Siirry sisältöön

tiedote 20.11.
julkaisuvapaa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää huolensa vanhusten suunterveydestä ja kysyy kuka hoitaisi vanhuksen hampaat. Sarkomaa puhui aiheesta tänään Suun Terveydenhuollon Ammattiliitto STAL ry:n järjestämässä Suun Terveys 2014 –koulutustapahtumassa suuhygienisteille ja hammashoitajille.

”Kun hampaiden hoitaminen ei enää suju, tarvitaan läheisen tai hoitajan apua. Tutkitusti suun sairaudet ovat iäkkäillä yleisiä ja omahoidon toteutuminen usein puutteellista. Suun infektiot ja sairaudet ovat iso terveysriski”, kansanedustaja totesi.

Sarkomaa kirittää sosiaali- ja terveysministeriötä tekemään valtakunnalliset suositukset suun terveysneuvonnan ja ohjauksen sisällöstä iäkkäille ihmisille. Kansanedustajan mukaan nyt olisi huomioitava erityisesti riskiryhmien tunnistaminen: ”Yleisesti ottaen yli 80 –vuotiaita voitaisiin ajatella omana erityisryhmänään ja lisätä heidät esim. kutsujärjestelmän piiriin, kuten vaikkapa myös muistisairaat.”

”Vanhusten hammashuollon taso vaihtelee kuntien välillä todella paljon, vaikka jokaisella on oikeus puhtaaseen suuhun. Perushoidon tulee olla jokapäiväistä. Ikäihmisten palvelutarpeiden selvittämisessä ja palvelusuunnitelman laatimisessa ja iäkkään kokonaistilanteen arvioinnissa suunhoidon tarpeet ja niiden hoitaminen sekä ennaltaehkäisevät toimet on varsin usein unohdettu”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa panostaisi vanhustenhuollossa toimivan henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen arviointiin ja kehittämiseen, jotta osaamisen puutteet suugeriatrian alalla saadaan korjattua. Käytännön harjoittelussa pitäisi vaatia näyttö suun hoidosta. Edustaja muistuttaa, että kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilöstön koulutus on avainasemassa.

”Palvelujen vieminen kotiin, liikkuvat palvelut, kotihoidon tiimissä suunterveydenhuollon ammattilainen, palvelutaloissa ja laitoksissa hammasvastaavat osastoilla –sote-uudistuksen toimeenpanossa on luotava monimuotoisia palveluita”, päättää Sarkomaa.

lisätietoja:
Sari Sarkomaa,
050 511 3033

 

Vajavaisin tiedoin tehdyistä sosiaali- ja terveydenhuollon päätöksistä on tehtävä loppu. Sote- palvelutuotannon kustannukset on saatava läpinäkyväksi ja julkisten laaturekistereiden luominen otetettava osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään jopa "pussi päässä”. Enää Suomella ei ole tähän varaa – puhumattakaan terveyskeskusjonoissa apua viikkokausia odottavilla ihmisillä.

Oli välttämätöntä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä lähelläkään maalia. Työtä on vielä paljon edessä ja hyvin monta asiaa auki. Sote- lain valmistelun tarvitaan ripeä ja laadukas loppukiri, jotta tämä eduskunta ehtii lain kunnolla käsittelemään. Huonoon ei kuitenkaan ole varaa.
Ydinkysymys on se, mikä sote-laissa on tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan.

Valtiovarainvaliokunnassa olemme esittäneet keinoja suunnata uudistusta terveyspalveluiden vaikuttavuutta edistävään suuntaan. Aloitteestani eduskunta hyväksyi viime vuonna lausuman kuntatalouden seurannan kehittämisestä niin, että sote- palveluiden kustannuksista on julkisesti saatavilla läpinäkyvät, ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot. Eduskunta hyväksyi myös aloitteestani tehdyn lausumasta, jossa edellytettiin hallituksen ryhtyvän toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei vielä ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi.

 

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa. Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle.

