Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu Kommentoi Laadukas kouluruoka on fiksu investointi

Koululounaan säännöllisesti väliin jättävien lasten määrä on jo nyt huolestuttavan suuri. Opetushallituksen tutkimusten mukaan Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan. Helsingin kaupungilla on arvioitu koululounaan väliin jättävien määräksi noin 10-25 % koululaisista mutta erot koulujen välillä ovat suuret. Pikkukoululaiset osallistuvat ruokailuun mutta varsin moni ottaa lautaselle vain vähän jotain aterian osaa sen sijaan että söisi ruuan salaatteineen ja maitoineen.

Koululaisten hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Kouluruuan pitäisi antaa 1/3 lapsen päivittäisestä ravintosisällöstä. Lapsen jaksamisen ja koko kouluyhteisön kannalta seuraukset ovat ikävät, mikäli koululounas jää väliin. Nälkäinen lapsi ei opi, eikä jaksa keskittyä. Asian tärkeyttä korostaa se tosiasia, että yhä useammalle lapselle kouluruokailu on päivän ainoa mahdollisuus syödä lämmin ateria.

Helsingissä käynnissä olevissa talouden tasapainottamistalkoissa on olennaista muistaa, että mitä vaikeammat taloudelliset ajat, sitä tärkeämpää on pitää perusasiat kunnossa. Kouluruuan mielekkyyden eteen tehtyä sitkeää työtä eikä kouluruuan tasoa ole varaa vaarantaa. Riskinä on, että yhä useampi lapsi jättäisi koululounaan syömättä. Jokainen meistä tietää, mitä se merkitsisi koulujen arjessa ja maksaisi myöhemmin esimerkiksi erilaisten terveyshaittojen muodossa.

Jos kouluruokaa ei olisi, pitäisi se nyt keksiä. Niin tehokas täsmäkeino se on edistämään paitsi lasten hyvinvointia ja oppimista mutta myös tapa vähentää terveyseroja. Olennaista on oivaltaa, ettei kouluruoka auta, jos lapsi ei sitä syö. Siksi meidän koulutielle lapsiaan saattavien vanhempien pitää kannustaa ja kertoa lapsille, miksi koululounas on tärkeää syödä ja että ruoka on todella joka päivä syötävä.

Otan mielelläni vastaan kouluruokaa ja muitakin asioita koskevia asioita. Kaikki ajatukset ja palaute ovat tervetulleita. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen, jossa käsittelen eduskunnan ajankohtaisia asioita. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Tiedote: Sari Sarkomaa ProMama ry:n puheenjohtajaksi

Kansanedustaja Sari Sarkomaa on valittu ProMama ry:n uudeksi puheenjohtajaksi vuoden 2015 alusta lukien.

ProMama ry on valtakunnallinen kansanterveysjärjestö, joka on tehnyt yli 20 vuotta työtä naisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Toiminnan keskiönä on rintojen omatarkkailun opastus-, koulutus- ja tiedotustoiminta rintasyövän varhaistoteamiseksi. Järjestö kannustaa myös naisia löytämään ja hyväksymään oman ”minänsä” tavoitteena terve ja hyvinvoiva nainen, joka rakennetaan omilla valinnoilla elämän aikana. Järjestö on mukana siellä, missä naiset kokoontuvat.

Uusi puheenjohtaja haluaa herätellä kaikenikäisiä naisia vaikuttamaan oman terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja ylläpitämiseksi omilla tietoisilla ratkaisuilla, jotka tukevat omaa psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista kasvua koko elämän ajan. ”Pidän tärkeänä, että naisia kannustetaan tarkkailemaan rintojaan ja että rintasyöpäriskistä tiedotetaan. ProMama tekee tässä asiassa arvokasta työtä”, Sarkomaa toteaa.

Toimimme RAY:n tuella.

 

Yhteystiedot: Kansanedustaja Sari Sarkomaa, sari.sarkomaa@eduskunta.fi, puh. 050 511 3033

Lisätiedot: Puheenjohtaja Ritva Larjomaa, puh 050 5941 621, ritvalarjomaa@gmail.com, Toiminnanjohtaja Ritva Passiniemi, puh 050 5924 841 tai (09) 5878 873, ritva.passiniemi@promama.fi

Julkaistu Kommentoi Syyskuun kuukausikirje

Tervehdys eduskunnasta!

Syyskuun eduskuntatyössäni painopiste on ollut ensi vuoden talousarvion käsittelyssä. Taloustalkoiden matkalla olemme tien alussa. Valtion velkaantuminen vähenee 7,4 mrd eurosta 4,5 miljardiin euroon ja velkasuhde taittuu v. 2017. Onneksi ensiaskeleet on otettu. Ensi vaalikaudella sekä sopeutuksen, kasvupanosten että rakenneuudistusten on jatkuttava.

Kokoomuksen talouspoliittinen linja kiteytyy maltilliseen mutta määrätietoiseen sopeutukseen ja rakenneuudistuksiin. Eläkeratkaisu on elintärkeä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Lisäksi tulee jatkaa työtä suomalaisen työn kilpailukyvyn ja kannattavuuden eteen.

Budjetti sisältää myös kasvupanostuksia. Meidän vahvuutemme ovat korkeassa osaamisessa, tutkimuksessa ja uusissa innovaatioissa. Oli koko maan etu, että onnistuimme tyrmäämään valtiovarainministeri Rinteen esityksessä olleet lisäsäästöt tutkimukseen ja korkeakoulutukseen. Ei ole viisasta säästää sieltä, mistä uuden kasvun pitäisi alkaa.

Oppivelvollisuusiän noston peruuttaminen oli järjen voitto. Päätös oli myös osoitus, että sitkeys palkittiin. Oppivelvollisuusiän venyttäminen olisi ollut kylmää kyytiä juuri niille nuorille, jotka apua kaikkein eniten tarvitsevat. Nuoret ovat erilaisia ja he tarvitsevat ennen kaikkea aikuisten aikaa, ohjausta opintoihinsa ja räätälöityä tukea. Painopiste on nyt viisasta laittaa perusopetuksen laadun edistämiseen ja varhaiskasvatuslain valmisteluun.

Syksy on tuonut tullessaan uusia tuulia myös valiokuntatyöhöni, sillä aloitin työn myös sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenenä sekä Kokoomuksen valiokuntavastaavana. Vahvistamme valiokuntajoukkoamme, kun valmistaudumme sote -lain käsittelyyn.

Toimin myös entiseen malliin ulkoasiainvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa. Johdan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa ja toimin sivistys- ja tiedejaostossa. Työtä varmasti riittää.

Vaikka nykyistä kautta on vielä jäljellä, on puolueessa alkanut jo huhtikuun eduskuntavaaleihin valmistautuminen. Olen motivoitunut jatkamaan kansanedustajan työtä. Vaikeat taloudelliset ajat vaativat kokemusta ja näkemystä päätöksentekoon.

Olisin todella iloinen, jos lähtisit tuekseni ensi kevään eduskuntavaaleihin. Olethan minuun yhteydessä esimerkiksi sähköpostitse tai soittamalla, mikäli innostuit! Tiedossa on monta mukavaa tempausta yhdessä vaalikampanjoinnin merkeissä. Tukitiimini kokoontuu seuraavan kerran 7. lokakuuta klo 17.00. eduskunnassa. Voit ilmoittautua mukaan tapaamiseen vastaamalla minulle tähän viestiin.

Osana varainhankintaa tukiyhdistykseni järjestää korkeatasoisen seminaarin Brage-salissa (os. Kasarmikatu 28) maanantaina 3. marraskuuta klo 14-17. Puhujiksi on lupautunut mm. Anne Berner, Juhana Vartiainen ja Sirkka-Liisa Kivelä. Mukana on myös upea Aira Samulin. Ohjelma viestin lopussa.

Seminaaria myydään yhteisvoimin yrityksiin 550 EUR/lippu, mikro- ja pienyrityksiin 350 EUR/lippu. Yksityishenkilöillä on mahdollisuus osallistua seminaariin hintaan 35 EUR/lippu. Hyvä tuki kampanjalleni on myydä lippuja vaikkapa ystäville tai tutulle yritykselle. Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133. Olethan yhteydessä, mikäli sinulla on mitä tahansa kysyttävää seminaarista.

Olen aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Siellä voi tutustua työhöni ja kirjoituksiini. Kirjoituksiani jakamalla voi helposti viestittää työstäni. Somessa löydät minut Twitteristä ja Instagramista nimellä @sarisarkomaa ja Facebookista sivun www.facebook.com/sarkomaasari  kautta.

Hyvä tapa tukea työtäni on kertoa työstäni ja tapahtumista tutuille. Ja vaikkapa tulla mukaan yhdessä ystävien kera. Katso lisää tapahtumia nettisivuiltani!

 

Tervetuloa tapaamaan!

 

Silakkamarkkinat 5.10.

Olen tavattavissa Silakkasoutujen ja markkinoiden yhteydessä klo 11.00

 

Järjestän saattohoitoa käsittelevän keskustelutilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) to 9.10. klo 12-13.30. Tilaisuudessa esitellään saattohoitoa käsittelevä tutkimusraportti ja keskustellaan saattohoidon tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Raportin ovat laatineet 2012 saattohoidon asiantuntijoiksi valmistuneet sairaanhoitajat ja sen julkaisijat ovat Sairaanhoitajaliitto, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys sekä Fioca Oy. Vapaa pääsy.

 

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunta tapaa johdollani pääministeri Stubbin eduskunnassa 14.10. klo 16. Palkansaajavaltuuskunnan toiminta on avointa kaikille palkansaajien asioista kiinnostuneille kokoomuslaisille. Lue lisää valtuuskunnasta puolueen kotisivuilta. Ilmoittautumiset tilaisuuteen: tuomas.viljamaa@kokoomus.fi

 

Perinteiset Sarin syyskahvit ovat keskiviikkona 5.11. klo 17.15 eduskunnassa. Ilmoittautumisohjeet lähempänä ajankohtaa mutta merkitsethän päivän jo kalenteriisi. Ota ystäväsikin mukaan!

 

Hyvä tapa tukea eduskunta- ja vaalityötäni on pyytää tuttuja tai vaikkapa työkavereita kuukausikirjelistalleni. Kirjeen saa nettisivujeni kautta tai olemalla minuun muuten yhteydessä.

Tulen mielelläni puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja vastaanotan vieraita eduskunnassa. Otan mieluusti myös vastaan ajatuksia ja palautetta Helsingin ja koko Suomen asioista.

 

terveisin

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

puh. 050 511 3033

@sarisarkomaa

 

SEMINAARI: HYVINVOINTI SYNTYY TYÖTÄ TEKEMÄLLÄ JA ITSESTÄ HUOLEHTIMALLA

 

Brage-salissa (os. Kasarmikatu 28) maanantaina 3. marraskuuta klo 14-17.

 

klo 14.00​ Ilmoittautuminen

klo 14.15​ Seminaarin avaus

Sari Sarkomaa, kansanedustaja

klo 14.30​ Työn imulla lisää tulosta ja laatua

Anne Berner, hallituksen pj Vallilla Interior Oy ja pj Suomalaisen Työn Liitto

klo 15.00​ Työelämän tärkeät rakennemuutokset

​Juhana Vartiainen, ylijohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

klo 15.30​ Tauko

klo 15.45​ Menossa mukana taiteilija ja yrittäjä Aira Samulin

klo 16.15​ Miten itse voin vaikuttaa ikääntymisen tuomiin muutoksiin?

​Sirkka-Liisa Kivelä, yleislääketieteen emeritaprofessori

klo 16.45​ Päätössanat

Sari Sarkomaa, kansanedustaja

 

Ilmoittautumiset viim. 27.10. mennessä

camilla.sillman@kolumbus.fi tai 040-758 2133.

 

Varmistat paikkasi suorittamalla seminaarimaksun tukiyhdistyksen tilille

Sarin tukiyhdistys/ FI17 1745 3500 0152 52.

 

 

 

 

 

 

 

Julkaistu Kommentoi Koulutusvientiä ei ole enää varaa jarruttaa!

Maailmalla kulkiessa huomaa, että Suomesta tunnetaan parhaiten PISA-tulokset ja laadukas koulutusjärjestelmämme. Suomalaisella koulutuksella on niin vahva brändi, että moni kansainvälinen suuryritys voi vain haaveilla vastaavasta. Kullanarvoinen kysymys on, kuinka muuttaa tämä brändi menestystuotteiksi, työpaikoiksi ja vahvaksi vientialaksi.

Jotta hyvinvointiyhteiskuntamme perusta säilyisi ja jotta Suomessa olisi tulevaisuudessakin työtä, tarvitsemme kipeästi uusia vetovoimaisia vientialoja. Menestyäksemme meidän on erikoistuttava yhä enemmän työtehtäviin ja toimintoihin, joissa tarvitaan hyvää koulutusta, osaamista ja luovuutta.

Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Kysyntää on erityisesti kehittyvissä ja nousevissa maissa, joissa ei ole riittävää omaa koulutuskapasiteettia. Nykyisin jo kaksi kolmasosaa maassamme olevista ulkomaalaisista opiskelijoista tulee EU/ETA-alueen ulkopuolelta.

Koulutusvientiä on maassamme edistetty vuodesta 2010 lähtien, jolloin valtioneuvosto teki asiasta periaatepäätöksen. Viennin tueksi kehitettiin Future Learning Finland- vientiklusterihanke (FLD), jota Finpro vetää. Mukana on korkeakouluja, niiden yrityksiä, muita koulutuksentarjoajia ja esimerkiksi opetusteknologiafirmoja. Tavoitteena on ollut edistää tuotteistamista, yhteistä markkinointia, yhteisiä tuotteita ja verkottaa suomalaiset, kansainvälisesti pienet toimijat. Vain näin voimme pärjätä kansainvälisillä markkinoilla.

Koulutusvienti ei toteutetuista toimenpiteistä huolimatta kuitenkaan vedä. Eikä ihme, kun esteitä ylitettäväksi on useampia; päällimmäisenä se, että suomalaisilla korkeakouluilla ei ole mahdollisuutta myydä tutkintoja ulkomaisille opiskelijoille.

Nykylainsäädännön mukaan tutkintoon johtavan koulutuksen on oltava aina maksutonta. Suomalaiset korkeakoulut suhtautuvat koulutusviennin mahdollisuuksiin myönteisesti ja uskovat voivansa tarjota laadukkaan koulutuksen kysyntään kunhan lainsäädännölliset esteet saadaan purettua. Kansainvälisen koulutusviennin tuloista leijonanosa tulee opiskelijoilta perittävistä lukukausimaksuista, joita Suomella ei ole lupa periä.

Lainsäädäntö asettaa haasteita myös korkeakoulujen tilauskoulutuksen myymiselle. Mikäli tilauskoulutuksen tilannut korkeakoulu tai organisaatio toisessa maassa perii opintoihin osallistuvilta opiskelijoilta lukukausimaksuja, asettaa tämä esteen suomalaiselle korkeakoululle tilauskoulutuksen myymiselle.

Ei ole mitään järkevää syytä, miksi tämän eduskuntakauden aikana ei säädettäisi Euroopan talousalueeseen kuulumattomien maiden kansalaisille korkeakoulututkintoon johtava koulutus maksulliseksi. Korkeakoulut voisivat itse määritellä maksun suuruuden mutta niiden olisi perittävä tutkintokoulutuksesta vähintään kustannukset kattava maksu. Korkeakouluilla olisi syytä olla myös apurahajärjestelmä. Myös tilauskoulutuksen esteitä tulisi purkaa.

Maamme menestyksen perusta on ollut koulutuksellinen tasa-arvo. Suomalaisille ja EU:n kansalaisille ei tule koulutus olisi maksutonta. Sen on oltava kiveen hakattu periaate nyt ja tulevaisuudessa.

Korkeakoulujen ja koko Suomen kansainvälistyminen on itsessään tärkeä tavoite. On selvää, että kv-opiskelijoiden määrän kasvuun suomalaiset korkeakoulut eivät pysty vastaamaan maksutonta koulutustarjontaa kasvattamalla -varsinkaan, kun koulutussektoriin on kohdistettu mittavia leikkauksia.

Koulutusviennin edistämistä puoltaa kansainvälistymisen, vientitulojen ja uusien työpaikkojen ohella useat muut tärkeät tavoitteet. Koulutusviennillä voimme tukea myös koulutuksen ja tutkimuksen laadun parantamista, ja yhteistyön vahvistamista keskeisiin kumppanimaihin sekä nouseviin talouksiin.

 

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa ja Vahasalo: Ryhtiä varhaiskasvatuslain valmisteluun!

TIEDOTE 13.9.2014
Julkaisuvapaa: heti

Päivähoitolain kehittäminen varhaiskasvatuslaiksi vaatii nyt uskallusta. Pääministeri Stubbin hallitusohjelmassa on päätetty jatkaa varhaiskasvatuslain valmistelua ja tästä on pidettävä tinkimättömästi kiinni. Hallituksen on priorisoitava uusi varhaiskasvatuslaki loppuvaalikauden yhdeksi kärkihankkeeksi.

”Hallituksen on nyt istuttava alas ja ripeästi linjattava, miten lainvalmistelu tehdään, jotta se ehtii ajoissa eduskuntaan. Kaikki päätökset eivät vaadi taloudellisia resursseja, vaan tahtoa ja näkemystä. Jo vuonna 2001 yli 100 kansanedustajaa esitti toimenpidealoitteessa tahtonsa uudistaa vanha päivähoitolaki. On käsittämätöntä, että joudumme yhä käymään tätä samaa keskustelua”, ihmettelevät Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja,.
kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) ja eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo (kok).

