Kategoria: Ei kategoriaa

Rokotepassi voisi toimia Suomessakin sisäänpääsyn edellytyksenä esimerkiksi ravintoloihin tai tapahtumiin. 

Laajennettua rokotepassia Suomeen puoltaa muun muassa opposition kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.). Sarkomaan mukaan todistuksen avulla voitaisiin pitää yhteiskunta auki terveysturvallisesti. 

– Rokotuskattavuus etenee ja tarvitsemme keinoja, joilla pitää maata turvallisesti auki, hän sanoo MTV Uutisille. 

Rokotepassi toimisi todennäköisesti todisteena saaduista rokotteista, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronasta. 

Suuri osa suomalaisista rokotepassin ulkopuolella 

Sarkomaa ei ota kantaa siihen, milloin rokotepassi voitaisiin ottaa käyttöön. 

Rokotteen tehosteannoksen on saanut vasta 30 prosenttia väestöstä, mikä jättäisi vielä valtaosan suomalaisista rokotepassin ulkopuolelle. Koronavirustartuntoja on myös todettu melko pienellä osaa väestöstä. 

Arvioiden mukaan kaikki halukkaat olisivat saaneet kaksi rokoteannosta vasta lokakuun puolella. Etenkin nuorten rokottaminen on vielä vaiheessa, ja asetus 12–15-vuotiaiden riskiryhmään kuulumattomien rokottamisesta on yhä lausuntokierroksella.

– Kannamme kokoomuksessa huolta nuorten kasvavista tartuntamääristä ja pitkittyneen koronan vaikutuksista juuri nuoriin. Nuorten rokotukset olisi tärkeä käynnistää pikimmiten, Sarkomaa toteaa.   

Varautumista tulevaisuuteen

Sarkomaan mukaan tartuntatautien lainsäädäntöä tulisi valmistella myös tulevaisuutta ajatellen. 

– Tämä ei varmasti jää ainoaksi pandemiaksi, eli on hyvin tärkeätä, että nyt katsotaan kaikki lainsäädäntö kuntoon, jotta näitä toimia voidaan ottaa jatkossakin käyttöön, Sarkomaa toteaa.

– Tässä on jo tämän pandemian aikana huomattu, että meillä on lainsäädännössä paljon puutteita, hän jatkaa. 

Eduskunnan puhemiehelle

John Nurmisen Säätiö, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto, WWF Suomi, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, Pidä Saaristo Siistinä ry, Suomen luonnonsuojeluliitto, Operaatio Ainutlaatuinen Saaristomeri ja Suomen Vesistösäätiö ovat laatineet yhteisen kannanoton liittyen EU:n maaseutuohjelmaan.

Järjestöt esittävät, että EU:n maaseutuohjelmasta on turvattava rahoitus maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle. Samalla on purettava maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämä eläintuotantovaltaisilta alueilta lantafosforin vastaanottotuen avulla.

Keinot Itämeren ja vesien tilan parantamiseksi ovat olemassa ja tiedossa. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa niiden rahoittamiseksi. Viljelijät ansaitsevat tukijärjestelmän, jonka avulla he voivat harjoittaa elinkeinoaan paitsi kannattavasti, myös Itämeren ja sisävesien kannalta kestävästi.

Suomi on sitoutunut EU:n vesipuitedirektiivin mukaisesti saamaan Itämeren ja sisävedet hyvään ekologiseen tilaan vuoteen 2027 mennessä. Sen kannalta avainkysymys on ravinnepäästöjen ja etenkin vesistöihin valuvan fosforin vähentäminen. Tutkimusten mukaan maatalouden osuus Suomen ihmisperäisestä fosforikuormituksesta vesistöihin on kaksi kolmasosaa, joten ilman maatalouden päästöjen merkittävää leikkaamista Itämeren ja sisävesien hyvän tilan saavuttaminen on mahdotonta.

Maataloudesta valuvan fosforikuormituksen leikkaaminen on hidasta, koska fosfori kertyy maaperään ja vapautuu sieltä hitaasti kymmenien vuosien aikana. Lisäksi ilmastonmuutos lisää sateita ja lumettomia talvia, mikä kasvattaa ravinnevalumia pelloilta. Näidenkään syiden vuoksi maatalouden kuormitusta ei ole saatu vähenemään tavoitteiden mukaisesti, vaikka maatalouden ympäristötoimia on Suomessa tuettu jo kymmenien vuosien ajan.

Onneksi Suomessa on innovoitu viime vuosina useita maanparannusaineisiin – kipsiin, rakennekalkkiin ja kuitulietteisiin – perustuvia nopeavaikutteisia, tehokkaita ja tieteellisesti todennettuja vesiensuojelutoimia, joilla voidaan välittömästi vähentää Itämereen ja sisävesiin pelloilta valuvaa fosforikuormaa noin 50 %. Näin voidaan nopeasti leikata maatalouden ravinnevalumaa ja saada vesistöt hyvään tilaan samalla kun tehdään hidasvaikutteisempia toimia ravinnekuormituksen juurisyiden ratkaisemiseksi.

Maanparannusaineisiin perustuvia maatalouden vesiensuojelutoimia on sisällytetty Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin yhteensä 560 000 peltohehtaarille. Toimille ei kuitenkaan ole olemassa rahoitusta. Rahoitustarve on vuoteen 2027 mennessä vähintään 100 MEUR eli 20 MEUR vuodessa. Se on niin paljon, ettei toimia voida toteuttaa pelkällä kansallisella rahoituksella. Sen sijaan EU:n maaseutuohjelman vuotuisesta noin 250 miljoonan euron ympäristörahoituksesta summa olisi alle 10 %.

Maatalouden korkeita ravinnevalumia ylläpitää eläintuotannon keskittyminen muun muassa Varsinais-Suomeen, Satakuntaan ja Pohjanmaalle. Sen vuoksi näillä alueilla on lantaravinteita huomattavasti enemmän, kuin kasvien tarpeen mukainen lannoitus edellyttää. Ylimääräinen lantafosfori kertyy maaperään ja valuu vesistöjä rehevöittämään.

Lantaa voidaan käsitellä niin, että erotetaan runsaasti fosforia sisältävä kiintoaine nesteestä, joka taas sisältää enemmän typpeä. Tähän soveltuvat vesihuollosta ja prosessiteollisuudesta tutut erotusmenetelmät. Erotustekniikkaa voidaan käyttää myös biokaasulaitosten yhteydessä.

Lantafosforia ei tällä hetkellä saada liikkumaan pois ravinneylijäämäisiltä alueilta, koska se tulee viljelijöille prosessointi- ja kuljetuskustannusten vuoksi selvästi mineraalifosforia kalliimmaksi. Ongelman ratkaisemiseksi maaseutuohjelmaan on sisällytettävä lantafosforin vastaanottotuki, joka mahdollistaa ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön. Jo viidellä miljoonalla eurolla vuodessa voidaan siirtää vuodessa 500 tonnia fosforia sinne, missä se ei aiheuta haittaa vesistöille.

Nyt on Itämeren kohtalonhetki. Kesällä lausunnoille tuleva ja syksyllä eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissiolle lähetettävä maaseutuohjelma määrittää sen, voidaanko Itämeren ja sisävesien tilaa parantaa seuraavien kymmenen vuoden aikana.

EU:n ja kotimaiset maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa, ja ne maksetaan maataloustuottajille joka tapauksessa. Tukijärjestelmä pitää suunnata niin, että maataloustuottajat pystyvät sen avulla vähentämään vesistöpäästöjään. Yksittäisillä projekteilla ja yksityisellä rahoituksella ongelmia ei enää voida ratkoa, koska ne eivät mahdollista toimien toteuttamista siinä laajuudessa, jota Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi tarvitaan.

