fbpx Siirry sisältöön

Lehdistötiedote
20.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa kummastelee ministeri Anttilan outoja väitteitä siitä, että saimaannorpan suojelun nykytilaan oltaisiin tyytyväisiä. Sen sijaan, että Anttila heittelisi julkisuuteen arvioita muiden kannoista, hänen olisi korkea aika kertoa, miten monia suomalaisia huolestuttavassa saimaannorpan suojelutilanteessa aiotaan edetä. Enää ei voi piiloutua puhumaan vain vapaaehtoisista suojelusopimuksista. Anttilan on kiertelyn sijaan tärkeä kertoa, mikä on takaraja, jolloin verkkokalastuskielto aiotaan antaa, jos ja kun vapaehtoisin sopimuksin ei päästä tavoiteltuihin yhtenäisiin suojelualueisiin. Asialla on kiire. Verkkokalastuskielto on tarkoitus alkaa huhtikuun puolesta välistä.

Huoli tilanteesta ei voi olla ministeri Anttilalle yllätys tai uusi asia. Talvi alkaa pian kääntyä kevääksi ja suojelualueessa on karkeasti arvioiden noin sadan neliökilometrin aukot. Aukot ovat monilta osin hyviä kalavesiä. Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin.

Anttilan puheenvuoroon on pakko vielä todeta, että en ole ollut läsnä tilaisuudessa, jossa nykytilanteeseen oltaisiin oltu tyytyväisiä. Eduskunnassa on nimenomaan haluttu saada varmuus siihen, että verkkokalastuskieltoa tarvittaessa käytetään. Hyvänä on pidetty sitä, että verkkokalastuskiellon mahdollistava asetus on valmistelussa. Vakavana huolena on ollut se, että aiotaanko ja ehditäänkö asetusta ajoissa käyttää. Asiasta on ministeri Antilalle jätetty viime viikolla toimestani myös kirjallinen kysymys. On täysin mahdoton ymmärtää, että kannat olisivat Anttilalle jääneet epäselväksi.

Huoli saimaannorpasta ei ole vain eduskunnassa ja Suomessa. Ministeri Anttilan on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
19.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii ja kirittää maa- ja metsätalousministeri Anttilaa pitämään tiukasti kiinni lupauksestaan verkkojen poisvetämisestä saimaannorpan pesimisalueelta. Odotusaika on nyt ehdottomasti lopussa ja asetus on viivytyksettä annettava.

Ministeri Anttilan asettama saimaannorppa ja kalastus - työryhmä on esittänyt, että saimaannorpan keskeisillä lisääntymisalueilla kielletään verkkokalastus 15.4.–30.6. kuuttien suojelemiseksi joko vapaaehtoisin sopimuksin tai asetuksella. Ministeri Anttila on luvannut olla työryhmänsä esityksen takana myös silloin, jos vapaaehtoisin sopimuksen ei päästä määräajassa asetettuun tavoitteeseen.

Osakaskunnille vapaaehtoisten sopimusten allekirjoittamisen takaraja oli 15.2. Tavoitteeksi asetettua noin aukotonta 1500 neliökilometrin ydinaluetta ei ole saavutettu. Sopimusten ulkopuolelle on jäänyt karkean arvion mukaan jopa noin sata neliökilometriä. Ulkopuolella on arvioitu olevan erityisesti hyviä kalavesiä, jotka houkuttelevat tietenkin myös norppia.

Kun vapaaehtoisilla sopimuksilla ei riittävän laajaa ja aukotonta suojelualuetta ole saatu aikaiseksi, on Anttilan viivytyksettä käytettävä asetusta keväisen verkkokalastuksen kieltämiseksi suojelualueilta. Saimaannorppa on varassa kuolla sukupuuttoon, ellei verkkokalastusta lopeteta tärkeimmillä poikimisalueilla ainakin huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun. Kevätrajoitusalueen yhtenäisyys ja aukottomuus on tärkeää myös valvonnan ja tiedottamisen kannalta.

Aukkojen hyväksyminen suojelualueella heikentäisi merkittävästi norpan suojelua ja merkitsisi myös norppien verkkokuolemien hyväksymistä. Jäiden sulaessa ja kevään edetessä uteliaat pienet kuutit lähtevät liikkeelle tutustumaan elinympäristöönsä. Uintiretket ovat kuitenkin kohtalokkaita, sillä puolet syntyneistä kuuteista hukkuu verkkoihin. Tilanne on julma ja kohtuuton.

Kuuttien elinmahdollisuuksien parantaminen on ainoa mahdollisuus pelastaa saimaannorppa. Saimaannorpat ovat uhanalaisia ja vaarassa kuolla sukupuuttoon ilman kalastustakin, koska ilmaston lämpeneminen, vähälumiset talvet ja veden pinnan vaihtelut surmaavat kuutteja.

"Ministeri Anttilan ja hallituksen on hyvä myös muistaa, että EU:n komissio on vakavasti nuhdellut Suomea saimaannorpan riittämättömästä suojelusta ja luontodirektiivin rikkomisesta", Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja Sarkomaa on jättänyt viime viikolla asiaa koskevan kirjallisen kysymyksen ministeri Anttilan vastattavaksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
17.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa paheksuu keskustan tänään julkaisemaa verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Keskustan verolinjaus osoittaa, että heillä ei ole ymmärrystä tavalliselle kaupunkilaiselle perheelle.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja eläkeläiset kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta. Vihreät ja nyt Keskusta viimeisimpänä on liittynyt tähän keskituloisten palkansaajien kurittajajoukkoon.

Keskusta tarjoaa tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille veronkiristyksiä. Keskustan esitys on epäreilu ja kohtuuton. Keskustan tänään esittämät verolinjaukset ovat selvä irtiotto sinivihreän hallituksen käynnistämästä ekologisesta verouudistuksesta. Keskusta luopuu linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on työn verotuksen keventyminen.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa. Samalla verotus ohjaa kulutusta ympäristöystävälliseen suuntaan.

Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä keskustan ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen

Lehdistötiedote
07.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa paheksuu vihreiden verolinjaa, joka kiristäisi tavallisten keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotusta. Vihreiden viime viikonloppuna esittämät verolinjaukset ovat iso periaatteellinen muutos sinivihreän hallituksen yksimielisesti käynnistämään ekologiseen verouudistukseen. Vihreät luopuivat tuoreissa linjauksissaan periaatteesta, että työssäkäyvälle välillisen verotuksen kiristymisen vastapainona on ollut työn verotuksen keventyminen.

Tuoreissa verolinjauksissaan vihreät ovat jatkossa valmiita alentamaan vain kaikkein pienituloisimpien verotusta. Tavallisille palkansaajille ja eläkeläisille vihreät tarjoavat veronkiristyksiä. Vihreiden esitys on epäreilu ja täysin kohtuuton. Varsinkin pääkaupunkiseudulla keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa. Vihreät siirtyivät linjauksillaan vasemmistoliiton linjoille. Vasemmistoliitto on jo aiemmin suoraan sanonut, että heidän tärkeä tavoitteensa on kiristää yli 3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien verotusta.

Kokoomus on sen sijaan kertonut haluavansa jatkaa nykyisen hallituksen veropolitiikan linjaa, jossa painopistettä työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta on siirretty ympäristön saastuttamisen ja kulutuksen verottamiseen. Sinivihreä hallitus on korottanut ympäristöveroja ja keventänyt vastapainona työn verotusta. Tällä linjalla on hyvä jatkaa. Näin työnteosta käteen jäävä tulo kasvaa, eli ahkeruudesta palkitaan myös kasvavana valinnanvapautena arjessa.

Tuloveron kevennykset ovat painottuneet pienituloisiin, joiden verotus on Suomessa Euroopan alhaisimpia. Myös progressio työn verotuksessa on käytännössä lisääntynyt. Suomen verotuksen progressio kuuluu maailman kireimpiin ja sitä se on myös Kokoomuksen esityksen jälkeen.

Myös etuuksien korotuksilla, kuten minipäivärahojen korottamisella työttömyysturvan tasolle, sekä useiden etuuksien sitomisella indeksiin, on haluttu huolehtia sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Tuloerot eivät ole viime vuosina enää edellisten vuosikymmenien yleisen trendin tavoin kasvaneet. Kokoomus on selkeäsanaisesti sanonut, että me emme leikkaa heikompiosaisilta ja että haluamme jatkossakin huolehtia, ettei verouudistuksella lisätä pienituloisten taakkaa.

Vihreiden veroesitys vaikuttaa omituiselta yritykseltä erottautua kokoomuksesta. Vihreille näyttää olevan vaikea niellä sitä, että tämän hallituksen merkittävimmät vihreät teot on tehty kokoomuksen toimesta. Tosiasia on, että vihreät ovat julkisuudessa kehuneet Kokoomuksen Kataisen johdolla tehtyä ekologista verouudistusta sinivihreän hallituksen parhaaksi teoksi ja ovat uudistusta vahvasti tukeneet. Nyt ennen vaaleja halutaan ilmeisen selvästi ottaa eroa hallituskumppaniin kohdistamalla kovat otteet keskituloisiin. Tämä olisi täysin kestämätöntä. Keskituloiset ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamisen selkäranka. Tavallisen palkansaajan työn tekemisen kannattaminen on elintärkeä kysymys, eikä vihreiden ehdottamia keskituloisten palkansaajien kovia veronkiristyksiä pidä missään nimessä hyväksyä.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen

Lehdistötiedote
04.02.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa kannustaa työmarkkinaosapuolia ja jokaista työnantajaa ja työntekijää pohtimaan keinoja, joilla työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen saadaan nykyistä paremmin käytäntöön työpaikoilla. Liian usein ajatellaan, että perheasioista ei ole sopivaa puhua työpaikalla, eikä varsinkaan työnantajan kanssa. Perheasioista puhuminen työpaikoilla on kaikkien etu, koska monet merkittävät päätökset työaikajoustoista on mahdollista tehdä ja sopia vain työpaikkakohtaisesti.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen pitää olla osa henkilöstöjohtamista ja organisaatiokulttuuria. Työelämän joustoja tukevia käytäntöjä ei kuitenkaan ole vielä riittävästi työpaikoilla, eikä johtamisessa vielä ole riittävästi ymmärretty hyvän työelämän hyötyä ja potentiaalia. "Fiksu työnantaja tekee hyvästä työelämästä ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin", kirjoittaa Sarkomaa Kauppalehden blogissaan. 

Sarkomaa ehdottaa harkittavaksi yhteistoimintalain tarkennusta niin, että lakiin kirjattaisiin täsmällisempi kirjaus työaikajoustojen selvittämisestä yhteistyössä paikallisesti vuosittain. Nykyinen lainsäädäntö ei riittävästi kannusta olemassa olevien työaikajoustojen käyttöön ja kehittämiseen.

Kodeissa kaivataan kipeästi ratkaisuja työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi. Läheisten aikuisten ainainen kiire ja poissaolo ovat tämän päivän lasten, mutta myös aikuisten suurimpia huolenaiheita. Sarkomaan mukaan YT-lain muutos edistäisi tavoitetta, että työn ja perheen yhdistäminen on ”jokavanhemmanmahdollisuus”, ja hyvä työelämä ”jokatyöntekijänoikeus".

Työntekijän tarpeesta lähtevät joustot edistävät työuralla jaksamista. Pidemmät työurat saadaan vain, jos onnistumme lisäämään työntekijöiden vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä. 

Työpaikoilla on tehtävissä paljon hyvää ilman lainsäädännön muutoksia ja ylimääräistä byrokratiaa. Työaikapankki ja vaihteleva työaika ovat esimerkkejä vielä käyttämättömistä mahdollisuuksista. Työpaikat ja -tehtävät mutta myös perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia. Tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Työaikakulttuurin on oltava sellainen, että joustot toimivat molemmin puolin. Kyse on yhtä lailla niin työntekijän kuin työnantajankin edusta. Joustot eivät tietenkään ole tarpeen vain pienten lasten vanhemmille, vaan niiden pitää olla jokaisen työntekijän mahdollisuus.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
28.01.2011

Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tulokset valtakunnallisesta peruskoulujemme ryhmäkokoja kartoittavasta selvityksestä. Selvityksen selkeä ilouutinen on se, että keskimääräinen opetusryhmäkoko Suomessa on pienentynyt hieman kaikilla luokka-asteilla. Suunta on oikea ja työtä ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi on jatkettava. Opettajalla on oltava riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle.

Ryhmäkokoselvitys osoittaa, että sinivihreän hallituksen perusopetus paremmaksi POP-ohjelma on purrut. Tulos osoittaa myös, että POP-ohjelmaa pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella tulevan hallituksen ja kuntapäättäjien yhteistyöllä. Perusopetuksen parantamisen tavoite tulee kirjata seuraavankin hallituksen ohjelmaan ja sen toteuttamiseen on suunnattava täsmärahoitusta. Ryhmäkokojen pienentäminen pitää olla perusopetuksen laatutalkoissa yksi keskeinen painopiste.

Perusopetuksen merkitys on aivan erityinen. Perusopetuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille riittävät tiedot ja taidot sekä innostus oppia uutta niin, että ne kantavat jatko-opintoihin ja läpi elämän. Perusopetuksen parantaminen on parasta työtä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja sen varmistamiseksi, että jokainen nuori jatkaa vähintään toisen asteen oppilaitokseen.

POP-ohjelman onnistumista korostaa se, että selvityksessä näkyy vasta ensimmäisen 16 miljoonan euron vaikutus, joka kunnille suunnattiin valtionosuuksina opetusryhmien pienentämiseen vuonna 2009. Nyt tuo vuosittainen summa on jo lähes 30 miljoonaa euroa. Perusopetuksen ryhmäkoot selvitettiin nyt toista kertaa. Ensimmäisen kerran vastaava selvitys tehtiin vuonna 2008. Aloittaessani opetusministerinä olin hämmästynyt, että ryhmäkokoja ei valtakunnallisesti oltu selvitetty. Ryhmäkokojen selvittämistä säännöllisin väliajoin on jatkettava. Useasti pelkästään luotettava ja julkinen tieto opetusryhmien ko´oista vauhdittaa kuntapäättäjien toimia perusopetukseen panostamiseksi.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
22.01.2011

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että seuraavan hallituksen ohjelman keskeinen painopiste ovat perheet ja lasten hyvinvoinnin edistäminen. Pääministerin tulee ottaa lapsiperheiden asioiden edistäminen erityissuojelukseensa. Koko hallituksen ja jokaisen ministerin on vietävä hallinnonalansa asioita lasten sekä nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta eteenpäin. Suomalaisten tulevaisuuden kannalta on aivan olennaista katkaista lasten pahoinvoinnin kierre ja nuorten syrjäytyminen sekä turvata jokaiselle perheille mahdollisuus hyvää arkeen, jossa aikuisilla on aikaa lapsille.

Keskeinen lähtökohta seuraavan hallituksen ohjelmalle on oltava se, ettei taantuman laskua maksateta lapsiperheillä. Meidän päätöksentekijöiden on osattava ottaa oppia 90-luvun laman virheistä. Huolestuttavia oireita on jo tullut SDP:n suunnalta, jossa on vilkuteltu vihreää valoa lapsilisäjärjestelmän perusperiaatteen romuttamiseksi.

Usean tahon esille nostama ja viimeksi tänään Keskustan puheenjohtaja Kiviniemen kannattama perheministeri kuulostaa hyvältä. Todellisuudessa perheministerin posti voi jäädä helposti vain nimelliseksi, jos hänellä ei ole omaa budjettia ja valmistelukoneistoa. Perheasioiden kokoaminen yhteen ministeriöön on lähes mahdotonta, koska perheasioita käsitellään jotakuinkin kaikissa ministeriöissä enemmän tai vähemmän. Lisäministeriä enemmän tarvitaan lapsiperheille lisää tekoja. Jos perheministeri päätetään asettaa, on huolehdittava, ettei hän jää vain unilukkariksi vaan omaa todelliset mahdollisuudet viedä asioita eteenpäin. Tämän asian varmistaminen on vähintäänkin haasteellista. Nykyisen ja edellisen hallituksen aikana on selkeäsi havaittu, että politiikkaohjelmat eivät ole tuoneet sitä vaikuttavuutta mitä odotettiin. On myös ilmeistä, että ministerit, joilla on nimettynä vastuualue, jonka keskeiset toimet tehdään muiden ministeriöiden hallinnonaloilla, eivät ole voineet toimia tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Seuraavan hallituksen painopisteet lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäksi on oltava työn, yrittäjyyden sekä hyvä työelämän edistäminen. Hyvä työelämä pitää olla ”jokatyöntekijänoikeus” ja työ ja perhe ”jokavanhemmanmahdollisuus”. Kolmas painopiste on oltava tietenkin kestävä talous. Vastuullinen kansa ei maksata velkojaan lapsenlapsillaan eikä ahnehdi tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Seuraavalla vaalikaudella on edessä vaikeita päätöksiä ja niiden eteenpäinvieminen edellyttää koko hallitukselta ja eduskunnalta poikkeuksellisen hyvää yhteistyötä, arvovalintoja ja sitoutumista valittuihin painopisteisiin.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Lehdistötiedote
17.01.2011

Kokoomuksen kansanedustaja ja palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää tervetulleena Veronmaksajien irtaantumista Hetemäen työryhmän kannasta, joka merkitsisi eläkeläisten ja palkansaajien epäreilun veroeron palauttamista. Sarkomaan mielestä Kokoomuksen ei pidä missään nimessä olla mukana tuhoamassa tämän hallituksen hyviä tekoja, joiden takuumiehenä Kokoomus on erinomaisesti toiminut.

Alivaltiosihteerin Hetemäen johtama verotuksen kehittämistyöryhmä on hiljattain jättänyt väliraporttinsa. Raportissa on paljon ehdotuksia, joita on tarkkaan pohdittava. Työryhmä on tehnyt työtä urakalla mutta kaikesta ei työryhmän kanssa voi olla samaa mieltä. Yksi näistä suurista erimielisyyksistä on eläkeläisten verokohtelu. Raportissa ehdotetaan vain palkansaajien veron alentamista, mikä merkitsisi eläkeläisten verotuksen kiristymistä suhteessa palkansaajiin. Näin epäreilua ehdotusta ei tule hyväksyä. Toteutuessaan Hetemäen työryhmän esitys olisi täysi suunnanmuutos sinivihreän hallituksen politiikalle, joka on nimenomaan urakoinut epäreilun veroeron poistamiseksi. 90-luvun lamassahan veroeron annettiin kasvaa ja sitä virhettä on tällä vaalikaudella korjattu.

Kokoomus nosti ensimmäisenä keskusteluun eläkkeiden verotuksen oikeudenmukaisuuskysymyksen ja lupasi poistaa perusteettoman eläkeläisten ja palkansaajien veroeron. Viime vaalien alla peräänkuuluttamamme uudistus toteutettiin heti sinivihreän hallituksen ensimmäisen budjetin yhteydessä vuoden 2008 alusta lähtien. Vuonna 2008 pieni- ja keskituloisten eläkeläisten verotus laskettiin palkansaajien verotuksen tasolle tai sen alle uudistamalla eläketulovähennystä. Vastaavat eläketulovähennyksen tarkistukset on tehty niin 2009, 2010 kuin 2011 verotuksessa. Vuonna 2009 korjattiin myös eläkeläispuolisoita koskenut epäkohta veroasteessa. Jatkossakin on huolehdittava siitä, etteivät eläkeläiset maksa missään tuloluokissa enemmän veroa kuin palkansaajat. Se, millaisia veromuutoksia Suomessa tulevaisuudessa tehdään, ratkaistaan ainakin päälinjoiltaan hallitusneuvotteluissa. Kokoomus julkaisee verokantansa tammi-helmikuussa.

Tarvitsemme ennen kaikkea toimia, jotka edistävät kestävää kasvua ja uusien työpaikkojen sekä yritysten syntymistä, sekä uudistuksia, jotka tekevät kaikesta työstä ja yrittämisestä kannattavaa. Tässä työssä verotuksella on tärkeä rooli. Verojärjestelmän uudistamisen sininen lanka on oltava kestävän kasvun, työllisyyden ja yrittäjyyden edistäminen. Tehdyn työn arvon on säilyttävä kohtuudella myös eläkkeelle siirtymisen jälkeen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäsen
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja
050 511 3033

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram