Siirry sisältöön

Arkadianmäellä päätimme ensi vuoden talousarviosta poikkeuksellisen epävarmassa taloustilanteessa. Valtiovarainvaliokunnassa vastuullamme on arvioida hallituksen tekemä budjettiesitys. Olen tyytyväinen, että saimme valiokunnassa hallituspuolueiden kansanedustajien kesken neuvoteltua lasten arkea merkittävästi parantavia muutoksia.

On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla täysin varmoja. Ensinnäkin. mitä kestävämmin tasapainotamme taloutemme sitä paremmin pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä. Emme saa yli varojen elämällä ahnehtia lapsiemme mahdollisuuksia. Toiseksi Suomi pärjää vain työllä ja yrittämisellä sekä osaamisella. Siksi niiden edistäminen on oltava politiikan painopiste. Kolmanneksi toimet, joita teemme lasten hyvinvoinnin edistämiseksi ovat kullanarvoisia.

Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on huutava vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Oli välttämätöntä, että onnistuimme toistamiseen lisäämään voimavaroja yliopistolliseen lastentarhanopettajien koulutukseen. Päiväkoteja on oltava siellä missä lapsiakin. Huoli perheissä lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetuksen ja päivähoidon laatuun on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi. Yhtä lailla vauhditimme lisärahalla sosiaalityöntekijöiden koulutusta, jotta lastensuojelussa olisi riittävästi päteviä tekijöitä. Osaavat ihmiset tekevät palveluiden laadun.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut. Näin meidän oli tehtävä myös ensi vuoden budjetin osalta. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaoston toistuvista vaateistamme huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.
Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa. Nyt teimme koko valiokunnan voimin vahvan hallitusta nuhtelevan lausuman, jossa edellytimme, että asia on laitettava kuntoon.

Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeäitien hoidossa on kyse viisaasta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, joiden puute aiheuttaa mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Päihteetön vanhemmuus on asia, jota pitää tukea.

Toimiessani opetusministerinä viime eduskuntakaudella nostin päätavoitteeksi perusopetuksen laadun kehittämisen. Tiedossa oli ensimerkkejä oppimistulosten heikkenemisestä. Oli selvää, että hyvä peruskoulu ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii jatkuvaa kehittämistä. On huolehdittava siitä, että opettajilla on hyvät mahdollisuudet tehdä työtään ja jokaisella lapsella mahdollisuus oppimisen iloon. Aloitin perusopetus paremmaksi eli pop-hankkeen, jonka toteuttamiseen suunnattiin uusi perusopetuksen laadunkehittämisraha. Päätavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan.

Talouden säästötalkoissa perusopetuksen voimavarat on nyt viety äärirajoille eikä enää ole varaa leikata. Päinvastoin on etsittävä keinoja vahvistaa koulutusta. Viestimme valtiovarainvaliokunnasta oli, että hallituksen on ensi vuoden lisäbudjetissa huolehdittava perusopetuksen laadun kehittämisen määrärahoista. Tästä sovimme hallituspuolueiden kesken ja löimme kättä päälle.

Perusopetuksen kehittämisen rinnalla laitoin alulle 90- luvun lamassa hävinneiden koulujen kerhojen elvyttämisen. On ilahduttavaa, että nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on edistää lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja turvallista iltapäivää.

Ikävä kyllä ensi vuoden budjettiesityksessä oli koulujen kerhorahat taas leikattu lähes olemattomiin. Onnistuimme valtiovarainvaliokunnan sivistyskansanedustajien voimin etsimään kerhojen jatkamiselle määrärahat. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. Kerhot ovat myös täsmätoimi kitkeä lasten liikkumattomuutta. On hyvä tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun. Vanhemmuuden tukeminen ja tasapuolisten edellytysten luominen olla lapsi ja kasvaa turvallisesti aikuisuuteen on kansakunnalta viisas investointi.
Rauhallista joulua!

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston pj.
www.sarisarkomaa.fi

 

Eduskunnassa on menossa yksi vuoden kiireisimmistä viikoista. Urakoimme ympärivuorokauden valmiiksi ensi vuoden valtion talousarviota. Budjettia käsitellään valtiovarainvaliokunnassa hallituksen esitykseen tekemiemme muutosten ja mietintölinjaustemme pohjalta. Muutoksia teimmekin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon.

Suomen taloudellinen tilanne on vakava. Suomen Pankin tuoreimman arvion mukaan talouden kasvu on lähivuosina on korkeintaan kituliasta. Valtiovarainvaliokunnassa olemme koko eduskuntakauden esittäneet hallitukselle ripeämpiä toimia taloustalkoissa ja rakenteellisten uudistusten eteenpäinviemisessä. Tahmea asioiden eteneminen on myrkkyä Suomen nousulle. Olen tyytyväinen, että tämän viikon linjapuheessaan pääministeri Stubb selkeästi totesi, että hallituksen ja Suomen on parannettava juoksuaan. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä kiritämme hallitusta sisukkaaseen loppukiriin. Työtä on vielä tältä eduskuntakaudelta paljon tekemättä.

