Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Tiedote 19.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta rakentamaan ripeästi ratkaisut sote-hallintomallille, jolla päästään eteenpäin itse asiaan eli toiminnan kehittämiseen ihmisten parhaaksi. Jos hallituksen 18+15 -kompromissimallissa on korjattavaa, niin se on tehtävä rohkeasti ja palvelut paremmaksi -periaatteella. Ei vilkuilemalla muita poliittisia tavoitteita tai hirttäytymällä asioihin, jotka eivät edistä parempia ja kustannustehokkaampia palveluja. Ihmisten palvelut on pelastettava. Niin palveluja tarvitsevat suomalaiset kuin koko sote-henkilöstö odottavat, että uudistus saadaan vaikeuksien kautta maaliin – se on ihan jokaisen suomalaisen etu.

- Sotessa on kyse koko poliittisen järjestelmän uskottavuudesta. Jos muut Pohjoismaat ovat kyenneet sotensa uudistamaan ja myös valinnanvapausmallit luomaan, niin miksei Suomi sitten, esittää Sarkomaa.

Sarkomaa painottaa, että tulevat viikot on tekemisen paikka, kun eri toimijoiden lausuntojen sekä asiantuntijoiden näkemysten pohjalta on hiottava kokonaisuus, joka vastaa niin perustuslain kuin hallitusohjelmassa sovittuihin uudistuksen tavoitteisiin yhdenvertaisista ja kustannusvaikuttavista palveluista. On rohkeasti tehtävä se, mitä uudistuksen onnistuminen edellyttää ja mitä suomalaiset hallitukselta odottavat. Etusijalle on laitettava palvelut ja romukoppaan on laitettava kaikki muu. Eduskuntaan ei saa eikä voi tuoda torsoa lakia.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeälle uudistukselle valitun hallintomallin arviot ja konkreettinen toteutus on saatava osaksi käytävää keskustelua.

Sarkomaa muistuttaa valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen vedenpitävien vaikutusarviointien välttämättömyydestä, ne ovat koko uudistuksen onnistumisen edellytys. Sarkomaa kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista.

Eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia sotesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 17.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat, sote-kolmikko Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti muistuttavat valmisteilla olevan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen läpinäkyvien vaikutusarviointien välttämättömyydestä.

Kolmikko kannustaa hallitusta läpivalaisemaan ajoissa esittämänsä mallin 18+15 taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset sekä arviot siitä, miten mallilla voidaan saavuttaa hallitusohjelman tavoitteet tasavertaisista, kustannustehokkaista sekä vaikuttavista palveluista. Uudistuksen perustuslailliset arvioit on yhtälailla saatava pöytään. On tärkeää saada vaikutusarviot nähtäväksi, jotta voidaan varmistaa, että valittu malli ja uudistus parantaa ihmisten palveluita ja kustannukset saadaan kuriin.

-Sote-uudistuksen onnistumisen edellytys on kunnollinen tietopohja uudistuksen vaikutuksista, jotta mahdolliset tarvittavat korjausliikkeet voidaan tehdä ajoissa ja hallitusti, ja että eduskunta saa ajoissa laadukkaan lakiesityksen. Viimeksi eduskunnassa kaatuneessa uudistuksessa vaikutusarviot olivat vajavaiset. Jo tehtyjä virheitä ei ole varaa toistaa, kolmikko linjaa.

Hallitus on luvannut sote-järjestämislain lausuntokierrokselle kevään korvilla ja ensimmäiset muuttolinnut jo saapuvat. Jokaisen suomalaisen kannalta tärkeän uudistukselle valitun hallintomallin arviot on tärkeä saada osaksi käytävää keskustelua. Tärkeää on myös saada tieto, miten konkreettisesti 18+15-malli toteutetaan.

Kolmikko alleviivaa lausumaa, jossa eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu -uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle.

- Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui, kokoomusedustajat varoittavat.

