Siirry sisältöön

Koronakevään jälkeen järjestöjen massiivinen rahoitusleikkaus kohtuuton

Pääministerin Marinin ( sd.) hallituksen on syytä kuulla ihmisten hätä ja etsiä budjettiriihessä kestäviä ratkaisuja turvaamaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminta. Toimia tarvitaan yhtälailla muiden järjestöjen toimintamahdollisuuksien turvaamiseen.

Budjettiesityksessä olevan historiallisen suuri järjestöjen rahojen leikkausesitys on vaarassa murentaa järjestöjen toiminnan pohjaa. Valtiovarainministeriön vuoden 2021 budjettiesityksessä esitetään sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikattavaksi ensi vuonna 127 miljoonaa euroa, mikä on 33 prosenttia kuluvaan vuoteen verrattuna.

Järjestöt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä, jota yhteiskunnalla ei ole varaa menettää, eikä myöskään mahdollisuutta paikata.

Toteutuessaan leikkaukset vaikuttaisivat merkittävällä tavalla monien, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai muuten tukea ja apua tarvitsevien ihmisten elämään. Koronan ensimmäisen aallon aikana julkisen sektorin palveluiden sulkeminen esimerkiksi muistisairaiden perheiden osalta jätti omaishoitajat yksin. Järjestöjen tarjoama vertaistuki oli koronakevään aikana monelle ainoa tuki.

Määrärahojen leikkaus ja mahdollinen koronan toinen aalto huolestuttaa montaa järjestöjen tarjoaman vertaustuen varassa elävää ihmistä. Nyt on aika vahvistaa tukea ja auttamisen tapoja, ei vähentää sitä.

Muistutan  hallitusta, että vielä keväällä koronakriisin aikaan sosiaali- ja terveysministeriö vetosi järjestöihin, jotta ne toimisivat ihmisten auttamiseksi miettimättä toimintansa sopeuttamista. Tähän vetoomukseen nähden esitetyt leikkaukset antavat täysin päinvastaisen viestin. Lisäksi järjestöjen rahoituksen leikkuri on räikeässä ristiriidassa Marinin hallitusohjelman kanssa, jossa tavoitellaan vahvempaa kansalaisyhteiskuntaa ja järjestöjen toiminnan autonomisuutta.

Uhka rahoituksen merkittävästä leikkaamisesta aiheuttaa järjestöjen henkilöstössä huolta työpaikoista ja toiminnan jatkuvuudesta. Koronakevään epävarmuuden jälkeen monen jaksaminen on muutenkin kovilla.

Järjestöjen kanssa on keskusteltava rahoituksen tulevaisuudesta. Siihen tarvitaan suunnitelmallisuutta, ei näin suuria äkkiliikkeitä. Erityisen huolestuttavaa on, että rahoitusleikkaukset kohdistuvat voimakkaimmin pitkäjänteiseen perusrahoitukseen.

Tein kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksesta ja toimintaedellytysten turvaamisestavauhdittaakseni hallitusta ottamaan budjettiriihessä huomioon järjestöjen mittaamattoman arvokas työ.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja