fbpx Siirry sisältöön

12.04.2011 Haagalainen

Kokoomus on julkaissut tammikuussa ohjelmansa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaamiseksi ja verotuksen uudistamiseksi. Työtä johti valtiovarainministeri Katainen. Toimin työryhmän varapuheenjohtajana. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Haluamme turvata toimivan terveydenhuollon, inhimillisen hoivan vanhuksille ja laadukkaan koulutuksen.

Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua, yrittäjyyttä ja uusien työpaikkojen syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tehdyn työn arvon on säilyttävä myös eläkkeellä.

Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä. Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja, joita voimme taas käyttää palveluiden parantamiseen, eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Erityisen tarkkaan on katsottava asumisen hintaa korottavat muutokset, jotta tavallisella helsinkiläisellä on mahdollisuus asua ja elää omassa kotikaupungissaan ja kodissaan. Parasta olisi, että jatkossa kaupungit saisivat itse päättää, millaista kiinteistöveroa perivät.  Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kuriin saaminen on helsinkiläisten kannalta keskeisimpiä asioita. Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä.

On paljon asioita, joista hyvinvointiyhteiskunnassa on päästävä eroon: ikäihmisten yksinäisyys, lasten ja nuorten pahoinvointi ja liikkumattomuus sekä yhteisöllisyyden puute. Uudistuksia tarvittaisiinkin vaikka rahasta ei olisi puutetta. Korjaustoimissa ei ole aina kyse pelkästään rahasta, vaan myös arvoista ja siitä miten me itse kukin toimimme ja kohtelemme läheisiämme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

06.04.2011 MunkinSeutu

Olen saanut ilahduttavan paljon palautetta ja kysymyksiä Munkinseudun lukijoilta. Eduskuntavaalit ovat huhtikuun 17. päivä ja poliittinen keskustelu käy vilkkaana. Munkinseudun kokoomuksen järjestämässä vaalikeskustelussa Munkkiniemen Yhteiskoululla käytiin hyvä keskustelu paremman Suomen ja Helsingin rakentamisesta.

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut kysymyksiä. Yksikään suuri puolue tai hallituspuolue kokoomus mukaan lukien ei ole puoliväli-indeksin palautusta luvannut. Tämä johtuu siitä, että eläkejärjestelmän kestävyys on asia, josta vastuulliset tahot eivät halua tinkiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen muin keinoin on mitä tärkein kysymys kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Eläkeverotuksen keventäminen on tuonut keskieläkettä (1368 e/kk) saavalle noin 79 euroa kuukaudessa lisää. Taitetun indeksin korjaaminen puoliväli-indeksiksi olisi tuonut lisää vain 31 euroa.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut eläkeläisten verotuksen keventämiseen myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan ja ettei käy niin, että eläkeläiset joutuisivat myymään oman kotinsa veropaineen alla. Samoin lapsiperheillä pitää olla mahdollisuus asua Helsingissä. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

Myös energiaverot vaikuttavat asumisen kustannuksiin. Suomessa asuminen ei ole mahdollista ilman energiaa. Tietyissä rajoissa asukas voi vaikuttaa, paljonko energiaa kuluu. Ympäristöverojen asteittainen kiristäminen ympäristömuutoksen torjumiseksi on ollut perusteltua. Syytä on kuitenkin tulevaisuudessa miettiä, onko kotitalouden kulutuksessa jokin määrä, jota pienemmällä kulutuksella ei tule toimeen. Tällöin tähän määrään voisi kohdistua lievempi verotus. Kulutusverojen vastapainona työn tekemisen ja eläkkeiden verotusta on maltillisesti kevennettävä.

Sari Sarkomaa (Kok)
Kansanedustaja

Lehdistötiedote 09.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että puheenjohtaja Kataisen ehdottaman laajan työllisyyssopimuksen yhteydessä sovitaan työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisesta ja sen mahdollistavasta uudesta vanhempainvakuutuksesta. Samassa yhteydessä on sitouduttava hyvän ja perheystävällisen sekä tasa-arvoisen työelämän rakentamisen pelisääntöihin.

Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus ja vanhempainetuudet myös määräytyvät eri tavalla kuin sairauspäivärahat. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vanhempainvakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Useissa työehtosopimuksissa on säädetty työnantajan velvollisuus maksaa täyttä palkkaa äidille äitiysrahakauden ensimmäisen kolmen kuukauden ajan. Niin kauan kuin työnantaja ei saa tästä täyttä korvausta, naisen palkanneen työnantajan asema on heikompi suhteessa miehen palkanneeseen ja työantajien kustannukset sitä suuremmat, mitä parempi palkka naisella on. Naisvaltaisten alojen kustannuksia lisäävät paitsi äitien pidemmät vanhempainvapaat, myös epäsuorat kustannukset, kuten sijaisten rekrytointi sekä sairaan lapsen hoito

Vanhasen II ja Kiviniemen hallitusohjelmissa on selkeäsanaisesti luvattu edetä asiassa mutta lupaus jäi lunastamatta. On ikävää, että yksi naisten tasa-arvon, mutta myös yrittäjyyden edistämisen kannalta keskeisin asia jätettiin tälläkin vaalikaudella toteuttamatta.

Tulevan hallituksen on lopetettava vanhemmuuden kustannusasian pompottelu ja rohkeasti sanottava ääneen, että naisten syrjimistä työmarkkinoilla edistävät epäkohdat on korjattavaNiin kauan kuin naisesta aiheutuu työnantajalle enemmän kustannuksia kuin miehestä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Vanhemmuuden kustannukset syövät naisvaltaisten yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tähän ei Suomella olisi varaa. Tarvitsisimme kipeästi jokaisen työpaikan ja yrityksen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

08.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23220/metropolipolitiikalla-paikataan-arkadianmaen-politiikan-aukkoa

Alue, joka kattaa Suomen väestöstä neljänneksen ja bruttokansantuotteesta kolmanneksen eroaa monin tavoin muista Suomen alueista. Suomen menestymisen edellytys on se, että ymmärrämme pääkaupunkiseudun merkityksen maamme hyvinvoinnille.

Itsestään selvää tämä ei ole ollut. Vasta nykyisen hallituksen toimesta on ensimmäistä kertaa hallitusohjelmatasolla tunnustettu metropolialueen merkitys koko maan menestymiselle. Olin mukana sinivihreissä hallitusneuvotteluissa, joissa käynnistimme metropolipolitiikan ja ryhdyimme paikkaamaan Arkadianmäen politiikassa ollutta aukkoa.

Metropolipolitiikka tuli tarpeeseen, onhan maaseudulla, kaupunkiseuduilla ja meillä metropolialueella aivan erilaiset haasteet. Selvää on, että metropolipolitiikkaa on ehdottomasti jatkettava ja vahvistettava seuraavan eduskunnan ja hallituksen toimesta.

Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa eikä esimerkiksi Siilinjärven tai Keminmaan kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda nykyistä tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Tulevaisuudessa runsaasti energiaa kuluttavat ja pelkästään henkilöauton käyttöön perustuvat yhdyskuntarakenteet ovat kestämättömiä. Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja.

Metropolipolitiikka on olennaista alueella asuvien 1,3 miljoonan ihmisen arjen sujuvuuden ja elämänlaadun vuoksi. Se on välttämätöntä, jotta metropolialue olisi monien mahdollisuuksien asuinpaikka ja jotta tavallisella kaupunkilaisella on varaa asua ja elää kotikaupungissaan. Asumisen sietämätön kalleus saadaan kuriin vain rakentamalla lisää kohtuuhintaisia asuntoja.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla.

Tehokas täsmätoimi olisi koota maankäyttö, asuminen ja liikenne yhdelle ministerille ja samaan ministeriöön. Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan. Metropolipolitiikkaa on tietenkin tehtävä joka ministerin.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse sekä taloutemme vauhdittamisesta että siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, pääkaupunkiseudun kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Minna Ahola, Ari-Matti Näätänen ja Timo Kontio kommentoivat (HS 25.2) mielipidekirjoitustani (HS 24.2) Kokoomuksen verolinjoista. Keskusta, Kokoomus, Vihreät ja RKP esittävät arvonlisäveroon kiristyksiä myös ensi vaalikaudelle. Hyvä kysymys on, kannattavatko nämä puolueet tasaveroa? Eivät kannata. Kokoomus kannattaa nykymuotoista progressiivista ansiotuloveroa, nykymuotoista progressiivista kunnallisveroa ja esittää nyt vielä progressiota myös pääomatuloveroon. Tavaroista ja palveluista perittyjen "tasaverojen" osuus kaikista yhteiskunnan verotuloista on noin 32%. Osuus on suunnilleen sama kuin vuonna 1975. Suomessa ansiotuloveron progressio on yksi Euroopan kireimmistä. Verotuksen on tulevaisuudessakin perustuttava veronmaksajan maksukykyyn. Se on sosiaalisesti oikeudenmukainen tapa kerätä varoja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Haluamme jatkaa ekologista verouudistusta, jossa työn tekemiseen ja työllistämiseen liittyvää verotusta pyritään keventämään ja korotuspaineita siirretään ympäristö-, kulutus- ja haittaverotukseen, joita maksetaan kulutuksen mukaan. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan. Verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn tekemisestä ja teettämisestä tuo uusia työpaikkoja ja lisää palkansaajien ja eläkeläisten ostovoimaa. Se on parasta köyhyyden poistoa. Työn tekemiseen, teettämiseen ja yrittämiseen on oltava riittävät kannusteet. Kokoomuksen tavoite on, että joka ainoalla työkykyisellä ja työhaluisella suomalaisella on aina työtä.

Arvonlisäveron kiristäminen on nopea lääke talouden tasapainottamiseen siinä missä kasvun luominen tuo lisää verotuloja pidemmällä aikavälillä. Kulutusverojen tuoma hintojen nousu korvataan köyhimmille yhteiskunnan tukia saaville indeksikorotusten myötä.

Työtulojen kautta myös yhteiskunta saa lisää verotuloja. Lisääntyviä verotuloja voimme taas käyttää eniten tukeamme tarvitsevien hyväksi ja valtion velkaantumisen lopettamiseen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsinki

06.04.2011 http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/blog/23169/vuosi-vauvalle-isat-joustavasti-vanhempainvapaalle

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille.

Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työpaikoilla olisikin viisasta ottaa käyttöön tasa-arvoinen johtamiskulttuuri, johon kuuluu kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja isien ja äitien perhevapaisiin.

Päätökset tehdään perheissä, mutta yhteiskunnan keinoin on järkevä kannustaa isiä ottamaan vahva rooli lasten hoidossa ja kasvatuksessa. Isien vanhemmuutta on tuettava uudistamalla isyysvapaa ja isäkuukausi uudeksi pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Jakso pitäisi käyttää, ennen kuin lapsi täyttää 18 kuukautta.

Isyysrahajakso olisi pituudeltaan yhteensä yksitoista viikkoa, jos isä käyttää vähintään kaksi viikkoa vanhempainrahakautta. Ellei isä käytä vanhempainrahakautta, isyysrahajakson pituus olisi kolme viikkoa, kuten tälläkin hetkellä. Nykyinen ns. isäkuukausi on pituudeltaan kuusi viikkoa ja isyysrahakausi kolme viikkoa.

Malli tekisi isän vapaasta joustavamman ja pidentäisi sitä kahdella viikolla. Isä voisi edelleen käyttää kolme viikkoa isyysrahajaksosta samanaikaisesti äidin vapaiden kanssa. Tämän kolme viikkoa voisi uudessa mallissa käyttää joustavasti myös pidentämään isän omaa vapaata vanhempainrahakauden jälkeen. Jos isä käyttäisi isyysrahakaudet suoraan vanhempainrahakauden jälkeen, eikä vapaita äidin kanssa yhtä aikaa, vauva olisi jo lähes vuoden ikäinen kun vanhempainvapaat päättyvät.

Vuosi vauvalle -tavoite on hyvä etappi kehittää vanhempainvapaita. Vanhempainvapaan pidentäminen on erityisen perusteltua lapsen kehityksen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymisen kannalta.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan joustavia vaihtoehtoja tukemaan hyvää arkea. Perhevapaiden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää, jotta erilaisten perheiden tasa-arvo toteutuu. Mallimme on askel eteenpäin vanhempainvapaiden kehittämisessä. Isien aseman ja naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen, tasa-arvoisen vanhemmuuden edistäminen ja lapsen oikeus molempiin vanhempiin puoltavat isien roolin korostumista nykyistä enemmän. Malli tukee tärkeää tavoitetta lisätä vanhempien mahdollisuutta viettää aikaa lastensa kanssa.

Johdin kokoomuksen kannanoton "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi" valmistelua. Koko kannanotto on luettavissa täällä: http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=4009999

Lehdistötiedote 06.04.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ehdottaa maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyvien asioiden siirtämistä yhden ministeriön ja yhden ministerin alaisuuteen.

Nykyisessä liikenne- ja viestintäministeriössä (LVM) ja ympäristöministeriössä (YM) valmisteltavien MAL- asioiden eteenpäinvieminen olisi tehokkaampaa ja koordinoidumpaa, jos niistä vastaisi yksi taho. Tämä merkitsisi sitä, että liikenne- ja viestintäministeriötä sekä ympäristöministeriötä uudistettaisiin. Ministeriöuudistus on syytä ottaa tulevan hallituksen ohjelmaan.

Käsistä karkaavien asumiskustannusten ja yhdyskuntarakenteen hajautumisen kuriin saamiseksi ja metropolialueen suurten liikennehankkeiden toteuttamiseksi tarvitaan nykyistä tehokkaampia keinoja myös valtakunnan tasolla. Valtion suunnalla on erityisesti korostettu ja luotu painetta kunnalliselle puolelle, että näissä MAL-asioissa edetään. Kysymyksessä ei ole vain pääkaupunkiseudun talouden ja ihmisten arjen kannalta elämän ja kuoleman kysymys vaan koko Suomen etu.

Metropolialueen kilpailukyky ja elinvoima edellyttävät hyvin toimivaa ja ekotehokasta yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää sekä tavallisten ihmisten saavutettavissa olevia kohtuuhintaisia asuntoja. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa. Saadaksemme Suomeen uutta liiketoimintaa, osaamista ja uusia menestystarinoita, on tulevan hallituksen uskallettava luoda tehokkaampia keinoja metropolialueen ydinongelmien ratkaisemiseen.

Kaavoituksen nopeuttamisessa sekä kohtuuhintaisten asuntojen rakentamisessa toimivien joukkoliikenneyhteyksien varrelle on kyse myös alueen ihmisten mahdollisuudesta asua omassa kotikaupungissaan ja siitä, että ihmisten arjesta tulee sujuvampaa ja ympäristön kannalta fiksumpaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön luominen tällä hallituskaudella on osoitus siitä, että myös ministeriöt kaipaavat uudistamista.  Kolmesta korkeakoulusta muodostettu Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden, kuntien ja ministeriöiden rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa, joka on suurempi kuin osiensa summa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Arvoisa vastaanottaja, 

Eduskunta on jäänyt vaalitauolle ja politiikassa katseet kääntyvät vaalikampanjointiin.

Täysistuntoja ja valiokuntia ei enää ole, mutta suuri valiokunta kokoontuu. Tänään viimeksi me suuren valiokunnan jäsenet kuulimme ministereitä Euroopan talousasioista.

Työtä riittää myös seuraavan vaalikauden tavoitteiden valmistelussa. Tänään on loppukiri perjantaina julkaistavan kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan kannanoton valmistelussa. Suomen kannalta on aivan olennaista, että saamme talouden kestävällä tavalla kasvuun ja Suomeen uusia työpaikkoja. Hyvästä työelämästä, yritteliäisyydestä ja perheystävällisyydestä on tehtävä kilpailuvalttimme. Aiheen tiimoilta käymme keskustelua perjantaina 1.4. Eduskunnan Kansalaisinfossa pidettävässä tilaisuudessamme. Lämpimästi tervetuloa mukaan keskustelemaan! Tarkempi kutsu ohessa.

* * *

Vaalikampanjani on lähtenyt hyvin käyntiin. On ollut ilo osallistua lukuisiin tilaisuuksiin eri puolilla Helsinkiä. Ihmiset ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita politiikasta. Parasta vaalityötä on tietenkin hyvin tehty työ eduskuntakaudella, mutta vaalikampanjakin on tehtävä täysillä.

Monet kuukausikirjeeni lukijat ovat kyselleet, mistä vaaliesitteitäni saa. Se onnistuu helposti ottamalla yhteyttä vaalipäällikkööni Päivi Pulsaan (paivi.pulsa@helsinki.fi / 040 590 3787) tai minuun! Monet teistä ovatkin tukenani vaalityössä, lämmin kiitos siitä! Olemmekin vaalitiimissä puhuneet mainiosta liikuntavinkistä; Kohenevan kunnon lisäksi saa palkaksi hyvän mielen, kun jakaa esitteitä omaan rappukäytävään, lähitaloihin tai suuremmallekin alueelle!

Uudet kotisivut ovat auenneet!   www.sarisarkomaa.fi

Käykää kurkkaamassa tuoreita kirjoituksiani, tai vinkkejä tapahtumista joissa olen tavattavissa.   

* * *

KUTSU

Tervetuloa keskustelemaan hyvästä ja perheystävällisestä työelämästä

Perjantaina 1.4. klo 13 – 15, Eduskunnan Kansalaisinfoon, Arkadiankatu 3.

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta julkistaa Hyvä ja perheystävällinen työelämä on jokamiehenoikeus -kannanottonsa ja haastaa sekä työntekijät että työnantajat rakentamaan parempaa työelämää. Paremmasta työelämästä mukana on puhumassa Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen.

Esittelen ja luovutan kannanoton Jyrki Kataiselle. Puheenvuorot tilaisuudessa pitävät myös STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää sekä Perheyritysten liiton puheenjohtaja Anne Berner.  

* * *

KUTSU

Lämpimästi tervetuloa järjestämilleni ennakkoäänestyskahveille, sunnuntaina 10.4. klo 15 - 17 Cafe Delivoon, Munkkiniemen puistotie 17.

Tervetuloa tapaamaan, keskustelemaan ja nauttimaan sunnuntaipäivästä pullakahvien merkeissä!

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
https://www.sarisarkomaa.fi
http://kokoomus.blogit.kauppalehti.fi/
puh. 050 511 3033

22.03.2011 KaupunkiSanomat 

Lasten oppimisen ja opetuksen laadun kannalta on välttämätöntä, että opettajalla on aikaa jokaiselle oppilaalle. Aikaa auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tukea erilaisia lahjakkuuksia. Jokainen lapsi on erilainen mutta samanarvoinen. Riittävän pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjen iloissa ja suruissa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli- ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle. Tämä on meillä Helsingissä erityisen suuri haaste.

Aloittaessani työn opetusministerinä hämmästyin sitä, ettei aiemmilla opetusministereillä ollut tietoa valtakunnallisesti opetusryhmien ko´oista. Käynnistin välittömästi toimet asian korjaamiseksi. Ensimmäinen selvitys osoitti, että opetusryhmien ko'oissa on suuria eroja kuntien välillä, mutta myös kuntien sisällä. Helsinki pärjäsi suurten kaupunkien vertailussa. Helsinki on viisaasti panostanut opetukseen enemmän kuin useammat kaupungit. Silti, meilläkin on kipeä tarve ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseen.

Selvityksen lisäksi ylisuurten opetusryhmien kitkemiseen osoitettiin täsmärahaa osana käynnistämääni perusopetus paremmaksi eli POP-hanketta. Tällä vaalikaudella koulut ovat saaneet POP-rahoja yhteensä noin 200 me. Ohjelman rahoilla on ryhmäkokojen pienentämisen lisäksi mm. elvytetty koulujen kerhotoimintaa, lisätty kielivalintoja ja erityisopetusta sekä parannettu opettajien täydennyskoulutusta. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä myös nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen oppilaitokseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on tammikuun lopussa julkaissut järjestyksessä toisen ryhmäkokokartoituksen tulokset. Ilouutinen on se, että keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Ryhmäkokoselvitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen perusopetus paremmaksi POP-ohjelma on purrut ja ryhmäkokojen kasvu on saatu taitettua.

Olen helsinkiläisenä tietenkin ilahtunut, että oma kotikaupunkini on POP-talkoissa käärinyt hihat. Verrattuna vuoteen 2008 opetusryhmäkoot olivat pienentyneet eniten Helsingissä ja Porissa. Vuosiluokkien 7-9 pienimmät opetusryhmät olivat Helsingissä (16,79) ja Espoossa (16,94). Luvut ovat tietenkin keskiarvoja eivätkä kerro koko totuutta. Tuore tulos osoittaa kuitenkin sen, että perusopetuksen kehittämistä pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella tulevan hallituksen ja kuntapäättäjien yhteistyöllä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

21.03.2011 MunkinSeutu

Liikunta on tärkeää kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista vain yksi kolmasosa johtuu vanhenemista ja kaksi kolmasosaa liikunnan puutteesta.

Liikunta on siitä uskomaton asia, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa. Useat tutkimukset osoittavat, että iäkkäiden liikkumiskyky ja tasapaino paranevat harjoittelulla iästä ja kunnosta riippumatta. Hyviä tutkimustuloksia on jopa yli 90-vuotiailla. Tutkimukset osoittavan sen, että ne iäkkäät, jotka toiminta- ja liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta harrastavat liikuntaa, tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua.

Hyvä esimerkki löytyy Helsingissä sijaitsevasta Riistavuoren vanhustenkeskuksesta, jossa jopa 35 prosenttia talossa kuntoutettavista iäkkäistä on voitu kotiuttaa noin neljän kuukauden liikuntaharjoittelujakson jälkeen. Liikunnassa ei ole kyse vain vanhustenhuollon kustannuksista ja hoivapalveluiden riittävyydestä vaan ennen kaikkea elämänlaadusta. Meille kaikille on iästä riippumatta tärkeää pystyä hoitamaan omia asioitamme, ulkoilla ja tavata samalla muita ihmisiä.

Liikuntamahdollisuuksien lisääminen onkin keskeinen Helsingin terveydenedistämistoimi. Liikuntamahdollisuuksia pitää olla jokaisen lähettyvillä. Valaistujen lenkkipaikkojen ja helposti saavutettavien sisäliikuntamahdollisuuksien lisäämisessä on vielä paljon tehtävää.

Tarvitsemme myös lisäkannusteita ja mahdollisuuksia omasta jaksamisesta ja fyysisestä kunnosta huolehtimiseen niin, että voisimme säilyttää työkyvyn ja tehdä täyden työuran. Ja että kotona voisi asua ja toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään.

Yksi kustannustehokas kannustin olisi kuntoutuksen lisääminen kotitalousvähennyksen piiriin. Esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen on kotitalousvähennyksen piirissä, mutta omasta kunnosta huolehtiminen ei sen sijaan ole. Tämä on selkeä epäkohta, joka olisi helppo korjata laajentamalla kotitalousvähennys koskemaan ainakin lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat toimiluvalla toimivat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset, sekä ammatinharjoittajayrittäjät.

Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230.000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys saattaisi lisätä aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen. Tällöin työnantajat säästäisivät sairaslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.

Kotitalousvähennyksen uudistaminen kannustamaan ennaltaehkäisevään kuntoutukseen on kaikin tavoin järkevää. Liikunta ja kuntoutus ovat meille kaikenikäisille paras ennaltaehkäisevä lääke.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram