Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: tasa-arvoretoriikan ja torailun rinnalle tekoja!

tiedote 8.2.2015.
julkaisuvapaa heti

"On ilahduttavaa, että tasa-arvo asiat ovat nousseet vahvasti poliittisiin puheisiin. Pelkkä retoriikka ja tasa-arvotorailu ei kuitenkaan riitä. Puheiden rinnalle tarvitaan todellisia tekoja. Rakennepaketissa oleva tavoite työantajille aiheutuvien vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta on hallituksen loppukirissä nostettava työpöydälle” vaatii kansanedustaja ja kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaa on pettynyt, että hallitus ei ole ohjelmansa lupauksesta huolimatta edistänyt tasa-arvon suurimman häpeätahran poistamista. Ei, vaikka vanhemmuuden kustannusten tasaaminen on tehokkain yksittäinen täsmätoimi edistää tasa-arvoa ja myös palkkatasa-arvoa.

”Ei ole tätä vuosisataa eikä viisasta voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Nykyisessä järjestelmästä äitiydestä aiheutuu työnantajalle sitä enemmän kustannuksia, mitä parempi naisen palkka on. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. Tämä näkyy kovalla tavalla naisten pätkätöinä, urakehityksessä ja siten myös palkassa. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia esityksiä vielä tämän eduskuntakauden aikana, koska hallitus on siihen rakennepaketissa sitoutunut”, muistuttaa Sarkomaa.

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanopäätöksessä todetaan, että selvitys vanhemmuuden kustannusten tasaamisen eri malleista ja niiden kustannuksista on tehty, ja että hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.” Selvityksestä ja jatkotoimista ei ole kuulunut pihaustakaan,” ihmettelee Sarkomaa.

Näyttää vakavasti siltä, että asia ei etene, jos jäädään pelkästään odottamaan työmarkkinajärjestöjen toimia. Hallituksen on oltava asiassa aloitteellinen ja aikaansaava, vaatii Sarkomaa.

Asiassa on kyse tasa-arvon lisäksi yrittäjyyden jarrun poistamisesta. Työnantajien vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse ei ole sinänsä uudesta menoerästä. Kustannukset on joka tapauksessa jonkun maksettava ja tällä hetkellä se ”joku” on perhevapaita käyttävien naisten työnantajat.

Sarkomaa on useaan otteeseen ehdottanut pohdittavaksi itsenäistä vanhempainvakuutusta, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.
"Mallia voi käydä katsomassa Ruotsista, jossa asia on jo aikaa sitten hoidettu. Olennaista on, että asiassa ryhdytään vihdoin toimiin pelkkien hallitusohjelmakirjauksien ja puheiden sijaan", päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Vihonviimeinen wilmaviestipommitus vai tuki kasvatustyössä?

Tammikuisilla opettajien Educa –messuilla saa vahvan päivityksen koulumaailman asioista. Iso huoli on lukioiden ja erikoislukioiden tulevaisuudesta. Ammatillisen koulutuksen vähenevät lähiopetustunnit puhututtivat myös. Myönteistä palautetta tuli sitkeästä työstä, jolla oppivelvollisuuden keinotekoinen pidentäminen saatiin kuopattua. Ja niukat lisävoimavarat suunnattua perusopetukseen ja räätälöityyn tukeen nuorille.

Minulla oli ilo opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana puhua perusopetuksen uudistamisesta sekä vanhempien ja koulun yhteistyöstä, jolla tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu. Vanhemmilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Tätä vastuuta koulu täydentää.

Koulun näkökulmasta kiinnostavaa on, miten oppilaiden vanhemmat kokevat kodin ja koulun yhteistyön. Onko se välttämätön paha, vihonviimeinen wilmaviestipommitus vai tärkeä tuki kasvatustyössä? Kodin ja koulun yhteistyöhön voi liittyä vahvaa yleistämistä. Mielikuviin ja stereotypioihin ei pidä jäädä kiinni, vaan niitä tulee rohkeasti purkaa. Vanhempainliiton Vanhempien Barometri 2013 –kyselyssä korostui se, että vanhemmat kokivat olevansa tervetulleita lapsen kouluun mutta yhteistyössä vanhemmat näkivät myös paljon kehitettävää.

Uudet opetushallituksen johdolla valmistellut perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet otetaan käyttöön ensi vuonna. Niiden valmistelussa kuultiin tarkkaan opettajien ääntä. Myös koulutuskentältä tulleessa palautteessa toivottiin, että vanhempien ja koulun yhteistyön toteuttamistavat määriteltäisiin nykyistä selkeämmin. Erityisesti esille nousi huoli yhteistyön haasteista ja mittavasti vaihtelevista käytännöistä. Uusissa perusteissa yhteistyötä onkin kirkastettu, jotta se tukisi opettajien työtä ja vanhempien roolia. Olennaista on, että pelisäännöt ovat selvät kaikille –oppilaita unohtamatta.

Koskaan ei voi liikaa korostaa sitä, että koulussa on oltava yhteisesti sovitut viestintätavat, joita noudatetaan. Kodin ja koulun yhteistyö on opettajille työtehtävä, jota opettajat hoitavat työajallaan. Maailman parhaat opettajat ansaitsevat myös parhaat rehtorit. Rehtori on avainasemassa siinä, millainen kodin ja koulun yhteistyön merkitys on ja miten se toteutuu koulussa.

Sujuvalla yhteistyöllä on iso merkitys koko kouluyhteisön toimintaan ja erityisesti lapsen oppimiseen sekä hyvinvointiin. Ajatukset ja palaute kodin ja koulun yhteistyön kehittämisestä on tervetullutta.

Lasten lukutaito on huolestuttavasti laskenut ja toimia tarvitaan koulun lisäksi kodeissa. Kotona lukemisella on aivan erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Tarvetta on meidän vanhempien lukutalkoisiin. Lapsen läheisten aikuisten merkitys oppimiselle ja hyvinvoinnille on mittava. Kun lapselle on kotona luettu, tulee kirjasta ystävä, joka seuraa läpi elämän.

Kouluruokailu on toinen esimerkki. Vanhempien päävastuulla on sanoa, lapsille, miksi kouluruoka viisasta syödä ja pitää syödä joka päivä. Nälkäinen lapsi ei opi. Meidän vanhempien ryhtiliike onko tarpeen, kun tiedämme, että vain noin puolet yläkoululaisista syö kouluruuan joka päivä.

Tärkein viesti Educa-messuilta oli, että koulutus on palautettava politiikan ykkösagendalle eikä opetuksesta ole enää varaa leikata. Opetusta on uudistettava niin, että jokainen lapsi saa olla parhaimmillaan ja että kaikki nuoret jatkavat opintoja peruskoulun jälkeen. Opettajalle on annettava mahdollisuudet olla opettaja ja aikaa jokaiselle oppilaalle. Tiukassa taloustilanteessa tämä on haastava tehtävä mutta siinä on pakko onnistua.

Järjestän eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa avoimen Sivistysparlamentti-keskustelutilaisuuden 23. maaliskuuta klo 14-15.30. Lämpimästi tervetuloa mukaan vaihtamaan ajatuksia koulutuksesta ja opetuksesta.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen
Opetushallituksen johtokunnan pj
www.sarisarkomaa.fi

 

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Perhepaketin poksahduksesta on pyrittävä perheille parempaan

tiedote 1.2.2015
julkaisuvapaa heti
Hallituksen perhepoliittinen keskustelu meni lopulta umpisolmuun ja perhepaketti poksahti rikki. Opiksi on otettava, että lasten ja perheiden asiaa on katsottava kokonaisuutena. "Pelkkä euro ei saa ohjata perhepolitiikkaa eikä se varmaan ollut kaatumisen ainoa syy. Poksahtaneesta perhepaketista on katseet suunnattava uudenlaiseen perhepolitiikkaan", kannustaa kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa.

"Nykyiset perhetuet ovat melkoinen viidakko ja viisasta olisi, että kokonaisuus katsottaisiin ja siitä luotaisiin joustavampi ja paremmin erilaisten perheiden tarpeita palveleva kokonaisuus, joka istuu myös uuteen varhaiskasvatuslakiin ja lapsen oikeuteen varhaiskasvatukseen, joka on lain keskeneräisyyden takia vielä määrittelemättä", Sarkomaa innostaa.

"Suomessa tarvitaan käyttöön kaikki voimavarat. Kun tavoitteena on, että työelämässä ovat mukana naiset ja miehet ja vanhemmuudessa isät ja äidit tasavertaisesti, on perheiden tuki ja palvelut -eli kotihoidontuki, joustava ja osittainen hoitoraha, kuntalisä, yksityisen hoidon tuki ja päivähoito - katsottava kokonaisuutena”, Sarkomaa linjaa.

”Palvelujen järjestelmäkeskeisyydestä on päästävä siihen, että mennään perheiden tarpeet edellä. Tuet olisi katsottava kokonaisuutena läpi, niin että mahdollistetaan joustavasti työn tekeminen palkansaajana ja yrittäjänä ja lapsen etu sekä oikeus varhaiskasvatukseen. Eikä kotona hoitamisen mahdollisuuttakaan saa hukata.”

"Perheet ja elämäntilanteet sekä lapset ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja. Perheitä ei voi eikä saa sulloa samaan muottiin”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaa innostaa työantajia suhtautumaan naisten ja miesten työuriin kannustavasti ja tasa-arvoisesti. Sama koskee perhevapaita, pitipä ne sitten isä, äiti tai kumpikin vuorollaan.

"Samalla voisi pohtia aivan uusia tapoja perheiden arjen tukemiseen”, edustaja ehdottaa. Viime viikolla Sarkomaa ehdotti raha seuraa lasta -mallin pohtimista. Hän muistuttaa, että ketterät peruspalvelut ovat lähellä ihmistä. Päiväkoteja on oltava siellä missä lapsia on. Malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin. Palveluiden kustannustehokas tuottaminen edellyttää laajempia hartioita.

Kansanedustajan mielestä Suomessa on päästävä pois on/off-ajattelusta, jossa vastakkain ovat koti ja päiväkoti tai koti- ja uravanhemmat: ”Valtaosa vanhemmista on sekä että -vanhempia ja lastenhoitoa tarvitaan aina tilanteen mukaan. Nykyinen tukiviidakko ei ole enää kenenkään hallittavissa eikä se edesauta toimivaa arkea perheissä”, Sarkomaa päättää.

Lisätiedot:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Julkaistu Kommentoi Tammikuun kuukausikirje

Eduskuntakauden loppukiri on vauhdissa. Arkadianmäellä urakoimme valiokunnissa viime hetkellä eduskuntaan saapunutta mittavaa lakiesitysrypästä. Huhtikuun lähestyessä myös valmistautuminen eduskuntavaaleihin nousee agendalle. Olen motivoitunut jatkamaan kasanedustajan työtä Helsingin ja koko Suomen parhaaksi. Edessä on rohkeita ratkaisuja vaativa eduskuntakausi, jossa osaaminen, kokemus ja sitkeys ovat tarpeen.

Lämpimästi tervetuloa mukaan tukijoukkoihini. Yhdessä toteutamme monta hauskaa tapahtumaa ja tempausta yhdessä. Laita viestiä tai ole yhteydessä puhelimitse (050 511 3033) jos haluat tulla mukaan tiimiin. Koko kampanjaa koordinoi Helen Josefsson: helen.josefsson(at)vantaa.fi / 050 345 9880
Olen aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Hyvä tapa tukea työtäni on kutsua ihmisiä tykkäämään Sari Sarkomaa –sivusta Facebookissa tai seurata minua Twitterissä tai Instagramissa @sarisarkomaa. Kirjoitan myös säännöllisesti blogia omille kotisivuilleni, Iltalehden blogipalveluun ja Uuteen Suomeen. Blogitekstejä kannattaa jakaa somessa.

 
Ystävänpäiväkirppis
Laitamme kirpputoripöydän pystyyn jäähallin kirpputorille ystävänpäivänä 14.2. Tarkoituksena on viettää mukava päivä yhdessä ekologisen varainkeruun ohella. Myyntituotto käytetään eduskuntavaalikampanjaani. Olemme joukolla tavattavissa jäähallilla kirppiksen aikana. Otamme ilolla vastaan myytäväksi sopivaa, ehjää ja hyväkuntoista tavaraa. Painavia kirjoja ja paljon tilaa vieviä vaatteita on hankalampi vastaanottaa ja myydä. Toivomme, että voisit tuoda tavarat kampanjasihteerin kanssa sovittuna ajankohtana eduskunnan Pikkuparlamenttiin, Katajanokalle Kauppiaankadulle tai toripäivänä paikan päälle.

Lahjoittajan ei tarvitse itse osallistua torimyyntiin mutta myyntitiimiimme olet halutessasi lämpimästi tervetullut. Myyntipöytämme nro 41 löytyy Nordenskiöldinkadun puoleisista ovista tullessa suoraan vastapäätä. Mikäli Sinulta löytyy torimyyntiin lahjoitettavaa tavaraa, otathan yhteyttä kampanjasihteeri Nina Sillantakaan: nina.sillantaka@gmail.com / 040 525 3165

 
Tunnelmia Educa-messuilta ja palautetta opettajilta
Olin opettajien Educa –messuilla puhumassa kodin ja koulun yhteistyön merkityksestä sekä tavattavissa Opetushallituksen ständillä. Messuilla sain paljon huolestuneita viestejä koulutuksen tulevaisuudesta. Tämän vaalikauden suurin aikasyöppö oli opetus- ja kulttuuriministeriön puuhastelu oppivelvollisuusiän pidentämisen kanssa. Sain paljon kiitosta sitkeästä työstä, jolla oppivelvollisuusiän venyttäminen lopulta saatiin kuopattua. Hyvää palautetta tuli myös työstä perusopetuksen sekä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Jaan Keskustan Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4296
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4301

 
Päiväkoteja sinne missä lapsia
Ehdotin raha seuraa lasta –mallia ratkaisuksi päivähoitokeskusteluun ja päiväkotipaikkojen pulaan Helsingissä. Näin päiväkoteja olisi siellä, missä lapsiakin ja perheillä olisi mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Valinnanmahdollisuus edistäisi sitä, että syntyy perheiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4278

 
Työ Muistiliitossa jatkuu
Muistiliitossa teemme työtä hoidon ja hoivan laadun kehittämiseksi. Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä. Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle kuitenkin järjestettävä.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4283

 
Tervetuloa tapaamaan!

Tavattavissa Kokoomusteltalla Munkkivuoressa, Munkkivuoren ostari la 31.1. klo 11-12.30

Tavattavissa Kokoomusteltalla Hakaniemen markkinoilla, Hakaniemen tori su 1.2. klo 12-12.45

#Kokoomustekoja: Perusopetus ja toinen aste. Helsingin Kokoomuksen järjestämä avoin keskustelutilaisuus. Olen tapahtumassa alustajana. Radisson Blu Plaza (Mikonkatu 23) takkahuone ti 3.2. klo 18.00.

Yrittäjyysaiheiset Helmikahvit eduskunnassa Kokoomuksen ryhmähuoneessa ke 4.2. klo 17.30-19.00. Keskustelua vauhdittamassa Suomen yrittäjien elinkeinopoliittinen asiamies Hannamari Heinonen ja yrittäjä, Hellapoliisina tunnettu, Kati Jaakonen. Sisääntulo yleisösisäänkäynnistä (Mannerheimintieltä katsottuna talon oikealta puolelta) klo 17.15. Ovella on turvatarkastus. Ilmoittautumiset avustajalleni laura.heinonen(at)eduskunta.fi 2.2. mennessä.

Tavattavissa Munkkiniemen Max Cafen kahvilaparlamentissa la 21.2. klo 10-11.30

 

 

Julkaistu Kommentoi Punaista valoa Keskustan kieltolaille

Opettajien Educa- messuilla Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän lanseeraamalle norminkiristyslinjalle on sanottava heti kättelyssä ei. Sipilä kertoi kannattavansa uusia rajoituksia perheiden mahdollisuuksiin valita lapsensa koulu. Jaan Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen.

Kielloilla ei suomalaista perusopetusta pelasteta. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, eli perusopetuksen laatuun. Perusopetus vaatii uudistamista ja riittäviä voimavaroja. Koulutuksen mahdollisuuksien tasa-arvosta ja tavoitteesta, että kaikki koulumme ovat hyviä on tinkimättömästi pidettävä kiinni.

Sipilän puhetta tarkentanut ja selitellytkin varapuheenjohtaja Anu Vehviläinen sanoi Keskustan katsovan, että oppilailla ja heidän vanhemmillaan pitää olla mahdollisuus valita esimerkiksi musiikin, liikunnan, vieraiden kielten, matematiikan tai muusta perustellusta syystä muu kuin oppilaan lähikoulu. On pakko kysyä, onko tosiaan niin, että Keskusta antaisi vain tietyn erityiskiinnostuksen tai lahjakkuuden omaaville lapsille valinnanvapauden? Keneltä ja mistä syystä sitten valinta pitäisi täysin kieltää? Varsinkin, kun edelleen valtaosa lapsista menee lähikouluunsa.

Lapset ja perheet ovat erilaisia mutta samanarvoisia. Ja siksi jokaisella lapsella ja perheellä on oltava samat oikeudet. Kannustetaan kaikkia lapsia olemaan parhaimmillaan ihan joka koulussa. Kiellot eivät ole se tapa, joilla edistetään hyvää opetusta ja innostusta oppimaan. Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia. On selvää, että tätä työtä ei voi jättää vain opetustoimen harteille.

Pisa- tulokset eivät saa eivätkä ole nousseet päähän. Perusopetuksen laatu on aina perustunut koulutuksen arvostukseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Opetusministeriaikana aloitin perusopetus paremmaksi eli POP- työn. Sen osana aloitin valtakunnallisen peruskoulun luokkakokojen seurannan. Aiemmin tätä tietoa ei ollut kerätty. Aloitimme myös erillismäärärahalla ylisuurten ryhmäkokojen kitkennän. Opettajalla on oltava aikaa oppilaalle. Aika auttaa niitä, jotka tarvitsevat erityishuomiota ja aikaa tulee olla myös tukea erilaisia lahjakkuuksia. Tämä työ jatkuu tällä eduskuntakaudella - valitettavasti leikatuin rahoin.

Esi- ja perusopetus uudistuvat, kun uudet opetussuunnitelman perusteet otetaan käyttöön 2016. Muutoin uudistamistyö onkin jäänyt vähemmälle opetus- ja kulttuuriministeriön keskittyessä ajamaan oppivelvolllisuuden venyttämistä. Onneksi meidän sivistyskansanedustajien sitkeys palkittiin ja hanke kuopattiin. Kannettu oppilas ei koulussa pysy. Viisasta on pitää painopiste laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esi- sekä perusopetuksen edistämisessä. Kun jokaisella lapsella on vahvat elämän eväät ja oppimisen ilo, kantavat ne läpi elämän. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka maamme ykkösagendalle.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

 

Julkaistu Kommentoi Kokoomuksen Vahasalo ja Sarkomaa tyrmäävät Sipilän kieltolain

Tiedote 25.1.2015
Julkaisuvapaa heti

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä kertoi (24.1.) OAJ: n puoluejohdon paneelissa kannattavansa sitä, että perheiden vapautta valita lapsensa koulu rajoitetaan.

Kokoomuksen kansanedustajat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa toteavat, että kokoomus ei lähde mukaan keskustan norminkiritystalkoisiin, joilla rajoitetaan perheiden oikeutta valita lapsensa koulu. Kokoomus suojelee sivistyksessä ja koulutuksessa mahdollisuuksien tasa- arvoa sekä perheiden valinnanvapautta.
Kokoomusedustajat jakavat puheenjohtaja Sipilän kanssa huolen peruskoulun laskevista oppimistuloksista sekä vähenevästä luottamuksesta siihen, että lähikoulu on paras koulu. "Sipilän kieltolakilinja on kuitenkin väärä ja vahingollinen. Oireiden sijaan on pureuduttava itse ongelmaan, perusopetuksen laatuun. Myös toimia asuntopolitiikassa tarvitaan. On otettava opiksi ja palautettava koulutuspolitiikka ykkösagendalle".

Edustajat ehdottavat, että seuraavalla eduskuntakaudella sitoudutaan vaikuttaviin toimiin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun varmistamiseksi: "Kokoomuksen yksi kärkitavoite on perusopetus paremmaksi -työ. Haluamme, että jokainen koulu on hyvä. Haluamme, että vanhemmat voivat luottaa lähikoulun olevan hyvä valinta lapselle".

Edustajat toteavat, että varsinkin pääkaupunkiseudulla näkyy koulujen eriytyminen ja siellä tarvitaan kohdennettuja toimia.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3090

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok), opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Puh. 050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Osaavat opettajat Suomen menestyksen kulmakivi

tiedote 24.1.
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa muistuttaa, että opettajien perus- ja täydennyskoulutusta on jatkuvasti kehitettävä. Sarkomaa painottaa tarvetta päivittää opettajien tieto- ja viestintäteknologian opetustaidot. Myös valmiuksia kohdata ja opettaa moninaisia ja monikulttuurisia oppilasryhmiä on lisättävä.

”Mikä olisikaan Suomen kannalta viisaampaa kuin huolehtia opettajiemme osaamisesta?”, Sarkomaa kysyy. Hän on aikaisemminkin kannattanut OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkaisen ehdottamaa opettajankoulutuksen kansallista kehittämisohjelmaa, joka pitää sisältyä seuraavan hallituksen tavoitteisiin.

Uudet opetussuunnitelman perusteet ovat hyvä askel perusopetuksen kehittämisessä mutta eivät yksin riitä. Rinnalle tarvitaan opettajien osaamisen uudistamista. Opettajien täydennyskoulutuksessa on siirryttävä suunnitelmalliseen osaamisen ylläpitämiseen. Suomen menestys on ollut se, että meillä on korkeasti koulutut opettajat ja tästä meillä ei ole varaa tinkiä. On syytä selkeästi sitoutua opettajien koulutustasosta ja pätevyyksistä kiinnipitämiseen.”

”Pisa ei saa nousta päähän. Perusopetusta on jatkuvasti kehitettävä”, kansanedustaja linjasi.

Sarkomaa puhui opettajille lauantaina Educa-messuilla Helsingissä. Kansanedustaja käsitteli puheessaan myös kodin ja koulun yhteistyön merkitystä: ”Uskon ja väitän, että kodin ja koulun yhteistyö on osittain vielä hyödyntämätön voimavara.”

Sarkomaa nosti yhdeksi esimerkiksi yhteistyöstä lasten lukutaidon vahvistamisen. Hän muistutti, että vaikka opetusta on jatkuvasti kehitettävä, on palloa heitettävä myös vanhemmille, ettei huoli heikentyneestä lukutaidosta jää yksin opettajien harteille. Kotona lukemisella on erityinen merkitys lasten kiinnostukseen lukemista kohtaan. Kansanedustaja kannustaakin koteja lukutalkoisiin.

”Tarvitaan vanhempien ryhtiliike, sillä vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu ja he ovat suurimmat vaikuttajat lapsen elämässä. Tätä vastuuta koulu täydentää. Kodin ja koulun yhteistyöllä tuetaan lasten oppimista, kasvua ja koulunkäyntiä. Siksi vanhempien ja opettajien yhteistyö on lapsen etu”, Sarkomaa toteaa.

 

 

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvä hoito, vai onko?

Julkaistu Turun Sanomissa marraskuussa 2014

Suomen lääketieteelliset tiedekunnat ovat olleet laajasti huolissaan valtion tutkimusrahoituksen heikentämisestä. Yliopistosairaaloiden yhteydessä tehtävän tutkimuksen rahoitusta esitetään vähennettäväksi ensi vuoden budjetissa kolmanneksella. Raju leikkaus on viemässä edellytykset uusien hoitomenetelmien kehittämiseltä ja jarruttamassa hoidon tehokkuuden lisäämistä. Tämä uhkaa myös lääketeollisuuttamme sekä terveysteknologian vahvistumista viennin kasvualana.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehdyn selvityksen mukaan kliinisen tutkimuksen hyödyt ovat kiistattomat. Viimeisen yhdentoista vuoden aikana Suomessa on kehitetty yli 700 omaan tutkimukseen perustuvaa taudinmäärityksen tai hoidon parantamisratkaisua tai -menetelmää. Sairaanhoidon vastuuhenkilöstöstä puolestaan yli 90 prosenttia kokee tutkimuksen parantaneen omaa ammattitaitoaan ja yli 80 prosenttia arvioi tutkimuksen parantaneen hoidon vaikuttavuutta ja toiminnan tuottavuutta.

Yliopistosairaaloista uudet hoitokäytännöt ovat perinteisesti levinneet tehokkaasti muihin terveydenhuollon yksiköihin. Siten ne ovat hyödyttäneet kaikkia suomalaisia. Lääketeollisuutemme ja terveysteknologiayritystemme menestyskin on useimmiten perustunut yliopistoissa tai yliopistosairaaloissamme tehtyyn tutkimukseen.
Leikkaamalla terveydenhuollon tutkimusresursseja leikkaamme tulevaisuuden hoitotuloksia ja vientituloja. Suomella ei ole yksinkertaisesti varaa romuttaa yliopistotasoista terveyden tutkimusta. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvä hoito.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti esittäneet huolen tutkimusrahoituksen isoista leikkauksista. Vetoamme sosiaali- ja terveysministeriöön, jotta siellä luotaisiin tulevaisuuden askelmerkit, joilla valtion yliopistotasoinen terveyden tutkimusrahoitus nostetaan kestävällä tasolle. Tämä on välttämätöntä, kun haluamme turvata myös tulevaisuudessa tutkimuksen edellytykset ja laadukkaan hoidon tasa-arvoisesti kaikille suomalaisille.

Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok)
Anne-Mari Virolainen, kansanedustaja (kok)

Julkaistu Kommentoi Välitä muista

Sanapari ”välitä muista” on Muistiliiton kampanjasta, jossa heräteltiin ihmisiä välittämään toisistaan. Kampanja lähti yksittäisen henkilön ehdotuksesta. Ihmisen, joka ei halunnut, että kenellekään käy kuten hänen äidilleen. Iltapäiväruuhkan aikana ei kukaan huomannut tai puuttunut kovassa pakkasessa tunteja ulkona kulkeneeseen iäkkääseen naishenkilöön. Ulos kenenkään huomaamatta lähtenyt nainen löydettiin monen tunnin päästä mutta liian myöhään.

Muistiliitossa teemme työtä hoidon ja hoivan laadun kehittämiseksi. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. On tärkeää, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat. Jatkan myös tänä vuonna Muistiliiton varapuheenjohtajana. Tärkeää työtä riittää, sillä muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000.

Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä.

Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan. Teen työtä sen eteen, että niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.
Olen huolissani siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.

Muistisairaille ja heidän omaisilleen on luotava mahdollisuuksia saada apua ja tukea arkeen, jotta elämä muistisairaudesta huolimatta olisi hyvää ja turvallista. Mukava uutinen olikin, että onnistuimme eduskunnassa lisäämään voimavaroja omaishoitajien tukipalveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien terveystarkastuksiin. Omaishoitajan hyvinvoinnista huolehtiminen on kullanarvoista. Jätimme pienellä kansanedustajajoukolla puhemiehelle aloitteen, jossa ehdotimme, että koko eduskunta kävisi ajankohtaiskeskustelun omaishoitajien tilanteesta. Toivottavasti tämä toteutuu tänä keväänä.

Liikunnan ystävänä on ilahduttavaa, että Helsingin Altzheimer-yhdistys tekee hyvää työtä muistisairaiden liikuntamahdollisuuksien lisäämiseksi. Kehitettyä mallia voidaan myöhemmin hyödyntää koko Suomessa. Ajatukset ja terveiset tähän työhön ovat tervetulleita.

Järjestän eduskunnan Pikkuparlamentin kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) 2. helmikuuta klo 14 Senioriparlamentin, avoimen keskustelufoorumin, jossa pohditaan Suomen suuntaa. Lämpimästi tervetuloa vaihtamaan ajatuksia.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Muistiliiton varapuheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Kokoomuksen Sarkomaa: Valinnanvapaus vanhemmille, raha seuraamaan lasta

tiedote 16.1.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ehdottaa päivähoidon järjestämiseen pohdittavaksi mallia, jossa raha seuraisi lasta. Näin päiväkoteja olisi siellä, missä lapsiakin ja perheillä olisi mahdollisuus valita hoitovaihtoehto nykyistä joustavammin.

”Tilanne paranisi, jos vanhempien olisi mahdollista valita nykyistä vapaammin eri päivähoitopalveluista, jos raha seuraisi lasta. Malli helpottaisi päiväkotipulaa Helsingissä, kun päiväkodit olisivat siellä, missä lapsia on. Pitkät päiväkotimatkat ovat arjen kannalta hankalia. Valinnanmahdollisuus edistäisi sitä, että syntyy perheiden tarpeita paremmin vastaavia palveluja”, Sarkomaa toteaa.

Kansanedustajan mukaan malli kannustaisi kuntia kuuntelemaan perheiden tarpeita nykyistä paremmin ja rakentamaan päiväkoteja oikea- aikaisesti sinne missä tarvetta. Malli mahdollistaisi myös järjestöjen sekä yritysten palvelutarjonnan nykyistä joustavammin.

”Esimerkiksi Helsingissä on useita alueita, joissa on ollut vuosikymmeniä krooninen pula päivähoidosta. On selvää, että tarve uudelle tavalle järjestää palveluja on huutava. Luonnollisesti tuottajille on määriteltävä tarkat laatukriteerit varhaiskasvatuksen ja päivähoidon palveluista”, Sarkomaa linjaa.

Vuonna 2012 Sarkomaa vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen valinnanvapauslainsäädäntöön. Kansanedustaja ehdotti, että Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista tehtäisiin Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli. Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista.

”Seuraavalla vaalikaudella voitaisiin säätää peruspalveluista valinnanvapauslaki. Raha seuraa lasta -malli olisi luonteva osa valinnanvapauslainsäädäntöä, jossa peruspalveluita on tarkoitus vahvistaa”, Sarkomaa päättää.

 
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033