Olen aktiivisesti ajanut valinnanvapauden kasvattamista tuotuani johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston Ruotsin matkalta vuonna 2012 tuliaisena raha seuraa potilasta - mallin. Olen toistuvasti esittänyt, että Suomeen luotaisiin ihmisten valinnanvapautta lisäävä peruspalvelut paremmaksi - malli.
Sote-uudistusta onkin nyt viisasta jatkaa niin, että rahoitusuudistuksella voidaan valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi. Palvelusetelin käyttöönotto nykyistä vahvemmin on tässä hyvä askel eteenpäin.
Raha seuraa ihmistä -mallista on säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä. Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori pelaavat samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.
Sote- lakia ei pidä tuoda eduskuntaan ennen kuin kunnollinen vaikutustenarviointi on tehty ja on todettu, että esitys täyttää asetetut vaateet. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle. Tämän lisäksi lakiesityksen on luotava mahdollisuudet saavuttaa sote- uudistukselle asetetut tavoitteet yhdenvertaisista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, peruspalvelujen vahvistamisesta sekä kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelurakenteiden toteutumisesta.
Sari Sarkomaa (kok)
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

tiedote 15.11.

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii, että sote- palvelutuotannon kustannusten läpinäkyväksi tekeminen ja julkisten laaturekistereiden luominen otetaan osaksi sote- uudistusta. Nykyisin sote- päätöksiä tehdään ilman riittäviä tietoja ja osin jopa "pussi päässä". "Enää Suomella ei ole siihen varaa eikä varsinkaan terveyskeskusjonoissa apua odottavilla", linjaa Sarkomaa.

Sarkomaa pitää hyvänä, että sote- uudistuksessa saatiin askel eteenpäin, vaikka uudistus ei ole vielä maalissa. Työtä on vielä paljon edessä ja monta asiaa auki. Ydinkysymys on, mikä sote-laissa on se tekijä, joka kirittää valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Päivänselvää on, että vaikuttavia lisäkannusteita tarvitaan, jotta samalla rahalla saisimme tulevaisuudessa enemmän.

Sarkomaa muistuttaa eduskunnan viime vuonna tekemästä lausumasta kuntatalouden seurannan kehittämiseksi niin, että palveluiden kustannuksista on saatavilla ajantasaiset ja vertailukelpoiset tiedot.

Samoin Sarkomaa muistuttaa myös aloitteestaan tehdystä eduskunnan hyväksymästä lausumasta, jossa edellytettiin, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin terveyspalveluiden laatua kuvaavien julkisten rekistereiden laatimiseksi. "Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on sote-johtamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kannalta aivan välttämätön. Harmillista kyllä, valmistelutyö ei ole edennyt siinä vauhdissa, mitä asian tärkeys edellyttäisi. Nyt valmistelutyö on laitettava loppukiriin ilman mitään lisäviivyttelyjä", edellyttää Sarkomaa.

Läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat välttämättömiä uudistuksen onnistumiseksi. Tiedoista hyötyvät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät, virkamiehet, sote-johtajat kuin veronmaksajat.

Muissa Pohjoismaissa ollaan laaturekisteriasiassa paljon pidemmällä. Järjestelmä kannustaa palveluiden jatkuvaan kehittämiseen ja mahdollistaa tietojen käyttämisen myös alan tutkimuksessa.

Läpinäkyvät tiedot ovat myös edellytys raha seuraa ihmistä – mallin käyttöönotolle. Valinnanvapaus on toteutettava sote-rahoitusuudistuksessa siten, että julkinen ja kolmas sektori sekä yritykset pelaavat samoilla pelisäännöillä.
lisätietoja:

Sari Sarkomaa puh. 050 511 3033

tiedote 6.11.2014
julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa tervehtii ilolla peruspalveluministeri Susanna Huovisen tuoretta kannanottoa omaishoitajien tukipalveluiden kehittämistyön jatkamisesta ja omaishoitajien terveystarkastusten käyttöön ottamisesta.

