Siirry sisältöön

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos

STänään oli ilon päivä. Vihdoin saimme eduskunnan keskusteluun lakivaliokunnan mietinnön kansalaisaloitteesta tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltämisestä.

Lämmin kiitos kansalaisaloitteen tekijöille ja tukijoille. Kiitos lakiavaliokunnan ansiokkaalle työlle.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan tyttöjen sukuelinten silpomisen kieltävää omaa lakia, joka kattaisi kaikenikäiset tytöt ja naiset sekä ulkomailla tehdyt silpomiset. Aloitteen perustelujen mukaan silpomisen kieltävä erillislaki vahvistaisi viestiä siitä, että käytäntöä ei virallisesti hyväksytä Suomessa. Erillislaki toimisi selkeämpänä työkaluna niille tahoille, jotka tekevät ehkäisevää työtä ja toimisi ajurina asennemuutostyölle.

Mikäli eduskunta hyväksyy lausuman, tarkoittaa se käytännössä kansalaisaloitteen tavoitteen hyväksymistä: silpominen säädetään rikoslaissa rangaistavaksi nykyistä selkeämmin.

Tyttöjen sukuelinten silpominen on brutaali rikos ja ihmisoikeusloukkaus. Suomi on  viimeinen Pohjoismaa, joka ei ole erilliskriminalisoinut tyttöjen ja naisten silpomista. Kannatan vahvasti lakivaliokunnan esitystä, että hallitus tuo tämän eduskuntakauden aikana käsiteltäväksemme esityksen rikoslain muutoksesta.

THL:n mukaan Suomessa silpomista harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan noin 38 000 ja heistä noin 10 000 arvioidaan läpikäyneen silpomisen. Suomessa silpomisvaarassa arvioidaan olevan noin 650 tyttöä, jos laskenta perustuu sille lähtökohdalle, ettei ketään Suomessa syntynyttä tyttöä enää silvota. Jos lähtökohta on, ettei silpomisperinne katkea maahanmuuton jälkeen, arvio riskissä olevien tyttöjen lukumäärästä on noin 3 0 80.

Silpomisen vastaisessa työssä tarvitaan yhtä lailla ennaltaehkäiseviä toimia. Maahanmuuttajataustaisten yhteisöjen, ammattilaiset sekä viranomaisten yhteistyö ja vuoropuhelu on varmistettava.

Lakivaliokunnan kuulemisissa kävi ilmi, että nyt ongelmana on, ettei tyttöjen sukuelinten silpomisesta tehdä poliisille rikosilmoituksia, jolloin niitä ei päästä tutkimaan rikosepäilynä. Lastensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden osalta on vuorostaan arvioitu, ettei ilmoitusvelvollisuutta tunneta riittävän hyvin tai että viranomaiset ovat hyvin varovaisia tekemään ilmoituksia näistä asioita.

Ammattilaiset tarvitsevat lisäkoulutusta silpomisuhassa olevien tyttöjen tunnistamiseksi ja auttamiseksi. Ehdotin eduskuntapuheessani, että eduskunta hyväksyisi yhdessä lakivaliokunnan ehdotuksen ja otettaisi askeleen kohti maailmaa, jossa jokaisen tytön ja naisen oikeus päättää omasta kehostaan ja tulevaisuudestaan toteutuu.

Teimme viime syksynä yhdessä edustaja Sofia Vikman kanssa lakialoitteet tyttöjen ja naisten sukuelinten silpomisen erilliskriminalisoinnista sekä ennaltaehkäisemisen tehostamisesta. Valmistelimme aloitteet vauhdittaaksemme asian etenemistä.

Lakialoitteet ovat nopeasti toimeenpantavissa oleva tapa toteuttaa lakivaliokunnan edellyttämä muutos.

Lakialoitteessa ehdotetaan uusia pykäliä selkeyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulujen velvollisuutta ilmoittaa poliisille ja lastensuojelulle, kun havaitsevat mahdollisia silpomistapauksia tai epäilevät, että nuorella on riski joutua silpomisen uhriksi. Nämä aloitteet ovat hallituksen käytettävissä.

Tutkimusten mukaan tyttöjen sukuelinten silpomista koskeva erillissääntely ei ole toiminut vain pelotteena, vaan myös yllykkeenä väkivaltaisen perinteen lopettamiselle.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen lapsen äiti