Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

TIEDOTE 25.3.14

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia.

”Kouluissa suunnitellaan parhaillaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä”, linjaavat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

Edustajien mielestä viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mitään ohjeita tai käytäntöjä muutetaan.

”Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole”, toteavat kokoomuspoliitikot. Heidän mielestään ei ole mitään syytä siihen, miksi perinteitä pitäisi muuttaa.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Joissakin luokissa saattaa puolet oppilaista olla maahanmuuttajataustaisia lapsia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

”Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen”, kansanedustajat alleviivaavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Julkaistu

Eilinen apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen linjaus Suvivirrestä on herättänyt perustellusti ihmetystä. Tilanne on muodostunut kestämättömäksi koulujen kannalta, joissa parhaillaan suunnitellaan lähestyviä kevätjuhlia. Tilanne vaatii nopeaa selkeyttämistä.

Viime kädessä perustuslakivaliokunnan on asiaa käsiteltävä. Koulujen ja asian merkittävyyden kannalta on välttämätöntä, että asiaan saadaan täysi selkeys ennen kuin mikään taho edes harkitsee ohjeiden ja käytäntöjen muuttamista. En näe nykykäytännön muuttamiseen mitään syytä. Nykyinen käytäntö on ollut toimiva ja se perustuu Opetushallituksen jo vuonna 2006 tehtyyn ohjeistukseen perustuslakivaliokunnan kannan mukaisesti. Ohjeistuksiin kuuluu myös periaate siitä, että uskonnonvapaus taataan kouluissa ja oppilaitoksissa. Ohjeistus antaa perustan sille, miten maamme perinteet ja uskonnonvapaus sovitetaan arkityössä yhteen.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tähdentänyt, että kevät- ja joulujuhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria. Virren johdosta ei juhlaa voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. Koulujen käytännöistä hankaluuksia ei ole aiheutunut, joten ei pidä tehdä ongelmia siellä missä niitä ei ole.

Suomalaiset koulut ovat yhä useammin monikulttuurisia. Silloin on erityisen tärkeää ylläpitää omaa kulttuuria ja huomioida lasten ja nuorten erilaisuus. Tämän onnistuminen vaatii koulujen rehtoreilta, opettajilta ja vanhemmilta hyvää yhteistyötä.

Globaalissa ja monikulttuurisemmassa maailmassa omien juurien ja perinteiden vaaliminen on tärkeää. Kun kunnioitamme ja vaalimme omaa kulttuuriamme, voimme odottaa sille myös muiden kunnioitusta. Samalla opimme arvostamaan myös muita kulttuureja. Omien perinteiden säilyttäminen ja arvostaminen on osa päiväkotien ja koulujen toimintaa. On tärkeää, että kevätjuhlissa voi laulaa ja lauletaan perinteisiä lauluja, myös suvivirttä. Se kuuluu suomalaisuuteen.

Julkaistu

Tiedote 23.3.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kirittää hallitusta kehysriihessä toimiin, joilla edistetään yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Työantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamisessa on kehysriihessä tehtävä konkreettinen esitys. Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen rakennepakettipäätöksessä on linjattu vanhemmuuden kustannusten tasaamisen arvioinnista työmarkkinajärjestöjen kanssa. Selvittelyt ja arvioinnit pitäisi olla nyt tehty.


On suuri kysymys, miksi asia ei ole mahtunut työmarkkinajärjestöjen pöytiin. Sarkomaan mielestä hallitus ei voi jäädä passiivisena odottamaan vaan hallituksen on kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.


”Tällä hetkellä saamme lukea uutisia, joissa kerrotaan pk-yrittäjien joutuvan turvautumaan viime hädässä lainan ottoon työntekijän jäädessä äitiyslomalle. Tilanne on täysin kestämätön. Meillä ei ole varaa ylläpitää yrittäjyyden jarruja”, Sarkomaa toteaa. Vanhemmuuden kustannukset syövät kovalla tavalla naisia palkkaavien ja naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kannattavuutta sekä kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Tarvitsemme kipeästi joka yrityksen ja työpaikan. Ei ole myöskään tätä vuosisataa eikä viisasta kansakuntamme voimavarojen käyttöä, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla.


Sarkomaa huomauttaa, että vanhemmuuden kustannusten tasauksessa ei ole kyse uudesta kustannuksesta. Vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset maksetaan tällä hetkellä perhevapaita käyttävien äitien työnantajien pussista. Yhden vauvan hinta on äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Ei ole mitään hyväksyttävää syytä sille, miksi nimenomaan naisten työnantajien pitäisi kantaa suurin vastuu vanhempainvapaiden kustannuksista. Sarkomaa on toistuvasti ehdottanut vanhempainvakuutusta vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten aiheuttaman ongelman ratkaisuun ja tasaamiseen. Tällä hetkellä vanhempainetuudet maksetaan sairausvakuutuksen kautta. Vanhemmuus ei kuitenkaan ole sairaus. Itsenäinen vanhempainvakuutus toisi läpinäkyväksi sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista tulee.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 303

Julkaistu

TIEDOTE 21.3.2014

– Varhaiskasvatuslain työryhmän esityksen rampauttaa se, ettei siinä selkeästi määritellä mikä merkittävä ero on päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella, kommentoivat kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, Raija Vahasalo (kok) ja kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa (kok).

– On aika siirtää painopiste sosiaalihuollosta hoitoon, kasvatukseen ja oppimiseen, kokoomuksen kansanedustajat vaativat.

– Työryhmän esitys ei pureudu ikivanhan päivähoitolain räikeimpään ongelmakohtaan. Esitys ei selkeästi osoita varhaiskasvatuksen olevan ensimmäinen askel elinikäisessä oppimisessa, he muistuttavat.

– Tällaisella pintaraapaisulla vahingoitamme koko Suomen tulevaisuuden osaamistasoa. Siksi esityksen lausuntokierroksen jälkeen tarvitaan laadukas loppukiri, kansanedustajat kommentoivat.

Tänään varhaiskasvatuslakia valmistellut työryhmä luovutti esityksensä ministeri Krista Kiurulle (sdp). Esityksestä on jätetty 10 eriävää mielipidettä. – Jos näin moni maamme parhaimmista varhaiskasvatuksen asiantuntijoista ei seiso esityksen takana, niin lakiesitys on rampa, Vahasalo ja Sarkomaa toteavat tilanteesta.

– Nykytilanteen heikkous on, ettemme havaitse alle kouluikäisten ongelmia tarpeeksi varhain. Pahimmillaan se johtaa syrjäytymiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ei ole ratkaisu, vaan se, että puutumme varhain, tunnistamme oppimisongelmat sekä syrjäytymisen merkit ja pyrimme niitä ennaltaehkäisemään, he korostavat.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sdp) linjasi viisaasti, että opettajana hänen on helppo todeta, kuinka ”Varhaiskasvatus on paras satsaus” vastaanottaessaan Enemmän ongelmien ehkäisyä, vähemmän korjailua? -selvityksen, joka julkaistiin huhtikuussa 2013 valtiovarainministeri Urpilaisen toimeksiannosta. Varhaiskasvatukseen panostaminen on tuottoisa sijoitus taloudellisesti, lasten mahdollisuuksien tasa-arvon turvaamisessa ja tehokas keino ehkäistä syrjäytymistä.

– Hyvää tänään julkaistussa esityksessä on se, että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman perusteet määritellään opetushallituksen tehtäväksi. Puutteellista taas se, ettei linjata, ovatko perusteet sitovia ja kuka niitä käytännössä toteuttaa, kansanedustajat esittävät ratkaisuna ja täsmentävät: – Sen on oltava yhtä sitova kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Opetushallitukselle on myös turvattava vaativaan uuteen tehtävään voimavarat.

– Lastentarhaopettajan rooli opetussuunnitelman toteuttamisessa pitää selkiyttää. Opetussuunnitelmalla voi pyyhkiä pöytää, ellei ole korkeasti koulutettuja opettajia sitä toteuttamassa.

– Esityksen keskeneräisyyttä kuvaa se, että kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet jätettäisiin edelleen sosiaali- ja terveysministeriön hallintaan. – Jako kahteen eri ministeriöön vaarantaa päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen kokonaisuutena. Sille ei ole mitään asiallista tai tutkimukseen pohjautuvaa perustetta. Lisäksi se on niukkojen voimavarojen tuhlausta, Vahasalo ja Sarkomaa huomauttavat.

Lisätietoa:

Raija Vahasalo, kansanedustaja, eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3090)

Sari Sarkomaa, kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja (puh. 050 511 3033)

Julkaistu

Ti 25.3. klo 18.00-19.30 Munkinseudun päivähoitokeskustelutilaisuus Munkkiniemen Yhteiskoululla, pienessä auditoriossa, (os. Laajalahdentie 21, Helsinki)

Tapahtuma on avoin kaikille ja sen järjestää Munkinseudun Kokoomus. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Ohjelma:

18.00 Tilaisuuden avaus

18.05 Munkinseudun ja Helsingin varhaiskasvatuksen tilanne ja tulossa olevat asiat - johtaja Satu Järvenkallas, varhaiskasvatuslautakunta

18.30 Varhaiskasvatuslain valmistelu ja sen tuomat muutokset - kansanedustaja Sari Sarkomaa

19.00 Alueelliset kehittämistarpeet - keskustelu - moderaattorina Laura Simik, varhaiskasvatuslautakunnan jäsen ja Munkinseudun Kokoomuksen puheenjohtaja

19.30 Tilaisuus päättyy

Julkaistu

Tiedote 18.3.2014

Pienten lasten liikkumattomuus on kansanterveydellinen aikapommi, jonka purkamiseen tarvitaan ripeitä toimia.

Liikkumattomuutta on kitkettävä niin kotona kuin päivähoidossa.

”Vaikka päävastuu lasten liikkumiseen kannustamisessa on vanhemmilla, on muistettava, että moni lapsi viettää ison osan hereilläoloajastaan päiväkodissa. Varhaiskasvatuksen rooli on kodin ohella merkittävä ja siksi emme voi sivuuttaa työn alla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, kun pohdimme ratkaisuja tähän kansanterveydelliseen ongelmaan”, toteaa Kokoomuksen kansanedustaja ja opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet olisi saatava tulevaisuudessa suosituksen sijaan velvoittaviksi samalla tavalla kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet.

Uuden varhaiskasvatuslain pykäliin on sisällytettävä lapsen oikeus riittävään päivittäiseen liikuntaan ja leikkiin. Liikuntamyönteinen toimintakulttuuri ja riittävä liikunta on saatava osaksi jokaisen päivähoidon piirissä olevan lapsen arkea. Pikkulasten kannustaminen terveellisiin elämäntapoihin on tärkeää, koska liikuntatottumukset opitaan varhain. Tutkimusten mukaan jo kolmen vuoden iässä fyysisen aktiivisuuden määrä ja elämäntapa alkavat muodostua. Liikkumattomuus näyttää olevan erityisen pysyvä elämäntapa.

Alle kouluikäisille tehtyjen liikuntasuositusten mukaan reipasta liikuntaa pitäisi olla vähintään kaksi tuntia joka päivä. Tutkimusten mukaan valtaosalla 3-vuotiaista ja kolmasosalla 3-6-vuotiaista lapsista suositus jää toteutumatta. Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan terveyttä edistävää, reipasta liikuntaa on päiväkodissa puoleen päivään mennessä vain keskimäärin 24 minuuttia. ”Päiväkodeissa on tietenkin eroja, mutta jos liikuntaa on edes saman verran iltapäivällä, ei päivittäinen määrä ole kummoinen. Varsinkaan jos lapsi ei liiku päivähoidon ulkopuolella”, Sarkomaa huomauttaa.

”Leikkiminen ja riittävä liikunta tukevat oppimista ja ovat aivan perusedellytyksiä lasten kehitykselle, terveydelle ja hyvinvoinnille. Ikävä kyllä istuvassa yhteiskunnassamme lasten arjessa on usein enemmän esteitä kuin mahdollisuuksia. Myös OECD on aivan oikein muistuttanut Suomea, että kasvaneiden terveyserojemme kaventaminen vaatii nykyistä enemmän tehoa sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti lapsilla”, Sarkomaa toteaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 511 3033

Julkaistu

Munkin Seutu maaliskuu 2014

Hinta suomalaisten liikkumattomuudesta on korkea. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja iän meille kaikille tuomia haasteita. Vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyä. Vaikka liikuntaa harrastettaisiin melko aktiivisesti vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 prosenttia, kun työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 prosenttia. Kaikenikäisten suomalaisten liikunnan lisäämiselle on siis huutava tarve.

Valtiontaloutta tasapainottaessa meillä ei ole varaa ohittaa liikunnan kustannustehokasta vaikutusta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Meidän muutaman kokoomusedustajan toimesta vuoden 2012 valtion talousarviomietintöön kirjattiin, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja nostimme esille erityisesti liikunnan.

Olen tehnyt yhdessä kansanedustaja Sanna Lauslahden kanssa ehdotuksen kuntoutustakuusta. Ehdotimme sosiaali- ja terveysministeriölle pohdittavaksi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mallia. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi viisasta. Näin voisimme vähentää esimerkiksi tarpeettomia leikkauksia ja lisätä monin tavoin elämänlaatua.

Käytännön tasolla liikunnan merkitystä liian usein vähätellään. Harmillisia esimerkkejä löytyy läheltä. Asuinalueemme koulujen remontointi aiottiin ensin tehdä niin, että varakouluna toimiva parakki olisi ollut Munkkiniemen ala-asteen pihalla monta vuotta eikä koulun lapsilla olisi ollut pihaa. Pitkien ponnistelujen jälkeen saimme läpi välituntiliikunnan välttämättömyyden. Kiitos yhteistyöstä kuuluu alueen vanhemmille ja koulun väelle. Olen ehdottanut, että kaupunki tekisi vastaaviin tilanteisiin käytännön ohjeet, niin ettei jatkossa aikaa ja verorahoja tuhlata moiseen byrokratiaan.

Kiitoksen aiheita on useita, kuten Kadetin kentän remontointi. Ja tietenkin se, että päiväkoti Ruusun piha on remontoitu leikkiystävälliseksi.

Helsinki on näyttänyt esimerkkiä nostamalla kaupungin strategian kärkitavoitteeksi liikunnan edistämisen. Toimia voi tehdä paljon ilman lisärahaa. Joka kuntaan on luotavissa ikäihmisten liikuntakaveritoiminta yhteistyöllä seurakuntien ja kolmannen sektorin kanssa. Näin liikuntaa saa myös yksin asuva vanhus, joka ei ilman kaveria liikkuisi lainkaan. Työpaikoilla voidaan vähentää työpäivän aikaista istumista ja aktivoida liikuntaa harrastamattomia työntekijöitä matalan kynnyksen liikuntaryhmillä. Terveydenhuollon henkilöstön antaman liikuntaneuvonnan määrää on mahdollista lisätä ilman suuria lisäkustannuksia. Koulupäiviin voidaan helposti lisätä liikuntaa yhdellä pidemmällä välitunnilla ja oppilaista koulutetut välituntiliikuttajat kouluissa on toimiva malli.

Ja miksei liikunnasta voisi antaa läksyjä kuten muistakin oppiaineista?

Taukojumppa on paikallaan itse kullekin, tekee sitten mitä työtä tahansa. Liikunnan lisääminen on asia, jossa jokainen meistä voi tehdä jotain. Talous- ja hyvinvointitalkoisiin voi lähteä mukaan lisäämällä omaa liikuntaa ja huolehtia oman perheen sekä lähipiirin liikunnan saannista.

Ajatukset ja ideat Munkinseudun ja Helsingin kehittämiseksi ovat tervetulleita.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Töölöläinen maaliskuu 2014

Vanhusten palveluasumisen vaikeaselkoisista ja epäreiluiltakin tuntuvista maksuista olen jälleen saanut paljon palautetta niin Munkinseudulta kuin koko Helsingistä. Kiitos tärkeistä viesteistänne. Lain puutteet on sovittu korjattavaksi ja valmistelu on ministeriössä käynnissä. Tarkoitus on myös uudistaa kotiin vietävien palveluiden maksusäädöksiä. Laki on lähdössä lausuntokierrokselle maaliskuun lopussa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset ja heidän läheisensä pohtivat asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat ovat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusta ja sovimme silloin, että maksut uudistetaan. Tarkoitus oli, että uusi laki olisi tullut voimaan viimeistään uuden vanhuspalvelulain kanssa viime heinäkuussa. Ikävä kyllä, ministeriö ei ole jatkuvista kiirehtimispyynnöistä huolimatta saanut lakia vielä valmiiksi. Uusin tieto on, että laki tulisi nyt keväällä eduskuntaan. Jätin asiasta varmuuden vuoksi kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Tästä aikataulusta ei saa enää tinkiä.

Asiakasmaksuissa olevien puutteiden korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiakasmaksu on tarkkaan säädelty.

Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa normaalin arjen elämiseen.

Otan edelleen mielellään vastaan palautetta asian tiimoilta. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

e-mail: sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

puh. 09 4323033

Julkaistu

Kokoomuksen Sarkomaa ja Lauslahti: Kuntoutuksella vähentämään leikkausten ja laitoshoidon tarvetta

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa (Helsinki) ja Sanna Lauslahti (Espoo) korostavat oikea-aikaisen kuntoutuksen ja liikuntaan kannustamisen merkitystä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. Edustajien mielestä nykytilanteessa suuria ongelmia ovat oikeaan hoitoon pääsyn pitkittyminen ja liian myöhään aloitettava kuntoutus.

Kokoomusedustajat ehdottavat kuntoutustakuuta antamaan määräajat kuntoutusprosessin oikea-aikaiselle käynnistämiselle ja liikuntaan ohjaamiselle. Kuntoutustakuun tavoitteena olisi kuntouttavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden viivytyksetön aloittaminen ja tarpeettomien leikkauksien vähentäminen. Kuntoutuksen ja liikuntapalveluiden tiivis kytkeminen hoitoketjun osaksi olisi edustajien mielestä sekä elämänlaadun että kustannustehokkuuden näkökulmasta oikea suunta. Kuntoutustakuu olisi parhaimmillaan täsmätoimi työurien pidentämiseen ja työkyvyn ylläpitämiseen.

”Suomessa laitoshoidon osuus vanhusten hoidossa on kansainvälisesti vertaillen korkealla. Laitoshoidon osuuden vähentäminen on tärkeä tavoite, koska kuntoutukseen ja kotona pärjäämisen tukemiseen panostamalla voidaan saavuttaa sekä elämänlaadun merkittävää kohentumista että suuria kustannussäästöjä. Samaa tavoitetta palvelisi ikääntyneiden ohjattuun ja omaehtoiseen liikuntaan panostaminen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteydessä”, Sarkomaa kommentoi.

”Espoossa on menestyksekkäästi kokeiltu niin sanottua liukumäkimallia, jossa esimerkiksi lonkkamurtuman saanut ikäihminen pääsee heti leikkaukseen ja kuntoutus aloitetaan heti. Tällä tavoin varmistetaan useammalle polku takaisin kotiin laitoksen sijaan. Pitkittyvä sairaalassa makuuttaminen ei ole hyväksi ikääntyneille”, Lauslahti perustelee.

Kokoomusedustajat ovat usein ehdottaneet ’raha seuraa potilasta’ -mallia osaksi sote-uudistusta. He kannattavat ministeri Risikon ehdotusta valinnanvapauden laajentamisesta myös kuntoutukseen. Vaikka palvelujen järjestämisvastuu on jatkossakin kunnalla, palveluja voivat tuottaa sekä kunta, yritykset että järjestöt. Kun asiakkaat voisivat vapaasti valita itselleen parhaan palvelun tuottajasta riippumatta, kilpailu lisäisi palvelujen laatua ja pitäisi kustannukset kurissa. Näin painopistettä myös saataisiin peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, alleviivaavat kokoomusedustajat.

Yksityiset kuntoutuspalvelujen tuottajat ovat Sarkomaan ja Lauslahden mukaan puutteellisesti hyödynnetty voimavara. Väestön ikääntyminen, työurien pidentäminen, julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun taittaminen ja toiminnan tehostaminen ovat inhimillisiä ja taloudellisia haasteita. Niihin on löydettävissä myönteisiä ratkaisuja kuntoutuksen keinoin.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

puh. 050 511 3033

Sanna Lauslahti

puh. 050 5122 380

Julkaistu

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaan mielestä on välttämätöntä ja vahvaa vastuunkantoa, että hallituspuolueissa pohditaan ratkaisuja haastavassa tilanteessa olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen. "Se on jokaisen suomalaisen etu. Olisi päin vastoin huolestuttavaa, jos sote-pohdintaa ei olisi, kun on päivän selvää, että lausunnolla olevasta sote-esityksestä ei sellaisenaan ole uudistuksen pohjaksi. Esitystä on oltava valmius uudistaa pohjamutia myöten, kun sen lausuntokierros päättyy 13. maaliskuuta", Sarkomaa linjaa.

Jo nyt on tiedossa, että lausunnolla olevasta sote-uudistuksesta annetaan valtaisa määrä hyvin kriittisiä ja jopa tyrmääviä lausuntoja.

Sarkomaa alleviivaa, ettei ole kysymystäkään sitä, etteikö peruspalveluministeri olisi valmisteluvastuussa mutta kaikilla hallituspuoleilla on vastuu siitä, että sote-uudistus saadaan tehtyä niin, että yhdessä asetetut tavoiteet saavutetaan.

"Lausuntokierroksella oleva uudistusesitys ei sellaisenaan riitä takaamaan asettuja tavoitteita eikä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle. Ehdotusta on vielä sen olennaisilta osilta parannettava. Näin linjasi myös sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta lakiesitystä arvioinut terveyden- ja hyvinvoinnin laitos. Oma arvioni on sama", sanoo Sarkomaa ja lisää, että sote- uudistus tarvitsee laadukkaan loppukirin.

Sarkomaa vetoaa hallitukseen, että luvattu sote-rahoitustyöryhmä vihdoin nimettäisiin ja työssä etsittäisiin Suomen oma ratkaisu raha seuraa potilasta- malliiin. Hallituksella on rahoitusuudistuksesta jo aie, kun se on tehnyt osana rakennepakettia päätöksen selvittää sote-rahoituksen uudistamista maaliskuuhun 2015 mennessä. Ilman rahoituksen uudistamista terveyshyötyjä ja potilaan valinnanvapautta sekä kustannustehokkuutta edistävään ja osaoptimointia karsivaan suuntaan jää sote-uudistus torsoksi.

Rahoituksesta on mahdollista saada niin lausunnolla olevasta sote-esityksestä kuin julkisuudessa olleista malleista puuttuva elementti, jolla saadaan painopiste perusterveydenhuoltoon. Sarkomaa toivoo, että ainakin rahoituskokeiluja saataisiin tällä hallituskaudella käyntiin Metropolialueella ja suunterveydenhuollossa vaikka valtakunnallisestikin.

Sarkomaa muistuttaa, että Suomessa terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes jopa vähintään viisi viikkoa. "Terveyskeskusjonoissa kärsivät erityisesti eläkeläiset, lapsiperheet ja ilman työterveyspalveluja olevat, kuten työttömät. Pitkät odotusajat, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa. Toimia tarvitaan kipeästi ja nopeasti", Sarkomaa sanoo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän on tehtävä osaltaan arvio esityksestä, kunhan hallitus saa korjausurakkansa valmiiksi sekä taloudelliset arviot, onko sote-järjestämislaki riittävän hyvä eduskuntaan tuotavaksi.

Lisätietoja: Sari Sarkomaa 050 511 3033