Sarkomaa kirittää hallitusta viemään esitystä omaishoitajien säännöllisistä terveystarkastuksista ripeästi eteenpäin. Se on tärkeä askel omaishoitajien jaksamisen ja hyvinvoinnin sekä terveyden edistämisessä. Samalla Sarkomaa kirittää omaishoidon kehittämisohjelman valmistelua. Toimia tarvitaan omaishoitajien aseman vahvistamiseksi, yhdenvertaisuuden takaamiseksi sekä jaksamisen tukemiseen.

Sarkomaa muistuttaa, että väestön ikääntyessä ja muistisairaiden määrän kasvaessa äärimmäisen tärkeää huolehtia kotona asumisen edellytyksistä, jotta kotihoito ensisijaisena vaihtoehtona olisi laadukkaasti ja turvallisesti mahdollista. Nykyisessä tilanteessa, jossa laitoshoidon osuuden vähentämistä tavoitellaan, tarvitaan kiireellisesti konkreettisia ja vaikuttavia tukimuotoja ja palveluita, sekä erilaisia asumisvaihtoehtoja, jotta laitoshoidolle on aitoja vaihtoehtoja. Läheisistään hoitavasta on myös pidettävä huolta.

”Omaishoito on läheisestään huolehtivalle aina sydämen asia, vaikka se on usein vaativaa ja raskasta. Kun omaistaan hoitaa yötä päivää, on äärimmäisen tärkeää, että välillä on tilaisuus pysähtyä ja kerrankin joku kysyy, miten itse voi. Säännöllisellä terveystarkastuksella on iso merkitys ennaltaehkäisevänä, toimintakykyä ja terveyttä edistävänä toimena”, Sarkomaa toteaa. Kansanedustajan mielestä omaishoitajan väsyminen on havaittava ajoissa.

"Omaishoitoa koske¬vien lainsäädäntöuudistusten valmistelu on syytä aloittaa. Elli Aaltosen johtaman työn tuloksena tehty Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma antaa työhön hyvän perustan. Jatkossa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa tulisi huomioida paremmin omaishoitajiin liittyvät kysymykset”, Sarkomaa summaa.

”Suomessa on jo pitkään arvostettu ja kehitetty omaishoitoa, eikä suotta. Omaiset ovat korvaamattomassa asemassa apua tarvitseville läheisilleen: vanhuksille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Samalla omaishoidon tuen on arvioitu vähentävän julkisia palvelumenoja n. 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon kehittäminen on paitsi inhimillistä, myös taloudellisesti perusteltua”, kansanedustaja sanoo.
Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen Sari Sarkomaa kirittää ja kiittää opetusministeri Kiurua lausunnolla olevasta lakiesityksestä, jossa säädettäisiin maksuista korkeakoulututkintoon johtavissa vieraskielisissa ohjelmissa. Maksuja esitetään Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille.

 
Kansanedustaja tyrmää täysin perättöminä varsinkin vihreiden väitteet, että lakiesityksen kannattaminen tarkoittaa maksuja myös suomalaisille:
"Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Esityksen hyväksymisen jälkeen suomalaisille ja EU:n kansalaisille koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa. Siitä kokoomus menee takuuseen."

Sarkomaan mukaan ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei tällaista lakia säädettäisi. "Hyvä olisi, jos korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Lisäksi kehitysyhteistyövarojen käyttöä on tässä yhteydessä pohdittava. Ruotsissa on tästä hyviä esimerkkejä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa ja ripeästi", Sarkomaa toteaa.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joisei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Kansanedustaja sanoo, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.

Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta.

"Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä", Sarkomaa toteaa.

Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä Suomi voi tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa
050 511 3033

tiedote 30.10.
julkaisuvapaa heti

 
Kokoomuksen kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan kunta ja -terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa varoittaa sote-uudistuksen lykkääntymisen vaaroista. Sote-lain valmisteluun tarvitaan jäähdyttelyn sijaan kiihdyttelyä. Usean eduskuntakauden junnaaminen ja epävarmuudessa eläminen on hyvin vahingollista koko sote-järjestelmän kehittämiselle ja alalla työskenteleville puhumattakaan jonoissa apua odottaville ihmisille.