Keinot ovat hyvin tiedossa, koska niitä on demonstroitu ja tutkittu jo pitkään. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin ja toteuttaa ne vesiensuojelun tavoitteet, joihin Suomi on sitoutunut ja jotka meitä velvoittavat.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy turvatakseen EU:n uuden tukikauden aikaisesta maaseutuohjelmasta rahoituksen maatalouden ravinnevalumaa nopeasti ja tehokkaasti leikkaaville maanparannustoimille – kipsille, rakennekalkille ja kuitulietteelle?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy sisällyttääkseen EU:n uuden tukikauden aikaiseen maaseutuohjelmaan lantafosforin vastaanottotuen, joka mahdollistaa maatalouden korkeaa ravinnekuormitusta ylläpitävän lantafosforin ylijäämän purkamisen eläintuotantovaltaisilta alueilta ja ravinnealijäämäisten alueiden viljelijöille lantafosforin käytön?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy, jos nykyisistä ympäristökorvauksen ehtona olleista fosforin lannoitusrajoista luovutaan estääkseen moninkertaisen fosforiylilannoituksen ja ravinnevalumat sekä turvatakseen vähintään nykyisen tasoiset fosforirajat heti uuden EU-tukikauden alussa 2023? 

Mihin toimiin hallitus ryhtyy varmistaakseen Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmiin sisällytettyjen yhteensä 560 000 peltohehtaarin maanparannusaineisiin perustuvien maatalouden vesiensuojelutoimien rahoituksen?

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä poistaakseen Saaristomeren alueen Itämeren suojelukomissio HELCOM:n pahimpien kuormittajien listalta? 

Helsingissä 23.7.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii Suomeen laajennettua rokotepassia, jotta yhteiskunnan turvallisena avoimena pysyminen voitaisiin taata. Toteutuessaan passi toimisi sisäänpääsyn edellytyksenä erilaisiin tapahtumiin ja se myönnettäisiin koronarokotteen saaneille.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mukaan Suomessa tulisi ottaa käyttöön laajennettu rokotepassi, jotta yhteiskunnan turvallinen avoimena pysyminen voitaisiin taata.

”Rokotepassin laajennettu käyttöönotto kotimaassa on viisasta ottaa keinovalikkoon neljännen aallon velloessa maahamme. Kannustamaan rokotuksen ottamista, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet sekä edistämään kestävää taloutta sekä ihmisten hyvinvointia”, Sarkomaa katsoo Facebook-kirjoituksessaan.

Suomessa ei toistaiseksi ole otettu käyttöön rokotepassia. Käytännössä rokotepassi tarkoittaisi sitä, että passia voisi pitää edellytyksenä sisäänpääsyyn erilaisiin tapahtumiin.

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä uudistuksen korjaustyö on aloitettava heti, sillä se on katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että eduskunta hyväksyi tänään keskiviikkona maakuntahallintouudistuksen äänin 105-77.

– Valtava pettymys ja virhe. Korjaustyö on aloitettava heti, Sari Sarkomaa kirjoittaa Facebookissa.

Hänen mielestään ”vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee tuhoa”.

– Maakuntasote runnottiin piittaamatta murskakritiikistä ja kaupunkien hätähuudoista. Miksi Helsingin vihreät ministeri Maria Ohisalon johdolla ja Helsingin SDP ministerin Tuula Haataisen johdolla käänsivät selän helsinkiläisille, Sarkomaa kysyy.

Sarkomaan mielestä maakuntasote on vahingollinen koko Suomelle ja katastrofi Helsingille ja muille suurille kaupungeille.

– Kaupunkien kassa ryöstetään ja palvelut vaarannetaan. Kaupungin elinvoima sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan HUS:n huippututkimus ja erikoissairaanhoito nitistetään.

Sarkomaan mukaan Helsingissä on kroonistuneet jonot terveysasemalle.

– Korona on runnellut pääkaupunkia eniten. Maakuntasote leikkaa HUS:n arvion mukaan Uudenmaan alueelta 400 miljoonaa euroa ja helsinkiläisiltä 100 euroa asukasta kohden Peruspalvelujen vahvistamista ei maakuntamallissa näy eikä kuulu. Hylky olisi ollut parasta mitä esitykselle olisi nyt voinut tehdä, Sarkomaa näkee.

