Tiedote
7.2.2021
Julkaisuvapaa heti
Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa herättelee ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Sarkomaan mukaan vesiensuojelun rahoituksen kohdentaminenon korjattava kevään kehysriihessä.
Ympäristöministeriö tiedotti joulun alla selvittävänsä vuoden 2021 aikana mahdollisuutta poistaa Saaristomeren kuormitus rehevöitymistä aiheuttavien ongelmakohteiden listalta.Sarkomaa on huolissaan, että vuosi selvitellään ja eduskuntakausi kuluu ilman uusia vaikuttavia tekoja.
”Mikä ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa, puuttuu vain poliittinen tahto. Kevään kehysriihi on viimeisiä hetkiä nykyhallitukselta keskittää suojelutyöhön sovittu rahoitus Itämeren suojelun kannalta vaikuttavasti”, Sarkomaa sanoo.
”Vesiensuojelun hankkeisiin on eduskuntakaudelle käytettävissä tuntuva summa, jopa 250 miljoonaa euroa. On käsittämätöntä, miksi ympäristöministeri antaa rahoituksen valua satoihin pieniin ja siten vaikuttavuudeltaan vähäisiin hankkeisiin. Asiantuntijat aina MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ovat yhtä mieltä siitä, että voimavarat pitäisi keskittää muutamaan keskeiseen toimenpiteeseenniin, että muutos Itämeressä tapahtuu”, Sarkomaa jatkaa.
Saaristomeren maatalous on Suomen ainoa jäljellä oleva ns. hot spot -kohde Itämeren suojelukomissio HELCOMin pahimpien kuormittajien listalla. Haasteena on erityisesti sikaloiden ja kanaloiden lannan prosessointi. Sarkomaan mukaan lanta on saatava kiertoon ylijäämäalueilta, mikä korvaisi osaltaan myös riippuvuutta tuontilannoitteista.
”Kokoomus on esittänyt toistuvasti toteuttavaksi ravinnekierron kokonaisuutta, jossa otetaan huomioon niin vesistöjen puhtaus kuin biokaasun tuomat hyödyt. Tarvittava pohjatyö on jo valmiina, kun edellinen hallitus selvitti kokoomuksen aloitteesta keinoja orgaanisten lannoitevalmisteiden käytön edistämiseen”, Sarkomaa sanoo.
”Tarvitsemme ratkaisuja, jotka yhdistävät suomalaisen ruoantuotannon siihen, ettei ravinteita hukata Saaristomereen. Kyse on viljelijöiden tukemisesta työssä, jonka jokainen suomalainen haluaa onnistuvan. Tahtotila on sama MTK:sta Suomen ympäristökeskukseen ja matkailualaan”, Sarkomaa muistuttaa.
Sarkomaa toivoo myös, että saaristomeren kipsikäsittelylle saataisiin jatkorahoitus.
”Itämeren kestokyky on ollut koetuksella liian kauan. Ravinnekierron ohella tarvitaan kipsikäsittelyä, joka vähentää tutkitusti vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puoleen. Ympäristöministeriön hankkeessa Saaristomeren valuma-alueelle levitetään kipsiä, mutta nykyisellä vesiensuojelun tehostamisohjelmalla voidaan käsitellä vain noin kolmannes kipsikäsittelyyn soveltuvasta pinta-alasta. Peltojen kipsikäsittelylle on turvattava voimavarat koko ohjelman ajan ja myös sen jälkeen”, Sarkomaa päättää.
Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
p. 050 511 3033