Opetus- ja kulttuuriministeriön on välittömästi ryhdyttävä toimiin ja edettävä lain valmistelussa kaksivaiheisesti, vaativat kokoomusedustajat. Ensimmäiseksi vaiheeksi tulee ottaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen käsitteiden ja tavoitteiden selkiyttäminen. Lisäksi Opetushallituksen tehtäväksi tulee vahvistaa varhaiskasvatuksen sisällön kehittäminen. Toisessa vaiheessa on hallitusohjelmaneuvottelujen yhteydessä sovittava, miten seuraavalla kaudella uudistus viedään maaliin.

Ikivanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on yksi eduskuntakauden tärkeimmistä tulevaisuutta rakentavista uudistuksista. Suomella ei ole varaa uudistuksen kuoppaamiseen. Laadukas varhaiskasvatus on fiksua koulutuspolitiikkaa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa, parasta tasa-arvoa ja hyvän elämän rakentamista jokaiselle lapselle, summaavat kokoomusedustajat.

Edustajien mielestä on myös huolehdittava, että päiväkodeissa on riittävästi lastentarhanopettajakoulutuksen saaneita opettajia vastaamassa pedagogisesta toiminnasta. Nykyisin yliopistoista valmistuu tarpeeseen nähden liian vähän lastentarhanopettajia. Laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa, parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa ja hyvä elämä rakentamista jokaiselle lapselle.

Lisätietoja:

Raija Vahasalo, kansanedustaja (kok), eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)
Sari Sarkomaa, kansanedustaja (kok) , opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

 

Julkaistu Kommentoi Minkä kotona oppii, sen koulussa taitaa

Suomalainen kouluruoka on ollut ylpeyden aihe mutta karmaisevan suuri on se lasten määrä, joka jättää kouluruuan syömättä ja ohjattuun ruokailuun osallistumatta. Esimerkiksi Etelä-Suomessa vain 46 prosenttia 7-9 luokkalaisista syö päivittäin kouluruuan. Lapsiemme hyvinvoinnin, ravitsemuksen ja oppimisen kannalta on olennaista, että jokainen lapsi syö terveellisen aterian koulussa. Ilman meidän vanhempien ryhtiliikettä sekä nykyistä parempaa kodin ja koulun yhteistyötä tämä tavoite ei toteudu.

Kouluruuan lisäksi lapsi tarvitsee riittävän aamiaisen ja tarvittaessa terveellisen välipalan. Nälkäinen lapsi koulun penkillä ei opi. Ruokailuhetki on myös sinällään oppilaille tärkeä, sillä se edistää viihtyvyyttä ja hyvinvointia koko kouluyhteisössä. Ruokailun yhteydessä opitaan paitsi hyvää syömistä myös yhdessä olemista hyviä tapoja noudattaen.

Vanhempien tehtävänä ja päävastuulla on kertoa lapsille, miksi kouluruokailuun pitää osallistua ja että kouluruoka on tärkeää syödä ja se on syötävä joka päivä.

Käsitykset terveellisestä ruuasta ja sen arvostuksesta syntyvät lapsuudessa. Ratkaisevat tekijät ovat kotona opitut ruokailutottumukset ja elämäntavat. Rauhallisen yhteisruokailun perinnettä on vaalittava perheissä. Vähintään yksi päivittäinen yhteinen ateria kiireisen arjen keskellä on tärkeä tapahtuma, josta on hyvä pitää tiukasti kiinni.

Koulu on kodin merkittävä kasvatuskumppani. Vanhempien kasvatusvastuun tukeminen ja terveiden elämäntapojen ja hyvien tapojen edistäminen ovat tärkeä osa koulun tehtävää. Tämä tehtävä korostuu, kun haluamme vähentää kasvaneita lasten hyvinvointieroja. On lasten etu ja kasanterveytemmekin kannalta välttämätöntä, että yhteistyö vanhempien ja opettajien kesken on osa jokaisen lapsen arkipäivää.

Vanhempien osallisuuden vahvistaminen kouluyhteisössä edellyttää toimivaa tiedotusta. On tärkeää, että eri kouluissa luotuja onnistuneita kouluruokailukäytäntöjä viedään muidenkin koulujen arkeen. Hyvänä esimerkkinä meillä Helsingissä järjestetään kouluruokailuiltoja vanhemmille, joissa kerrotaan kouluruokailun tavoitteista ja käytännön järjestelyistä. Lisäksi vanhemmat saavat maistella, miltä kouluruoka tänä päivänä maistuu. Yhtälailla lasten osallisuutta on lisättävä.

Koulupäivän aikana tapahtuva ruokailu on tärkeä hetki, jolloin voidaan edistää koulun kasvatuksellisia tavoitteita ja siinä opettajan rooli on merkittävä. Kouluruokailun pitäisi olla opetustapahtuma muiden joukossa. Ruokailun aikana voisi käsitellä terveydenedistämisestä tai vaikkapa kestävää kehitystä ja sitä, mistä ruoka tulee. Ruokakulttuurin merkitystä tulisi kasvattaa ja monipuolistaa opetuksessa. Tapakasvatus on kiinteä osa kouluruokailun yhteyteen säädettyä ohjausta.

Työn alla olevissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa onkin viisasta vahvistaa sekä kouluruokailun että kodin ja koulun yhteistyön merkitystä. Niissä löytyy paljon käyttämättömiä voimavaroja lapsien oppimisen ja hyvinvoinnin edellytysten turvaamiseksi.

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Varhaiskasvatuslaki ministeri Kiurun ykkösagendalle!

julkaisuvapaa
heti

Laadukas varhaiskasvatus on kaiken koulutuksen perusta. Hallitusohjelmassa luvattu uusi varhaiskasvatuslaki jäi budjettiriihessä ilman mainintaa tai lisävoimavaroja. Tämä on huikea pettymys niin varhaiskasvatuksen tutkijoille, asiantuntijoille ja 50 000 toimialan piirissä työskentelevälle.

”Varhaiskasvatuksen kehittäminen tulee kaikesta huolimatta aloittaa välittömästi. Kokoomusedustaja toivoo, että asiasta vastaava ministeri Kiuru (sd) ottaisin asian ykkösagendalleen. Nyt tarvitaan ripeitä otteita ja rohkeutta”, innostaa kansanedustaja ja opetushallituksen puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Laadukas varhaiskasvatus on viisasta koulutuspolitiikkaa ja parasta tasa-arvoa, syrjäytymisen ehkäisyä sekä tulevaisuuden rakentamista jokaiselle lapselle”, Sarkomaa muistuttaa.

Yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi on ollut poliittisella asialistalla 15 vuotta. Kokoomusedustajan mielestä laissa tulisi selkiyttää päivähoidon ja varhaiskasvatuksen määritelmä, tavoitteet sekä henkilöstön tehtävät, roolit ja nimikkeet. Kunnille tulisi antaa selvät ja vahvat eväät kehittää toimialaa. Sarkomaan mielestä Suomella ei ole varaa enää siirtää varhaiskasvatuslain säätämistä seuraavalle eduskuntakaudelle.

”Kansainvälisesti Suomi laahaa jäljessä muuta Eurooppaa ja OECD maita. Pedagogisiin varhaiskasvatuspalveluihin osallistuminen on vähäisintä Euroopassa ja Pohjoismaissa. Muutetaan varhaiskasvatus pedagogiseksi toiminnaksi kuten muuallakin Euroopassa. Tämän työn aloittamista ei saa jarruttaa. Työ on aloitettava, vaikka lisärahaa ei hallitus työhön osoittanut. Nyt tarvitaan tahtoa ja näkemystä”, Sarkomaa toteaa.

"Varhaiskasvatuksen kehittäminen tulee antaa Opetushallituksen tehtäväksi. Nyt se ei ole kunnolla kenenkään hallussa ja tilanne on sietämätön", päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
puh. 050 5113033

Julkaistu Kommentoi Kokoomuksen Sarkomaa: Lapsivähennyksestä tukea myös keskituloisille perheille

Lehdistötiedote 29.8.2014
Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa iloitsee Stubbin hallituksen päätöksestä ulottaa lapsivähennys koskemaan myös keskituloisia palkansaajaperheitä. Hallituksen päätöksen mukaisesti lapsivähennys ulotetaan täysimääräisesti 3000 euron kuukausituloihin asti. Vähennys pienenee liukuvasti 3500 euron kuukausituloihin saakka.

”Pidän tärkeänä, että vähennys kattaa laajasti lapsiperheet. On oikeudenmukaista, että lapsilisäleikkauksia korvataan sekä pieni- että keskituloisille. Varsinkin pääkaupunkiseudulla pieni- ja keskituloiset palkansaajat ja perheet kipuilevat jo nyt korkeiden asumis- ja elinkustannusten kanssa”, painottaa Sarkomaa.

Sarkomaan mielestä lapsivähennyksen valmistelussa on varmistettava, ettei hyvää tarkoittavalla uudistuksella lisätä kannustinloukkuja työtä tekeville suomalaisille. Sarkomaa painottaa, että työn verotuksen, lapsivähennyksen ja tulonsiirtojen pitää yhdessä kannustaa työntekoon eikä päinvastoin.

Sarkomaa kannustaa hallitusta turvaamaan tavallisten palkansaajien hyvä arki. Sarkomaa painottaa, että perheet tarvitsevat ennen kaikkea laadukkaita palveluita arkensa tueksi. Sarkomaa pitää tärkeänä, että hallitus hylkäsi oppivelvollisuuden pidentämistavoitteen ja sen sijaan lisäsi määrärahoja perusopetukseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn budjettiriihessä.

”On välttämätöntä, että vaikeasta taloudellisesta ajasta huolimatta perheiden toimeentulo ja palvelut nostetaan keskiöön. Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu ja perusopetuksen laatu on nyt nostettava yhdeksi painopisteeksi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa p.050 511 3033

Julkaistu Kommentoi Elokuun kuukausikirje

Sari Sarkomaan eduskuntaterveiset

elokuu 2014

Tervehdys eduskunnasta!
Helteinen kesä on takana ja edessä on politiikan kuuma syksy. Heinäkuun aurinkoisen kesäloman jälkeen on työt täydessä käynnissä. Elokuu on ollut kiivasta valmistautumista eduskuntakauden loppukiriin ja budjettivääntöihin. Eduskunnan syysistuntokausi starttaa 2.9. pääministerin ilmoituksella Ukrainan tilanteesta.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on ollut koko kesän politiikan keskiössä. Kuulimme viime viikolla ulkoasiainvaliokunnassa pääministeriä ja ulkoministeriä ajankohtaisesta tilanteesta. Ensi viikolla käymme tilannetta läpi tasavallan presidentti Niinistön kanssa Mäntyniemessä. Suomen on osaltaan tehtävä kaikkensa, että saamme kärjistyneen tilanteen rauhoitettua. Oman osansa politiikan keskusteluun tuovat myös Venäjän asettamat pakotteet ja niiden muodostamat haasteet suomalaisille yrityksille ja taloudellemme.

Vaikka tämän eduskuntakauden monet isot uudistukset ovat vielä työn alla, on myös valmistautuminen eduskuntavaaleihin aloitettu. Olen motivoitunut ja innostunut jatkamaan kansanedustajan työtä ensin eduskuntakaudella. Vaikeat ajat vaativat taitoa, osaamista ja vahvaa tahtoa tehdä yhteisistä asioistamme parempia. Olisin ilahtunut, jos tulisit tuekseni ensi kevään vaaleihin. Olethan yhteydessä vaikka sähköpostitse, jos innostut lähtemään mukaan!

Olen hieman uudistanut nettisivujani. Sivuiltani pystyy nyt entistä helpommin jakamaan kirjoituksiani ja tiedotteitani esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Se on hyvä tapa viedä eteenpäin eduskunnassa tekemääni työtä ja ajatuksia. Syksyn alusta olen myös Instagramissa. Voit seurata minua siellä sekä Twitterissä nimimerkillä @sarisarkomaa. Ja käythän tykkäämässä myös Facebookissa poliitikkosivustani!

Kuukausikirjelistalle saa pyytää kaverin mukaan. Kirjeen saa nettisivujeni kautta tai olemalla minuun muuten yhteydessä.

Tulen mielelläni puhumaan erilaisiin tilaisuuksiin ja vastaanotan vieraita eduskunnassa. Otan mieluusti myös vastaan ajatuksia ja palautetta Helsingin ja koko Suomen asioista.

Helsinki-kierrokseni jatkuvat. Tässä kirjeessä on tapahtumia, joissa olen tulevina viikkoina tavattavissa.

SAVE THE DATE:

Perinteiset Sarin syyskahvit ovat tiistaina 14.10. klo 17.15 eduskunnassa. Ilmoittautumisohjeet lähempänä ajankohtaa mutta merkitsethän päivän jo kalenteriisi. Ota ystäväsikin mukaan!

Tervetuloa tapaamaan minua myös eduskunnan avoimien ovien päivään ma 15.9. klo 14.00-18.30. Olen mukana avoimien ovien päivässä klo 14.30- 16.00.

Järjestän saattohoitoa käsittelevän keskustelutilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) to 9.10. klo 12-13.30. Tilaisuudessa esitellään saattohoitoa käsittelevä tutkimusraportti ja keskustellaan saattohoidon tulevaisuudesta ja kehittämisestä. Raportin ovat laatineet 2012 saattohoidon asiantuntijoiksi valmistuneet sairaanhoitajat ja sen julkaisijat ovat Sairaanhoitajaliitto, Suomen Palliatiivisen hoidon yhdistys sekä Fioca Oy.

Tervetuloa tapaamaan!

