Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

tiedote 18.8.
julkaisuvapaa heti
 

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää vahvana varoituksena valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuoreen raportin (12/2015) tulosta, jonka mukaan Suomen maahanmuuttajien ja kantaväestön oppimistuloksissa on Euroopan suurimmat erot. ”VTV:n tarkastuskertomuksen raportti maahanmuuttajaoppilaista ja perusopetuksen tuloksellisuudesta on vakavaa luettavaa. Sen perusteella näyttää siltä, ettei perusopetus ole Suomessa kyennyt tarjoamaan maahanmuuttajataustaisille oppilaille samoja mahdollisuuksia kuin kantaväestön oppilaille”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja pitää viisaana, että myös talouden tasapainottamistalkoissa huolehditaan koulutuksen tasa-arvon toteutumisesta. Sarkomaa painottaa, että jokaisella lapsella on oltava mahdollisuus oppia peruskoulussa sellaiset taidot ja tiedot, että ne antavat valmiudet siirtyä jatko-opintoihin.

”Opettajien osaamisen varmistaminen on aivan olennaista. Useat tahot ovat toistaneet, kuten myös opettajat itse, että opettajien ja lastentarhanopettajien koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa on jatkossa saatava nykyistä paremmat monikulttuurisuustaidot. Täydennyskoulutuksen on oltava nykyistä paremmin ja suunnitelmallisemmin opettajien saatavilla.” Sarkomaa toteaa, että hallitusohjelman lupaus suunnata voimavaroja opettajien koulutuksen uudistamiseen ja täydennyskoulutuksen vahvistamiseen on asia, josta hallituksen tehtävä budjettiriihessä päätös.

”Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on merkittävä asema maahanmuuttajataustaisten perheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa elämänlaadun ja tulevaisuuden rakentumisessa. VTV:n raportti kiteytti taas kerran Suomen menestymisen reseptin. Laadukas opetus ja varhaiskasvatus ovat viisas investointi kaikkien lasten ja koko Suomen tulevaisuudelle”, päättää Sarkomaa.
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu

tiedote 14.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan hallitusohjelmassa sovittua suuremmasta sairausvakuutuskorvauksen (Kela- korvaus) leikkaamisesityksen vaikutuksista jo muutenkin vaikeuksien kanssa kamppailevaan julkiseen perusterveydenhuoltoon. Valtiovarainministeriön uusi esitys puolittaa korvaukset. ”Talouden tasapainottaminen on täysin välttämätöntä mutta ei ollenkaan helppoa. Kela- korvauksen leikkaus ei johda missään nimessä täysimääräisesti julkisen talouden säästöihin, päinvastoin. Kun jo nyt pieni Kela-korvaus laskee entisestään, kasvaa riski, että yhä useampi siirtyy pienempien asiakasmaksujen takia kunnallisen terveydenhoidon piiriin. Silloin kuntien hoitojonot pidentyvät, hoitoon pääsy viivästyy ja työkyvyttömyys- ja sairauspoissaolot lisääntyvät ja terveysmenot kasvavat.”

”Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. On viisasta, että hallitus tekee vielä arvioinnin budjettiesityksen kokonaisvaikutuksista peruspalvelujen saatavuuteen”, Sarkomaa ehdottaa.

"On välttämätöntä, että työn alla olevan sote-uudistuksen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa otetaan käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeasti kohentavia ja kansalaisten tasa-arvoista hoitoonpääsyä vahvistavia keinoja. Tämä on asia, jota koko hallituksen on syytä budjettiriihessä pohtia. Kansanterveydellisesti ja - taloudellisesti on viisasta pitää koko väestö säännöllisen suun terveydenhuollon samoin kuin muun perusterveydenhuollon piirissä.”

Sarkomaa toteaa, että esitys herättää erityisesti huolen suunterveydenhuollossa, jossa terveyskeskuspalvelut ja Kela-korvattu yksityinen hammashoito muodostavat kiinteän kokonaisuuden. Yksityisen sektorin suunterveydenhuolto tuottaa vuodessa noin kaksi miljoonaa hammaslääkärikäyntiä.

”Kela-korvauksen leikkaaminen saa monet siirtymään terveyskeskusten jonoihin ja pahimmassa tapauksessa jättämään hampaat hoitamatta. Tämä on vakava asia, kun tiedämme hoitamattoman suun olevan tutkitusti iso riski moniin sairauksiin ja heikentävän kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitotasapainoa. Hoitamattoman suun lasku lankeaa yhteiskunnan maksettavaksi enemmin tai myöhemmin. Oikea-aikainen hoito, ennaltaehkäisy ja omahoitoon kannustaminen on aina edullisinta”, Sarkomaa muistuttaa.

Kela -korvaus on ollut yhteiskunnalle kustannustehokas tapa tuottaa terveyshyötyjä. Yksityinen terveydenhuolto tuottaa noin neljä miljoonaa lääkärikäyntiä ja kuntien terveyskeskukset noin seitsemän miljoonaa. Kansanedustaja muistuttaa, että yksityisellä puolella on suuri rooli terveydenhuollossa. ”On päivän selvää, että tasavertaisten terveyspalveluiden tuottamiseen tarvitaan myös yksityistä sektoria”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat jälleen liikenteessä.

Hälyttävää on, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä. Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Riskiryhmiä ovat alakoululaisten ohella iäkkäämmät henkilöt.

Asennekasvatusta ja - muutosta suojatiesääntöjen kunnioittamiseksi tarvitaan mutta lisäksi on perusteltua, että suojatietörttöilyn rangaistuksia kovennetaan. Myös valvonnan tulee olla tiukempaa, sillä tutkimusten mukaan suojatierallin kiinnijäämisen riski koetaan pieneksi. Olen useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista suojatiekaahareille. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, kun nyt käytössä on usein asteikon alapää.

Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin liikenne- ja viestintäministeriössä ja uudistuksen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.

Liikenneturvallisuuden lisäämiseksi tarvitaan myös muita keinoja. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä.

Syyskuussa yhdettätoista kertaa järjestettävä liikenneturvallisuusviikon teema on tänä vuonna tarkkaavaisuus liikenteessä. Viikon tavoitteena on innostaa liikenneasioiden käsittelyn pariin kouluissa ja korostaa yhteistyötä huoltajien ja muiden lasten arjessa toimivien aikuisten välillä. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Nykypäivänä yhä useamman autoilijan ja lapsen huomio saattaa liikkuessa olla enemmän puhelimessa kuin muun liikenteen seuraamisessa.

Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla hyvällä liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

tiedote 12.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa peräänkuuluttaa suojateillä kaahaaville autoilijoille kovempia seuraamuksia. ”Liian usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Kertakin on liikaa. Asennekasvatusta tarvitaan mutta se ei yksin riitä. Suojatietörttöilystä tulee saada kovempia rangaistuksia”, Sarkomaa linjaa.

Kansanedustaja on useaan otteeseen vaatinut päiväsakkojen määrän nostamista. Rangaistusasteikosta voisi soveltaa tiukempaa päätä, käytössä on usein asteikon alapää. ”Tervetullutta oli, että hallitusneuvotteluissa sovittiin rike- ja päiväsakkojen suuruuden nostamisesta. Myös tieliikennelain kokonaisuudistus on saatu käyntiin ja sen yhteydessä seuraamusjärjestelmää pohtiva työryhmä saanee työnsä valmiiksi syksyllä. Hallituksen esitykset on tuotava eduskuntaan mahdollisimman pian.”

Sarkomaa muistuttaa, että peräti kolmannes kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu nimenomaan suojatiellä ja peräänkuuluttaa myös tiukempaa valvontaa suojateille sekä ajonopeuksien tarkastelua varsinkin taajama-alueilla.

”Liikenneturvallisuus rakennetaan yhdessä. Erityisen tärkeää tämä on muistaa nyt, kun kymmenet tuhannet pienet koululaiset ovat liikenteessä. Koulujen ja kodin liikennekasvatuksella on tärkeä rooli pienten koululaisten turvallisessa arjessa. Liikennesäännöt ja koulureitti on hyvä vanhempien käydä läpi lapsen kanssa läpi hyvissä ajoin ennen koulun alkamista. Hyvä ja tehokas keino edistää koulumatkojen turvallisuutta on tehdä koulumatkalle vaaranpaikkakartoitus. Sen avulla paikallistetaan oppilaiden koulutien vaaralliset ja hankalat paikat. Tätä työtä on hyvä tehdä kodin ja koulun yhteistyössä”, Sarkomaa muistuttaa.

