Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Istuvassa Suomessa tikittää kansanterveydellinen aikapommi. Kaikenikäisten suomalaisten liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme sekä on yhteydessä terveys- ja hyvinvointieroihin.

Erityisen huolestuttavaa on nuorten ja jopa päiväkoti-ikäisten liikkumattomuus. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa. Liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvää. Valitettavasti myös iso osa ikäihmisistä liikkuu aivan liian vähän, vaikka liikunnalla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia heidän toimintakykyynsä ja sosiaalisiin suhteisiin.

Olin mukana hallitusneuvotteluissa kokoomuksen joukkueessa ja jäsenenä hyvinvointipolitiikasta vastuussa olevassa neuvotteluryhmässä. Nostimme hallitusohjelman yhdeksi kärkihankkeeksi kansanterveyden parantamisen erityisesti liikuntaa edistämällä. Tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa. Tarkoitus on tehdä terveelliset elämäntavat ja terveyttä edistävät toimet helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

Kansanterveys 2.0 – yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista. Useimpiin kansansairauksiin sairastumisen riskiä voidaan pienentää liikuntaa lisäämällä ja terveellisiin elämäntapoihin panostamalla. Samat keinot tepsivät tehokkaasti sairauksien hoitotasapainon ylläpitämisessä ja sairastumisesta huolimatta hyvinvoinnin edistämisessä.

Hallitusohjelmaneuvotteluissa sopimamme kärkihanke pohjautuu eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa me valtiovarainvaliokunnan jäsenet painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja. Väestön toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.

Työtä liikkuvamman Suomen eteen on tehtävä joka saralla. Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategiaan ytimeen liikunnan edistämisen. Paljon on tehtävissä myös ilman lisärahaa. Joka kuntaan voidaan luoda ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa vapaaehtoinen ja yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi. Myös työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä.

Liikunta tuo iloa ja hyvinvointia kouluarkeen. Hallitusneuvotteluissa sovimme, että Liikkuva koulu-hanke laajennetaan valtakunnalliseksi kaikkiin peruskouluihin. Liikunnan lisääminen tukee oppimista.

Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy runsaasti. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja -reseptit ovat edelleen aivan liian vähässä käytössä.

Tuttuja tapoja ja rutiineja on vaikea muuttaa, mutta mahdotonta se ei kuitenkaan ole. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtimalla oman perheen sekä lähipiirin liikunnasta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

tiedote 17.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kannustaa hallitusta uudistamaan päätöstensä vaikutusarviointia. Sarkomaa kirittää hallitusta lisäämään jo ensi vuoden valtion talousarvioon nykyistä paremmin dokumentoitua vaikutusarviointia esitetyistä talouden sopeutustoimista ja uudistuksista. "Kun rajujakin leikkauksia ja päätöksiä joudutaan tekemään, on viisasta, että myös niiden yhteisvaikutukset arvioidaan ja kirjataan kootusti. Valtion talousarvion nykyisen pääluokkiin, lukuihin ja momentteihin perustustuvan tarkastelun rinnalle on rakennettava uusi väestöryhmittäinen tarkastelu ja arviointi muutosten yhteisvaikutuksista."

”Odota, katsele ja ota velkaa - asenne ei enää toimi. Tekemättä ei voi jättää mutta talouden tasapainottamiseen tähtäävien ratkaisujen vaikutukset on päättäjien tiedettävä ja ymmärrettävä”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustaja ehdottaa, että ministeriöt tekisivät vaikutusarviot talousarvioon sisältyvistä muutoksista, joilla arvioidaan olevan vaikutusta ainakin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin ja lapsiperheisiin. Tämän pohjalta valtiovarainministeriö voisi tehdä yhteenvedon vaikutuksista. Sarkomaan mukaan luonteva paikka vaikutusarvioille on talousarvion yleisperustelut.

Puhtaalta pöydältä ei hallituksen tarvitse uudistukseen lähteä. Kokoomusedustajan esille nostamaa ehdotusta on selvitelty valtiovarainministeriössä ja asian tiimoilta on myös julkaistu raportti (Valtiovarainministeriön julkaisuja 18/2015).

Sarkomaa pitää tärkeänä, että väestöryhmittäinen analyysi olisi jatkossa myös julkisen talouden suunnitelmassa. Julkisen talouden suunnitelmaan koottaisiin vuosille 2016-2019 yhteenveto lapsiperheisiin, ikäihmisiin ja vaikeasti vammaisiin merkittävästi vaikuttavista muutoksista ja näiden muutosten yhteisvaikutuksista väestönryhmien toimeentuloon ja hyvinvointiin suunnitelmakauden lopulla.

”Talouden tasapainottamistalkoissa tehdään kertarysäyksellä useita muutoksia mm. verotukseen, asiakasmaksuihin ja etuuksiin. On välttämätöntä, että kokonaisvaikutukset on arvioitu ja laskettu”, Sarkomaa päättää.
Sarkomaa jättää asiasta kirjallisen kysymyksen ministerin vastattavaksi.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

tiedote 10.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomusedustajat Sari Sarkomaa ja Sanna Lauslahti pitävät viisaana, että hallitus lieventää eläkeläisten asumistukeen kohdistuvaa leikkausta. Hallitus on budjettiriihessä tänään päättänyt, että asumistukeen kohdistuvaa leikkausta lievennetään 30 miljoonalla eurolla. Huojennuksen mallia suunnitellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.

"Oli viisasta lieventää pienituloisiin eläkeläisiin kohdistuvia leikkauksia. Teemme edelleen vaikeita päätöksiä, koska haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudessakin. Tärkeää kuitenkin on, että voimme keskustella ja löytää ratkaisuja kohtuullistamiseen tässä hetkessä", edustajat kommentoivat.

Hallitusohjelmassa linjattiin, että eläkeläisten asumistuki yhdistetään yleiseen asumistukeen. Yleisen asumistuen määräytymisperusteiden erilaisuudesta johtuen olisi leikkaus vaikuttanut monen eläkeläisen saamaan tukeen jopa yli sadan euron verran. Kokoomukselle on ollut tärkeää löytää asumistukiuudistukseen malli, jolla vältetään kohtuuttomuudet.

"Uskomme, että kohtuullistaminen on helpotus myös tukea saaville vammaisille. Asumistukiuudistuksella ei saa kampata vammaispolitiikan keskeisiä tavoitteita itsenäisestä elämisestä ja osallisuudesta, tätä on vielä seurattava eduskuntakäsittelyssä. Vammaiset voivat saada tukea koko elämänsä eikä heidän tilanteensa ole mahdollistanut varautumista työuran aikana."

Kokoomusedustajat ehdottavat muutosta valtion talousarvion esittämistapaan ja lähettävät terveiset ministereille, että he yhteistyössä valmistelisivat ensi vuoden valtion talousarvioon yleisperusteluihin väestöryhmittäisen arvioinnin budjettimuutosten yhteisvaikutuksista. Sarkomaan ja Lauslahden mielestä on viisasta, että budjettiin tulevien muutosten vaikutukset arvioidaan esimerkiksi yksin asuviin vanhuksiin, vaikeasti vammaisiin sekä lapsiperheisiin. ”Suurten muutosten ja leikkausten aikana on viisasta, että budjetin perusteluissa on momenttikohtaisen tarkastelun lisäksi väestöryhmittäinen tarkastelu ja vaikutusten arviointi. Näin läpivalaistaan päätösten vaikutukset nykyistä paremmin”, edustajat päättävät.

lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sanna Lauslahti
050 512 2380

 

 

Julkaistu

tiedote 9.9.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa muistuttaa budjettiriihen tänään aloittanutta hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. ”Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti vuosittain pelastaneet päihdeäitien palvelut, koska hallitus ei ole asiaa ottanut hoitaakseen eduskunnan jokavuotisista vaatimuksista huolimatta.”

”Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Kansanedustaja toteaa, että äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitien kuntoutukseen luoman Pidä kiinni –hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita”, Sarkomaa muistuttaa.

”Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta kehottanut. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva. Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

 

Julkaistu

Tänään on tärkeä muistuttaa budjettiriiheen kokoontuvaa maan hallitusta eduskunnan toistuvasti esittämästä tiukasta vaateesta laittaa päihdeäitien hoitorahojen pallottelulle viimein piste. Budjettiriihessä on poikkeuksellisen mittavia ja vaikeita asioita mutta se ei saa olla este etsiä ratkaisuja kysymyksiin, joihin eduskunta on erityisesti ja toistuvasti hallitusta velvoittanut.

Tänään 9. syyskuuta vietetään kansainvälistä FASD-päivää, joka muistuttaa raskaudenaikaisen päihteiden käytön vaaroista sikiön terveydelle. FASD-oireyhtymän (Fetal Alcohol Spectrum Disorder) syntyminen johtuu äidin raskauden aikaisesta alkoholin käytöstä. Se on monimuotoinen ja vaikeusasteeltaan vaihteleva oirekuva.

Olemme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut ja lisänneet useana vuonna peräkkäin valtion budjettiin määrärahoja päihdeäitien pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Kyseessä on ollut vuosittain noin kahden miljoonan euron määräraha. Jotta toiminta saataisiin pitävälle pohjalle, annoimme asiasta tämän vuoden valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä lausuman. Lausumassa eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Lausuman myötä asiasta lähti vahva viesti hallitukselle.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan vakava korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa.

Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea.
 

 

 

Julkaistu

tiedote 8.9.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee perhevapaista työnantajille aiheutuvien kustannusten korvaamiseen tarkoitetusta 2500 euron kertakorvauksesta. Kertakorvauksella voidaan korvata sijaisten rekrytoinnista ja perehdyttämisestä aiheutuvia kustannuksia äidin työnantajalle.

”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle on hyvä askel eteenpäin ns. ”äitiriskin” kitkemisessä”, Sarkomaa toteaa.

”On tervetullutta, että hallitus edistää tällä tavoin suomalaisten työllistymistä ja yrittäjyyttä. Kyseessä on täsmätoimi, jolla poistetaan merkittävästi yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla erityisesti naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa huomauttaa, että esimerkiksi perhevapaista aiheutuvia kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kertakorvaus on siksi hänen mielestään hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Kansanedustaja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannusten tasaamisesta, joiden maksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Yhteiskuntasopimuksen kaaduttua hallitus joutuu tekemään välttämättömiä ja kipeitäkin toimenpiteitä, jotka koskettavat jollain tapaa jokaista suomalaista. On hienoa, että osana kilpailukykytalkoita kertakorvaus on mukana hallituksen työkalupakissa”, Sarkomaa sanoo.

”Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Naisten syrjintä työmarkkinoilla jatkuu niin kauan kun naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 5.9.
julkaisuvapaa heti

”Eduskuntakauden tärkein rakenneratkaisu, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen, vaatii kivijalaksi kestävän tietoperustan toiminnallisista ja taloudellisista vaikutusarvioinneista”, sanoo Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa.

”Aiemmista epäonnistumisista on nyt otettu oppia. Vakava muistutus on tuore Valtion talouden tarkastusviraston (VTV) kova moite edelliselle hallitukselle, jonka rakennepoliittisen ohjelma ei VTV:n mukaan perustunut kunnolliseen tietopohjaan”, kansanedustaja toteaa. VTV huomautti, että rakennepoliittisten päätösten tulee perustua mahdollisimman hyvään arviointitietoon toimenpiteiden kestävyysvaje- ja muista vaikutuksista sekä niiden toteutukseen liittyvistä riskeistä. " Sote- uudistuksessa tämä on välttämättömyys", painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan on selvää, että alueiden määrää koskevassa vaikutusten arvioinnissa mukana on oltava myös viiden alueen vaihtoehto, joka sopii hallitusohjelman kirjaukseen enintään 19 alueesta. Kansanedustaja muistuttaa, että useat asiantuntijatahot, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ovat katsoneet viiden alueen mallin palvelevan parhaiten sote-uudistukselle asetettuja tavoitteita. Maan eri alueiden erilaisuus, kuten Metropolialueen erityispiirteet, on syytä pitää mielessä kun ratkaisuja uudistuksessa tehdään.

”Vaikutusarviot ratkaisuvaihtoehdoista niin hallinnon kuin rahoituksen uudistamiseen on oltava, kun päätöksiä tehdään, jotta ennen etenemistä voidaan varmistaa, että valituilla malleilla on mahdollista saavuttaa hallitusohjelman sote-tavoitteet”, alleviivaa Sarkomaa. Hän myös korostaa yhdessä sovitussa aikataulussa pysymisen tärkeyttä.

”Tärkeää on tehdä uudistusta soten lähtökohdista niin, ettei valtion aluehallintouudistus vesitä työtä ja ettei siitä tule kuntauudistuksen kaltaista karikkoa, kuten viime hallituskaudella tapahtui”, kansanedustaja varoittaa.

”Hallitukselta oli mainio päätös nimetä Tuomas Pöysti sote- uudistuksen projektijohtajaksi. Valtioneuvoston controllerina ja tarkastusviraston pääjohtajan tehtävässä hän on hankkinut laajan asiantuntijuuden julkistalouteen liittyvissä kysymyksissä”, Sarkomaa kiittää.

Kansanedustaja korostaa hallitusohjelman sote- uudistukselle asetettua 3 miljardin euron tiukkaa vaadetta kuroa kestävyysvajetta umpeen. ”Valtiovarainministeriö on laskenut kasvuennusteet pakkasen puolelle. Tämä on myös vakava varoitus. Vähemmällä on saatava enemmän ja parempaa aikaan, jotta ydintavoite tasa-arvoisista palveluista toteutuu”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

julkaistu Munkin seudussa elokuussa 2015

Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat jälleen liikenteessä.

Asennekasvatusta ja - muutosta suojatiesääntöjen kunnioittamiseksi tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia. Myös valvonnan tulee olla tiukempaa, sillä tutkimusten mukaan suojatierallin kiinnijäämisen riski koetaan pieneksi. Olen useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista suojatiekaahareille. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nyt käytössä on usein asteikon alapää.

Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin liikenne- ja viestintäministeriössä ja uudistuksen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä.

Syyskuussa yhdettätoista kertaa järjestettävä liikenneturvallisuusviikon teema on tänä vuonna tarkkaavaisuus liikenteessä. Viikon tavoitteena on innostaa liikenneasioiden käsittelyn pariin kouluissa ja korostaa yhteistyötä huoltajien ja muiden lasten arjessa toimivien aikuisten välillä. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö nykypäivänä, sillä yhä useamman lapsen huomio saattaa liikkuessa olla enemmän puhelimessa kuin muun liikenteen seuraamisessa. Liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto on yhdessä asiantuntijaopettajien kanssa suunnitellut tarkkaamattomuusteemaan liittyviä toimintavinkkejä oppitunneilla käytettäväksi. On tärkeää, että Munkin seudun kouluissakin liikenneasioita käsitellään.

Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Hälyttävää on, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä. Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Riskiryhmiä ovat alakoululaisten ohella iäkkäämmät henkilöt.

Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla hyvällä liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Julkaistu Töölöläisessä elokuussa 2015

Uuteen hallitusohjelmaan kirjaamamme normienpurkutavoite on saatava puheista tekoihin ja konkreettisesti käyntiin. On kaupunkilaisjärjen vastaista, että pienissä yrityksissä vähäisiä resursseja joudutaan tuhlaamaan turhiin normien ja turhauttavaan byrokraattisten velvoitteiden täyttämiseen. Tarpeettomilla kielloilla ja vaatimuksilla kampitetaan ja lannistetaan yrittäjyyttä. Ahtaalle ajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää. Kiritän hallitusta aloittamaan työn tuomalla eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja.

Kauan odotettu alkoholilainsäädännön kokonaisuudistus jäi valitettavasti viime hallituskaudella tekemättä, koska sopua ei sisällöstä löytynyt. Valmistelun tuloksena sosiaali- ja terveysministeriössä on valmiina lista vanhentuneista ja turhista pykälistä, joilla ei juuri ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Olen toistuvasti esittänyt, että norminpurku aloitetaan näistä pykälistä. Viimeksi ehdotin asiaa kesäkuussa pääministeri Sipilälle eduskunnan täysistunnossa, jossa käsiteltiin pääministerin ilmoitusta normien purkamisesta.

Kuvaava esimerkki on uusi lonkerojuoma, jota ei saa myydä ravintoloissa tölkissä vaan ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa. Kyse on asetuksesta, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan.

Tämän kesän lonkerotapauksen ohella esimerkkejä löytyy alkoholilaista runsaasti. Esimerkiksi ravintoloiden anniskelualueiden tiukkoja rajoja tulee keventää. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä mm. Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Uudistamisen varaa on myös rajoituksissa, jotka koskevat anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja häneltä vaadittua työkokemuksen määrää. Vaateet aiheuttavat vain turhia harmaita hiuksia ravintola-alan yrittäjille ja tapahtumanjärjestäjille.

Pienpanimoille tulee sallia suoramyyntioikeudet ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski. Tästä pakollisesta "kioskikikkailusta" on päästävä eroon. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea.

Puhdas suomalainen ruoka on valttikorttimme ja juomakulttuuri on osa ruokakulttuuria. Olut on kokenut uuden arvonnousun erityisesti kasvaneen lähiruokatrendin myötä. Lukuisat pienpanimot täydentävät käsityöläis- ja erikoisoluillaan suurempien panimoiden valikoimia. Juomavalikoimiamme ovat rikastuttaneet viime vuosina myös tilaviinit ja -liköörit. Alkoholipolitiikkaa kehitettäessä on pohdittava keinoja, joilla voidaan edistää ja kehittää edelleen ravintola ja ruokakulttuuria sekä pienpanimo- ja tilaviinisektoriamme.

Matkailu- ja ravintola-ala tarjoaa lukuisia kasvun mahdollisuuksia, joihin on tartuttava sääntelyä perkaamalla. Alkoholilaki on vain yksi esimerkki: perattavaa riittää muillakin hallinnonaloilla. Myös Helsingin kaupungin yrittäjille luomissa omissa vaateissa on purkamisen varaa. Pääkaupungin onkin syytä innostua mukaan hallituksen ja eduskunnan fiksumman säätelyn työhön.
Vastaanotan mielelläni palautetta Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan myös kuukausittain ajankohtaisia politiikan terveisiä Arkadianmäeltä. Eduskuntakirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

 

Toivotan kaikille Töölöläisen lukijoille aurinkoista loppukesää!

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan jäsen

www.sarisarkomaa.fi

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

puh. (09) 432 3033

 

Julkaistu

tiedote 3.9.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen eduskuntaryhmän sosiaali- ja terveyspolitiikasta vastaava kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää suomalaisten hyvinvoinnin ja hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden kannalta välttämättömänä hallituksen terveyden edistämiseen tähtäävää kärkihanketta, jonka erityisenä tarkoituksena on saada suomalaiset liikkumaan oman terveytensä ja toimintakykynsä kannalta riittävästi. Hallitusneuvotteluissa Kokoomuksen edustajana hyvinvointipoliittisessa työryhmässä ollut Sarkomaa toteaa, että kärkihankkeen tavoitteena on arkipäiväistää aktiivinen elämäntapa yhdessä ihmisten ja järjestöjen kanssa sekä tehdä terveelliset elämäntavat helpoiksi ja houkutteleviksi lähiympäristössä.

”Tavoitteena on toimeenpanna terveyttä ja hyvinvointia ja erityisesti fyysistä aktiivisuutta edistävät hyvät käytänteet ja toimintamallit. Tarkoitus on koota koko Suomen yhteinen ponnistus edistää kansanterveyttä, jota valtiovalta tukee vahvasti”, Sarkomaa sanoo.

Kansanterveyskärkihanke on kansanedustajan mukaan myös keskeinen väline valtion talouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. ”Tutkimusten mukaan liikkumattomuuden kustannukset ovat pari miljardia euroa vuosittain. Koko väestön liikuntaa lisäämällä voidaan edistää kansanterveyttä ja säästää samalla veroeuroja.”

”Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan 2012 valtion talousarviomietintöön, jossa painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti liikunnan lisäämisellä. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, lisätään työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua”, Sarkomaa summaa.

Kansanterveys 2.0 - yhteisponnistukselle on kansanedustajan mielestä huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio – aiheuttavat paitsi mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä myös suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.

”Hyviä käytäntöjä ja malleja liikunnan lisäämiseksi löytyy mm. erilaisista hankkeista, järjestöiltä ja kunnilta. Tärkeää on levittää parhaat käytännöt koko Suomeen. Myös terveydenhuollossa voidaan tehdä paljon enemmän liikunnan lisäämiseksi. Liikunnan puheeksiottaminen sekä varsinainen liikuntaneuvonta ja –reseptit ovat edelleen liian vähässä käytössä hoitokeinoina. Olisi hyvä vahvistaa liikuntaneuvonnan palveluketjuja alueellisesti sekä päivittää potilastietojärjestelmiä niin, että ne sisältävät liikuntatiedon kirjaamisen. Myös sote-alan tutkintojen koulutussisältöjä on syytä vahvistaa liikunta huomioiden", Sarkomaa päättää.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 5113033