Siirry sisältöön

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamistyö on monen mutkan kautta saatu oikeille raiteille. Tarkoitus on, että sote-palveluiden järjestämisestä vastaa viisi vahvaa alueellista järjestäjää, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Edessä on mittava valmistelutyö, johon myös oppositiopuolueet ovat sitoutuneet. Järjestelmä- ja hallintokeskeisyyden sijaan lähtökohdaksi on otettava ihminen. Valinnanvapaus on valjastettava käyttövoimaksi edistää laatua, kustannustehokkuutta sekä terveys- ja hyvinvointihyötyjä. Raha seuraa ihmistä -mallista on säädettävä uudella valinnanvapauslainsäädännöllä.

Valinnanvapautta on laajennettava terveydenhuollossa mutta myös muissa palveluissa, kuten esimerkiksi vanhustenhuollossa, vammaispalveluissa ja kuntoutuksessa. Valinnanvapaus on toteutettava niin, että siirrymme aitoon monituottajamalliin, jossa palveluita tuottavat kunnat, yritykset ja kolmas sektori samoilla pelisäännöillä. Toimintaympäristön on oltava sellainen, että suomalaiset mikro- ja pk-yritykset voivat osallistua tasavertaisesti hyvinvointipalveluiden tuottamiseen.

Ruotsissa valinnanvapaus on perusterveydenhuollossa ja hoivapalveluissa valtakunnallisesti käytössä (Vård val ja Fritt val –lainsäädännöt). Palveluntarjoajat, julkiset ja yksityiset, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat tarjota palveluja, mutta valinta on aina potilaalla. Julkisen vallan palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa palvelun valitsevan ihmisen mukana.

Uudistuksen myötä on saatu samalla rahalla enemmän. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat pidentyneet. Uusia alan palveluyrityksiä on syntynyt runsaasti. Painavin perustelu mallille on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa ja vähentänyt terveyseroja.

Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6.2012), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Vastaavaa mallia on ehdottanut myös Terveyden – ja hyvinvoinninlaitos (THL) omilla muokkauksillaan. Raha seuraa potilasta – malli on saanut tukea myös useilta muilta tahoilta. Ruotsin malli ei ole täydellinen, mutta siitä on mahdollista muokata toimiva malli Suomeen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on otettava juuri työnsä aloittaneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä ja monikanavarahoitusta työstävien työryhmien työhön. Raha seuraa ihmistä– mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Maahamme on luotava osana sote-uudistusta ajantasainen järjestelmä, jossa tehdään läpinäkyväksi vertailukelpoiset palveluntuottajien palvelun saatavuutta, laatua ja kustannuksia koskevat tiedot. Tästä hyötyvät kaikki - niin valintoja tekevät ihmiset, sote-alan ammattilaiset, päätöksentekijät kuin veronmaksajatkin. Ilman ajankohtaista ja avoimesti saatavilla olevaa seurantatietoa emme onnistu ohjaamaan sote-palvelujamme haluttuun suuntaan. Kustannusten hallitsemiseksi ja tasa-arvoisten palvelujen takaamiseksi on tärkeää, että rajalliset resurssimme suunnataan oikein. Seurantatiedot on myös tärkeä pohja tutkimukselle.

Seuranta- ja laaturekisterien kehittäminen on hyvien käytäntöjen levittämisen sekä koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta viisasta ja välttämätöntä.

Sari Sarkomaa

kansanedustaja

valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

”En usko silmiäni” oli ensimmäinen ajatus, kun luin uutisen perussuomalaisten eläke-ehdotuksesta. Vaikka ehdotus ei ollut aprillipila, oli se kuravettä yhdenvertaisuuden periaatteelle. Ja takuuvarmasti uusi avaus suomalaisessa eläkepolitiikassa.

Perussuomalaisten lakialoitteessa ehdotetaan, että äidit pääsisivät varhennetulle eläkkeelle, jos he ovat synnyttäneet avioliitossa ja ainakin toinen puolisoista on suomalainen. Eläkkeelle pääsisi jopa seitsemän vuotta ennen virallista eläkeikää riippuen lapsimäärästä. On päivän selvää, että lakialoitteessa on useampia aivan perustavaa laatua olevia ongelmia, jotka täystyrmäävät aloitteen alkuunsa.