Liikenneturvan tekemän kyselytutkimuksen mukaan puolet jalankulkijoista koki autojen pysähtyvän vain harvoin, kun jalankulkija oli aikeissa ylittää suojatien. Alakoululaisten ohella riskiryhmään kuuluvat iäkkäämmät henkilöt.

”Uusia ja tehokkaita toimia turvallisuuden parantamiseksi suojateillä on tehtävä, jotta suojatiet olisivat nimensä veroisia. Turvalliseen liikenteeseen ei ole yhtä niksiä, mutta perusta on meidän jokaisen asenteissa. Lapsille tärkeintä on kotoa ja aikuisilta saatu esimerkki. Liikenneturvallisuus syntyy omalla liikennekäyttäytymisellä ja yhteistyöllä”, kansanedustaja toteaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
0505113033

 

 

Julkaistu

Terveyskeskusjonoissa viikkotolkulla odottavat lapsiperheet, eläkeläiset ja työttömät ovat irvikuva tasa-arvoisesta terveyspolitiikasta. Tällä eduskuntakaudella maaliin vietävän sote-uudistuksen ja sen tuomia myönteisiä vaikutuksia odotellessa on ensiarvoisen tärkeää ottaa käyttöön perusterveydenhuoltoa nopeammin vahvistavia keinoja. Hyvä, vielä pitkälti käyttämätön mahdollisuus on palveluseteli. Esimerkiksi jos kunta ei kykene tarjoamaan riittävässä määräajassa perusterveydenhuoltoa, on kuntalaisen etu, että hänellä on mahdollisuus ostaa kunnan myöntämällä palvelusetelillä tiettyjä palveluita yritykseltä, jonka kunta on hyväksynyt palveluntuottajaksi. Näin terveyskeskusjonot ja pitkät odotusajat suunterveydenhuoltoon saataisiin kuriin ja toteutumaan tasa-arvoinen palvelujen saanti.

Palvelusetelin laajempi käyttö on avain sote-palveluiden oikea-aikaiseen ja tasa-arvoiseen saatavuuteen, asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen. Näitä tavoitteita kohti myös pääministeri Sipilän hallitusohjelma tähtää. Olen ehdottanut, että hallitus asettaisi tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen kattamaan maanlaajuisesti 5%:a sote-palveluiden kokonaisuudesta.

Laki sote-palveluiden palveluseteleistä tuli voimaan vuonna 2009. Palvelusetelijärjestelmiä on otettu käyttöön erittäin vähän erityisesti terveydenhuollossa, vaikka ne soveltuvat hyvin esimerkiksi suunterveyden huollon ja vanhusten palveluihin. Suuressa osassa kunnista palvelusetelijärjestelmä ei ole ollenkaan käytössä.

Johtava palvelusetelin käyttäjä on Jyväskylä. Siellä palveluseteleiden käytön volyymi on n. 2% sote-palveluiden kokonaisuudesta. Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia. Jyväskylässä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn perusteella 93% asiakkaista oli tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä palvelusetelillä tuotettuun palveluun. Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisellä on saavutettu tuloksia, joita myös sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden saatavuuden ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantumista ja kustannusten hillitsemistä.

Juuri valinnanvapauden kasvaminen on palvelusetelin käytön laajentamisen positiivinen vaikutus. Enemmistö suomalaisista haluaisi tutkimusten mukaan (esim. Aula Researchin tutkimus terveyspalvelujen tulevaisuudesta 12/2014) valita palveluntuottajansa itse. Myös sote-vaikuttajista ja kuntapäättäjistä enemmistö kannattaa valinnanvapauden lisäämistä. 86 % kansalaisista oli joko täysin samaa tai jokseenkin samaa mieltä väittämän ”palvelusetelijärjestelmää tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin” kanssa. Tutkimukseen vastanneista 81 % piti hyvänä, että kunta käyttää julkisten terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia.

Palvelusetelissä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia. Siksi sovimme kevään hallitusneuvotteluissa hallitusohjelman kirjauksesta, jonka mukaan hallitus käynnistää kuntien ja kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävän kokeilun. Palvelusetelikokeilun tavoitteena on saada vielä puuttuvia kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Kokeilulle tulee asettaa tavoitteiksi tasa-arvoinen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä. Se voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisina, alueellisina kokeiluina ja siihen voitaisiin kannustaa osallistujia tarjoamalla kokeilun edellyttämät resurssit. Palvelusetelikokeilu on tärkeää saada ripeästi käyntiin jo vuonna 2016.

Suunnitelmallisesti käytettynä palveluseteli tuo säästöjä ja kustannustehokkuutta taloustalkoissa kamppaileville kunnille. Hallituksen on jo tänä syksynä viisasta katsoa keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään palveluseteliä ja saavuttamaan maanlaajuisesti tavoite palveluseteleiden käytön kasvattamisesta. Yksi keino on rakentaa ripeästi palvelusetelin valtakunnallista tietoinfraa.

Palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi on olennaista pitää mielessä, että tarkoituksenmukaista ei ole betonoida nykyisiä tuotantotapoja, vaan määrätietoisesti kannustaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Se on koko sote-uudistuksen ydintavoite. Samalla annetaan vahva viesti sote-alan pk-yrityksille, että ilman niitä Suomi ei pärjää. Ostopalveluihin verrattuna palvelusetelimalli kohtelee tasapuolisemmin varsinkin pienyrityksiä, joille raskaisiin kilpailutuksiin mukaan lähteminen on usein mahdotonta. Palveluseteli siis myös tukee paikallista pienyrittäjyyttä ja edistää työpaikkojen syntymistä. Samalla yrittäjyyden myötä alueelle jää myös veroeuroja.

Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Palveluseteli lisää mahdollisuuksia oikea-aikaisen ja tasa-arvoisen hoidon toteutumiseen ja säästää sekä terveyttä että euroja.

Julkaistu

tiedote 5.8.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitusohjelmaan kirjattu palvelusetelikokeilu saadaan ripeästi käyntiin. Kansanedustaja esittää myös, että Sipilän hallitus asettaa tavoitteeksi palveluseteleiden käytön kasvattamisen kattamaan maanlaajuisesti 5%:a sote-palveluiden kokonaisuudesta.

”Palvelusetelikokeilun tavoitteena on saada vielä puuttuvia kokemuksia palvelusetelin laajemmasta käytöstä ja mahdollisista lainsäädännön muutostarpeista. Kokeilulle tulee asettaa tavoitteiksi tasa-arvoinen ja oikea-aikainen pääsy sote-palveluihin kansalaisten valinnanmahdollisuuksia lisäämällä.”

Sarkomaan mielestä Suomessa tarvitaan kiireellisesti keinoja, joilla vahvistetaan perusterveydenhuoltoa. ”Terveyskeskukseen on päästävä ajoissa ilman kohtuuttomia jonoja. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.
Palvelusetelin käyttöä on syytä vahvistaa yhtä lailla suun terveydenhuollossa sekä vanhuspalveluissa."
”Hallituksen sopima palvelusetelikokeilu voitaisiin toteuttaa vapaaehtoisina, alueellisina kokeiluina ja siihen voitaisiin kannustaa osallistujia tarjoamalla kokeilun edellyttämät resurssit”, Sarkomaa ehdottaa.

”Palvelusetelin laajempi käyttö on avain sote-palveluiden oikea aikaiseen ja tasa-arvoiseen saatavuuteen, asiakaslähtöisyyden parantamiseen ja valinnanvapauden lisäämiseen, jota kohti pääministeri Sipilän hallitusohjelma tähtää. Palveluiden kustannustehokkuuden ja laadun parantamiseksi on tärkeää viestittää, että tarkoitus ei ole betonoida nykyisiä tuotantotapoja, vaan määrätietoisesti kannustaa etsimään uusia tapoja tuottaa palveluita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Samalla annetaan vahva viesti sote-alan pk-yrityksille, että ilman niitä Suomi ei pärjää”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan hallituksen on viisasta katsoa keinoja, joilla valtakunnallisesti voidaan kannustaa kuntia ja kuntayhtymiä käyttämään palveluseteliä ja saavuttamaan maanlaajuisesti tavoite palveluseteleiden käytön kasvattamisesta. ”Yksi keino on rakentaa ripeästi palvelusetelin valtakunnallista tietoinfraa.”

Nykyisin palvelusetelin käyttö on vähäistä. Suuressa osassa kunnista palvelusetelijärjestelmä ei ole ollenkaan käytössä. Johtava palvelusetelin käyttäjä on Jyväskylä, siellä palveluseteleiden käytön volyymi on n. 2% sote-palveluiden kokonaisuudesta. ”Jyväskylän kokemukset ovat olleet innostavia. Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisellä on saavutettu tuloksia, joita sote-uudistuksella tavoitellaan: palveluiden saatavuuden ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksien parantumista ja kustannusten hillitsemistä.”

 
Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033

 

 

Julkaistu

tiedote 24.7.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta tuomaan eduskuntaan pikaisesti esityksiä, joilla puretaan alkoholilainsäädännön turhia normeja. "Sääntelyn keventäminen on keskeinen keino vahvistaa työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Ahtaalleajetulla matkailu- ja ravintola-alalla työsarkaa norminpurussa riittää, kun tavoitteena on luoda uutta kasvua ja työpaikkoja Suomeen. Meillä ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen ja jotka vain jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat suomalaisten arkea", kansanedustaja alleviivaa.

"Viime kaudella kesken jäänyttä alkoholilain kokonaisuudistusta tulee jatkaa ripeästi normitalkoiden hengessä. Alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö valmisteli listan pykälistä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin. Norminpurkutalkoot voidaan aloittaa näistä pykälistä”, kansanedustaja toteaa.

Kansanedustajan mukaan perattavaa on mm. asetuksessa, joka rajoittaa juomien anniskelumyyntiä niiden valmistustavan perusteella. ”Tänäkin kesänä on kuultu alan toimijalle yllätyksenä tulleesta rajoituksesta johtuen juoman valmistustavasta tislaamalla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että 6% vahvuiseen juomasekoitukseen sovelletaan samoja anniskelumyyntiä koskevia säännöksiä kuin vaikkapa viskiin, konjakkiin ja vodkaan”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustaja viittaa tällä viikolla julkisuudessa olleeseen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan uuteen lonkerojuomaan, jota yrityksen yllätykseksi saa myydä ravintoloissa ainoastaan 8 senttilitran annoskoossa, sillä kyseessä ei ole käymisteitse valmistettu juoma.

Sarkomaa keventäisi lainsäädäntöä myös ravintoloiden anniskelualueiden tiukkojen rajojen suhteen. Nykykäytäntö on aiheuttanut hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä. Lisäksi kansanedustaja uudistaisi lainsäädännön vaatimukset anniskelupaikan vastaavan hoitajan kelpoisuudesta, kuten työkokemuksen määrästä. Sarkomaa myös sallisi pienpanimoille suoramyyntioikeuden ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Norminpurku on keskeinen pääministeri Sipilän hallituksen tavoite ja työhön on ryhdyttävä viipymättä kaikilla hallinnonaloilla. Kasvavien työttömyyslukujen on kiritettävä hallitusta priorisoimaan esityksiä, joilla yrittäjyyttä ja työpaikkojen syntyä voidaan helpottaa”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 15.7.2015

julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n tuoreita vaateita lukion uudistamisesta oikeaan osuvina ja kannustaa hallitusta kiireesti ottamaan ehdotuksista kopin.
"Lukioiden ja yliopistojen yhteistyössä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Sujuvat väylät suorittaa yliopisto-opintoja lukioaikana on viisas keino nostaa osaamistasoa mutta myös nopeuttaa opintoja. Hallituksen on syytä kannustaa yliopistoja ja lukioita moninaiseen yhteistyöhön. Hallituksen lupaamista osaamisen kärkihankerahoista voisi lohkaista porkkanarahan lukioiden kehittämiseen ja parhaiden yhteistyömallien etsimiseen. Laadukas lukio ja yhteistyö on asia, joka vauhdittaisi myös yliopistojen toimintaa sekä uudistumista. Selvää on, että Suomen nousun avaimet löytyvät korkeasta osaamisesta ja siihen on myös osattava panostaa", sanoo Sarkomaa.

 
Kokoomusedustajan mielestä OAJ:n ehdotus yliopistojen omista tiede- tai taidelukioista on syytä myös ottaa vakavasti työlistalle. Erityisen tarpeen on suoremmat polut lukiosta korkeakouluihin välivuosien vähentämiseksi ja opintojen sujuvoittamiseksi. Sarkomaa muistuttaa, että Suomen koko koulutusjärjestelmä tarvitsee uusia tekemisen muotoja, jotta tavoite osaamisen nostamisesta suurten leikkauksien aikana onnistuu. Sarkomaa on täysin samaa mieltä OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen kanssa siitä, että maamme osaamisen vahvistamisessa on koulutusjärjestelmässä nykyistä vahvemmin tarjottava mielekkäitä mahdollisuuksia myös huippulahjakkuuksille ja niille, joilla on jo varhain selkeä mielenkiinnon kohde, kuten esimerkiksi matematiikka tai musiikki.

 
Sarkomaa pitää vakavana tosiasiana, että lukion kunnollinen uudistaminen on jäänyt tekemättä. Lukion tuntijaon ja opetussuunnitelman uudistaminen jäivät enemmän kosmeettiseksi toimenpiteeksi. Sarkomaan mielestä demariopetusministereiden hellimät haaveet oppivelvollisuuden venyttämisestä, nuorisokoulusta ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen yhteennivomisesta on nyt viimeistään heitettävä romukoppaan lopullisesti. "Ne tavoitteet jarruttivat pahasti koko toisen asteen kehittämistä ja osaamistason nostamista. Nyt on aika ottaa kunnon loikka lukion kehittämisessä niin, että lukion rooli korkea-asteen pohjaopintoina kirkastuu", päättää Sarkomaa.

 

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean alueellistamishanke on kompuroinut alusta saakka eikä hankkeen tulevaisuus näytä yhtään valoisammalta. En ole alun perinkään pitänyt Fimean alueellistamista viisaana. Olennaista on saada vihdoin päätökseen prosessi, joka ei ole ollut eduksi kenellekään. Fimean osalta tosiasiat puhuvat alueellistamispäätöksestä luopumisen puolesta.

Fimean alueellistamispäätös tehtiin vuonna 2008 poikkeuksellisen kovan kohun ja kritiikin saattelemana. Useat tahot ja varsinkin alan asiantuntijat varoittivat päätöksen johtavan asiantuntemuksen karkaamiseen, laitoksen toiminnan kriisiytymiseen ja lääketurvallisuuden vaarantumiseen. Jopa oikeuskansleri moitti asian valmistelua.

Fimean ongelmallisen alueellistamisen vaikutuksista julkaistiin pari viikkoa sitten selvitysmiesten raportti. Raportissa (STM 020/2015; Kinnunen & Malmi) todetaan, että alueellistaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan eikä alueellistamispäätöksen toimeenpanon aikataulu nykyisellä keinovalikoimalla ole mahdollista. Tähän on vaikuttanut ennen kaikkea henkilöstön vähäinen muuttohalukkuus Kuopioon.

Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (PS.) on luvannut tehdä vielä lisäselvityksen juuri ilmestyneen raportin täydentämiseksi, ennen kuin tekee asiassa johtopäätöksiä. Tämän jälkeen asiasta on tehtävä lopullinen ratkaisu.

Jätin tulevasta Fimea -selvityksestä kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Kysyin siinä tulevan täydennysselvityksen aikataulusta ja toimeksiannosta, sekä mitä lisäkustannuksia Fimean alueellistamisesta on aiheutunut. Kysyin myös, mitä hyötyjä tai haittoja alueellistamisesta on ollut tai arvioidaan olevan laitoksen toiminnalle tai sen yhteistyötahoille.

On syytä selvittää tuoreesta raportista puuttunut asia, miten organisoituna Fimea toimisi tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisimmin, laadukkaimmin sekä kustannustehokkaimmin. Selvityksen toimeksiantoon ja keinovalikkoon on syytä ottaa vaihtoehdoksi myös alueellistamispäätöksen peruminen.

Miljardiluokan leikkauksien keskellä on ministerin lupaamassa täydentävässä selvityksessä ehdottomasti läpivalaistava myös koko prosessista aiheutuneet lisäkustannukset niin valtiolle kuin muille tahoille.

Kesäkuussa julkaistussa Fimea -raportissa esitetään näkemys siitä, että Kuopiosta käsin toimiminen tulee aiheuttamaan lisää kustannuksia jatkossakin matkustustarpeesta johtuen ja että kasvavia kustannuksia ei tulisi maksattaa valvottavilla, vaan ne tulisi hyväksyä katettavaksi valtion budjetista. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattiin, että yritystoimintaan liittyviä kuluja ei lisätä. Teollisuus kuitenkin maksaa jo tällä hetkellä erilaisina lupa- ja valvontamaksuina noin 85 prosenttia Fimean nettomenoista.

Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä. Lääkeala Suomessa pitäisi olla päinvastoin strateginen painopiste ja uuden kasvun sekä työpaikkojen lähde. Siksi on tärkeää, että täydentävässä selvityksessä kartoitetaan sidosryhmien, kuten lääketeollisuuden tutkimus- sekä muiden alan toimijoiden näkemykset siitä, mitä he edellyttävät Fimealta, jotta viime vuonna hyväksytty terveysalan kasvustrategia saadaan oikeasti vauhtiin.

Siltä varalta, että alueellistamispolitiikka nostaisi enemmän päätään tällä eduskuntakaudella, on tärkeää virkistää muistia eduskunnan tarkastusvaliokunnan linjauksista alueellistamispolitiikan epäonnistumista koskien. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportin (TRO 4/2008 vp) mukaan alueellistamistoimissa on ollut useita ongelmia ja myönteiset vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Valiokunta huomautti myös, että hankkeiden taloudellisia vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu, vaikka valtio on panostanut merkittävästi alueellistamiseen vuosikymmenen ajan. Valiokunnan mukaan valtion työpaikkojen siirtämisen valtiontaloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta on laiminlyöty. Myös valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on selvittänyt alueellistamisen seurauksia ja todennut, että valtion työpaikkojen sijoittamisella pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ei havaita näkyviä vaikutuksia aluetalouteen.

Politiikassa on kunniakasta perääntyä silloin, kun tosiasiat sitä vahvasti puoltavat. Niin soisi tapahtuvan ainakin Fimean kohdalla, sillä selvää on, että viraston alueellistamishanke ei ole onnistunut.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Tänään tiistaina oli eduskuntaryhmämme viimeinen kokous ennen istuntotaukoa. Kävimme valtiovarainministeri Stubbin johdolla läpi ajankohtaista Kreikan tilannetta mutta myös Suomen haastavaa taloustilannetta. Parhaillaan valmistelemme hallitusohjelman toimintasuunnitelmaa, josta oli eilen ensimmäiset neuvottelut. Valmista pitää olla elokuun lopussa.
Eduskuntaryhmämme on järjestäytynyt uudistetulla tavalla ja joka hallinnonalalle on valittu vastuuhenkilö, joko ministeri tai kansanedustaja. Minun vastuullani on sosiaali- ja terveysministeriön asiat. Elokuun aikana valmistellaan myös tämän hallituksen ensimmäinen talousarvioesitys ja tässä työssä me valtiovarainvaliokunnan jäsenet olemme vahvasti mukana valtiovarainministerimme taustaryhmänä.

Elokuussa olen mukana sosiaali- ja terveysvaliokunnan matkalla Pohjois-Karjalassa. Käyn siellä tutustumassa myös alueellistettuun Fimean toimipisteeseen. Olen tehnyt työtä sen eteen, että kompuroinut alueellistamisprosessi saataisiin viisaasti päätepisteeseen.

Kela toimii eduskunnan valvonnassa. Aloitin Kelan valtuutettujen puheenjohtajana.

Vierailen heinäkuussa Suomi Areenassa Porissa 15.-16.7. Elokuun lopussa olen tietenkin mukana myös Venetsialaisissa Helsingissä. Ja syyskuun alussa eduskuntaryhmämme vierailee Hämeessä, jossa pidämme kesäkokouksemme.

Pääosin heinäkuussa lomailen Itämeren ja Saimaan aalloilla ja elokuussa olen taas täysipainoisesti työn ääressä.

 

Aurinkoista kesää!

Sari Sarkomaa