Valtiovarainvaliokunnan mietinnössämme on tiukat lausumat maamme uuden nousun nuoteiksi ja erityisesti linjaus painopisteen palauttamisesta koulutukseen ja tutkimukseen strategisena painopisteenä. Tällä hallituskaudella on tästä vaarallisesti hallituksen toimesta lipsuttu. Vaikka maailma miten muuttuu, meidän menestymisemme perustuu aina koulutukseen, osaamiseen ja sivistykseen.

Ensi vuoden budjetti sisältää lähes kolmen miljardin valtiontalouden alijäämän umpeenkurominen. Budjetissa on myös parannuksia ihmisten arkeen ja panostuksia paremman Suomen rakentamiseen. Yliopistojen 75 miljoonan pääomittaminen on tärkeä investointi yliopistouudistuksen toimeenpanoon ja tutkimuspohjaiseen osaamiseen. Yliopistolliseen terveydenhuollon tutkimukseen lisäsimme eduskunnassa voimavaroja johtamassani jaostossa ja edellytimme, että terveydenhuollon tutkimusrahoituksen romahdustiellä oleva trendi katkaistaan. Tämän päivän tutkimus on huomisen vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitoa.

Jouduimme tekemään valtiovarainvaliokunnassa varsinaisia "ilmaveivejä" perusopetuksen kehittämisen määrärahojen pelastamiseksi ja hallituksen kirittämiseksi myöhästyneiden säästöbudjettilakien tuomiseksi eduskuntaan heti tammikuussa. Tilanne syntyi budjettikäsittelyn loppumetreillä, koska hallitus ei saanut jo sovittuja säästölakeja eduskuntaan. Kyseessä oli jumiin jäänyt subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva lakiesitys, joka aiheutti myöhästyessään 6 miljoonan euron lisäleikkaustarpeen ensi vuoden budjettiin. Hallitus esittää, että vanhempainvapaalla olevien perheiden päiväkoti-ikäisille lapsille olisi pääsääntönä puolipäivähoito. Tarkoitus on, että rajoitusta ei ole, jos lapsen etu sitä vaatii.

Oli todella ikävää, että valtiovarainministeri esitti vaadittavat lisäsäästöt perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin. Minulle lisälohkaisu moneen kertaan karsittuihin ja opetusministerinä alulle laittamaan perusopetuksen laadun kehittämiseen oli liikaa. Emme saaneet enemmistöä valtiovarainvaliokunnassa etsimään säästöä toisin mitä Rinne esitti. Mutta lopulta saimme, väännettyämme vuorokauden asiaa kokoomuksen puolelta, aikaan sovun näkemyksestä, että kiritämme hallitusta tuomaan tekemättömän säästölain vielä heti tammikuussa eduskuntaan niin, että niistä säästöistä saatavat rahat palautetaan yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen.

”Ilmaveivaus” osoittaa, että lipsuminen ja viivyttely rakenneratkaisuissa johtaa vieläkin vaikeampiin päätöksiin. Ja että eduskunnassa tarvitaan koulutuksen ja sivistyksen puolustajia. Mikä tärkeintä, perusopetuksen laadun kehittämisen välttämättömät voimavarat pelastettiin. Laadukas perusopetus ei ole itsestään selvyys vaan se vaatii jatkuvaa työtä niin päättäjiltä kuin maailman parhailta opettajiltamme.

Opetusministerinä nostin päätavoitteeksi perusopetuksen laadun kehittämisen. Aloitin perusopetus paremmaksi eli pop -hankkeen. Päätavoite oli ylisuurten ryhmäkokojen kitkeminen. Opettajalla on oltava aikaa jokaiselle oppilaalle. Aloitin myös valtakunnallisen ryhmäkokojen seurannan. Aloitimme myös 90- luvun lamassa hävinneiden koulujen kerhojen elvyttämisen. Nykyisin lähes joka kunnassa on vilkasta kerhotoimintaa. Ikävä kyllä käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjetissa oli kerhorahat taas kerran katkolla. Onneksi onnistuimme valtiovarainvaliokunnan sivistyskansanedustajien voimin etsimään kerhojen jatkamiselle määrärahat.

Kerhotoiminnan yhtenä tärkeänä tavoitteena on tukea lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia ja tässä on onnistuttu. Koulujen kerhot ovat hyvä keino tavoittaa erityisesti niitä lapsia ja nuoria, joilla ei esimerkiksi perheen tilanteen vuoksi ole muuten mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti. On hyvä yhteinen tavoite, että jokaisella lapsella olisi mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi peruskoulun. Edellytysten luominen lapsille tasapuolisiin mahdollisuuksiin olla lapsia ja kasvaa turvallisesti aikuisuuteen on kansakunnalta viisas investointi.

Hyväksyessämme ensi vuoden budjetin, hyväksymme myös erityisvaltionosuuden uudelle Lastensairaalle. Olen siitä erityisen tyytyväinen. Johtamani kunta - ja terveysjaosto ehdotti lausumaa, jonka eduskunta hyväksyi vuonna 2012. Lausumassa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa. Uuden lastensairaalan poikkeuksellinen matka rahoituksesta rakentamisen aloittamiseen on ollut vaiheikas. Uskomattomalla tavalla asiaa eteenpäin on vienyt Anne Berner ja upea Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry sekä lukemattomat muut vapaaehtoiset toimijat. Ilman heitä emme olisi tässä tänään.

Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Lastensairaalan, jossa myös sairailla lapsilla on mahdollisuus vanhempiensa läsnäoloon. Uuden sairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston pj.
www.sarisarkomaa.fi

tiedote
julkaisuvapaa

"Monelle muistisairaalle koti on paras paikka, kun sinne saa tarvittavan tuen ja palvelut. Myös omainen tarvitsee tukea, vapaata ja taukoja. Muistisairaat jäävät liian helposti neljän seinän sisään yksinäisiksi ja laitosrutiinit siirtyvätkin kotiin, siksi mahdollisuuksia osallistua on lisättävä", liiton varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sarkomaa alleviivaa.

Muistiliitto kehittää hoidon ja hoivan laatua. Muistiliiton kokoamassa työryhmässä valmistellaan Hyvän hoidon kriteereitä muistisairaan ihmisen hoidon ja hoivan arvioimiseen ja kehittämiseen. Työ valmistuu vuonna 2015. Sarkomaa pitää tärkeänä, että elämän turvallisuus, merkityksellisyys ja arvokkuus, puolisoiden mahdollisuus asua yhdessä ja hoitojärjestelyjen pysyvyys toteutuvat.

Kun muistisairas ihmisen tarvitsee lääketieteellisin syin tai turvallisuutensa vuoksi laitoshoitoa, se on hänelle järjestettävä, mutta häntä on kohdeltava VIP-potilaana, ”Vaarassa Ihastua Petiin” (lainattu geriatri Karjulalta). Hoidon ja hoivan olennaisena osana on oltava mahdollisuus ulkoiluun ja liikuntaan.

Sarkomaa korostaa niin kodissa, yhteisökodissa kuin laitoshoidossakin oikea-aikaisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työotteen merkitystä.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että tämän hetkinen virallinen vanhuspolitiikka liian usein lisää muistisairaiden ja heidän läheistensä yksinäisyyttä. Muistisairaalle on sairauden edetessä turvattava sujuva pääsy yhteisökotiin, kun omassa yksityisessä kodissa ei enää ole mahdollista elää turvallisesti. Yhteisökodissa (mm. tehostetun palveluasumisen yksikkö) muistisairaalla on edelleen oikeus elää ”oman näköistä elämää”, jolloin hänen toimintakykynsä säilyy ja kykynsä ovat käytössä.

 
Lisätietoa:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

 

Muistiliiton valtuusto valitsi syyskokouksessaan vahvoja vaikuttajia puheenjohtajistoonsa:
- liittovaltuuston puheenjohtaja psykologi, filosofian lisensiaatti Pirkko Lahti
- valtuuston varapuheenjohtaja europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
- hallituksen puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen
- hallituksen varapuheenjohtajat kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Annika Saarikko.

Muistisairaita ihmisiä arvioidaan Suomessa olevan noin 130 000. Muistisairauden diagnoosi ei kerro vielä henkilön sairauden vaiheesta eikä hänen toimintakyvystään.

Muistiliitto ry on valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää heidän elämänlaadun ja hyvinvoinnin yleisiä edellytyksiä. Muistiliiton kommentit pohjautuvat muistisairaiden ja heidän läheistensä kanssa tehtyyn kehittämistyöhön, joka viestii ja välittää heidän autenttisia kokemuksiaan, tarpeitaan ja tahtoaan.

Muistiliitolla on 43 jäsenjärjestöä, joilla on 38 alaosastoa, 17 Muistiluotsikeskusta ja yli 13 000 henkilöjäsentä. Muistijärjestöissä työskentelee noin 250 palkattua työntekijää ja tuhatkunta vapaaehtoistoimijaa ja Muisti-KaVeRia. RAY tukee ja rahoittaa muistijärjestöjen toimintaa.

 

Haagalainen, joulukuu 2014

Hyväksyessämme eduskunnassa joulun alla ensi vuoden budjetin, täyttyy samalla lupaus valtionosuudesta uudelle lastensairaalalle. Aloitteestani eduskunta hyväksyi vuonna 2012 lausuman, jossa edellytimme, että valtiovalta lähtee mukaan rahoittamaan uutta lastensairaalaa.

Moni on kysynyt, miksi lastensairaala sai valtion erityisrahaa ja toisaalta miksi se ei ollut itsestäänselvyys. Hyvä on ensin todeta, että lain mukaan kunnat ja kuntayhtymät vastaavat julkisen terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoittamisesta. Tämän tehtävän hoitamiseksi ne saavat valtionosuutta. Kuntien vastuulla on huolehtia rahojen käytöstä niin, että tarvittavat tilat ovat kunnossa. Näin myös vastuu uuden lastensairaalan toteuttamisesta ja rahoituksesta kuuluu periaatteessa HUS:lle ja sen jäsenkunnille.

Koska HUS:lla on lastensairaalan lisäksi useita kiireellisiä ja tärkeitä uudisrakennustarpeita, pohdinta alkoi monella taholla, miten vauhdittaa lastensairaalaa. Lastensairaalaa siksi, että Lastenklinikan tilat alkoivat lukuisista tehdyistä korjauksista olla kunnossa, jotka eivät enää kestäneet pitkää odottelua. Olin myös huolissani, että sote-uudistus toisi mutkia matkaan.

Näytti siltä, että odottelun sijaan on myös eduskunnan asiaan tartuttava innovatiivisella otteella.

Vuoden 2012 keväällä vein johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston vierailulle Lastenklinikalle, jotta kaikki näkivät ja vakuuttuivat valtion osallistumisen välttämättömyydestä. Käynnillä tutustuimme korkeatasoiseen hoitoon ja motivoituneeseen henkilöstöön, joka joutui tekemään vaativaa työtään kosteusvarioituneissa ja ahtaissa aikansaeläneissä tiloissa. Tilan ahtauden takia vanhempien mahdollisuus olla läsnä lasten kanssa on usein rajoittua. Se on raskasta lapsille ja perheille. Tämä vaikuttaa lasten toipumiseen ja kehitykseen.

Uuden lastensairaalan poikkeuksellinen matka rahoituksesta rakentamisen aloittamiseen on ollut vaiheikas. Keskeisimmin asiaa eteenpäin on vienyt Anne Berner ja upea Uusi lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry sekä lukemattomat muut vapaaehtoiset toimijat. Ilman heitä emme olisi tässä tänään.

Poikkeuksellinen tilanne vaatii poikkeuksellisia keinoja. Uuden lastensairaalan rahoitukseen luotiin uusi rahoitusmalli. Valtio osallistuu 160 miljoonaa euroa maksavan lastensairaalan rahoitukseen 40 miljoonalla eurolla. HUS osallistuu 40 miljoonalla, ja vieraan pääoman omaehtoinen rahoitus on 50 miljoonaa. Yksityisillä lahjoitusvaroilla on jo kerätty 30 miljoonaa euroa, mikä on ollut upea ponnistus. Mukana on ollut yrityksiä ja yksityisiä tahoja. Lastensairaala on saanut aikaan mitä moninaisempia kampanjoita rahan keräämiseksi ja hyvän tekemiseksi. Ilman suomalaisten yhteisponnistusta ei uusi lastensairaala olisi nyt rakenteilla.

Tavoitteena on oltava maailman huippuluokan lastensairaala, joka palvelee pääkaupunkiseutua ja koko Suomea pitkälle tulevaisuuteen. Lastensairaalan, jossa myös sairailla lapsilla on mahdollisuus vanhempien läsnäoloon.

Uuden lastensairaalan työt on aloitettu ja valmista on tarkoitus olla Suomen juhlavuonna 2017. Mikä olisikaan parempi lahja pian sata vuotta täyttävältä isänmaaltamme tuleville sukupolville, kuin uusi lastensairaala.

Toivotan lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta kaikille Haagalaisen lukijoille.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Ystävällisin terveisin

 

Eduskunnassa on tänään tehty ilmaveivejä perusopetuksen pelastamiseksi. Ja hallituksen kirittämiseksi myöhästyneiden säästöbudjettilakien tuomiseksi eduskuntaan heti tammikuussa.

Valtiovarainvaliokunnassa saimme valmiiksi ensi vuoden talousarviota käsittelevän mietinnön. Budjetin loppukirissä tuli vielä ikävä valtiovarainministeri Rinteen esittämä lisäsäästövaade perusopetukseen. Tämä siksi, että hallitus ei ole saanut lupaamiansa säästölakeja eduskuntaan ja budjetti piti lisäleikkauksilla tasapainottaa. Kyseessä oli jumiin jäänyt subjektiivisen päivähoidon rajaamista koskeva lakiesitys, joka aiheutti 6 milj. euronleikkaustarpeen. Oli todella ikävää, että valtiovarainministeri esitti vaadittavat lisäsäästöt perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin.

Tämä osoittaa sen, että koulutuksen tärkeyttä ja tehtyjen säästöjen suuruutta ei ole joka taholla ymmärretty. Lisäleikkaus osoittaa, että lipsuminen rakenneratkaisuissa johtaa vieläkin vaikeampiin päätöksiin. Minulle lisälohkaisu moneen kertaan karsittuihin perusopetuksen laadun kehittämisrahoihin oli liikaa. Emme saaneet enemmistöä etsimään säästöä toisin mitä Rinne esitti. Mutta lopulta saimme, väännettyämme vuorokauden asiaa kokoomuksen puolelta, aikaan sovun näkemyksestä, että kiritämme hallitusta tuomaan tekemättömän säästölain vielä heti tammikuussa eduskuntaan niin, että niistä säästöistä saadaan rahat takaisin yleissivistävän koulutuksen kehittämiseen. Teimme tästä lausuman. Melkoista veivausta mutta paras johon päästiin. Perusopetuksen laadun kehittämisen välttämättömät voimavarat pelastettiin. Työtä helpotti se, että valtiovarainministeri Rinne esittäessään lisäleikkausta nosti esille ajatuksen lisäbudjetista. Poikkeuksellista veivausta, koska hallitus ei saa säästölakeja valmiiksi. Nyt pitää hallituksen parantaa juoksuaan. Tämä osoittaa, että eduskunnassa tarvitaan koulutuksen ja sivistyksen puolustajia.

Tiedote 5.12.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Anne-Mari Virolainen vaativat, että eduskunta edellyttää terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoituksen ja toimintamahdollisuuksien turvaamista.

- Olemme iloisia, että valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostomme esitys 1,7 miljoonan euron lisärahasta ensi vuodelle hyväksyttiin hallitusryhmien neuvotteluissa. Lisäys myönnettiin terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen. Se on kuitenkin pieni raha suhteessa tehtyihin leikkauksiin, joista eduskunta on toistuvasti esittänyt huolensa. Tämä on vahva vaatimus hallitukselle tutkimuksen tulevaisuuden puolesta, kansanedustajat toteavat.

Tutkimustyöllä on suuri vaikutus käytännön hoitotyöhön muun muassa tutkimusinnovaatioiden sekä tutkimustyön synnyttämän asiantuntemuksen kautta.

- Yliopistosairaaloista uudet menettelytavat leviävät nopeasti muihin sairaaloihin ja koko suomalaiseen terveydenhuoltoon hyödyttämään koko maan potilaita. Tämän päivän tutkimus merkitsee huomisen hyvää ja kustannustehokasta hoitoa, edustajat linjaavat.

Kansanedustajien mukaan seuraavalla hallituskaudella on arvioitava laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset muun muassa tutkimuksen laatuun. Samalla on arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi. Suomen kliinisen lääketieteen taso on ollut viime vuosina kansainvälistä huipputasoa; esimerkiksi vuosina 1998 - 2010 se oli vaikuttavinta koko maailmassa.

- Suomi on ollut myös syöpähoidossa aivan maailman kärkeä, mikä perustuu nimenomaan korkealaatuiseen syöpätutkimukseen. Kliinisen lääketieteen tutkimuksen taso on kuitenkin alkanut hiipua, mihin yhtenä syynä on tutkimusrahoituksen väheneminen. Tämä on tosiasia, jolta emme voi ummistaa silmiämme. Uhkana on, että kehityssuunta vaikuttaa suomalaisten syövänhoidon tasoon, Virolainen ja Sarkomaa varoittavat.

Sarkomaa ja Virolainen muistuttavat, että lääketieteellisellä tutkimuksella on ollut merkittäviä vaikutuksia myös Suomen talouteen. Viime vuonna terveysteknologia nousi Suomen suurimmaksi korkean teknologian vientialaksi.

- Sosiaali- ja terveysministeriön on luotava askelmerkit, joilla saadaan nämä niin sanotut tutkimus-EVOt, eli tutkimukseen suunnatut erityisvaltionosuudet sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa, kansanedustajat summaavat.

Valtion korvaus lääketieteelliseen tutkimukseen on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti, ja määrärahaan esitetään edelleen merkittävää alennusta. Vielä vuonna 2010 määräraha oli 40 miljoonaa euroa, vuosina 2013 ja 2014 noin 30 miljoonaa euroa, ja ensi vuodelle ehdotetaan enää 20 miljoonaa euroa.

Tällä viikolla valmistuneessa hallituspuolueiden neuvottelujen lopputuloksessa hyväksyttiin 1,7 miljoonan euron lisäraha valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Anne-Mari Virolainen
050 512 1941

LPY-lehti 10/2014

 
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on vaikuttavat ja tasa-arvoiset palvelut sekä paras terveyshyöty. Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

 
Tällä hetkellä tietoa on aivan liian vähän. Teimme eduskunnassa viime vuonna lausuman kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Valmistelutyö on käynnissä Kuntatieto-ohjelman puitteissa. Samoin eduskunta aloitteestani edellytti tänä vuonna, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on mittava tehtävä mutta sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.

 
Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Ruotsissa on käytössä laaja laaturekistereistä muodostuva kokonaisuus. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa. Ruotsi on myös vuosikymmeniä sitten eriyttänyt järjestäjän ja tuottajan roolit. Meillä Suomessa se on ehdottomasti tehtävä osana sote-uudistusta.

 
Ydinkysymys on, mikä lausunnolla olevassa sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta tavoite paremmista ja asiakaslähtöisistä palveluista toteutuisi. Ja jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.
Uudistuksessa on viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä tehokas tapa. Rahoitusuudistuksessa on raha seuraa ihmistä -mallista säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä.

 
Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori pelaavat samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

 
Sari Sarkomaa (kok)
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

 

kuvateksti:
Sarkomaa on aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista. Vuonna 2012 hän vei johtamansa valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsiin tutustumaan paikalliseen terveydenhuoltoon. Sarkomaa ottaisi Ruotsin raha seuraa potilasta -mallista oppia Suomeenkin.

 

MunkinSeutu 11/2014

 

Me suomalaiset elämme yhä pidempään. Olemme saaneet lisää vuosia elämään. Yhtä tärkeää on saada lisää elämää ja terveyttä vuosiimme. Varmasti me kaikki haluamme iästä riippumatta puhtaan ja mahdollisimman terveen suun. Ikävä kyllä vanhusten hammashuollon taso vaihtelee kuntien välillä ja alueittain paljon.

Tämä on asia, johon on saatava muutos. Suun infektiot ja sairaudet ovat iso terveysriski ja ne voivat lisätä tai edesauttaa yleissairauksien puhkeamista ja pahenemista. Tutkimusten mukaan suun sairauksilla voi olla yhteyttä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksiin sekä diabetekseen. Yleissairaudet ja niiden lääkitykset voivat myös heikentää suun terveyttä. Suun terveys on täten tärkeä osa yleisterveyttä.

Olen tehnyt työtä sen eteen, että sosiaali- ja terveysministeriö julkaisisi valtakunnalliset suositukset suun terveysneuvonnan ja ohjauksen sisällöstä iäkkäille ihmisille. Siinä on erityistä huomiota kiinnitettävä muistisairaiden suun terveydenhoitoon.

Silloin kun hampaiden hoitaminen ei enää suju, tarvitaan läheisen tai hoitajan apua. Perushoidon tulee olla jokapäiväistä. Ikäihmisten palvelutarpeiden selvittämisessä ja palvelusuunnitelman laatimisessa suunhoidon tarpeet ja niiden hoitaminen sekä ennaltaehkäisevät toimet on ikävä kyllä varsin usein unohdettu. Tutkitusti suun sairaudet ovat iäkkäillä yleisiä ja omahoidon toteutuminen usein puutteellista.

Vanhustenhuollossa toimivan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen tulee panostaa enemmän, jotta osaamisen puutteet saadaan korjattua. Käytännön harjoittelussa pitäisi vaatia näyttö suun hoidosta. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön koulutus on avainasemassa. Tässä meillä on Helsingissä vielä tehtävää.

Palvelujen vieminen kotiin, liikkuvat palvelut, kotihoidon tiimissä suunterveydenhuollon ammattilainen, hammasvastaavat osastoilla ja palvelutaloissa ovat keinoja huolehtia siitä, että suun terveydenhuollon palvelut ja hoitohenkilöstön ohjaaminen hyvään suun terveydenhoitoon toteutuu laadukkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toimeenpanossa on luotava monimuotoisia palveluita, jotta puutteet myös ikäihmisten suunhoidossa saadaan kuntoon.

Vastaanotan mielelläni palautetta terveydenhuollon kysymyksistä sekä muistakin Helsingin ja Suomen asioista. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen ajankohtaisia politiikan kuulumisia. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai puh. (09) 432 3033

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

 

tiedote 3.12.
julkaisuvapaa heti

Kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok) pitää välttämättömänä, että tänään julkistetussa hallituspuolueiden valtiovarainvaliokunnan edustajien sopimuksessa kohdennettiin Sarkomaan johtaman jaoston esityksestä lisärahaa päihdeäitien palvelujen pelastamiseksi. ”Eduskunnasta lähtee näin vahva viesti hallitukselle, että rahoituksen pallottelulle on vihdoin saatava piste”, kansanedustaja alleviivaa.

Sarkomaan mukaan päihdeongelmaisten raskaana olevien naisten tarvitsemat palvelujen turvaava rahoitus on otettava huomioon päätettäessä seuraavaa määrärahakehystä ja että sote-uudistuksen yhteydessä hoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu osoitetaan selkeästi sosiaali- ja terveysalueille. Päihdeäidit eivät saa jäädä sote- myllerryksen jalkoihin.

”Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän tuottamat palvelut olivat taas vaarassa, koska hallitus ei esittänyt vieläkään tulevan vuoden talousarvioon päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Tämä siitä huolimatta, että eduskunta on lisännyt jo neljä kertaa rahat ja edellyttänyt, että hallitus laittaa asian kuntoon. Hallitus on ollut asiassa historiallisen piittaamaton suhteessa eduskunnan kantaan.”

Sarkomaan mielestä päihdeäitien hoidossa on kyse fiksusta investoinnista ennaltaehkäiseviin palveluihin, jotka huonosti hoidettuina aiheuttavat mittavia kuluja huostaanottojen ja vaurioituneiden lasten tarvitsemien palveluiden muodossa inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

”Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki on asioita, joita kannattaa tukea”, kansanedustaja sanoo.

 
Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
050 511 3033

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset marraskuu 2014

Tervehdys eduskunnasta!

Eduskuntatyössä on käynnistymässä kauden loppukiri. On vakava tosiasia, että moni iso uudistus ja useat rakenteelliset uudistukset ovat vielä valmistelussa. Eduskuntaryhmässä olen ja olemme evästäneet pääministeriä priorisoimaan ja hallitusta keskittymään olennaisten lakiesitysten valmiiksi saamiseen. Painopiste pitää olla työllisyyden edistämisessä.

Nyt on tehtävä hartiavoimin työtä maan tulevaisuuden hyväksi. Kokoomuksen on puolueena oltava uudistuva mutta pidettävä kiinni arvoistaan ja siitä, että me aidosti kuuntelemme ihmisiä, otamme palautteen vastaan nöyrästi ja tunnemme tavallisten ihmisten arjen. Kokoomuksen on tehtävä töitä suomalaisten luottamuksen palauttamiseksi. Olen tiiviin eduskuntatyön ohessa pitänyt tiukasti kiinni siitä, että kierrän aktiivisesti kotikaupungissani ja Helsinki- kierrokset ovat kiinteä osa työviikkoani.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa on menossa valtion ensi vuoden talousarvion käsittelyn loppukiri. Keskeisessä roolissa on valtiovarojen jaostojen puheenjohtajat. Johdan jaostoa, jossa käsitellään sosiaali- ja terveysministeriön, oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön budjetit. Toimin myös sivistys- ja tiedejaostossa. Budjettiin on kaavailussa useampiakin muutoksia, joista kerron seuraavassa kirjeessä.

Kokoomuksen on sivistyspuolueena pidettävä koulutuksen puolta. Tällä kaudella on ollut iso työ pitää koulutuspolitiikkaa kurssissa; niin eri mieltä olemme SDP:n kanssa olleet keskeisistä linjoista. Ensi vuoden budjetissa on erityisen ikävää mittavat leikkaukset perusopetukseen. Tällä viikolla urakoin sen eteen, että onnistuisimme kohtuudella turvaaman opetusryhmien pienentämiseen ja koulujen kerhotoimintaan suunnatut voimavarat. Laadukas perusopetus on paras investointi tulevaisuuteen.
Lisävoimavaroja saamme myös oppivelvollisuuden tyrmäämisestä säästyneillä rahoilla.

Olen kokoomuksen valiokuntavastaava sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Parhaillaan johdan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan hallitusohjelmatavoitetyöskentelyä eduskuntaryhmässäme. Kaikki ajatukset ja ideat tähän työhön ovat lämpimästi tervetulleita.

Sote-ratkaisu julki pureksittavaksi
Sote-uudistus otti taas askelia eteenpäin eduskuntapuolueiden sopimuksella. Esitys on monin tavoin ongelmallinen mutta palveluita tarvitsevien ihmisten kannalta on välttämätöntä, että asiassa päästäisiin eteenpäin. Seuraavaksi esitys tulee eduskuntaan ja alamme sitä käsittelemään sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Laille ratkaisevaa on myös perustuslakivaliokunnan käsittely ja kanta.
Merkittävää on se, mitä lakiesityksestä tehdyt vaikuttavuus- ja kustannusarviot kertovat. Niitä emme ikävä kyllä vielä ole saaneet julkisuuteen. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaammat tavat tuottaa vaikuttavia palveluja.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4185

Lukiota ja ylioppilastutkintoa pelastamassa
Toimin Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtajana ja olen siinä roolissa tehnyt hartiavoimin työtä opetushallituksen toimintaedellytysten ja opetuksen kehittämisen edellytysten turvaamiseksi. Työtä on saanut tehdä SDP:n kaavaileman nuorisokoulun torppaamiseksi niin, että emme ottaisi demareiden hellimiä ajatuksia liittää ammatillinen ja lukio yhteen.

Uusi lukion tuntijako astuu voimaan 1.12.2014 ja uutta tuntijakoa sovelletaan viimeistään 1.8.2016 alkaen, kun uusi tuntijaon mukaiset opetussuunnitelmat otetaan käyttöön. Uudistus on askel oikeaan suuntaan, vaikkakin SDP:n johdolla valmisteltu uudistus jäi hyvin kosmeettiseksi.

Vetosin opetusministeri Kiuruun, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi.
http://www.hs.fi/kotimaa/a1413858495239?jako=919c3c6a068070b9ec9e94118fb94e46&ref=fb-share

Omaishoitajat ansaitsevat tukea arvokkaaseen työhönsä
Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskastakin. On tärkeää, että omaishoitajien jaksamista tuetaan. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena. Olen ilahtunut, että niin omaishoitajien terveystarkastuksiin ja vapaapäivien mahdollistamiseen saimme vielä lisärahaa ensi vuoden budjettiin.

Olin mukana muutaman edustajakollegan kanssa luovuttamassa eduskunnan puhemiehelle ajankohtaiskeskustelualoitetta omaishoitoa koskien. Omaishoito on totisesti aihe, josta eduskunnan olisi hyvä käydä perinpohjainen keskustelu omaishoidon kehittämislinjojen määrittämisen vuoksi.
http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4139

Jatkan Muistiliiton varapuheenjohtajana
Muistiliiton syysliittovaltuusto valitsi minut viime viikonloppuna kokouksessaan jatkamaan Muistiliiton varapuheenjohtajana. Muistiliitto on muistisairaiden ja heidän läheistensä kansanterveys-, potilas- ja edunvalvontajärjestö. Liitto tekee arvokasta työtä muistisairaiden ja heidän omaistensa hyväksi. On ilo olla mukana tässä tärkeässä työssä.
http://www.muistiliitto.fi/fi/alasivut/ajankohtaista/pirkko-lahti-liittovaltuuston-puheenjohtajaksi/

Viisautta alkoholinkäyttöön ja alkoholikeskusteluun
Alkoholin veron korotuksesta on käyty taas kerran debattia. Tosiasia on, että alkoholiveron korotuksiin ei ole nyt perusteita. Tyrmäsimme kokoomuksessa demareiden innon nostaa alkoholin erotusta, joka nyt Euroopan tasolla korkeimmalla tasolla aiheuttaa monia ongelmia, kuten viinanrallin sekä ravintola- alan työpaikkojen häviämistä sekä verotulon menetyksiä.

Alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla. Ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa maallamme ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä sekä hankaloittavat ihmisten arkea.
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194940158668/artikkeli/sarkomaa+tyrmaa+alkoholiverotuksen+kiristamisen+meilla+on+edelleen+paattomia+rajoituksia.html

http://www.sarisarkomaa.fi/?p=4018

Sarin some-kyselytunti alkaa
Aloitan joulukuussa Some-kyselytunnit. Some-kyselytunnin ajatuksena on, että minut tavoittaa Facebookista tunnin ajan ja vastailen ihmisten politiikkaa koskeviin kysymyksiin. Voit osallistua ja lähettää kysymyksesi Sari Sarkomaa –sivun kautta http://www.facebook.com/sarkomaasari Ensimmäinen some-kyselytunti järjestetään maanantaina 8.12. klo 16.00-17.00. ja sen aiheena on #Helsinki ja #pääkaupunkiseutu. Mikä pääkaupunkiseudulla toimii ja mikä tökkii? Nyt on mainio mahdollisuus lähettää terveisiä suoraan eduskuntaan kotikaupungin kehittämiseksi. Tervetuloa mukaan!

Huhtivaalit 2015
Vaikka eduskunnassa riittää vielä paljon työtä, on katse suunnattava siitä huolimatta jo ensi kevääseen. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan kansanedustajan työssä ja tekemään jatkossakin parempaa Suomea ja Helsinkiä. Olisin otettu, jos lähtisit tuekseni vaaleihin. Tervetuloa mukaan! Luvassa on monta mukavaa tapahtumaa ja tempausta yhdessä.

Tervetuloa tapaamaan!
Syksyn Helsinki-kierros jatkuu, olen tavattavissa Kokoomus-teltalla:
ti 2.12. klo 16.10-16.40 Narinkkatorilla

Helsingin Kokoomuksen Naisten muotinäytös Marimekossa (os. Pohjoisesplanadi 33) tiistaina 2.12. klo 18.00. Ilmoittaudu mukaan: ninavirtovaisanen@gmail.com tai puh. 050 550 2468
Kokoomusnaisten jouluglögit ravintola Postimestarissa (Pääposti, Mannerheiminaukio 1) keskiviikkona 3.12. klo 17.30. Ilmoittaudu mukaan: heidi.toikkanen@kokoomusnaiset.fi tai puh. 045 10 77 494.
terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 

Jos osoitteesi muuttuu tai et enää halua kirjettäni, olethan yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi tai puh. 050 574 0818.