 

Helsingin Venetsialaiset 30.8.
Kahvila Kampelan pihapiirissä (Uutelantie 1)
Olen tavattavissa Kokoomuksen teltalla klo 16-17.

Midnight Run –juoksutapahtuma, 30.8.
Olen juoksemassa, tervetuloa mukaan kannustusjoukkoihin!

Lauttasaari-päivä 6.9.
Lauttasaaripäivässä mukana klo 10-14 Lauttasaaren Kokoomus sekä Kansallisen Lastenliiton Helsingin piiri. Tervetuloa hakemaan teltalta ilmapalloja ja muuta mukavaa! Olen paikalla tavattavissa klo 11.45-12.45.

Haagan markkinat 6.9.
Haagan Markkinat klo 10-13 Haagan torilla. Länsi-Helsingin Kokoomus esittelee kokoomuksen toimintaa. Olen tavattavissa klo 10.15-11.15.

Herttoniemen kyläjuhlat 7.9.
Herttoniemen kyläjuhlilla ohjelmaa koko perheelle klo 10-13! Mukana myös Herttoniemen Kokoomus. Olen tavattavissa klo 11-12.

Silakkamarkkinat 5.10.
Olen tavattavissa klo 11.30-12.30.

 

terveisin,

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

 
Jos osoitteesi muuttuu tai luet kirjeen jatkossa mieluummin sähköpostina, olethan yhteydessä avustajaani Laura Heinoseen, laura.heinonen@eduskunta.fi tai puh. 050 547 0818.

Julkaistu Kommentoi Sarkomaa: Alkoholilain normienpurkutalkoita ei saa kuopata!

tiedote 14.8.2014

julkaisuvapaa

 
Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaatii hallitusta purkamaan alkoholilaissa olevia aikansa eläneitä normeja. Kansanedustajan mielestä ravintola-alan ja koko Suomen painiessa talousvaikeuksien kanssa Suomella ei ole varaa ylläpitää turhia pykäliä, joilla ei juurikaan ole merkitystä alkoholin kulutukseen tai sen aiheuttamiin haittoihin ja jotka vain lannistavat yrittäjiä ja jarruttavat työpaikkojen syntyä ja hankaloittavat ihmisten arkea.

Sarkomaan mielestä alkoholilain kokonaisuudistuksen siirtäminen seuraavalle vaalikaudelle ei saa tarkoittaa sitä, että hallituksen lupaama norminpurku kuopattaisiin alkoholilainsäädännön saralla.

”Tosiasia on, että norminpurkutalkoot ovat edenneet löperösti ja nyt on loppukirin paikka. Jarruttelun sijaan on nyt laitettava hanaa norminpurkuun”, Sarkomaa toteaa.

Esimerkiksi Sarkomaa nostaa sen, että ravintoloilla ei voi olla yhteisiä anniskelualueita. Ravintolakohtaisten anniskelualueiden tiukat rajat ovat aiheuttaneet hämmennystä esimerkiksi Helsingin Hietalahden kauppahallissa, jossa eri ravintoloista alkoholia ja ruokaa tilaavat eivät voi istua samoissa pöydissä.

Samaten Sarkomaa muuttaisi pikimmiten pienpanimoiden suoramyyntioikeuksia, jotta pienpanimot voisivat harjoittaa suoramyyntiä ilman elintarvikekylkiäisiä. Tällä hetkellä alle 4,7 %til. alkoholia sisältävien juomien suoramyynti pienpanimoista on mahdollista ainoastaan perustamalla panimon yhteyteen elintarvikekioski.

”Niin sanotusta kioskikikkailusta on päästävä eroon. Esimerkiksi makkaran myyminen oluen kylkiäisenä ei ole tätä päivää eikä yhdenkään pienpanimon alkuperäinen tarkoitus ole varmastikaan ollut elintarvikkeiden myyminen”, kansanedustaja toteaa.

Sarkomaa uudistaisi myös alkoholilain tiukat vaatimukset koskien anniskelupaikan vastaavaa hoitajaa ja tämän kelpoisuusvaatimuksia. ”Esimerkiksi vaateet vastaavan hoitajan työkokemuksen määrästä eivät ole tarkoituksenmukaisia”, kansanedustaja sanoo.

”Hallitus on luvannut turhien normien purun olevan yksi sen kärkiteemoista – on kestämätöntä, jos tiedossa olevia yritysten hallinnollista taakkaa lisääviä aikansa eläneitä ja kaupunkilaisjärjen vastaisia säädöksiä ei pureta myös alkoholilainsäädännön osalta”, Sarkomaa linjaa.
Lisätiedot:

Sari Sarkomaa
050 511 3033