Hän lisää, että terapiatakuuta eikä hoitotakuun kiristämistä näy eikä kuulu.

– Palvelujen parantamisen sijaan uutta maakuntaveroa ja lisävahvistusta maakuntahallintoon valmistellaan jo. On täysin absurdi ajatus, että palvelut vaarantavan ja kaupungit ryöstävän hallintouudistuksen vastineeksi ahkerat ihmiset laitetaan maksamaan työstään ja eläkkeestään entistä kireämpää veroa! Ei kiitos, Sarkomaa toteaa.

SUVI HAUTANEN

Kansanedustajan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kokoomuksen kansanedustajan Sari Sarkomaan mielestä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesti samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muita elinkeinoja avattu.

– Haloo hallitus, miksi ette toimi, Sari Sarkomaa kysyy Twitterissä sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.), opetusministeri Jussi Saramolta (vas.), tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurviselta (kesk.) ja pääministeri Sanna Marinilta (kesk.).

– Epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita, Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa on jakanut muusikko Paula Vesala tviitin, jossa tämä ihmettelee, miksi rajoitukset ovat välttämättömiä vain yleisötilaisuuksien ja kulttuurin parissa.

– Perustuslain mukaan perusoikeutta elinkeinon harjoittamiseen saa rajoittaa vain tarkkarajaisesti, oikeasuhtaisesti ja kun välttämätöntä, Vesala muistuttaa.

Vesalan mukaan ensin tiistaina kahden metrin turvavälivaatimukset kumottiin Etelä-Suomessa kaikilta aloilta. Samantien ne aktivoitiin kuitenkin uudestaan yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten osalta.

ILKKA LUUKKONEN

Sari Sarkomaa toivoo, että pääkaupungin kansanedustajat kaatavat sote-uudistuksen.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) arvostelee jyrkin sanoin hallituksen esitystä sote-uudistukseksi. Hänen mukaansa asiantuntijat ovat antaneet esitykselle ”murskakritiikkiä” ja kaupungit päästäneet ”hätähuutoja”. Hän katsoo, että pääministeri Sanna Marin (sd.) johtaa historian kaupunkivastaisinta hallitusta.

– Vasemmistovihreiden kaupunkivastaisuus tekee karmeaa tuhoa, Sarkomaa toteaa tiedotteessaan.

Sarkomaa on johtanut Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajista koostuvaa neuvottelukuntaa, joka on ajanut alueen etua sote-uudistuksessa. Hänen mukaansa uudistus merkitsee Uudenmaan alueelle 400 miljoonan euron leikkausta ja HUS:lle 100 miljoonan euron leikkausta. Neuvottelukunnan puheenjohtajisto on on edellyttänyt, että sote-uudistusta korjataan, mutta Sarkomaan mielestä hallitus jyräsi ehdotukset ”lujaa ja rumasti”.

– Tämä sivuutettiin täysin.

Sarkomaa toivoo, että sote-uudistus kaatuu eduskunnan suuressa salissa.

– Laitetaan verorahat lisähallinnon sijaan ihmisten palveluihin. Vetoan erityisesti Helsingin ja Uudenmaan hallituspuolueiden edustajiin, älkää kääntäkö rujosti selkäänne Helsingin ja Uudenmaan alueen ihmisille ja kotikaupungeillenne.

JUHA-PEKKA TIKKA

Kokoomuksen kansanedustajan mukaan ministerit eivät vaivaudu käyttämään valtaansa.

Kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.) on twiitannut kommentin SDP:n kansanedustaja Aki Lindénille puoluejohtajien vaalitentistä MTV:lla.

Aki Lindén ihmetteli, miksi koronarajoituksista yritetään syyllistää sosiaali- ja terveysministeriötä.

– Olemme onnistuneet Euroopassa parhaiten #pandemia torjunnassa. Unohtuiko tämä? Ei se itsestään tai ”tuurilla” ole tapahtunut eikä olisi ilman rajoituksia onnistunut, Aki Lindén toteaa.

Sari Sarkomaa huomauttaa kuitenkin vastatwiitissään, mitä ministeriön lukittautuminen rajoituksiin nyt tarkoittaa ravintoloille, tapahtumille, kulttuurille, urheilulle ja matkailulle.

– Vasemmistovihreä jämähdys menneiden ihasteluun aiheuttaa isoa vahinkoa, Sari Sarkomaa kirjoittaa.

– Ministerit vaativat kilvan toimia syytellen toisiaan vaivautumatta itse käyttämään valtaansa. Hyytävä vastuuttomuus #välinpitämättömyys ihmisten hädästä, Sarkomaa jatkaa.

Tiedote 4.6.2021
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä julkaisi tänään 10 teesiä ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi. Eduskuntaryhmän mukaan kuntia on kehitettävä hyviksi paikoiksi asua ja elää omannäköistä elämää kaikenikäisille kuntalaisille. Teesien valmistelua johti eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ja kokoomuksen seniorifoorumin puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

 “Ikäystävällisessä kunnassa ihmisiä arvostetaan riippumatta ikävuosien määrästä. Yhä useampi suomalainen on terve ja toimintakykyinen vuosikymmeniä eläkkeelle siirtymisensä jälkeen. Ikäystävällisten kuntien rakentaminen ei tarkoita ainoastaan vanhuspalveluiden parantamista, vaan kokonaisvaltaista ikäihmisten huomioimista kuntien päätöksenteossa. Suomalaisista yli miljoona on vähintään 65-vuotiaita”, Sarkomaa sanoo. 

“Ikäihmiset eivät todellakaan ole mikään yhtenäinen joukko. Seniorit ovat aktiivisia toimijoita sekä kantava voima vapaaehtoistyössä ja omaishoitajina. Moni seniori jatkaa eläkeiän jälkeen yrittäjänä tai ansiotyössä. Osa taas tarvitsee apua ja tukea kotona asumiseen tai omaisen hoidossa. Osa tarvitsee apua ympäri vuorokauden hoivakodissa. Tärkeintä on, että seniorit kohdataan yksilöinä. Persoonallisuus ei nimittäin jää eläkkeelle”, Sarkomaa sanoo.

 “Ikäystävällisessä kunnassa kaupunkiympäristö ja palvelut suunnitellaan esteettömäksi. Senioreiden mahdollisuudesta liikkua omassa kotikunnassaan eri kulkumuodoin on huolehdittava”, Sarkomaa sanoo.

”Ikäystävällisessä kunnassa senioria ei jätetä jonoon. Palveluiden tuottamisessa hyödynnetään myös ostopalveluita ja palveluseteleitä, jotta seniorit pääsevät sujuvasti tarvitsemiinsa palveluihin”, Sarkomaa sanoo.

Eduskuntaryhmä nostaa pöydälle myös vanhuspalveluiden epäkohdat ja niihin puuttumisen.

“Ikäystävällisessä kunnassa vanhuspalveluiden laatua valvotaan tiukasti ja epäkohtiin puututaan. Sekä yksityisten että julkisten hoivakotien sekä kotihoidon laadusta huolehditaan. Haluamme, että senioreiden, heidän omaistensa ja henkilöstön näkemykset sekä kokemukset ovat mukana palveluiden, kaupunkisuunnittelun sekä koko kunnan kehittämisessä, Sarkomaa.

Kokoomuksen teesit ikäystävällisten kuntien rakentamiseksi löytyvät täältä.

Lisätiedot:

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Helsingin Muistiyhdistys ja Muistiliitto tekevät monin tavoin mainiota työtä sen eteen, että oikeus elää omannäköistä elämää, liikkua ja ulkoilla toteutuvat. Liikuntaan ja mahdollisuuteen ulkoilla ei saa olla ikärajaa. Monet seniorit ja heidän omaishoitajansa pääsevät liikkumaan aivan liian vähän. Tämän asian korjaaminen on itselleni sydämen asia. On sietämätöntä, että usein hoivapalveluiden piirissä olevan ikäihmisen kodin matot viedään ulos useammin kuin ihminen itse pääsee ulkoilemaan. Kaikilla pitäisi olla halutessaan mahdollisuus liikkua ja elää omannäköistä elämää. 

Liikunta on aivoille superlääkettä, joka edistää fyysistä kuntoa sekä toimintakykyä kaikissa elämän vaiheissa. Liikkuessa aivojen verenkierto paranee ja aivosolujen väliset yhteydet vahvistuvat parantaen muistia. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä. Arjen asioista selviytyminen sujuvoituu ja omaishoitajankin työ kevenee, kun muistisairas ihminen ja hänen omaisensa liikkuvat arjessa säännöllisesti. Liikkujat myös nukkuvat yönsä paremmin. Jotta liikkuminen olisi mielekästä, on hyvä liikkua tavalla, josta itse pitää. Liikunta tuo myös hyvän mielen. Liikunta on osa hyvää hoitoa ja elämää. Muistisairaat hyötyvät säännöllisestä liikunnasta monin tavoin. 

Liikkumattomuus romahduttaa nopeasti ihmisen toimintakyvyn ja elämän laadun. Kävely on tehokasta liikuntaa. Musiikki ja tanssi tehoavat kuin lääke, kun mieli maalaa musiikista muistoja. Liikunta ulkoilmassa koronasuosituksia noudattaen on hyvä tapa hoitaa sosiaalisia suhteita ja tavata ystäviä, varsinkin näin korona-aikana.

Helsingissä on jatkettava työtä, että joka asuinalueella on sopivia liikuntamahdollisuuksia seniori-ikäisille. Ja myös riittävästi kunnollisia penkkejä lepoa varten. Varsinkin talvella jalkakäytävien kunnossapito on elintärkeää.

Korona-aika aiheuttaa uusia ja vaikeitakin tilanteita ja tunteita. Muistiliitossa olemme keränneet muistisairaiden ja heidän perheidensä kokemuksia. Erityinen huoli on ollut omaishoitoperheiden palveluiden puutteet. Toimitamme korjausvaateita palveluiden järjestämisestä vastaaville tahoille. Ihmisoikeusvaltuutettu on todennut, että koronarajoitustoimilla ei saa estää muistisairasta ihmistä tapaamasta omaisiaan vaan on etsittävä turvalliset tavat taata ihmisoikeudet. Tämä on Helsingin huomioitava. 

Ihmiselle kuuluu iästä, sairaudesta ja epidemiasta riippumatta oikeus olla yhdessä puolisonsa kanssa, tavata läheisiään ja liikkua. Palveluiden on pelattava koronasta huolimatta. Uusia tapoja auttaa ja tukea on yhdessä kehitettävä. Helsingin Muistiyhdistys tekee mainiota työtä, ettei kukaan jäisi yksin. Yhteydenpito on kansanedustajan työssäni tärkeää. Ajatukset ja terveiset ovat tärkeitä ja tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Terveyttä ja iloa toivottaen

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Muistiliiton ja eduskunnan muistiverkoston varapuheenjohtaja

Otin tänään vastaan kulttuuri- ja tapahtuma-alan ”Mitta on täysi” -mielenilmauksessa julkilausuman kokoomuksen eduskuntaryhmän edustajana. Eduskunnalle luovutettiin mielenilmauksen yhteydessä julkilausuma, jonka on allekirjoittanut 171 luovan alan yhteisöä ja toimijaa.

Me kokoomuksen eduskuntaryhmässä, kuten varmasti kaikki suomalaiset, haluamme kulttuurin ja tapahtumat takaisin. Kymmenettuhannet osaavat kulttuurin ammattilaiset ja yritykset on päästettävä terveysturvallisesti tekemään työtään. Näin merkittävän ja valtavan joukon ollessa vailla työtä ja turvaa yli vuoden, on tilanne hyvin vakava.

Tapahtuma- ala ja kulttuuri on ollut liian pitkään suljettuna. Alaa olisi pitänyt avata terveysturvallisesta, tapahtuman järjestäjiä kuullen, yhdessä ja avoimesti toimien samaan aikaan, kun muuta yhteiskuntaa ja muitakin elinkeinoja on avattu. Tapahtuma- ja kulttuurialan epätasa-arvoiselle kohtelulle ei ole mitään perusteita.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alan avaamisen viivyttely on tullut monin tavoin kalliiksi. Ala olisi ansainnut ennakoitavuutta koronarajoitustoimien suhteen. Olemme kokoomuksessa esittäneet Suomen avaamista ja tapahtumien terveysturvallisten tapahtumien järjestämistä esimerkiksi koronatodistusten ja pikatestien avulla.

Viivyttely on tullut monin tavoin liian kalliiksi. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala olisi ansainnut ennakoitavuutta rajoitustoimenpiteiden osalta. Me kannatamme sitä, että Suomi ottaisi käyttöön kaikki turvalliset keinot, joilla maamme avaaminen ja tapahtumien terveysturvallinen järjestäminen vauhdittuu. Myös koronatodistukset sekä pikatestit.

Tarvitsemme enemmän ajattelua, joka lähtee siitä, miten jokin on mahdollista eikä vain, miten voidaan yhä toimintaa rajoittaa. On ymmärrettävä, että kulttuuri- ja tapahtuma-alan ammattilaiset ovat huippuosaajia, jotka pystyvät järjestämään tilaisuuksia terveysturvallisesti.

Jokainen ymmärtää tilanteen järjettömyyden. Olympiastadionilla saa olla vain 50 henkeä, mutta muualla on sitten toisin. Ravintolassa henkilömäärä on täysin eri, kun levyn soittamisen sijaan paikalla on esiintyjä. Kokoomus on esittänyt tolkkua rajoituksiin ja muutoksia tartuntatautilakiin. Ne on tylysti hallituspuolueet aina äänestäneet kumoon

Kun elinkeinovapautta on rajoitettu, on päivänselvää, että julkisen vallan on korvattava tästä aiheutuneet vahingot. On vakavaa, että hallitus on tässä viivytellyt

Kokoomuksen vauhdittamana eduskunta hyväksyi lausuman, jossa edellytetään, että taiteen ja kulttuurin alan ammattilaisille kohdennettujen koronatukien myöntämisessä on hallituksen huolehdittava, ettei väliinputoajaryhmiä pääse syntymään.

Päätöksenteossa on pyrittävä ottamaan huomioon myös ne tahot, jotka eivät ole aikaisemmin päässeet tuen piiriin. Tämä oli eduskunnan vahva viesti hallitukselle.

Kulttuuri toimialana rakentaa sivistystä ja hyvinvointia ja tuo työtä sekä yrittäjyyttä. Tulevaisuuden kannalta alaan kannattaa investoida. Kokoomus kannattaa kulttuuri palveluiden saavutettavuuden lisäämistä ja alan toimintamahdollisuuksien kehittämistä.

Me kokoomuslaiset olemme huolissamme kuten kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijat vähenevien rahapelituottojen vaikutuksesta kulttuuriin. Pidän välttämättömänä, että tähän löydetään kestävä ratkaisu. Päätin puheeni toteamalla, että kokoomus on valmis välittömästi laittamaan tolkun nykyiseen tilanteeseen ja löytämään ratkaisuja luovien alojen ahdinkoon.

Kulttuuri eikä tapahtumat saa kuolla koronaan – eikä hallituksen tekemättömyyteen.

Lähetän tuoreimpia politiikan kuulumisia eduskuntaterveisissä noin kerran kuukaudessa. Voit tilata eduskuntaterveiset lähettämällä minulle sähköpostia osoitteeseen sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja