Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

Eduskunta valitsi 9.6.2015 Kansaneläkelaitokseen uudet valtuutetut. Valtuutettujen kausi vastaa eduskunnan vaalikautta.

Uudet valtuutetut käynnistivät työskentelynsä järjestäytymiskokouksessa 29.6.

Kela toimii eduskunnan valvonnan alaisena, joten Kelan toimielimenä valtuutetut valvovat Kelan hallintoa ja toimintaa, vahvistavat Kelan hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet ja tilinpäätöksen sekä myöntävät vastuuvapauden hallitukselle. Valtuutetut antavat lisäksi vuosittain eduskunnalle kertomuksen omasta toiminnastaan.

Valtuutetut valitsivat puheenjohtajakseen kansanedustaja Sari Sarkomaan, varapuheenjohtajakseen kansanedustaja Niilo Keräsen ja sihteerikseen Kelasta johtava lakimies Tuula Kähkösen.

 
Kelan uudet valtuutetut ja varavaltuutetut ovat:

Sari Sarkomaa, kok.
varavaltuutettu Eero Lehti, kok.

Outi Alanko-Kahiluoto, vihr.
varavaltuutettu Ozan Yanar, vihr.

Ritva Elomaa, ps.
varavaltuutettu Mika Niikko, ps

Hannakaisa Heikkinen, kesk.
varavaltuutettu Antti Kurvinen, kesk.

Niilo Keränen, kesk.
varavaltuutettu Antti Rantakangas, kesk.

Anneli Kiljunen, sd.
varavaltuutettu Ilmari Nurminen, sd.

Jaana Laitinen-Pesola, kok.
varavaltuutettu Sari Raassina, kok.

Anne Louhelainen, ps.
varavaltuutettu Jani Mäkelä, ps.

Leena Meri, ps.
varavaltuutettu Vesa-Matti Saarakkala, ps.

Kristiina Salonen, sd.
varavaltuutettu Satu Taavitsainen, sd.

Eero Suutari, kok.
varavaltuutettu Mari-Leena Talvitie, kok.

Martti Talja, kesk.
varavaltuutettu Elsi Katainen, kesk.

 
Lisätietoja medialle:
valtuutettujen puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 050 5113033, sp. sari.sarkomaa (at) eduskunta.fi

Tuula Kähkönen, valtuutettujen sihteeri, Kela, puh. 020 634 11, sp. tuula.kahkonen (at) kela.fi]

Julkaistu

tiedote 30.6.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa on huolissaan mittavien ongelmien kanssa alusta asti kompuroineen ja vanuneen aiemmin Lääkelaitoksen nykyisin Fimean alueellistamisen vaikutuksista lääketurvallisuuteen ja laitoksen toimintaan. ”Tosiasiat on vihdoin tunnustettava. Alueellistaminen ei voi olla itsetarkoitus”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa ei ole alun perinkään pitänyt Fimean alueellistamista viisaana. Olennaista on kansanedustajan mukaan saada vihdoin päätökseen prosessi, joka ei ole ollut eduksi kenellekään.

Pari viikkoa sitten julkaistussa raportissa (STM 020/2015; Kinnunen & Malmi) Fimean alueellistamistavoitteiden toteutumisesta todetaan, että alueellistaminen ei ole edennyt suunnitelmien mukaan eikä alueellistamispäätöksen toimeenpanon aikataulu nykyisellä keinovalikoimalla ole mahdollista. Sarkomaa pitää hyvänä, että ministeri Hanna Mäntylä (PS.) on luvannut tehdä vielä lisäselvityksen juuri ilmestyneen raportin täydentämiseksi, ennen kuin tekee asiassa johtopäätöksiä. Sarkomaan mukaan tämän jälkeen asiassa on tehtävä lopullinen ratkaisu.

”On syytä selvittää tuoreesta raportista puuttunut asia, miten organisoituna Fimea toimisi tehtäviensä kannalta tarkoituksenmukaisemmin, laadukkaimmin sekä kustannustehokkaimmin. Selvityksen toimeksiantoon ja keinovalikkoon on syytä ottaa vaihtoehdoksi myös alueellistamispäätöksen peruminen”, kansanedustaja linjaa.

”Suomalaisten lääketurvallisuuden ja alan korkeatasoisen osaamisen kannalta olennaisten toimintojen vaarantaminen tai heikentäminen on kestämätöntä. Lääkeala Suomessa pitäisi olla päinvastoin strateginen painopiste ja uuden kasvun sekä työpaikkojen lähde. Siksi on tärkeää, että täydentävässä selvityksessä kartoitetaan sidosryhmien, kuten lääketeollisuuden tutkimus- sekä muiden alan toimijoiden näkemykset siitä, mitä he edellyttävät Fimealta, jotta viime vuonna hyväksytty terveysalan kasvustrategia saadaan oikeasti vauhtiin”, Sarkomaa sanoo.

Kansanedustaja muistuttaa, että miljardiluokan leikkauksien keskellä on ministerin lupaamassa täydentävässä selvityksessä on ehdottomasti läpivalaistava myös Fimean alueellistamisprosessista aiheutuneet lisäkustannukset valtiolle ja muille toimijoille.

Sarkomaa on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen Fimean alueellistamisesta ministerin vastattavaksi.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Ikäihmisten liikunnan ja oikea- aikaisen kuntoutuksen edistämiseen tarvitaan uutta vauhtia ja lisäkannusteita niin, että terveys ja toimintakyky pysyvät yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään. Tehokas toimenpide on laajentaa kotitalousvähennys koskemaan fysioterapia- ja toimintaterapiayrityksien sekä ammatinharjoittajayrittäjien tuottamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Kun kerran siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, niin miksi ei sitten omasta kunnosta huolehtiminen.

Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta ja vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä on lopettaa liikkuminen. Säännöllinen liikunta auttaa meitä kaikkia jaksamaan paremmin mutta erityisesti ikääntyneet hyötyvät terveysliikunnasta monella tapaa. Sillä on positiivisia vaikutuksia toimintakykyyn, mielialaan ja muistiin. Liikunta on usein myös tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä. Ikäinstituutin tekemät tutkimukset osoittavat, että valitettavan harvat ikääntyneet liikkuvat suositusten mukaisesti. Väliinputoajia ovat varsinkin kotona asuvat heikkokuntoiset ikäihmiset.

Tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Osana tätä uudistusta on pohdittava myös lääkinnällisen kuntoutuksen lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin.

Kotitalousvähennyksen hyödyntäminen on täsmätoimi, jolla tuetaan hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.

Usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan. Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Se kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin.

Ehdotukseni toisi helpotusta myös yli 65-vuotiaiden vaikeavammaisten henkilöiden tilanteeseen, jotka putoavat Kelan maksaman kuntoutuksen piiristä. Kunnat hyvin harvoin jatkavat kuntoutuksen maksamista. Kuntoutusuudistuksessa on tietenkin kokonaisuutena pohdittava ikäihmisten kuntoutusta.

Kotitalousvähennyskäytäntö ei ole sidoksissa ikään. Työikäisistä esimerkiksi pienyritysten henkilökunta saa yleensä hyvin typistetyn työterveyshuollon, johon ei kuulu fysioterapiaa tai kuntoutusta. Suomessa on yli 230 000 yritystä, joissa on alle viisi työntekijää, mutta yhteensä niissä työskentelee noin miljoona suomalaista yrittäjät mukaan lukien. Kotitalousvähennys lisäisi aktiivisuutta oman työkyvyn vaalimiseen, jolloin työnantajat säästäisivät sairauslomapalkoissa ja Kela säästäisi sairauspäivärahoissa.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Kotitalousvähennyksen laajentamisella luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Vähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Säästötalkoissa urakoivia kuntien on viisasta kiriä ikäihmisille sopivien liikunta- ja kuntoutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työhön tarvitaan entistä vahvemmin mukaan myös järjestöt ja vapaaehtoistyö.

Liikunta ja oikea-aikainen kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä kaikenikäisille. Fyysisesti aktiivinen arki tuo mittavia kustannussäästöjä, puhumattakaan lukuisista positiivista vaikutuksista ihmisten terveyteen ja elämän laatuun.

 

 

 

Julkaistu

tiedote 23.6.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää laajentamaan kotitalousvähennyksen koskemaan lääkinnällistä kuntoutusta, jota tuottavat fysioterapia- ja toimintaterapiayritykset sekä ammatinharjoittajayrittäjät. ”Ei ole mitään järkevää perustelua, miksi esimerkiksi siivous ja omasta kodista huolehtiminen ovat kotitalousvähennyksen piirissä, mutta ei omasta kunnosta huolehtiminen”, Sarkomaa toteaa.

Hallitusohjelmaan kirjattiin kotitalousvähennyksen korvausprosentin korotus ja vanhusten hoitopalvelujen ottaminen soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Sarkomaa ehdottaa, että osana tätä uudistusta myös lääkinnällinen kuntoutus lisätään kotitalousvähennyksen piiriin. ”Ikääntyvälle väestöllemme on luotava lisäkannusteita ja -mahdollisuuksia fyysisen kunnon ylläpitämiseen niin, että toimintakyky pysyy yllä ja kotona voi asua mahdollisimman pitkään”, Sarkomaa linjaa.

Kotitalousvähennyksen laajentaminen on kansanedustajan aiemmin ehdottama täsmätoimi, jolla tuetaan pääministeri Sipilän hallitusohjelman tavoitteita terveyden ja liikunnan edistämisestä, ihmisten vastuusta omasta terveydentilasta sekä valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Myös tavoite ikääntyneiden ja huonokuntoisten kotona selviytymisen tukemisesta sekä kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus on kirjattu hallituksen ohjelmaan.

Sarkomaa toteaa, että usein ikääntyneet käyvät terveyskeskuslääkärillä vain hakemassa lähetteen fysioterapiaan.
”Kotitalousvähennykseltä ei edellytetä sairautta eikä lääkärissä käyntiä. Kotitalousvähennys kannustaa ennalta ehkäisevään kuntoutukseen, joka on aina tuloksellisintakin. Liikunta ja kuntoutus ovat parasta terveyttä edistävää lääkettä”, kansanedustaja muistuttaa.

Hallituksen veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Sarkomaa alleviivaa, että kuntoutuksen lisäämisellä kotitalousvähennyksen piiriin luodaan paitsi uusia työpaikkoja ja kitketään harmaata taloutta, edistetään väestön toimintakykyä ja erityisesti ikäihmisten elämänlaatua. Kotitalousvähennyksen voisivat tehdä myös ikääntyneen aikuiset lapset, jos nämä ostavat kuntoutuskäyntejä vanhemmilleen.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tervehdys eduskunnasta!

Uuden eduskunnan työ on täydessä vauhdissa. Olen kiitollinen eduskuntavaaleissa saamastani suuresta luottamuksesta ja siitä, että saan jatkaa työtä helsinkiläisten kansanedustajana. Kokoomuksen kansanedustajapaikkojen menetys näkyi myös keskeisten valiokuntien puheenjohtajuuksien menetyksenä sekä valiokuntapaikkojen vähenemisenä. Olen tyytyväinen, että minut valittiin jäseneksi merkittävään valtiovarainvaliokuntaan. Talouden tasapainottaminen, viisaat veroratkaisut sekä veroeurojen oikea kohdentaminen ovat eduskuntakauden tärkeimpiä päätöksiä ja päätökset tehdään juuri valtiovarainvaliokunnassa. Toimin myös sosiaali- ja terveysvaliokunnassa ja siellä kokoomuksen valiokuntavastaavana. Näin ollen vastaan eduskuntaryhmässäni sosiaali- ja terveyspolitiikasta.

Vaalien jälkeen käynnistyneet hallitusneuvottelut olivat monin tavoin haastavat. Olin mukana kokoomuksen neuvottelujoukkueessa. Hallitusohjelma saatiin määräajassa neuvoteltua. Hallitusohjelmassa tärkeässä roolissa ovat linjaukset uuden kasvun vauhdittamiseksi, työllisyyden sekä yrittäjyyden edellytysten vahvistaminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen. Kolmen puolueen hallitusohjelma on kolmen puolueen kompromissi.

Isoin pala purtavaksi ja vielä nielemättä on koulutuksen isot säästöt. On selvä, että miljardiluokan leikkauksia tehtäessä on tehtävä todella vaikeita ja ikäviä päätöksiä. Korkeakouluihin ja erityisesti Helsingin yliopistoon kohdistuneet säästöt ylittävät kipurajan. Leikkauksien jatkovalmistelussa on tehtävä tarkat vaikutusten arviot, jotta kohtuuttomuuksilta vältytään.

Kokoomus puolueena poikkeuksellisesti lupasi vahvasti toimia koulutuksen leikkauksia vastaan. Ymmärrettävää on, että täysin leikkauksilta ei voi välttyä mutta yli 500 miljoonan euron leikkaukset ovat todella paljon. Hallitusohjelman toteuttaminen vaatii erityisiä ponnisteluja koko koulutuskentältä, jotta onnistumme uudistaen turvaamaan koulutuksen laadun ja tasavertaiset koulutusmahdollisuudet.

Aloitin maanantaina työviikkoni palaverilla Helsingin yliopistolla kanslerin kanssa pohtimalla, miten turvata mittavien leikkauksien keskellä opetuksen ja tutkimuksen laatu. Kuuluisaa vatulointia tarvitaan kyllä myös varhaiskasvatuksen mittavissa säästöissä. Lapsiryhmien koon kasvattaminen säästönä on asia, jota kyllä vielä pohtisin. Vaikka maailma miten muuttuu, niin se ei muutu, että kasvaakseen turvallisesti aikuiseksi lapset tarvitsevat aikuisten aikaa. Moni lapsi on pääosan valveillaolojastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen merkitys koko lapsen elämälle on asia, jota emme ole Suomessa vielä täysin ymmärtäneet.

Koulutussektorilla hallitusohjelmaan tuli myös monta hyvää asiaa. Tarkoitus on mm. pääomittaa yliopistoja ja muita korkeakouluja. Myös koulutusviennin esteitä puretaan. Hallitusohjelmaan tuli aktiivisesti ajamani opettajankoulutuksen kehittämisohjelma jaa myös opettajien täydennyskoulutukseen on tarkoitus investoida. Samoin koulujen oppimisympäristöjen modernisoimiseen. Erityisesti opettajien tieto- ja viestintäteknologian taitoja on vahvistettava. Digiloikka ei kouluissa tapahdu, mikäli opettajien oma osaaminen ei ole kunnossa.

Hallitusneuvotteluissa oli strategisia kokonaisuuksia, joissa neuvoteltiin hallituksen kärkihankkeet, joita on yhteensä 26. Olin kokoomusneuvottelijana hyvinvointiryhmässä. Siinä onnistuimme kiitettävästi saamaan kokoomuksen näkökulmat. Ensimmäinen kärkihanke on tehdä palveluista asiakaslähtöisiä ja lisätä ihmisten valinnanvapautta sekä tehdä palveluiden tuotantokustannukset ja laatu läpinäkyväksi.

Toinen kärkihanke on terveydenedistäminen. Sovimme, että yhdessä järjestöjen kanssa laitetaan vauhtiin kansanterveysohjelma, jolla lisätään erityisesti kaiken ikäisten liikuntaa. Olen todella tyytyväinen, että nyt kestävyysvajetta lähdetään purkamaan liikuntaa lisäämällä.

Kolmas kärkihanke on lasten ja perheiden palveluiden uudistaminen vastaamaan erilaisten perheiden tarpeita. Neljäs on vahva panostus omaishoitoon sekä ikäihmisten kotihoitoon.

Viidentenä on väylien rakentaminen osatyökykyisille ja erityisesti vammaisille avoimille työmarkkinoille. Tähän kirjattiin pitkäaikainen tavoitteeni yhteensovittaa työkyvyttömyyseläke ja ansiotulot. Monelle vammaiselle tämä on todella tärkeä asia. Yhtälailla asia on tärkeä koko Suomelle, jonka rakentamiseen tarvitaan kaikkien työpanos.

Koko hallitusohjelma on luettavissa: http://valtioneuvosto.fi/sipilan-hallitus/hallitusohjelma

Hallitusohjelma on vasta perusta, jolle tuleva neljän vuoden uurastuksemme pohjautuu. Nyt on saatava aikaan asioita, jotka olisi pitänyt tehdä jo paljon aiemmin. Tekemättä jättäminen olisi vastuutonta ja lyhytnäköistä. On olennaista muistaa, että talouden kuntoon laittamisessa on kyse viime kädessä opetuksen, varhaiskasvatuksen, terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden takaamisesta myös tuleville sukupolville.

Otan mielelläni vastaan ajatuksia ja palautetta Suomen ja Helsingin asioista. Minuun saa olla yhteydessä sähköpostilla tai puhelimitse. Olen tavattavissa Helsinki-päivänä perjantaina 12.6. klo 12.00-12.30 Narinkkatorilla. Tervetuloa tapaamaan!

Eduskunta jatkaa työskentelyään kesäkuun loppuun. Käsittelyssä on loppukuusta mm. vuoden 2015 toinen lisätalousarvioesitys. Heinäkuussa pidän kesälomaa ja elokuussa ollaan jälleen työn äärellä.

Lämmintä ja aurinkoista kesää!
terveisin
Sari Sarkomaa
050 511 3033
sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu

Meille Itämeren ystäville oli tärkeää saada kirjattua uuteen hallitusohjelmaan vahvasti vesistöjemme sekä erityisesti kotimeremme suojelu sekä kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntäminen. Moninaisista suojelutoimista huolimatta Itämeri kuuluu edelleen maailman saastuneimpiin merialueisiin. Rehevöityminen, öljynkuljetuksesta aiheutuvat riskit, vierasperäiset lajit ja roskaaminen uhkaavat mertamme.

Toivoa antava uutinen on, että kansainvälisellä yhteistyöllä on saatu aikaan parannuksia. Esimerkiksi Suomenlahden fosforikuormitusta on kevennetty Pietarin alueen tehostetun jäteveden puhdistuksen avulla. Tämä näkyy veden kirkastumisena ainakin itäisessä osassa Itämerta. Tulokset innostavat ja osoittavat, että Itämeren pelastaminen on mahdollista.

Sen sijaan maatalouden päästöjen kuriin saaminen on erityisen monimutkaista mutta siinä on sitkeästi etsittävä vaikuttavia keinoja. Maatalouden uusi ympäristötuki on aiempaa parempi mutta ei valitettavasti vieläkään kohdenna tukea vesiensuojelun kannalta tehokkaimmalla tavalla. Kun iso osa päästöistä tulee noin 20 prosentista peltoalaa, on myös suojelutoimet kohdennettava samassa suhteessa.

Smolnassa urakoitujen hallitusneuvotteluviikkojen aikana sovimme yhdeksi eduskuntakauden kärkihankkeeksi ravinteiden talteenoton lisäämisen erityisesti Itämeren ja muiden vesistöjen kannalta herkillä alueilla. Päämäärä on, että vähintään 50 prosenttia lannasta ja yhdyskuntajätevesilietteestä saadaan kehittyneen prosessoinnin piiriin vuoteen 2025 mennessä.

Uusi vaikuttava keino Itämeren suojeluun on kipsi, jonka levittäminen pelolle on todettu vähentävän vesistöihin päätyvää maatalouden fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Kipsikäsittely on tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä korkean fosforiluokan pelloilla, joilta valumavedet laskevat suoraan mereen. Koska kipsi on jätemateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi on siten erittäin kustannustehokas. Kipsikäsittely vähentää fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaa jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa.

Kiertotalouden idea on, että materiaalien hukkakäyttö ja jätteen syntyminen minimoidaan tehostamalla niiden käyttöä niin, että raaka-aineet säilyvät kierrossa ja että tuotteet ovat pitkäkestoisia. Määrärahaleikkauksien aikakaudella tarvitaan uusia kustannustehokkaita keinoja myös ympäristönsuojeluun. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on kiertotaloutta parhaimmillaan ja upea suomalainen innovaatio sekä askel kohti nykyistä puhtaampaa Itämerta.

Peltojen kipsikäsittelyn mahdollisuuksien selvittäminen on aloitettu ja tekeillä on pilotti, jolla voidaan välittömästi vähentää huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta. Suomen ympäristökeskus on juuri saanut rahoituksen kipsin käyttöpilotointiin maaseudun kehittämisohjelmasta. Tavoitteena on laajempi kokeilu Saaristomeren valuma-alueella, Mynälahdella.

Kiertotaloudessa on valtavasti potentiaalia mutta sitä hyödyntääksemme tarvitsemme lisää tietoa, yhteistyötä yli hallinnonalarajojen, kokeiluja, liiketoimintaosaamista sekä ennakkoluulotonta asennetta. Uuden hallituksen ja koko eduskunnan velvollisuus on ottaa vahva ja vaikuttava ote vesistöjemme ja koko Itämeren pelastamistyöhön.

 

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja (kok)

Intohimoinen Itämeren suojelija

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

tiedote 7.5.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että pian alkavissa hallitusneuvotteluissa keskeinen strateginen painopiste on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen vahvistamisessa. Rajut leikkaukset on jo koulutuksesta tehty. Nyt on viisasta tehdä selkeä tiekartta, jossa pitkäjänteisesti kehitetään koulutusta ja modernisoidaan oppimisympäristöjä.

Sarkomaa pitää välttämättömänä panostamista kansalliseen opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaan ja opettajien suunnitelmalliseen osaamista ylläpitävään täydennyskoulutukseen. Digiloikka ei kouluissa tapahdu, mikäli opettajien oma osaaminen ei ole kunnossa.

Kansanedustaja painottaa erityisesti tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaitoja. Digitalisaation kehittymisen myötä on joka koulussa ja luokassa sekä mieluusti myös varhaiskasvatuksessa näyttävä yhä vahvemmin uudet oppimisratkaisut ja –ympäristöt sekä tietoyhteiskunnan edellyttämät toimintakulttuurin muutokset.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat Sarkomaan mielestä hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Sarkomaa muistuttaa, että lukion opetussuunnitelmia uudistetaan ja sähköiset yo-kirjoitukset tulevat jo ensi vuonna, joten osaamista tarvitaan tässä ja nyt.

”Maailman parhaita opettajia ei voida pitää itsestäänselvyytenä vaan opettajankoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Nyt on oikea aika ottaa siinä ratkaiseva askel. Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy.

Kansanedustaja muistuttaa uutta eduskuntaa perusopetuksen tuntijakopäätöksen yhteydessä tehdystä kolmen vuosiviikkotunnin lisäyspäätöksestä valinnaisiin aineisiin. Tuntilisäyksen edellyttämä asetusmuutos jäi edelliseltä opetusministeriltä tekemättä. Seuraavan hallituksen on viimeisteltävä perusopetuksen tuntijako ja se on huomioitava myös tulevassa kehyspäätöksessä. Viivyttely asiassa vaarantaa koulutuksen kehittämisen ja tasa-arvon. Kunnissa odotetaan malttamattomina tietoa tuntijaon lopullisesta muodosta.

 
lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

tiedote 30.4.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa pitää välttämättömänä, että uusi hallitus ottaa agendalleen työnantajalle aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten korvaamisen: ”Työnantajalle maksettava kertakorvaus vanhemmuuden kuluista aiheutuviin menoihin on oikea askel tasa-arvoisemman työelämän ja yrittäjyyden esteiden purkamisen tiellä.”

”On hienoa, että puheenjohtajat Sipilä ja Stubb ovat näyttäneet vihreää valoa työnantajalle maksettavalle ns. kertakorvaukselle, jolla korvattaisiin vaikeasti laskettavia vanhemmuuden kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Näitä kustannuksia on mahdoton määritellä tarkasti ja ne vaihtelevat tapauskohtaisesti. Siksi kertakorvaus on hyvä ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olevan mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen”, Sarkomaa toteaa ja muistuttaa, että kyse ei ole uudesta menoerästä vaan kustannuksesta, joiden päämaksajina ovat nyt äitien työnantajat.

”Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava. Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Hyvä on myös sanoa ääneen se, että pelkästään isävapaita kehittämällä ei poisteta äitiriski-ongelmaa”, kansanedustaja linjaa.

Kertakorvauksen lisäksi kansanedustaja loisi tavan tasata muut kustannukset, kuten äitiysloman ajalta täyden palkan aiheuttamat kustannukset sekä äitiys- ja vanhempainvapaan aikana kertyneen lomaoikeuden tuomat kustannukset, joita ei vielä korvata. Nämä kustannukset ovat työnantajalle sitä suurempia, mitä parempi palkka äitiyslomalle jääneelle työntekijällä on. Sarkomaa on ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun.

”Mallia asiaan hyvä käydä katsomassa Ruotsista, jossa ongelma on jo aikaa sitten hoidettu. Seuraavan hallituksen on otettava asia vihdoin tosissaan ja aloitettava vanhemmuuden vakuutusmallin valmistelu. Pidän välttämättömänä, että tuleva hallitus on aloitteellinen ja kannustaa työmarkkinajärjestöjä ottamaan vanhempainvakuutusmallin agendalleen. On vaikea löytää yhtään syytä, miksi työmarkkinakeskusjärjestöt eivät näin keskeisesti jäseniensä työmarkkina-asemaan vaikuttavaan asiaan tarttuisi”, Sarkomaa sanoo.

”Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan”, Sarkomaa päättää.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Talous ja työ ovat olleet tämän kauden ja tulevat olemaan myös seuraavan eduskuntakauden keskeisimmät asiat. Vaikka taloutta on sopeutettu, laahaavat rakenneuudistukset jäljessä. Myös työllisyyttä ja yrittäjyyttä edistävät toimet ovat olleet riittämättömiä. Näistä olemme valtiovarainvaliokunnan voimin hallitusta jatkuvasti nuhdelleet. Seuraavan hallituksen on ripeästi tehtävä ratkaisuja, joissa työ ja yrittäjyys asetetaan etusijalle.

Olen kuluneella kaudella toiminut eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa sekä sen kunta- ja terveysjaoston puheenjohtajana. Valiokunnan mietinnöissämme olemme kirittäneet hallitusta tiukoilla lausumilla maamme uuden nousun nuoteiksi. Erityisesti vaadimme koulutuksen ja tutkimuksen palauttamista strategiseksi painopisteeksi. Tällä kaudella on tästä vaarallisesti hallituksen toimesta lipsuttu.

Vaikka maailma muuttuu, Suomen menestyminen perustuu aina koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen.

Toimiessani opetusministerinä nostin päätavoitteeksi perusopetuksen laadun kehittämisen. Tiedossa oli ensimerkkejä oppimistulosten heikkenemisestä. Oli selvää, että hyvä peruskoulu ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä. On huolehdittava siitä, että opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä työtään ja jokaisella lapsella mahdollisuus oppimisen iloon. Aloitin perusopetus paremmaksi eli pop-hankkeen, jonka toteuttamiseen suunnattiin uusi perusopetuksen laadunkehittämisraha. Päätavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan.

Talouden säästötalkoissa perusopetuksen voimavarat on nyt viety äärirajoille eikä enää ole varaa leikata. Onnistuimme tämän vuoden budjetista leikatut perusopetuksen kehittämisrahat palauttamaan eduskunnassa. http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4232

Opetusministeriaikana laitoin alulle 90-luvun lamassa hävinneiden koulujen kerhojen elvyttämisen. On ilahduttavaa, että nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja turvallista iltapäivää.

Ikävä kyllä vuoden 2015 budjettiesityksessä oli koulujen kerhorahat taas leikattu lähes olemattomiin. Onnistuimme valtiovarainvaliokunnan edustajien voimin etsimään kerhojen jatkamiselle määrärahat. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta. On hyvä tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun. http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4249

Arkadianmäellä olemme sivistyskansanedustajien voimin pitäneet tutkimuksen puolia. Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen on tärkeä investointi yliopistouudistuksen toimeenpanoon ja tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Yliopistolliseen terveydenhuollon tutkimukseen lisäsimme eduskunnassa voimavaroja johtamassani jaostossa ja edellytimme, että terveydenhuollon tutkimusrahoituksen romahdustiellä oleva trendi katkaistaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitoa. http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4225

Joulukuussa hyväksyimme erityisvaltionosuuden uudelle Lastensairaalalle. Olen siitä erityisen tyytyväinen. Johtamani kunta- ja terveysjaosto ehdotti lausumaa, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2012. Lausumassa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa. http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4338

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastot puhuvat karua kieltään: Huostaanottojen määrä on lisääntynyt. Oli välttämätöntä, että sovimme lastensuojelun pelastamisohjelmasta ja lisävoimavarojen kohdentamisesta lapsiperheiden ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palveluiden sekä lastensuojelun kehittämiseen. Lastensuojelutyön painopisteenä tulee olla varhainen tuki ja avopalvelut.

Lastensuojelun kipeänä haasteena on jo paikoitellen krooniseksi muuttunut kelpoisuuden täyttävien sosiaalityöntekijöiden vaje sekä liian suuret työmäärät. Olen tyytyväinen, että saimme sovittua myös voimavaroista sosiaalityön yliopistollisen koulutuksen aloituspaikkojen lisäämiseen.

Tyytyväinen olen myös siitä, että jaostossa lisäsimme rahat, jotta saimme vakinaistettua hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen sovittelumenettelyn käräjäoikeuksiin. Nyt tämä ns. Follo-malli on kaikkien saatavilla kaikissa käräjäoikeuksissa. Siinä lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja riitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tietenkin viranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. http://www.sarisarkomaa.fi/?p=1450

Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ja itsenäisyyden säilyttämiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen. Tämän vuoksi eduskunta lisäsi ensi vuoden budjettiin määrärahoja veteraanien kuntoutukseen ja laajensimme sotainvalidien oikeuksia saada maksuttomia palveluja. Veteraanien keski-ikä on jo noin 90 vuotta, jolloin laitostyyppinen kuntoutus sopii enää harvalle. Kotona selviytymistä voidaan sen sijaan edistää monin eri palveluin, mikä helpottaa jokapäiväisistä toiminnoista selviytymistä.

Sari Sarkomaa

#63 - Ehdolla jatkamaan kansanedustajan työtä paremman arjen, Helsingin ja Suomen puolesta.

Julkaistu

tiedote 17.4.15
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja aktiivinen Itämeren suojelija Sari Sarkomaa kannattaa ideaa, että peltojen kipsikäsittely otetaan yhdeksi maatalouden ympäristötuen toimeksi seuraavalla tukikaudella. Kansanedustajan mukaan kipsikäsittely on aloitettava Saaristomeren valuma-alueella laajamittakaavaisella pilotilla, jolla voidaan välittömästi vähentää huonossa tilassa olevan Saaristomeren fosforikuormitusta.

Pelloille levitettävän kipsin eli kaliumsulfaatin on havaittu vähentävän vesistöihin päätyvää maataloudesta aiheutuvaa fosforihuuhtoumaa jopa puolella. Helsingin yliopiston emeritus professori Erkki Auraa pidetään idean isänä Suomessa ja asiaa on sittemmin tutkittu mm. Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Näytöt ovat kiistattomat. Ideaan on tarttunut myös John Nurmisen säätiö, joka on tähänkin saakka tehnyt ansioitunutta työtä Itämeren hyväksi.

”Kipsikäsittely olisi tehokas ja nopea fosforivaluman vähentäjä. Innostavaa myös on, että koska kipsi on jätemateriaali, sen hinta on alhainen ja toimi siten erittäin kustannustehokas. Toimen avulla voidaan vähentää välittömästi peltojen fosforikuormaa jopa 150 tonnilla vuodessa vain noin 11 miljoonan euron vuosikululla, mikä on maatalouden ympäristötukeen käytetystä 330 miljoonasta eurosta vain murto-osa”, Sarkomaa sanoo.

”Kipsikäsittely vähentäisi fosforin lisäksi torjunta-aineiden huuhtoutumaa ja eroosiota sekä kirkastaisi jokivesiä. Näin lisäämme myös jokiemme virkistysarvoa”, kansanedustaja huomauttaa.

Sarkomaan mielestä seuraavan hallituksen on otettava asia työlistalleen. "Peltojen kipsikäsittely ei ideana ole uusi, vaan siitä on puhuttu vuosikymmeniä. Nyt asia on saatava konkreettisesti eteenpäin. Itämeri ei odota vaan on edettävä ripeästi. Jätemateriaalin hyödyntäminen ympäristönsuojelussa on upea suomalainen innovaatio ja askel kohti puhtaampaa merta."

Kansanedustaja muistuttaa, että kovasta suojelutyöstä huolimatta Itämeri kuuluu maailman saastuneimpiin merialueisiin. ”Itämeren puhtaus on tärkeä asia koko Itämeren alueen hyvinvoinnille ja talousalueen menestykselle. Kipsikäsittelyllä saataisiin aikaan hyviä tuloksia erityisesti Saaristomeren valuma-alueella”, Sarkomaa päättää.

 

lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 0505113033