Siirry sisältöön

Kirjallinen kysymys koronaepidemiasta johtuvien suojavarusteiden käytön lisäkustannusten korvaamisesta hyvinvointipalveluita julkiselle sektorille tuottaville järjestöille ja yrityksille

Eduskunnan puhemiehelle

Suojamateriaalien kulutus hyvinvointipalveluissa on moninkertaistunut koronaviruspandemian aikana. Tästä on aiheutunut mittavat lisäkustannukset näitä palveluita tuottaville järjestöille ja yrityksille. Normaaliolosuhteista poikkeava suojautuminen jatkunee vielä ensi kesään, mahdollisesti kauemminkin.

Hallitus on luvannut korvata täysimääräisesti kunnille ja kuntayhtymille koronapandemiasta aiheutuneet lisäkustannukset.

Kustannusten korvaamisesta myös yksityisen sektorin toimijoille silloin, kun ne tuottavat kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluja tarvitaan viipymättä kansallinen päätös. Kunnat ja kuntayhtymät ovat vastuussa ikäihmisten ja muiden ns. erityisryhmien palveluiden järjestämisestä. Yksityiset palveluntuottajat hoitavat kuntien järjestämisvastuulla olevia asiakkaita. Esimerkiksi joka toinen hoidossa oleva ikäihminen asuu ja hoidetaan yksityisessä palvelutalossa. Kansalaisten tulee olla samanarvoisessa asemassa hoitajatahosta riippumatta.

Suojautumisesta aiheutuva merkittävä kustannuspaine voi pahimmassa tapauksessa vaarantaa palvelutuotannon jatkuvuuden ja palveluiden saatavuuden sekä työpaikkojen säilymisen.

Sosiaali- ja terveysministeriön 30.6.2020 antamassa kuntainfossa on todettu, että koronavirustilanteessa lisääntyneen henkilösuojainten käytön kustannusten korvaaminen yksityisille toimijoille perustuu ensisijaisesti palvelun järjestäjän ja tuottajan välisiin sopimuksiin silloin, kun sote-palvelu on kunnan järjestämisvastuulla. Sosiaali- ja terveysministeriö on esittänyt, että tarvittaessa sopimuksia on avattava ja asiasta on neuvoteltava paikallisesti. Mikäli palvelun järjestäjän ja tuottajan väliset sopimukset ovat puutteellisia, on palvelun järjestäjän viime kädessä vastattava suojainten saatavuudesta osana asianmukaista hoitoa.

Hallitus on päättänyt korvata kunnille koronaviruksesta aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia. Kuntien tukemisen kokonaisuus neljännessä lisätalousarvioesityksessä on yhteensä noin 1,4 miljardia euroa (2.6.2020), mikä sisältää myös suojainkustannuksia.

Kuntaministeri Sirpa Paatero on 5.10.2020 annetussa kunnat-uutiskirjeessä todennut, että kuntien tekemät koronatestit, maskit, suojavarusteet ja muut koronaan välittömästi liittyvät kustannukset korvataan. 

Kustannusten korvaamisesta yksityisen sektorin toimijoille silloin, kun ne hoitavat julkisen sektorin asiakkaita, tarvitaan myös kansallinen päätös.

Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on perusteltua päättää suojautumisen kustannusten korvaamisesta ja korvaustasosta yhtenäisin kansallisin perustein kaikille hyvinvointipalveluita julkiselle sektorille tuottaville toimijoille, kuten järjestöille ja yrityksille. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus antoi jo toukokuussa asetuksen, jonka mukaan myös yksityisille palveluntuottajille on maksettava täysi korvaus koronan aiheuttamista lisäkustannuksista.

Selkeän kansallisen ohjeistuksen myötä kuntien ja kuntayhtymien ei tarvitsisi erikseen neuvotella jokaisen palveluntuottajan kanssa suojautumisesta aiheutuneiden lisäkustannusten korvaamisesta.

Korvauspäätöksen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on perusteltua velvoittaa ohjeistamaan kuntia ja kuntayhtymiä sekä Kelaa kyseisten korvausten maksamisesta yhtenäisin perustein. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy koronaepidemiasta aiheutuvien suojavarusteiden käytön lisäkustannusten oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi julkiselle sektorille hyvinvointipalveluita tuottaville toimijoille, kuten järjestöille ja yrityksille? 

Helsingissä 30.10.2020

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa [kok]