Muistiliiton kannanotto 7.11.2020
Työikäisiä eli alle 65-vuotiaita muistisairaita ihmisiä on Suomessa noin 7 000. Työikäisten muistisairaudet on tunnistettava nykyistä paremmin ja aiemmin. Erityisen tärkeä rooli on työterveyshuollolla. Työikäisenä sairastunut läheisineen tarvitsee erilaista tukea ja erilaisia palveluita kuin ikääntyneenä sairastunut.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita uudistetaan parhaillaan vastaamaan väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin. Muistisairaudet ovat tavallisia ikääntyvillä, mutta palveluita kehitettäessä ei pidä unohtaa työikäisenä sairastuneita. Muistiliiton liittovaltuusto painottaa, että työikäisten muistisairaudet ja heidän palvelutarpeensa pitää tunnistaa palvelujärjestelmässä nykyistä paremmin. Kansallisen muistiohjelman päättyessä tulee miettiä, miten työikäisten muistisairaudet huomioidaan valtakunnallisessa kehittämisessä.
Työterveyshuollolla mutta myös perusterveydenhuollolla on keskeinen rooli työikäisen muistisairauden tunnistamisessa ja osaamista niistä tulee lisätä. Usein muistisairauden oireet sekoitetaan virheellisesti esimerkiksi työuupumukseen tai masennukseen ja oikean diagnoosin löytyminen voi kestää vuosia. Kun sairaus tunnistetaan ajoissa, sairastunut voi mahdollisesti jatkaa työntekoa osa-aikaisesti tai työtä muokaten. Tämä edellyttää myös esihenkilöiden ja työnantajien tiedon lisäämistä sekä asenteiden muuttumista.
Työikäisilläkin yleisin muistisairaus on Alzheimerin tauti, jonka osuus on 40 prosenttia. Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuvaa muistisairautta sairastaa viidesosa eli 20 prosenttia. Muita työikäisten muistisairauden aiheuttajia ovat aivoverenkiertohäiriöt, aivovammat ja harvinaiset sairaudet. Runsaan ja pitkäaikaisen alkoholinkäytön arvellaan olevan joka kymmenennen työikäisen muistisairauden takana.
– Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomessa tehdään monipuolista ja uraauurtavaa tutkimustyötä työikäisten muistisairauksien tunnistamisen ja diagnostiikan kehittämiseksi, liittovaltuuston uusi puheenjohtaja, professori Anne Remes sanoo.
– Lisäksi meillä tehdään uraauurtavaa ja kansainvälisesti arvostettua tutkimusta etenkin otsa-ohimolohkorappeumiin liittyen. Suomessa tehtävä tutkimus on tärkeää, koska sen avulla saamme ensikäden tietoa ja osaamista työikäisten muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon, Remes jatkaa.
Työikäisenä muistisairauteen sairastunut läheisineen tarvitsee elämäntilanteeseen sopivaa tukea. Haasteita tuovat palkkatyöstä luopuminen, sosiaalisen piirin kaventuminen ja sairauden vaikutukset parisuhteeseen. Esimerkiksi sopeutumisvalmennus tai päivätoiminta on usein ikääntyneille suunnattua, mikä ei motivoi työikäisenä sairastunutta osallistumaan.
Erityistä huomiota täytyy kiinnittää sairastuneen alaikäisiin lapsiin.
– On tärkeää, että lapsille ja nuorille on omia ryhmiä, joissa he saavat tietoa vanhemman sairaudesta sekä voivat jakaa kokemuksiaan ja purkaa tunteitaan vertaisten kanssa. Esimerkiksi Muistiliiton ylläpitämässä suljetussa Facebook-ryhmässä on lähes parisataa nuorta, Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu toteaa.
THL:n kouluterveyskyselyn (2019) mukaan erilaisissa hoivatilanteissa eläviä nuoria oli noin 15 % vastaajista, arviolta 23 000. Heillä koulu-uupumus, masennusoireilu, ahdistuneisuus ja yksinäisyys olivat yleisempiä kuin muilla nuorilla.
– Nuorten hoivaajien joukkoon kuuluu myös muistisairasta vanhempaansa hoivaavia nuoria. Heille pitää tarjota apua ja tukea, jotta he eivät jää yksin vaativassa elämäntilanteessa, Suomu painottaa.
Muistiliiton liittovaltuusto painottaa myös, että kansalaisjärjestöjen rahoitus on varmistettava sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Muistisairautta sairastavat ja muut apua tarvitsevat ihmisryhmät tarvitsevat pitkäjänteistä apua ja tukea, jota rahoituksen epävarmuus ei saa vaarantaa.
Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen syyskokoukseensa lauantaina 7.11.2020 pääosin etäyhteyksillä.
Muistiliiton liittovaltuuston puheenjohtajaksi kaudelle 2021-2022 valittiin lääketieteen tohtori, dosentti, neurologian professori, dekaani Anne Remes ja varapuheenjohtajaksi europarlamentaarikko, Alzheimer Europen hallituksen jäsen Sirpa Pietikäinen. Liittohallituksen 1. varapuheenjohtajaksi kaudelle 2021-2023 valittiin kansanedustaja Sari Sarkomaa. Hallituksen jäseniksi kaudelle 2021-2023 valittiin TtT, dosentti, yliopettaja Jenni Kulmala (henkilökohtainen varajäsen geriatrian ylilääkäri Marja-Liisa Karjula) ja sosionomi (YAMK) Tarja Parviainen (eläkeläinen Reijo Ronkainen).