Politiikan suuri linja on ollut monin tavoin päin vastainen kuin perussuomalaisten lakialoitteessa esittämä. Naisten työmarkkina-asemaa on pyritty nykyisen hallituksen toimesta parantamaan esimerkiksi joustavalla hoitorahalla, joka mahdollistaa paremmin työnteon ja perheen yhdistämisen lasten ollessa pieniä. Isävapaan pidentämisellä tavoitellaan isien aktiivisempaa osallistumista perhevapaiden käyttöön. Vanhemmuus on haluttu nähdä yhtälailla isien kuin äitien asiana. Ja vahvana ajatuksena on ollut, että suomalaisessa työelämässä tarvitaan kaikki voimavarat, naiset ja miehet. Ehdotus myös lyö korville hallituksen tavoitetta työurien pidentämisestä.

Eläkeuudistuksissa on haluttu edistää molempien sukupuolien tasavertaisuutta. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen on äitiys ja vanhempainvapaalta kertynyt eläkettä ja tämä on osaltaan pehmentänyt äitiyden pienentävää vaikutusta eläkkeeseen.

Äitien varhennettu eläke olisi varsinainen naisten köyhyysloukku. Jo nykyisellään naisten palkka ja siten myös eläke on keskimäärin matalampi kuin miesten. Naisten miehiä matalampi eläke on kiperä ratkaisua vaativa kysymys ja kasvava haaste eliniän pidentyessä.

Kansanedustaja Pentti Kettusen (ps) lakialoitteen allekirjoitti yhteensä 16 perussuomalaisten kansanedustajaa. Allekirjoittajien joukossa oli myös ryhmänjohtaja Jari Lindström. Osa allekirjoittajista on myöhemmin käydyn keskustelun seurauksena vetänyt tukensa aloitteelta.

Lakialoitteesta käyty keskustelu herätti ennen kaikkea kysymyksen siitä, että mikä on perussuomalaisten linja. Kovalla vauhdilla hallitusvastuuseen valmistautuvien puheenjohtaja Timo Soinin joukkojen on tärkeä näyttää korttinsa. Eduskuntakeskustelussa perussuomalaisten vaihtoehdot ovat olleet toiseen suureen oppositiopuolue Keskustaan verrattuna enemmän nokkelaa sanailua ja hallituksen linjan moittimista, kuin varsinaisia konkreettisia poliittisia vaihtoehtoja. Aloite äitien varhaiseläkkeestä oli totisesti askel selkeiden vaihtoehtojen esittämisen tiellä.

Sari Sarkomaa (kok)

kansanedustaja

www.sarisarkomaa.fi

Hyvä vastaanottaja,

Hallituksen viime viikolla kehysriihessä tekemät päätökset on mittava kokonaisuus, jossa on useita hyvin vaikeita päätöksiä, jotka koskettavat kaikkia suomalaisia. Päätöksiä ei voinut jättää tekemättä. Velkaantumisen taittaminen on välttämätöntä. On selvää, että kuuden ja nyt vasemmistoliiton lähdettyä viiden puolueen hallituksen ratkaisuissa on asioita, joita Kokoomus ei yksin päättäessään olisi tehnyt. Eduskuntaryhmänä hyväksyimme kokonaisuuden, johon sisältyy onneksi myös talouden kasvua edistäviä toimia sekä monia rakenneuudistuksia, joilla luodaan pohjaa uudelle työlle ja yrittäjyydelle.

Erityisen ilahtunut olen yliopistoille luvatusta 150 me lisäpanostuksesta vastinrahana hankittuun yksityiseen pääomaan: Yliopistojen lisäpääomitusraha lämpimästi tervetullut

Hallituksen ratkaisut tulevat eduskuntaan kehysselonteon muodossa ja niiden läpikäyminen on kevään keskeinen työsarka meille valtiovarainvaliokunnan jäsenille. On tärkeää, että hallitus tekee päätöksien vaikutuksista arvioinnin eri tuloluokissa.

On välttämätöntä, että pitkään valmisteltu mutta epäkelvoksi osoittautunut sote- malli hylättiin, aivan kuten olen vaatinut. Päätimme valita valmistelun pohjaksi mallin, jota olen ehdottanut metropolialueelle jo aiemmin. Tarkoitus on järjestää kaikki sote-palvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Käytännössä metropolialueella palvelut rakennetaan HUS- alueelle. Valmistelu käynnistetään parlamentaarisessa työryhmässä. Valittu malli oli hallitus- ja oppositio-, sekä puoluerajat ylittävä kokonaisuus, josta kiitos kuuluu kaikkien puolueiden puheenjohtajille. Täydellinen ratkaisu tämä ei ole, mutta kuitenkin paras mahdollinen – ja nyt tarvitsemme mallille ripeän ja huolellisen valmistelun.

Uusi malli antaa parhaat puitteet edistää raha seuraa ihmistä -mallia, jonka edistämiseksi olen tehnyt hartiavoimin työtä ja jonka kannatus on vahvassa nousussa. Olen mukana valmistelemassa kokoomuksen sote- rahoitusmallia, joka valmistuu vielä ennen kesää. Tärkeää on nyt saada perusterveydenhuolto toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen: Jonotietojen pimittäminen moitittavaa

Olen ehdottanut kuntoutustakuun käyttöönottoa yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa. Kuntoutustakuu takaisi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden aloittamisen viivytyksettömästi ja vähentäisi näin esimerkiksi tarpeetonta laitoshoitoa. Oikea-aikainen kuntoutus ja hoitoketjun tehokkuus tuovat meille taloudellisia säästöjä, mutta ennen kaikkea elämänlaadun kohentumista ja inhimillisen kärsimyksen vähentämistä: Kuntoutuksella vähentämään leikkausten ja laitoshoidon tarvetta

Olen kirittänyt vanhusten palveluasumisen maksulain puutteiden korjaamista. On hyvä uutinen, että laki tulee kesäkuussa eduskunnan käsittelyyn. Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat ikäihmisiä eriarvostavia, vaikeaselkoisia ja kirjavia koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen: Vanhusten palveluasumisen räikeät puutteet yhä korjaamatta

Tervetuloa tapaamaan!

Kokoomuksen Eurovaalien kampanjastartti:

Kokoomuksen eurovaalijoukkue on koossa ja on aika käynnistää kampanjointi! Tule juhlimaan kampanjastarttia Radisson Blu Plazaan (Mikonkatu 23, 00100 Helsinki) lauantaina 5.4. klo 19.00 alkaen. Mukana ovat Kokoomuksen eurovaaliehdokkaat ja tietysti myös puheenjohtaja Katainen. Iltaan kuuluu hyvää ja menevää musiikkia. Laitamme siis jalalla koreasti! Lippu tilaisuuteen maksaa vain 15e (sis. ohjelman, narikan ja iltapalan). Lippu maksetaan paikan päällä. Kutsua voi levittää muille kokoomuslaisille. Huomaathan, että tilaisuuteen on rajallinen osallistujamäärä, joten kannattaa ilmoittautua ajoissa. Dresscode: smart casual. Ilmoittauduthan etukäteen: http://www.lyyti.in/Kokoomuksen_Eurovaalijuhlat_2014

Keskustelutilaisuus päivähoitolain uudistamisesta:

Onko meillä rohkeutta sijoittaa varhaiskasvatukseen? Missä mennään varhaiskasvatuslain valmistelussa? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan varhaiskasvatuksen nykytilasta ja päivähoitolain muutostarpeista eduskunnan kansalaisinfoon (Arkadiankatu 3) to 10.4.2014 klo 17.00 alkaen. Järjestän keskustelutilaisuuden yhdessä kansanedustaja Raija Vahasalon kanssa. Tilaisuus on kaikille avoin.

Varhaiskasvatuslakityöryhmän esitys on rampa

Uudella varhaiskasvatuslailla lasten liikkumattomuuden kimppuun

Haagan peruskoulun kevättapahtuma:

Perinteinen Haagan peruskoulun (os. Isonnevantie 16) kevättapahtuma järjestetään lauantaina 12.4. klo 11 alkaen. Olen mukana keskustelemassa oppilaiden kanssa kansanedustajan työstä ja arjesta. Olen tavattavissa tapahtumassa myös keskustelutilaisuuden jälkeen. Tervetuloa tapaamaan!

Ilmastopoliittinen seminaari:

Eurovaalit lähestyvät ja olen mukana tukemassa loistavia ehdokkaitamme! Torstaina 24.4. klo 15.45-18.00 järjestän yhdessä Eija-Riitta Korholan vaalitiimin kanssa ilmastopoliittisen seminaarin eduskunnassa. Avaan seminaarin ja olen mukana keskustelemassa ajankohtaisista ilmastoasioista, tule sinäkin mukaan! Ilmoittautumiset 17.4. mennessä Irmeli Hietaselle, os. irmeli.m.hietanen@gmail.com

Liikunnasta iloa ja hyvinvointia –tilaisuus:

Järjestän kansanedustaja Leena Harkimon kanssa liikunta-aiheisen, kaikille avoimen tilaisuuden eduskunnan kansalaisinfossa (Arkadiankatu 3) 28.4. klo 16-18. Ohjelma tarkentuu myöhemmin, mutta mikäli liikunta-asiat kiinnostavat, kannattaa laittaa ajankohta jo valmiiksi kalenteriin!

Hyvää kevättä toivottaen,
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja, terveydenhuollon maisteri
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

TIEDOTE 26.3.2014

-Hallituksen rakentaman kasvupaketin kohokohta on yliopistoille luvattu 150 miljoonan euron lisäpanostus, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Pääministeri Kataisen hallitus on sisällyttänyt eiliseen kehyspäätökseensä yliopistoille lisäpääomituskierrokset. Yliopistot saavat keräämäänsä yksityiseen pääomaan nähden kolminkertaisen valtion vastinerahan. Määrärahoja on varattu tälle ja seuraavalle vuodelle 75 miljoonaa euroa eli yhteensä n. 150 miljoonaa euroa.

-Yliopiston kilpailukyvyn säilymisen ja parantamisen kannalta on välttämätöntä monipuolistaa rahoituspohjaa. Yliopistojen itsehallinto ei voi toimia ilman vankkaa taloudellista perustaa, toteavat kokoomusedustajat. - Jo J.V. Snellmanin ajoista lähtien on oivallettu, että pienen maamme voima piilee tiedossa, taidossa ja sivistyksessä. Siksi eilinen pääomittamispäätös oli piristysruiske koko yhteiskunnallemme, kiittävät edustajat.

Valtio myy tai uudelleenjärjestelee omistustaan yhteensä noin 2 miljardin euron edestä vuosina 2014-2015. Pääosa lisätuloutuksesta ohjataan valtionvelan lyhentämiseen ja uusia kasvupanostuksia kertaluontoisiin investointeihin reilun 300 miljoonan euron edestä.

Edustajat muistuttavat siitä, että Suomi menestyy ja hyvinvointimme voi perustua vain osaamiseen, laadukkaaseen opetukseen ja tutkimukseen sekä sivistykseen. Edustajat pitävät vaikeana asiana yliopistoindeksien leikkaamista ja korostavat, että tiedepolitiikkaa on tehtävä pitkäjänteisesti. Kehyspäätös on kokonaisuus, jossa on monia kipeitä asioita mutta tavoitteena on luoda pohja uudelle kasvulle ja työlle.

-Eilinen päätös on hyvä jatkumo viime hallituskaudella yliopistouudistuksen yhteydessä tehdyille pääomituspäätöksille, muistuttavat kokoomusedustajat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

TIEDOTE 25.3.14

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia.

”Kouluissa suunnitellaan parhaillaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä”, linjaavat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Edustajien mielestä viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mitään ohjeita tai käytäntöjä muutetaan.

”Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole”, toteavat kokoomuspoliitikot. Heidän mielestään ei ole mitään syytä siihen, miksi perinteitä pitäisi muuttaa.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Joissakin luokissa saattaa puolet oppilaista olla maahanmuuttajataustaisia lapsia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

”Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen”, kansanedustajat alleviivaavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä.

Viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden ja käytäntöjen muuttamista. En näe nykykäytännön muuttamiseen mitään syytä. Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaate siitä, että uskonnonvapaus taataan kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten maamme perinteet ja uskonnonvapaus sovitetaan arkityössä yhteen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on tärkeää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen.

Tiedote 23.3.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta kehysriihessä toimiin, joilla edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa on kehysriihessä tehtävä konkreettinen esitys. Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen rakennepakettipäätöksessä on linjattu vanhemmuuden kustannusten tasaamisen arvioinnista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvittelyt ja arvioinnit pitäisi olla nyt tehty.


On suuri kysymys, miksi asia ei ole mahtunut työmarkkinajärjestöjen pöytiin. Sarkomaan mielestä hallitus ei voi jäädä passiivisena odottamaan vaan hallituksen on kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.


”Tällä hetkellä saamme lukea uutisia, joissa kerrotaan pk-yrittäjien joutuvan turvautumaan viime hädässä lainan ottoon työntekijän jäädessä äitiyslomalle. Tilanne on täysin kestämätön. Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja”, Sarkomaa toteaa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan. Ei ole myöskään tätä vuosisataa eikä viisasta kansakuntamme voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.


Sarkomaa huomauttaa, että vanhemmuuden kustannusten tasauksessa ei ole kyse uudesta kustannuksesta. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Yhden vauvan hinta on äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun ja tasaamiseen. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi läpinäkyväksi sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista tulee.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 303

TIEDOTE 21.3.2014

– Varhaiskasvatuslain työryhmän esityksen rampauttaa se, ettei siinä selkeästi määritellä mikä merkittävä ero on päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

– On aika siirtää painopiste sosiaalihuollosta hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen, kokoomuksen kansanedustajat vaativat.

– Työryhmän esitys ei pureudu ikivanhan päivähoitolain räikeimpään ongelmakohtaan. Esitys ei selkeästi osoita varhaiskasvatuksen olevan ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, he muistuttavat.

– Tällaisella pintaraapaisulla vahingoitamme koko Suomen tulevaisuuden osaamistasoa. Siksi esityksen lausuntokierroksen jälkeen tarvitaan laadukas loppukiri, kansanedustajat kommentoivat.

Tänään varhaiskasvatuslakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä ministeri Krista Kiurulle (sdp). Esityksestä on jätetty 10 eriävää mielipidettä. – Jos näin moni maamme parhaimmista varhaiskasvatuksen asiantuntijoista ei seiso esityksen takana, niin lakiesitys on rampa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat tilanteesta.

– Nykytilanteen heikkous on, ettemme havaitse alle kouluikäisten ongelmia tarpeeksi varhain. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu, vaan se, että puutumme varhain, tunnistamme oppimisongelmat sekä syrjäytymisen merkit ja pyrimme niitä ennaltaehkäisemään, he korostavat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) linjasi viisaasti, että opettajana hänen on helppo todeta, kuinka ”Varhaiskasvatus on paras satsaus” vastaanottaessaan Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? -selvityksen, joka julkaistiin huhtikuussa 2013 valtiovarainministeri Urpilaisen toimeksiannosta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on tuottoisa sijoitus taloudellisesti, lasten mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamisessa ja tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä.

– Hyvää tänään julkaistussa esityksessä on se, että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet määritellään opetushallituksen tehtäväksi. Puutteellista taas se, ettei linjata, ovatko perusteet sitovia ja kuka niitä käytännössä toteuttaa, kansanedustajat esittävät ratkaisuna ja täsmentävät: – Sen on oltava yhtä sitova kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitukselle on myös turvattava vaativaan uuteen tehtävään voimavarat.

– Lastentarhaopettajan rooli opetussuunnitelman toteuttamisessa pitää selkiyttää. Opetussuunnitelmalla voi pyyhkiä pöytää, ellei ole korkeasti koulutettuja opettajia sitä toteuttamassa.

– Esityksen keskeneräisyyttä kuvaa se, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet jätettäisiin edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallintaan. – Jako kahteen eri ministeriöön vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Sille ei ole mitään asiallista tai tutkimukseen pohjautuvaa perustetta. Lisäksi se on niukkojen voimavarojen tuhlausta, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Ti 25.3. klo 18.00-19.30 Munkinseudun päivähoitokeskustelutilaisuus Munkkiniemen Yhteiskoululla, pienessä auditoriossa, (os. Laajalahdentie 21, Helsinki)

Tapahtuma on avoin kaikille ja sen järjestää Munkinseudun Kokoomus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus

18.05 Munkinseudun ja Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne ja tulossa olevat asiat - johtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuslautakunta

18.30 Varhaiskasvatuslain valmistelu ja sen tuomat muutokset - kansanedustaja Sari Sarkomaa

19.00 Alueelliset kehittämistarpeet - keskustelu - moderaattorina Laura Simik, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Munkinseudun Kokoomuksen puheenjohtaja

19.30 Tilaisuus päättyy

Tiedote 18.3.2014

Pienten lasten liikkumattomuus on kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Liikkumattomuutta on kitkettävä niin kotona kuin päivähoidossa.

”Vaikka päävastuu lasten liikkumiseen kannustamisessa on vanhemmilla, on muistettava, että moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä ja siksi emme voi sivuuttaa työn alla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, kun pohdimme ratkaisuja tähän kansanterveydelliseen ongelmaan”, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisi saatava tulevaisuudessa suosituksen sijaan velvoittaviksi samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on saatava osaksi jokaisen päivähoidon piirissä olevan lapsen arkea. Pikkulasten kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin on tärkeää, koska liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista ja kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositus jää toteutumatta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan terveyttä edistävää, reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. ”Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella”, Sarkomaa huomauttaa.

”Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Ikävä kyllä istuvassa yhteiskunnassamme lasten arjessa on usein enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033