"Sote- lain valmistelun tarvitaan ripeä ja laadukas loppukiri, jotta tämä eduskunta ehtii lain kunnolla käsittelemään. Huonoon ei kuitenkaan ole varaa", Sarkomaa toteaa.

Lain valmistelun loppukirin perusta on Sarkomaan mukaan oltava siinä, että pidetään tiukasti kiinni puolueiden puheenjohtajien sopimuksesta.

”Täysin selvää on, että julkinen valta kantaa päävastuun tulevaisuudessakin ja että parempien palveluiden tavoitteet saavutetaan, kun mahdollistetaan nykyistä parempi kumppanuus järjestöjen ja yritysten kanssa”, kansanedustaja sanoo ja peräänkuuluttaa järjestöjen roolin tunnistamista selkeästi lain pykäliin. Ei riitä, että järjestöt muistetaan vain juhlapuheissa.

Sarkomaa muistuttaa, että THL on sote- ennakkoarvioinnissaan kiinnittänyt huomiota, että, järjestämislain luonnoksesta puuttuu keskeisiä taloudellisuutta ja tuottavuutta edistäviä elementtejä.

"Sote- lailla ei ole asiaa eduskuntaan ennen kuin kunnollinen vaikutustenarviointi on tehty ja on todettu, että esitys täyttää asetetut vaateet. Eduskunta on lausumassaan edellyttänyt, että sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen taloudelliset vaikutukset arvioidaan analyyttisesti kaikkien toimenpiteiden osalta ja että uudistus luo edellytyksiä kestävyysvajeen supistamiselle", Sarkomaa linjaa.

Sote- järjestämislaista on edustajan mukaan viisasta tehdä uudistuksen mahdollistava ja asetettuihin tavoitteisiin kannusteita sisältävä puitelaki eikä haukata kerralla liian suurta palaa. Seuraava askel on sote -rahoitusuudistus. Se on iso mahdollisuus nostaa ihminen keskiöön ja lisätä valinnanvapautta ja luoda lisäkannusteita tehdä samalla rahalla enemmän ja parempaa. Sarkomaa muistuttaa johtamansa jaoston Ruotsin matkalta tuliaisena vuonna 2012 tuomastaan raha seuraa ihmistä -mallista ja ehdotuksestaan tehdä siitä Suomeen peruspalvelut paremmaksi -malli.

"Minkä taakseen jättää, sen edestään sen edestään löytää. Sote-ratkaisua yritettiin jo viime eduskuntakaudella ja tässä ollaan. Olennaista on nyt, että hallituksen toimesta huolehditaan, että sote-lakivalmistelussa on kaikki tarvittavat voimavarat, etteivät muut asiat vie voimia asian laadukkaalta loppukiriltä. Nyt on istuttava alas ja urakoitava kunnes valkoinen savu nousee", Sarkomaa päättää.

 

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
050 511 3033

28.10.2014
julkaisuvapaa heti

Opetushallituksen johtokunta on päättänyt seuraavasta kannanotosta kokouksessaan 23. lokakuuta:

Opetushallituksen johtokunta on huolissaan vuosiksi 2016-2018 nimitetyn ylioppilastutkintolautakunnan asiantuntemuksen riittävyydestä. Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä lukiokoulutuksen mukaisen riittävän kypsyyden. Ylioppilastutkinnosta annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan lautakunnan jäsenten tulee olla ylioppilastutkintoaineita ja opetustointa hyvin tuntevia henkilöitä.

Uuden lautakunnan nykyistä suppeampi ja pääosin yliopistojen edustajista koostuva kokoonpano ei edusta lukiokoulutuksen ja ylioppilastutkintoaineiden riittävää asiantuntemusta. Lautakuntaan ei ole nimetty lainkaan Opetushallituksen edustajia, vaikka asetuksen mukaan lautakunnan tulee kehittää ylioppilastutkintoa yhteistyössä Opetushallituksen kanssa.

Opetushallituksen johtokunta pyytää opetus- ja kulttuuriministeriötä täydentämään lautakuntaa niin, että lautakunnan asiantuntemus turvataan ja että hyvä yhteistyö tutkintoa kehittävien tahojen välillä voi jatkua.

Lisätietoja:
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa, puh. 0505113033

 

julkaistu Kummit -lehdessä

Kiusaaminen on ikävä tosiasia, jonka kitkemiseen tarvitaan meitä kaikkia. Kiusaamiseen puuttuminen ja sen ehkäisy on välttämätöntä lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille, oli kyse sitten kiusatusta, kiusaajasta tai sivustakatsojasta.

Tutkimukset osoittavat, että kiusaamisongelmaan olisi pureuduttava varhaisessa vaiheessa päivähoidossa, jottei kiusaamisesta juurru tapa, joka siirtyy lapsen mukana peruskouluun. Minkä kotona ja päivähoidossa oppii sen koulussa ja elämässä taitaa.

Kiusaavilla lapsilla on lisääntynyt riski jatkaa kiusaamista aikuisena, jos kukaan ei pysäytä negatiivista käyttäytymistä. Tutkimusten mukaan kiusaaminen on myös voimakkaasti syrjäyttävää. Kiusaamisen ehkäisyllä on kauaskantoiset myönteiset vaikutukset lasten hyvinvointiin, mielenterveyteen ja koulunkäyntiin sekä koko elämään.

On iso epäkohta, ettei päivähoitolaissa eikä valtakunnallisissa varhaiskasvatuksen perusteissa ole edes mainintaa kiusaamiseen puuttumisesta. On välttämätöntä, että valmisteilla olevaan uuteen varhaiskasvatuslakiin kirjataan pykälätasolle kiusaamisen ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. Kiusaamiseen on saatava nollatoleranssi jo varhaisessa vaiheessa.

Toimiessani opetusministerinä laajensimme opetusministeriön rahoittamaa KiVa koulu -hanketta. Tavoitteena on ehkäistä koulukiusaamista luomalla konkreettisia työkaluja opettajien, oppilaiden ja vanhempien käyttöön jokaiseen peruskouluun. KiVa -koulun tulokset ovat olleet kansainvälisestikin merkittäviä: kiusatuksi joutumisen ja toisten kiusaamisen on todettu vähentyneen merkittävästi ohjelmaa toteuttaneissa peruskouluissa. Olen useasti ehdottanut, että KiVa koulu -hanke laajennettaisiin varhaiskasvatukseen KiVa päiväkoti-toiminnaksi. Samanlaisia välineitä tarvitaan päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa.

Opetusministerinä aloitin perusopetus paremmaksi (pop) työn. Pop-ohjelman tavoitteena on edistää perusopetuksen laatua sekä pienentää lisämäärärahoilla ryhmäkokoja ja näin taata, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Pienessä opetusryhmässä on helpompi olla läsnä lasten arjessa ja puuttua myös kiusaamiseen. Aloitin lisäksi valtakunnallisen oppilasryhmien koon seurannan.

Maailman muuttuessa yksi asia on säilynyt: lapset tarvitsevat aikuisten aikaa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Vanhempien ja lapsille muiden tärkeiden aikuisten kuten opettajan ajan merkitystä ei mikään innovaatio korvaa.

On olennaista, että vanhemmat ovat mukana kiusaamisen vastaisessa työssä. Vanhempien yhteistyöllä voidaan luoda tärkeitä aikuisten verkostoja lasten kasvun tueksi. Lasten on voitava luottaa siihen, että kaikesta kiusaamisesta uskaltaa puhua, ja että aikuiset aina auttavat, eivätkä jätä lasta yksin. Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan lapsen koko lähiyhteisö.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
www.sarisarkomaa.fi

 

Eduskuntatyössä päällimmäisenä on talouden tiukka tilanne. Luottoluokituksen laskun on viimeistään herätettävä jok’ikinen hallituspuolue ponnistelemaan eduskuntakauden loppukiriin hyvinvointi -Suomen pelastamiseksi. Eduskuntatyöhön antaa oman värinsä hallituspohjan kapeneminen.

Monet isot uudistukset ovat vielä työn alla. Valiokuntatyössä valtiovarainvaliokunnassa on keskeistä ensi vuoden talousarvion käsittely. Sosiaali- ja terveysvaliokunnassa urakoimme lakiesityksiä, jotta aikaa jää sote -laille, jonka pitäisi saapua eduskuntaan ennen joulua. Lain valmistelu on kuitenkin monin tavoin kesken.

 
Ilman lisäkannusteita sote -uudistus vaarassa flopata

Valmistelussa olevaan sote -lakiin tarvitaan kannustimia, jotka kirittävät valitsemaan tehokkaimmat tavat tuottaa laadukkaita palveluja. Ilman niitä koko uudistus on vaarassa flopata. Uudistuksessa olisi viisasta valjastaa ihmisten valinnanvapaus muutosvoimaksi, jotta tavoite paremmista ja ihmislähtöisistä palveluista toteutuisi. Raha seuraa ihmistä -malli toisi parhaalla mahdollisella tavalla lisää valinnanvapautta. Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Mallissa ihminen valitsee ja raha seuraa valinnan mukana samalla tavalla oli kyseessä sitten julkinen, kolmas sektori tai yritys palvelun tuottajana.

On vakava tosiasia, että läpinäkyvät palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot ovat puutteellisia. Huolestuttavaa on, että tällä hetkellä päättäjät joutuvat tekemään päätöksiä pussi päässä. Palveluiden tuottamistiedot -hinta ja laatu- tulisi saada läpinäkyviksi ja avoimiksi. Valtiovarainvaliokunta on asiasta aloitteestani tehnyt lausuman, jonka eduskunta hyväksynyt. Hallituksen pitää asiassa edetä ja ripeästi. Tiedoista hyötyisivät kaikki – niin valintoja tekevät ihmiset, sote -alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajat.

 
Saattohoito puhututtaa

Järjestin eduskunnan kansalaisinfossa avoimen keskustelutilaisuuden saattohoidon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Aihe koskettaa monia ja se herättää paljon ajatuksia sekä tunteita. Esimerkiksi Valviraan on saapunut paljon omaisten kanteluja koskien esim. liian vähäistä, kipulääkitystä. Teema on ollut varsin ajankohtainen myös täällä Helsingissä Terhokotia koskevien uutisten vuoksi. Viimeisimmät uutiset ovatkin ilokseni kertoneet, että Terhokodin potilasvirta on palautumassa ja henkilöstön lomautuksiin ei ainakaan vielä tarvitse ryhtyä. Terhokoti tekee todella arvokasta ja tärkeää työtä. Hyvä ja laadukas saattohoito on taattava jokaiselle sitä tarvitsevalle.

 
Energiaratkaisun edessä

Viime viikolla käsittelimme Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista. Ryhmämme kannattaa hanketta, joka vähentää energiariippuvuuttamme, turvaa kohtuuhintaisen energian saannin kotitalouksille ja yrityksille sekä tarjoaa tuhansia henkilötyövuosia työtä Suomeen. On muistettava, että Fennovoiman hanke nojaa vahvaan kotimaisenemmistöiseen omistukseen, toimii Säteilyturvakeskuksen tiukan valvonnan alla ja nojaa Suomen lainsäädäntöön. Uskon energiapolitiikkaan, joka nojaa päästöttömyyteen, kotimaisuuteen ja huoltovarmuuteen. Kokoomus ei aseta ydinvoimaa ja uusiutuvaa energiaa vastakkain. Kaikkia tuotantomuotoja tarvitaan, jotta energiaomavaraisuutta vahvistetaan ja päästöjä vähennetään. Ja jotta voimme pitää sähkölaskun kohtuullisena.

 
Koulutusvientiä ei ole varaa jarruttaa

Jotta Suomessa olisi tulevaisuudessakin työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia vientialoja. Menestyäksemme meidän on erikoistuttava yhä enemmän työtehtäviin ja toimintoihin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta. Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla mutta koulutusvienti ei toteutetuista toimenpiteistä huolimatta kuitenkaan vedä. Päällimmäisenä syynä on se, että suomalaisilla korkeakouluilla ei ole mahdollisuutta myydä tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille.

Teen työtä sen eteen, että Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille säädettäisiin korkeakoulututkintoon johtava koulutus maksulliseksi. Suomalaisille ja EU:n kansalaisille ei tule koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa.

 
Hyvä työelämä - kannanoton uudistamistyö alkoi

Johtamani kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta tapasi pääministerin Stubbin. Tilaisuudessa käytiin ajankohtaista keskustelua eläkeuudistuksesta ja työelämän kehittämisestä.

Tilaisuus oli myös lähtölaukaus johdollani neljä vuotta sitten valmistellun Hyvä työelämä-kannanoton päivitykselle. Luovutamme kannanoton pääministerille alkuvuodesta 2015. Palkansaajavaltuuskunnan toiminta on avointa kaikille kokoomuksen jäsenille, jotka ovat kiinnostuneita työelämäasioista. Tule mukaan tai laita minulle halutessasi kommentteja kannanottomme päivitystyötä varten.

Lisätietoja http://www.kokoomus.fi/faktat/ohjelmatyo/palkansaajavaltuuskunta/

 

Tervetuloa tapaamaan ja mukaan tukitiimiin

Tulisitko tuekseni eduskuntavaaleihin?

Eduskuntatyön loppukiri on edessä ja voimavarat on suunnata siihen. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan helsinkiläisten kansanedustajana. Olisin otettu, jos tulisit mukaan tukijoukkoihini. Voit ilmoittautua mukaan vastaamalla esimerkiksi tähän viestiin. Tulossa on monta mukavaa tempausta ja tapahtumaa yhdessä!

Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä voi tutustua työhöni ja kirjoituksiini. Kirjoituksiani jakamalla voi helposti viestittää työstäni. Somessa löydät minut Twitteristä ja Instagramista nimellä @sarisarkomaa ja Facebookista sivun www.facebook.com/sarkomaasari kautta.

Hyvä tapa tukea työtäni on kertoa työstäni ja tapahtumista tutuille tai kutsua heitä mukaan tämän kirjeen tilaajiksi. Kirjeen saa tilattua nettisivujeni kautta tai olemalla minuun yhteydessä.

 
Huippuseminaarin myynnin loppukiri, tervetuloa mukaan

Osana varainhankintaa tukiyhdistykseni järjestää korkeatasoisen seminaarin Brage-salissa (os. Kasarmikatu 28) maanantaina 3. marraskuuta klo 14-17. Puhujiksi on lupautunut Anne Berner, Juhana Vartiainen, Sirkka-Liisa Kivelä ja Aira Samulin. Ohjelma viestin lopussa.
Seminaaria myydään yrityksiin 550 EUR/lippu, pienyrityksiin 350 EUR/lippu. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus osallistua seminaariin hintaan 35 EUR/lippu. Hyvä tuki kampanjalleni on osallistua seminaariin tai myydä lippuja vaikkapa ystäville tai tutulle yritykselle. Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133. Olethan yhteydessä, mikäli sinulla on mitä tahansa kysyttävää seminaarista.

 
Keskustelutilaisuus syöpähoidoista ja tutkimuksesta

Avoin keskustelutilaisuus tiistaina 4.11. eduskunnan kansalaisinfossa (os. Arkadiankatu 3) klo 16-18.30. Tule mukaan keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia tärkeästä aiheesta! Järjestän tilaisuuden yhdessä syöpäjärjestöjen kanssa. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

 
Syyskahvit

Perinteiset Sarin syyskahvit ovat keskiviikkona 5.11. klo 17.15 eduskunnassa. Voit ilmoittautua mukaan 1.11. mennessä olemalla yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi
Tilaisuuteen mahtuu mukaan 50 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tule mukaan ja tuo ystäväsikin tutustumaan eduskuntaan.
Sisäänkäynti eduskuntaan tapahtuu yleisösisäänkäynnin kautta eduskuntatalon oikealta puolelta Mannerheimintieltä katsottaessa. Olethan paikalla ajoissa turvatarkastuksen vuoksi.
Tervetuloa!

Syysterveisin

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 

HYVINVOINTI SYNTYY TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ –SEMINAARI
3.11.2014 klo 14.00-17.00
Föreningen Brage juhlasali, Kasarmikatu 28, 3. krs

klo 14.00 Ilmoittautuminen

klo 14.15 Seminaarin avaus
Sari Sarkomaa, kansanedustaja

klo 14.30 Työn imulla lisää tulosta ja laatua
Anne Berner, hallituksen pj Vallilla Interior Oy ja pj Suomalaisen Työn Liitto

klo 15.00 Työelämän tärkeät rakennemuutokset
Juhana Vartiainen, ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

klo 15.30 Tauko

klo 15.45 Menossa mukana taiteilija ja yrittäjä Aira Samulin

klo 16.15 Miten itse voin vaikuttaa ikääntymisen tuomiin muutoksiin?
Sirkka-Liisa Kivelä, yleislääketieteen emeritaprofessori

klo 16.45 Päätössanat
Sari Sarkomaa, kansanedustaja

Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä
camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133.

Varmistat paikkasi suorittamalla seminaarimaksun tukiyhdistyksen tilille
Sarin tukiyhdistys/ FI17 1745 3500 0152 52.

 

Tiedote 21.10.2014
Julkaisuvapaa: Heti

– Vetoamme opetusministeri Kiuruun, että tämä harkitsisi vielä kerran ylioppilastutkintolautakunnan täydentämistä käytännön lukioelämän asiantuntemuksen vahvistamiseksi. Erityisesti lakisääteisesti lukiokoulutuksen kehittämisestä vastaavan opetushallituksen sulkeminen ylioppilastutkintolautakunnan ulkopuolelle tulisi harkita uudestaan, toteavat kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Opetusministeri Krista Kiuru (sdp) on 8.10.2014 nimittänyt ylioppilastutkintolautakunnan toimikaudelle 2016–2018. Uusi lautakunta on kooltaan nykyistä pienempi ja edustaa suppeampaa asiantuntemusta kuin nykyinen.

– Ylioppilastutkinnon tulee olla laadukas lukion oppimäärän hallintaa ja soveltamista mittaava tutkinto. Tutkinto tulee toteuttaa niin yliopistojen, korkeakoulujen kuin opetushallituksen asiantuntemusta käyttäen. Ministerin päätös nimittää nykyistä pienempi ja kapeamman osaamisen sisältävä lautakunta on huolestuttava. Uudesta lautakunnasta puuttuu nykyiseen verrattuna opetushallituksen ja kotimaisten kielten keskuksen edustus kokonaisuudessaan. Lisäksi kielten opetuksen asiantuntijoiden määrää on vähennetty rajusti. Lautakunnan nimittäminen vuotta normaalia aikaisemmin ja näin isot muutokset tarvitsisivat läpinäkyvämpiä perusteluja, joita ministeri ei ole tähän mennessä antanut, edustajat pohtivat.

– Lukiokoulutukseen ollaan tekemässä tällä hetkellä lukuisia eri uudistuksia. On tärkeätä huolehtia, että ylioppilastutkintoa kehitetään jatkossakin samaan suuntaan muun lukiokoulutuksen kanssa. Ylioppilastutkinnon kehittämisessä on erittäin tärkeätä pystyä huomioimaan lukioiden käytännön opetustyöstä tulevat näkökulmat. Tätä käytännön näkökulmaa tekemään lautakuntaa tulisi täydentää uusilla jäsenillä, edustajat esittävät.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) , opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)