päivinä kirinyt nostaakseen testauksen tasoa, mutta testejä tehdään silti vähemmän kuin vaikkapa Norjassa ja Tanskassa. THL:n mukaan päivittäin kyetään tekemään 2 300 testiä. Tähän on saatava muutos.
Eduskuntaryhmämme on vaatinut testausten saatavuuden parantamista erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa, jossa ollaan ensilinjassa ottamassa infektiopotilaita vastaan.
Kokoomusjohtaja Ulf Kristersson on esittänyt Ruotsiin kansallista ohjelmaa koronatestien lisäämiseksi. Ehdotan vastaavaa ohjelmaa Suomeen. Mittava testausohjelma on välttämätön ennen kaikkea väestömme terveyden suojelemiseksi, mutta myös taloutemme pelastamiseksi. Hallituksen on syytä tehdä päätös kansallisesta testausohjelmasta seuraavan lisäbudjetin tai viimeistään huhtikuun kehysriihen yhteydessä.
Kansallisessa testausohjelmassa on saatava kaikki voimavarat käyttöön. Julkinen sektori ja yritykset yhdessä yliopistojen sekä tutkimuslaitosten kanssa on valjastettava tekemään yhteistyötä niin, että saamme Suomen nostettua pois poikkeustilasta mahdollisimman vähillä ihmisten terveyden, hengen ja työpaikkojen menetyksillä.
Testauksen lisääminen on ensiarvoista terveydenhuollon toimintakyvylle sekä potilaiden ja henkilöstön suojelemiseksi. Terveydenhuoltohenkilöstöä on testattava erityisen matalalla kynnyksellä ja testausten tulokset on saatava nopeasti, jotta tartuntojen leviäminen voidaan estää. Testien saatavuuden laajentamisella on saavutettavissa selkeitä kustannushyötyjä, kun tartunnat ja sairaalajaksot vähenevät, inhimillisistä hyödyistä puhumattakaan.
Monet sairastavat tietämättään ja näin koronavirus leviää salakavalasti. Monet ihmiset pysyvät poissa töistä tietämättä sairastavatko he todella koronaa vai eivät. Testaamisen avulla voidaan mahdollistaa turvallisempi ja aikaisempi töihin paluu.
Testit auttavat pitämään yhteiskunnan toiminnot poikkeusoloissa käynnissä ja tukevat siinä, että maan taloutta päästään mahdollisimman pian nostamaan jaloilleen. Testaus voisi estää yrityksiä menemästä konkurssiin ja työntekijöitä menettämästä työpaikkojaan.
Uusi askel koronanviruksen tuomien haittojen taklaamisessa on käyttöön tulossa olevat verinäytteestä otettavat vasta-ainetestit jo sairastetun koronavirusinfektion toteamiseksi.
Tarvitsemme testejä myös saadaksemme tietoa koronaviruksesta, sen etenemisestä ja vaikutuksista. Tiedon avulla kykenemme kehittämään parempia toimia suojellaksemme ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan toimintakykyä myös tulevissa epidemioista. Testikapasiteetin luominen on myös vakuutus tulevaa varten, kun mahdollinen uusi virusaalto saapuu.