Aluehallintouudistus on edennyt ripeästi. On visusti pidettävä huolta, ettei aluehallinnon uudistaminen vie voimia soten uudistamisesta. Ensin on tehtävä soten uudistaminen ja sitten muuta on viisas neuvo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Into luoda uusia verotasoja ja ylipaisunutta aluehallintoa on heitettävä roskakoriin. Päällimmäisenä on tinkimättömästi pidettävä palveluja tarvitseva ihminen ja koko sote-uudistuksen tarkoitus: yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistus eikä Suomi kestä uutta maakuntaveroa.

Sote-uudistuksen vääntömomentiksi valittu valtakunnallinen ohjaus puoltaa valtion verotusta. Valtion nykyistä vahvempi ohjaus ja valtion rahoitus käyvät käsi kädessä. Niillä varmistetaan kansalaisten yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut sekä sote-uudistukselle asetettu kustannustehokkuusvaade.

Sote-palvelujen tasosta päättää viime kädessä valtio lainsäädännössä. Vastuun ja vallan on oltava samoissa käsissä. Kansalaisten ja eri tasoilla toimivien päättäjien pitää ymmärtää, mistä rahat tulevat ja mihin ne käytetään. Verotuksen on oltava kokonaisuudessaan ohjattavaa.

Hallituksen kaavailema itsehallintoalueiden suuri määrä merkitsee sitä, että ne ovat kantokyvyltään kovin erilaisia ja heikkojakin. Maakuntavero johtaisi moninkertaiseen tasausjärjestelmään, minkä maksajina on jälleen Helsinki ja Pääkaupunkiseutu. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei tule enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa.

Uusi verotaso ja maakuntavero lisäisivät entisestään riskiä menojen ja veroasteen nousuun. On syytä muistaa hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan sote-uudistus on toteutettava niin, ettei kokonaisveroasetta eikä työn verotusta kiristetä. Verojärjestelmän on oltava selkeä ja läpinäkyvä. Veronmaksajien etu on mieluummin rahapussin verotettavien määrän vähentäminen - ei lisääminen. On visusti varottava tekemästä ratkaisuja, jotka kamppaavat uudistuksen ydintavoitetta.

Työn verottamisen tason pitäminen kohtuullisena ja kannustavana on koko sote-järjestelmän kestävyyden kannalta elintärkeää. Työstä ja yrittämisestä kerätään rahat, joilla jatkossakin on tarkoitus julkisen vallan vastuulla olevat sote-palvelut rahoittaa. Nämä palvelut onkin viisainta rahoittaa valtion verotuksen yhteydessä kerätyllä sote-maksulla. Valtion keräämä sote-maksu kerättäisiin kuten nykyisin kirkollisvero ja sairausvakuutusmaksu. Kun vastuu sote-palveluiden järjestämisestä siirtyy pois kunnilta, on osana uudistusta löydyttävä keinot, joilla kunnat laskevat vastaavasti omaa verotustaan. Hyvä myös todeta, että sote-maksun hallinnolliset kustannukset ovat raskasta maakuntaveroa keveämmät.

Uuden raskaan verotason ja lisähallinnon luomisen sijaan on valmisteilla oleva uudistus pidettävä tiukasti raiteilla, jotka johtavat yhdenvertaisia, vaikuttaviin ihmisten valinnanvapauden mahdollistaviin ja kustannustehokkaisiin palveluihin.

Julkaistu

Tiedote 15.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee tuoreesta opetusministeriön päätöksestä vahvistaa Ylioppilastutkintolautakuntaa (YTL) kuluvaksi toimikaudeksi 2016 – 2018. Päätöksellä laajennetaan eri oppiaineiden edustusta sekä palautetaan Opetushallituksen edustus Ylioppilastutkintolautakuntaan. Päätös korjaa edellisen opetusministeri Kiurun laajasti kritisoidun päätöksen leikata YTL:n kokoonpanoa.

-Täydennyspäätös oli viisas ja lämpimästi tervetullut, kiittää Sarkomaa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tänään vahvistanut ylioppilastutkintolautakuntaa nimeämällä siihen uusia jäseniä. YTL valmistelee vuosina 2016 - 2018 ylioppilastutkinnon sähköistämistä ja muita merkittäviä uudistuksia. Ministeri Kiurun nimetessä uutta ylioppilastutkintolautakuntaa lautakunnan jäsenmäärää vähennettiin 39 jäsenestä 18 jäseneen vuonna 2014, jolloin useat tutkintoaineet jäivät vaille edustajaa lautakunnassa.

Opetusministeri Kiurun päätöstä kritisoitiin laajasti ja silloiseen ministeriin vedottiin, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle herätti ihmetystä.

Sarkomaa kritisoi silloisen opetusministerin YTL-leikkausta. Sarkomaa totesi tuolloin tiedotteessaan, että ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Silloin nimetystä lautakunnasta puuttui opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää oli vähennetty rajusti.

-Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen, Sarkomaa sanoo.

Sarkomaa pitää tärkeänä tuoretta opetusministeriön päätöstä todeten, että ylioppilastutkintoa on kehitettävä jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat.

-Nyt tehtävällä jäsenmäärän lisäyksellä varmistetaan lautakunnan monipuolinen asiantuntemus ja riittävä työvoima merkittävien uudistusten toteuttamiseksi. Päätöksellä vahvistetaan ja laajennetaan tutkintolautakunnan osaamista. Nimettävistä jäsenistä lähes kaikilla on jo aikaisempaa kokemusta tutkintolautakunnan jäsenyydestä, Sarkomaa päättää.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman kärkihankkeista, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja kaiken ikäisten ihmisten arkeen. Smolnan hallitusneuvotteluissa me hyvinvointi-työryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveydenedistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteeksi. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja yhteen kokoava ”sateenvarjo”.

Keskiössä on kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja mutta ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja vauhdittaa terveyttä edistävää liikuntaa, ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään toimintakykyä, työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä.

Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on erityisen korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä lisää terveyseroja.
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää.

Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa ja tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi kaiken ikäisten ihmisten lähiympäristössä.

Kun hallitusneuvotteluissa ehdotin kansanterveyskärkihanketta, oli ideanani ennenkaikkea toiminta järjestöjen kanssa. Olen kannustanut sosiaali- ja terveysministeriötä keräämään kärkihankkeen onnistumiselle avainasemassa olevat järjestöt koolle ja yhteistoimintaan. Kärkihankkeiden valmistelussa ja toimeenpanossa on otettava rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja, sillä muuten mikään ei muutu. Järjestöissä on parasta osaamista ja ne toimivat ketterästi suomalaisten arjessa.

Alkuperäinen kirjoitus julkaistu SOSTE:n sivuilla 12.2.2016.

Julkaistu

Valtionhallinnon alueellistaminen on ollut kallista ja vaikutuksilta heikkoa osin myös vahingollista. Tämän osoitti myös eilen julkaistu lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamista selvittänyt työryhmäraportti. Kannatan työryhmän ehdotusta perua alueellistamispäätös. Kiritän ministeri Hanna Mäntylää ja hallitusta tekemään nopeasti päätöksen ja laittamaan pisteen Fimea-farssille.

Fimean alueellistamista on selvitetty ja vatvottu neljän ministerin voimin. On korkea aika luopua alueellistamisikeestä ja tehdä päätös, joka antaa Fimealle mahdollisuuden toimia laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Asiaan varmuuden saaminen on varmasti tervetullut helpotus vuosia epävarmuudessa pidetylle henkilöstölle.

Selvitysryhmän perustelut ovat yksiselitteiset. Fimean pääpaikka olisi Helsingissä, koska se takaa Fimean toimivuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen. Juuri näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä alueellistamisen jatkaminen kamppaisi.

Alueellistamisen jatkaminen lisäisi valtion menoja kustannusten noustessa ja riskiä lääkealan osaamisen rapautumisesta. Selvitysmiehet ehdottavat, että Fimea toimisi sen mukaan eri paikkakunnilla, mikä palvelee laitoksen toimintaa eikä alueellistamisen pakkoa enää olisi. Fimea toimisi jatkossa monitoimipaikkaisesti eli sinne voitaisiin palkata ihmisiä paikkakunnasta riippumatta.

Siltä varalta, että alueellistamispolitiikka nostaisi enemmän päätään tällä eduskuntakaudella, on tärkeää virkistää muistia eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjauksista alueellistamispolitiikan epäonnistumista koskien. Raportti todentaa tämän blogini ensimmäisessä virkkeessä tiivistämäni näkemyksen valtion hallinnon alueellistamishankkeisiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Valiokunnan mukaan valtion työpaikkojen siirtämisen valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Julkaistu

Tiedote 9.2.2016
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kannattaa tuoretta Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen (FIMEA) alueellistamista selvittäneen työryhmän ehdotusta perua alueellistamispäätös. Sarkomaa kirittää ministeri Hanna Mäntylää tekemään nopeasti päätöksen ja laittamaan pisteen Fimea-vatuloinnille.

- Alueellistamispäätöksen purkaminen on viisasta ja ainoa oikea ratkaisu. Se ei vain turvaa koko Suomelle tärkeitä toimintoja ja alan osaamista, mutta myös estää niukkojen valtionvarojen valumisen hukkaan. Asiaan varmuuden saaminen on varmasti helpotus vuosia epävarmuudessa pidetylle henkilöstölle, Sarkomaa sanoo.

- Selvitysryhmän perustelut ovat yksiselitteiset. Fimean pääpaikka olisi Helsingissä, koska se takaa Fimean toimivuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn säilyttämisen. Juuri näitä keskeisiä toiminnan edellytyksiä olisi alueellistamisen jatkaminen kampannut, Sarkomaa jatkaa.

Fimean keskeisten toimintojen siirtäminen pois Helsingistä sisältäisi vakavan riskin kustannusten kasvusta ja osaamisen rapautumisesta. Selvitysmiehet ehdottavat, että Fimea toimisi sen mukaan eri paikkakunnilla, mikä palvelee laitoksen toimintaa eikä alueellistamisen pakkoa enää olisi. Fimea toimisi jatkossa monitoimipaikkaisesti eli sinne voitaisiin palkata ihmisiä paikkakunnasta riippumatta.

- Siltä varalta, että alueellistamispolitiikka nostaisi enemmän päätään tällä eduskuntakaudella, on tärkeää virkistää muistia eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjauksista alueellistamispolitiikan epäonnistumista koskien, Sarkomaa viittaa Eduskunnan tarkastusvaliokunnan vuoden 2008 raporttiin.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Valiokunnan mukaan valtion työpaikkojen siirtämisen valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Metropolipolitiikka on vielä monin osin käyttämätön voimavara ja se on otettava vahvasti hallituksen työkalupakkiin. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta. Tärkeitä kaupunkipolitiikan tekemisen painopisteitä ovat sote-uudistus itsehallintoalueineen, asunto- ja korkeakoulupolitiikka. Näytön paikka hallituksella on lähestyvässä huhtikuun kehysriihessä.

Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle.

Hallituksen olisi viisasta antaa eduskunnalle selontekoa metropoli- ja kaupunkipolitiikasta. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun kasvun ja hyvinvoinnin veturina. Elinvoimaisuudesta ja elinkeinopolitiikan onnistumisesta tulevat myös verorahat sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen.

Sote-uudistuksessa on visusti varottava vahingoittamatta kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen keskuksena. Työllisyys- ja elinkeinopolitiikka nivoutuvat yhteen, ja vastuun niistä pitää olla suurilla kaupungeilla. Työnjaosta kaupunkien ja itsehallintoalueen kanssa pitää tehdä selkeät päätökset, jotta pitkäjänteinen kilpailukyvyn kehittäminen on mahdollista. Hallituksen onkin syytä lukea tarkkaan Helsingin ja muiden kaupunkien tuoreet lausunnot koskien sote-uudistusta ja kaavailtuja itsehallintoalueita.

Tinkimätön periaate on oltava sote edellä eli paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa. Koko uudistuksen tulee vastata kestävyysvajeen torjuntaan ja rahoitusjärjestelmän tulee olla läpinäkyvä ja kannustava.

Hallituksen on kirittävä asuntopoliittisen kysymysten ratkaisussa jo huhtikuun kehysriihessä. Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Asumisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan karanneet käsistä. Tämä näkyy myös kotitalouksien huimassa velkaantumistahdissa. Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja. Tuore Tilastokeskuksen julkaisema vuokrien hintojen kehitys -raportti kertoo karua tarinaa.

Tutkimus, koulutus ja kulttuuri ovat keskeisiä kasvun alustoja. Keskeinen kaupunkipolitiikan tehostamisalue on korkeakoulupolitiikka. On vakava virhe, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpiin ja laadukkaimpia yliopistoihin. Tällainen tie on kestämätön. Kehysriihessä on koulutuspolitiikka ja leikkausten kohdentaminen otettava pöydälle. Aluepolitiikka on laitettava sivuun ja koulutuksen laatu asetettava etusijalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston muita yliopistoja rankemmat leikkaukset on torpattava. On koko Suomen etu edistää pääkaupunkiseudulla Helsingin, Aalto- ja Taideyliopiston sekä Hankenin laadukasta työtä. Yhtälailla merkittäviä ovat Metropolia, Arcada, Diakonia ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulut.

Globaalitaloudessa aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii maan kehityksen vauhdittajana ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista.

Julkaistu

Tiedote 7.2.2016

julkaisuvapaa heti

Helsinkiläinen Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta tekemään vahvempaa metropoli- ja kaupunkipolitiikkaa. Kaupunkipolitiikkaa on vielä monin osin käyttämätön voimavara. Ilman metropolialueen ja suurten kaupunkien elinvoimaisuuden vahvistamista Suomi ei nouse taantuvan talouden ja kasvavan työttömyyden suosta.

- Kun kansantalouteen haetaan tuottavuutta, sitä löytyy väestöltään monipuolisista ja tiheään rakennetuista kaupungeista ja etenkin pääkaupunkiseudulta. On katteetonta luvata ja kansantaloudellisesti kestämätöntä tavoitella yhtä tasaista kehitystä kaikkialle, Sarkomaa sanoo

Sarkomaa nostaa esimerkkeinä kaupunkipolitiikan vahvistamiskohteista tekeillä olevan sote-uudistuksen, asuntopolitiikan ja korkeakoulupolitiikan. Sarkomaa pyytää hallitukselta selontekoa metropoli - ja kaupunkipolitiikassa.

- Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle ja kasvulle sekä valaa rohkeutta hallitukseen panostaa etenkin pääkaupunkiseutuun kasvun ja hyvinvoinnin veturina, Sarkomaa jatkaa.

Sarkomaa korostaa, että sote-uudistuksessa on varottava vahingoittamatta kaupunkien toimintamahdollisuuksia ja päinvastoin vahvistettava metropolialueen ja kaupunkien roolia elinkeinopolitiikan ja hyvinvoinnin edistämisen vetureina. Hän muistuttaa, että hallituksen on syytä lukea tarkkaan kaupunkien tuoreet sote-lausunnot.

- Periaate on oltava paremmat palvelut eikä aluehallinnon paisuttaminen. Metropolialueen verotuloihin perustuvaa, jo nyt korkeaa, valtionosuuksien tasausta ei saa enää kiristää eikä alueen kustannusrasitetta kasvattaa, Sarkomaa sanoo.

Asumisen hintaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ylläpitää työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaa. Hallituksen on kirittävä asuntopoliittisen kysymysten ratkaisussa jo huhtikuun kehysriihessä.

- Kallis asuminen on keskeinen kasvun este. Asumisen kustannukset ovat kokonaisuudessaan karanneet käsistä. Pääkaupunkiseudulle on saatava ripeästi kohtuuhintaisia asuntoja., sanoo Sarkomaa ja viittaa tuoreeseen Tilastokeskuksen julkaisemaan vuokrien hintojen kehitykseen.

Sarkomaa nostaa kolmantena kaupunkipolitiikan tehostamisalueena korkeakoulupolitiikan.

- On vaaka virhe, että suurimmat leikkaukset kohdistuvat maamme kansainvälisesti kilpailukykyisimpiin ja laadukkaimpia yliopistoihin. Tällainen tie on kestämätön. Kehysriihessä on koulutuspolitiikka ja leikkausten kohdentaminen otettava pöydälle. Aluepolitiikka on laitettava sivuun ja koulutuksen laatu asetettava etusijalle. Esimerkiksi Helsingin yliopiston muita yliopistoja rankemmat leikkaukset on torpattava, Sarkomaa vaatii.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 5.2.2016

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Sari Sarkomaa, Sari Raassina ja Sanna Lauslahti vaativat alkoholilain kokonaisuudistukseen norminpurkuloikkaa.

- Ahtaalle ajetulla ravintola-alalla riittää norminpurussa työsarkaa. Tätä työtä ei ole varaa jättää enää tekemättä, kun eduskuntakauden keskeisenä tavoitteena on luoda kasvua ja työpaikkoja. Kyse on myös fiksusta suomalaisen ruoka- ja juomakulttuurin edistämisestä, kolmikko linjaa.

Kolmikko kannustaa hallitusta käymään ripeästi alkoholilain kokonaisuudistuksen kimppuun ja purkamaan suomalaisia ravintoloita ja samalla esimerkiksi matkailualaa lannistavia säädöksiä. On kaikin puolin viisasta – kansantaloudellisesti ja terveydellisesti - ohjata alkoholin kulutusta valvottuihin sisätiloihin kuten ravintoloihin julkijuopottelun ja kotona tapahtuvan alkoholin käytön sijaan.

- Ravintoloiden aukiolorajoitteita on asteittain kevennettävä. Hyvä ensiaskel on luopua jatkoaikalupien vaatimisesta. Sipilän hallituksen linjaus kokeilukulttuurista voisi olla osuva tapa edetä kohti ravintoloiden vapaampaa aukioloa, linjaavat kokoomusedustajat.

Edustajat keventäisivät säädöksiä ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Näin helpotettaisiin erilaisten yleisötapahtumien sekä kauppahallien ja muiden ravintolamaailmojen toimintaa. Koko anniskelulupakokonaisuus vaatii perinpohjaisen perkaamisen, koska nykyinen yksityiskohtainen säätely on täysin aikansa elänyt.

Lainsäädäntö ei mahdollista ns. Happy Hour aikoja. Säännös heikentää tarpeettomasti ravintoloiden mahdollisuuksia markkinoida toimintaansa ja erilaisia tapahtumia.

Edustajat toteavatkin, että alkoholilaissa on paljon säännöksiä, joilla ei ole mitään tekemistä alkoholin kulutuksen rajoittamisen kanssa, mutta sen sijaan niillä vaikeutetaan täysin perusteettomasti yrittäjien toimintaa ja ihmisten arkea. Toinen puhuva esimerkki on pienpanimoiden elintarvikekioskikikkailuvaade. Edustajat sallisivat pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Vaateelle ei ole olemassa mitään järjellistä syytä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033