Siirry sisältöön

Tiedote 23.2.2021

Kokoomuksen pääkaupunkiseudun kansanedustajat Mia Laiho (Espoo), Sari Multala (Vantaa) ja Sari Sarkomaa (Helsinki) varoittavat maakuntauudistuksen heikentävän kohtuuttomasti uusmaalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUS:n sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antaman lausunnon mukaan varovainen arvio sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen supistumisesta koko Uudenmaan osalta on noin 400 miljoonaa euroa vuosittain silloin, kun uudistus on astunut kokonaan voimaan. 

”Kymmenessä vuodessa maakuntauudistus tarkoittaisi Uudenmaan asukaskohtaisen rahoituksen putoamista 13,5 prosentilla 3 100 eurosta 2 683 euroon. Se on valtava leikkaus, mikä johtaisi julkisen terveydenhuollon rajuun karsimiseen. Uusimaa ajetaan kahden kerroksen terveydenhuoltoon, jossa saadakseen oikea-aikaista ja asiakaslähtöistä palvelua olisi hankittava terveysvakuutus”, sanoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Laiho. 

HUS:n mukaan rahoituksen rajut leikkaukset johtuvat rahoitusmallin annettujen arvioiden lisäksi erityisesti kolmesta eri tekijästä. Rahoitusmalli ei ota huomioon kustannusten perustana olevaa palvelutarpeen muutosta kuin 80 prosenttisesti. Malli ottaa huomioon asukasmäärän kasvun vain viiveellä. Lisäksi kustannustason muutoksessa käytettävät indeksit eivät huomioi Uudenmaan kalliimpia elinkustannuksia sekä pääkaupunkiseudun ominaispiirteitä liittyen mm. maahanmuuttajien palvelutarpeeseen, syrjäytymiseen ja moninaisten sosiaalisten ongelmien huomioimiseen.

”Sellaista uudistusta, joka heikentää näin rajusti 1,7 miljoonan suomalaisen palveluita, ei voi hyväksyä. On kestämätöntä, että uudistus, jonka piti turvata yhdenvertainen pääsy sote-palveluihin, ajaakin alueemme palveluja alas ja vaarantaa valtakunnallista vastuuta kantavan HUS:n toiminnan. Hallituksen sote-uudistus on puhtaasti hallinnollinen malli, eikä sillä paranneta palveluita. Esitystä ei tule hyväksyä. Maakuntahallinnon paisuttamisen sijaan rahat on laitettava palveluihin ja varmistettava, että ihmiset saavat hoitoa”, sanoo eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa. 

”Sen lisäksi, että soteuudistuksen rahoitusmalli heikentää uusmaalaisten terveyspalveluita, se vaarantaa kuntiin jäävien sivistyspalveluiden rahoituksen ja vie kaupungeilta kyvyn investoida tulevaisuuteen. Uusmaalaisille uudistuksella on tarjota lähinnä kylmää kättä ja lisää maksettavaa. Tätä ei voi hyväksyä”, sanoo Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kansanedustaja Sari Multala.

HUS:n lausunto: https://www.hus.fi/sites/default/files/2021-02/husin-lausunto-eduskunnan-sosiaali-ja-terveysvaliokunnalle-sote-uudistusta-koskevasta-hallituksen-esityksesta-12.2.2021.pdf 

Lisätiedot:

Mia Laiho, puh. 09 432 3181

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Arvoisa vastaanottaja,
 

Eduskunnan useat valiokunnat ovat istuneet tiiviisti koko tammikuun. Kokoomuksessa olemme alkuvuoden valmistautuneet monin tavoin vaativaan istuntokauteen ja poikkeuksellisen tärkeisiin kuntavaaleihin. Korona on runnellut koviten Helsinkiä. Olen motivoitunut palaamaan tauon jälkeen tekemään työtä helsinkiläisten parhaaksi myös kotikaupunkini valtuutettuna ja olen kunnallisvaaleissa ehdolla kokoomuksen erinomaisessa ehdokasjoukossa.

Valtiopäivät avattiin poikkeuksellisesti niin, että me kansanedustajat kuuntelimme tasavallan presidentin mainion puheen omista työhuoneistamme. Korona on muuttanut niin eduskunnan kuin kaikkien muidenkin suomalaisten elämää. Teen osaltani työtä eduskuntaryhmämme kanssa, että pääsisimme mahdollisimman ripeästi ulos epidemian kourista ja että koronasta huolimatta ihmiset voisivat turvallisesti elää mahdollisimman hyvää elämää.  Eduskuntaryhmämme järjestyessä uusille valtiopäiville sain kunnian jatkaa eduskuntaryhmämme ensimmäisenä varapuheenjohtajana https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9291.  
 
Olemme esittäneet toimia lasten ja nuorten hätään sekä monien vaikeaan tilanteeseen https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9906. Ehdotimme, että koko eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun lasten ja nuorten suojelusta. Koskelassa nuorten tekemän raa'an väkivallanteon pitää viimeistään herättää meidät kaikki aikuiset. 

Ehdolla kunnallisvaaleissa

Maanantaina 15.2. Helsingin Kokoomus nimitti minut virallisesti kuntavaaliehdokkaakseen. Olet lämpimästi tervetullut mukaan tukemaan ehdokkuuttani ja kampanjatyöhöni sinulle sopivalla tavalla. Voit pyytää myös ystävääsi mukaan. Pienikin apu on suuri ilo. Lähetän säännöllisesti viestiä vaalien tiimoilta. Mukaan pääset laittamalla minulle sähköpostia sari.sarkomaa@eduskunta.fi tai soittamalla 050 511 3033. Vaalipäällikkönäni toimii Sonja Tamminen ja hänet tavoittaa sähköpostilla tamminen.sonja@gmail.com tai soittamalla 050 574 1700.
 

Ollaan yhteydessä!

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

Helmikuun terveisissä:

 

  • Tervetuloa tapaamaan
  • Opettajien huoli korona-aikana
  • Kulttuuri ei saa kuolla koronaan
  • Perhevapaauudistuksen ajettava myös tasa-arvoa
  • Vanhusten kotihoidon heikennykset torjuttava
  • Nukahtiko ympäristöministeri Itämeren suojelussa? 
  • Senioreiden ihmisoikeuksien rikkominen lopetettava
  • Senioreiden superkotitalousvähennys toteutettava 
  • Hallituksen otettava jalka pois jarrulta ja toteutettava terapiatakuu

Tulevat tapahtumat

Tavattavissa Facebook-livessä keskiviikkona 24.2. klo 17-17:30
Tervetuloa keskustelemaan ajankohtaisista Helsingin asioista ja osallistumaan Facebook-linkistä seuraamaan live-lähetystä osoitteessa http:// https://fb.me/e/1xGAcOvUh.  

Kuulen mielelläni palautetta, näkemyksiä ja toiveita siitä, miten haluaisit Helsinkiä kehittää. Mikä on hyvää, mihin toivot korjauksia? Ilman monia mahdollisuuksia ei ole toimivaa kotikaupunkia.

Seniorit voimavarana Microsoft Teamsin välityksellä keskiviikkona 3.3.2021 kello 17:00 alkaen

Yhdessä ministeri Helena Pesolan kanssa puheenjohtamani Seniorifoorumin tapahtumavuosi alkaa Seniorit voimavarana -etätapahtumalla. Puhujina ovat Tuulikki petäjäniemi ja puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan sekä osallistumaan keskusteluun ja esittämään kysymyksiä vaikkapa kotisohvaltasi käsin
Ilmoittaudu mukaan oheisen LINKIN kautta maaanantaihin 1.3. kello 12 mennessä. Ilmoittautumisen yhteydessä voit lähettää jo etukäteen kysymyksiä halutessasi. Osallistuminen onnistuu joko tietokoneella tai puhelimella soittaen. Tarkemmat ohjeet osallistumisesta sekä Microsoft Teamsin käytöstä lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse
 
AfterWalk lauantaina 6.3. klo 13

AfterWalk-kävelylenkit jatkuvat. Liikuntaa, ajankohtaisia aiheita ja hyvää mieltä Töölönlahden kauniissa maisemissa.
Jos et pääse mukaan kävelylle, niin osallistua voi myös kävelemällä siellä, missä se on sinulle mukavinta ja seuraamalla Facebook-livelähetystä. 
Kävelyllä noudatamme viimeisimpiä koronaohjeita  Tämän vuoksi myös Töölönlahdella kävelylle osallistujien määrää on rajoitettu ohjeistuksien mukaiseksi. Mukaan pääsevät ensimmäiset kymmenen
Facebook-tapahtumassa osallistumisensa ilmoittanutta. Kokoonnumme
Pikkuparlamentin edessä (Arkadiankatu 3). Käy ilmoittautumassa
tapahtumaan ja tule mukaan!
Opettajien korona-ajan huoli nousi esille

Johtamani Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta
kokoontui keskiviikkona 17.2. pohtimaan korona-ajan vaikutuksia
kouluihin ja oppilaitoksiin sekä mahdollisia ratkaisuja. Asiantuntijoina
alustamassa ja mukana keskustelussa olivat Arja Kukkonen Helsingin
kaupungista, Pääkaupunkiseudun OAJ Ulla Jauhiainen ja Antti Piiroinen, Uudenmaan OAJ Tuomo Suihkonen ja Ilkka Miettinen.

Huoli omasta ja oppilaiden terveydestä, kiireen tunteen lisääntyminen
työssä sekä pidentyneet päivät ovat olleet opettajien henkiselle
jaksamiselle raskaita. 

Jo entuudestaan oppimisvaikeuksista kärsineet ja muuten avun tarpeessa olleet lapset ja nuoret ovat kärsineet eniten. Asiantuntijoiden
puheenvuoroissa nousivat esiin myös opettajien huoli liittyen
oppivelvollisuusiän nostoon sekä opiskeluhuollon siirtoon maakuntien
järjestämisvastuulle. Oppilashuollon on ehdottomasti säilyttävä osana
koulutoimea ja koulun tavallista arkea. Myös opettajien ripeän
rokottamisen tärkeys nousi vahvasti esille. Lue lisää: https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajat_opettajien_tyota_tuettava.37239.blog
Kulttuuri ei saa kuolla koronaan

Erityisesti kriisiaikana koetellaan ihmisten henkistä kestävyyttä.
Kulttuurin merkitys hyvinvoinnille on kiistaton. Kulttuuri- ja
tapahtumalan toimijat tarvitsevat näkymän tulevasta.
Kulttuuri- ja tapahtuma-ala tarvitsee ennakoitavan toimintaympäristön,
jossa ohjeistukset ja rajoitukset mahdollistavat tapahtumien ja
tilaisuuksien terveysturvallisen suunnittelun ja järjestämisen.
Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9929

Joustot perheille tärkeitä, tasa-arvossa otetaan vain vauvanaskeleita
Hallitus on julkaissut esityksensä perhevapaauudistuksesta.
Olemme linjanneet  Sanni Grahn-Laasosen kanssa kokoomuksen kantoja uudistukseen, joka on kokoomukselle hyvin tärkeä.
On hyvä, että esitys tuo perheille joustoja, lisää erilaisten perheiden
yhdenvertaisuutta. Tosi suuri valuvika on se, että uudistus ei täytä
odotuksia tasa-arvon lisäämisestä.
Tulemme jatkamaan sitkeästi työtä sen eteen, että tällä
eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras
mahdollinen uudistus. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9920
https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9916

Vanhusten kotihoidon heikennykset torjuttava

On mahdotonta ymmärtää, miksi pääministeri Marin hyväksyy
hallituksensa vanhusten kotihoitoa heikentävät toimet? Tämä on täysin
päinvastaista mitä hallitusohjelmassa on sovittu ja luvattu. Kokoomus
esitti kuluvaa vuotta koskevassa vaihtoehtobudjetissaan merkittävää
lisäpanostusta vanhusten koti- ja omaishoitoon sekä muistisairaiden
ihmisten palveluihin. Esitimme myös senioreille korotettua
superkotitalousvähennystä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=8995
Nukahtiko ympäristöministeri Itämeren suojelussa?

Herättelin ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) ripeisiin toimiin
Itämeren ja erityisesti Saaristomeren pelastamiseksi. Vesiensuojelun
rahoituksen kohdentaminen on korjattava kevään kehysriihessä. Mikä
ympäristöministeriä pidättelee? Keinot ja rahatkin ovat olemassa,
puuttuu vain poliittinen tahto. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9303
Muistisairaiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen vaatii edelleen
työtä 

Ihmisoikeusvaltuuskunnan tuoreen raportin mukaan
koronaviruspandemian torjumiseksi tehdyt toimet eivät kuitenkaan aina perustuneet lakiin. Ihmisoikeusvaltuutettu on lausunut, että 
palvelutaloihin tai sosiaalihuollon yksiköihin ei saa asettaa yleisiä
vierailukieltoja tai liikkumisrajoituksia. Asiakkaan ja omaisen kanssa
pitää sopia menettelytavoista, joilla vierailuja voidaan toteuttaa
aiheuttamatta tartuntavaaraa. Tämä on tärkeä ottaa kunnissa
välittömästi huomioon. 

Otimme kantaa Muistiliiton kansanedustajien kanssa sen puolesta, että
kunnissa ja alueilla otettaisiin vakavissaan eduskunnan
oikeusasiamiehen viesti. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9272
Senioreiden superkotitalousvähennys toteutettava 

Pääministeri Marin on puheissaan asettanut vastakkain akunnallisen
kotihoidon ja kotitalousvähennyksen vastakkain. Tämä herättää vakavan huolen siitä, ettei vanhusten kotihoidon vaikeaa tilannetta eikä
ikäihmisten arkea hallituksessa ymmärretä. Kotona asuvien ikäihmisten avun tarve on suuri ja siihen vastaamiseksi tarvitaan monia erilaisia
keinoja. Vetosinkin hallituksen ministereihin, että he voittaisivat
vastenmielisyytensä kotitalousvähennystä kohtaan ja leikkaamisen sijaan korottaisivat kotitalousvähennystä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9268
 
Hallituksen otettava jalka pois jarrulta ja toteutettava terapiatakuu

Terapiatakuu-kansalaisaloitteen käsittely pysäytettiin valiokunnassa
hallituspuolueiden toimesta jo lähes vuosi sitten. Olen tehnyt työtä sen
eteen, että hallituspuolueet ottaisivat jalan pois jarrulta. Terapiatakuulla vastattaisiin ihmisten hätään koronakriisin keskellä, mahdollistettaisiin
yhdenvertainen mielenterveyspalveluihin pääsy ja tuettaisiin
työllisyyden vahvistamista. Esitimme Terapiatakuun toteuttamista ja
siihen tarvittavat  35 milj. euron rahoituksen vaihtoehtobudjetissamme
syksyllä. Lue lisää: https://www.sarisarkomaa.fi/?p=9262




Ajatukset ja ideat liittyen politiikkaan ja tietenkin kotikaupunkini
Helsingin sekä koko Suomen kehittämiseen ovat aina tärkeitä ja
tervetulleita. Pidetään yhteyttä. 

Sari Sarkomaa


Tiedote 18.2.2021

Opettajien jaksaminen on pitkän korona-ajan vuoksi erityisen huolen aihe. Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta kuuli kokouksessaan alueemme koulujen ajankohtaiskatsauksen. 

Esittelemässä olivat lukio- ja ammatillisen koulutuksen johtaja Arja Kukkonen Helsingin kaupungilta, Ulla Jauhiainen ja Antti Piiroinen pääkaupunkiseudun OAJ:sta sekä Tuomo Suihkonen ja Ilkka Miettinen Uudenmaan OAJ:sta.

Opettajakunnan toive on, että heidän koronarokottamisensa kiireellisyyttä voitaisiin painottaa, jotta he pystyisivät antamaan lähiopetusta turvallisesti.

Opettajien edustajat kertoivat, että pelko omasta tai läheisen sairastumisesta sekä hybridiopetuksen tuoma kuormitus vaarantavat mahdollisuuden olla lapsille ja nuorille läsnä siten, kuin laadukas ja tavoitteellinen opettaminen vaatisi. 

Jo entuudestaan oppimisvaikeuksista kärsineet ja muuten avun tarpeessa olleet lapset ja nuoret ovat kärsineet eniten. 

Asiantuntijoiden puheenvuoroissa nousivat esille myös opettajien huoli oppivelvollisuusiän nostosta sekä opiskeluhuollon siirrosta maakuntien järjestämisvastuulle. Oppilashuollon on ehdottomasti säilyttävä osana koulutoimea ja koulun tavallista arkea. Oppivelvollisuusiän nosto ei saa tarkoittaa opetuksen resurssien heikentämistä.

Arja Kukkonen muistutti, että nuorten valmistuminen ammatillisesta opetuksesta sekä siirtyminen työelämään ovat viivästyneet pandemian vuoksi. Vastavalmistuneiden työttömyys on suurta.

Kansanedustajat totesivat, että tiivis yhteydenpito opettajien ja koulutoimen kanssa on välttämätöntä kansanedustajien työn kannalta.

Kansanedustajien neuvottelukunnan kokoukseen osallistuivat:

Sari Sarkomaa, pj, kok.
Tiina Elo, 1. vpj, vihr.
Eveliina Heinäluoma, 2. vpj, sd.
Pia Kauma, kok.
Terhi Koulumies, kok.
Sari Multala, kok.
Ruut Sjöblom, kok.
Heikki Vestaman​, kok.
Atte Harjanne, vihr.
Erkki Tuomioja, sd.
Arja Juvonen, ps.
Mai Kivelä, vas.
Laukkanen Antero, kd. 

Avustajat:
Sudhakaran Borgenström
Ulla Jauhiainen
Inna Kallioinen
Mikko Kivenne
Arja Kukkonen
Ilkka Miettinen
Hannu Puustinen

Fakta: Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien neuvottelukunta (KENK)

  • Helsingin ja Uudenmaan vaalipiireistä valitut kansanedustajat muodostavat yhteisen neuvottelukunnan.
  • Keväällä 2019 käynnistyneellä vaalikaudella edustajia on 58, mikä on yli neljännes koko eduskunnasta.
  • Puheenjohtajana toimii helsinkiläinen Sari Sarkomaa (kok.). Ensimmäinen varapuheenjohtaja on espoolainen Tiina Elo (vihr.), toinen varapuheenjohtaja helsinkiläinen Eveliina Heinäluoma (sdp) ja kolmas varapuheenjohtaja Riikka Slunga-Poutsalo (ps) Lohjalta.
  • Neuvottelukunta ottaa kantaa, kuulee asiantuntijoita ja vaikuttaa päätöksentekoon Uudenmaan kannalta tärkeissä asioissa.
  • Sihteerityö tehdään Uudenmaan liitossa.
  • Twitterissä: #kenk

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033
Sihteeri, viestintäjohtaja Inka Kanerva, Uudenmaan liitto,
puh. 040 541 8308

(Alkuperäinen julkaisija Uudenmaan liitto: https://www.uudenmaanliitto.fi/uudenmaan_liitto/uutishuone/tiedotteet/helsingin_ja_uudenmaan_kansanedustajat_opettajien_tyota_tuettava.37239.blog) 

Tiedote 18.2.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää hallituksen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen kulttuuri- ja tapahtuma-alan tilanteesta. Kokoomus kantaa suurta huolta alan toimintaedellytyksistä koronakriisin aikana ja sen jälkeen.

Kokoomus haluaa tietää, millä aikataululla hallitus aikoo valmistella kulttuuri- ja tapahtuma-alalle suunnitelman ulos koronakriisistä. Kokoomus myös toivoo, että hallitus määrittelisi selkeät kriteerit, jotta tapahtumia voitaisiin järjestää terveysturvallisuus huomioiden. Lisäksi puolue haluaa  vastauksen siihen, milloin hallitus tuo eduskuntaan kompensaatiomallin, jolla korvataan alalle koituvia taloudellisia menetyksiä.

”Pitkään jatkuneet koronarajoitukset ovat varjostaneet kulttuuri- ja tapahtuma-alaa eikä loppua ole näkyvissä. Jatkuvassa epävarmuudessa toimiminen ei ole kenenkään etu. Kulttuuri ei saa kuolla koronaan”, Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa sanoo.

"Meidän mielestämme ala tarvitsee selkeät ohjeistukset, millä edellytyksin tapahtumia voidaan järjestää terveysturvallisuus huomioon ottaen. Hallitus on laatinut turvallisten tapahtumien periaatteet, mutta nämä eivät ole näkyneet rajoituksia koskevassa päätöksenteossa", eduskunnan sivistysvaliokunnan jäsen Sofia Vikman (kok.) sanoo.

”Tapahtuma-alan toimijat ovat maamme parhaita tapahtumien järjestäjiä. He jos ketkä tietävät, miten tapahtuma voidaan järjestää ottaen erilaiset terveysturvallisuuteen liittyvät näkökulmat huomioon. Nyt olisi vihdoin aika kuunnella asiantuntijoita”, sivistysvaliokunnan jäsen Sari Multala (kok.) sanoo.

Tapahtumateollisuudessa toimii 3200 yritystä ja toimialan kokonaisarvo ennen koronaa oli 2,35 miljardia euroa. Toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Arvioiden mukaan tapahtumateollisuuden menetykset vuoden 2020 osalta nousevat kokonaisuudessaan jopa 1,9 miljardiin euroon.

”Tarvitsemme selkeän exit-suunnitelman siitä, miten tapahtumia voidaan järjestää turvallisesti. Tähän liittyen on laadittava selkeät koronavirukseen liittyvät mittarit, jotta toiminta ja päätöksenteko on mahdollisimman läpinäkyvää”, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.)sanoo. 

Kokoomus haluaa kompensoida alan taloudelliset menetykset

Kokoomus muistuttaa, että kulttuuriin ja tapahtumiin kohdistuvat rajoitukset rajoittavat perustuslain mukaista elinkeinovapautta. Kokoomuksen mielestä on välttämätöntä, että julkinen valta korvaa alan toimijoille rajoitustoimista aiheutuneita taloudellisia vahinkoja.

”Mikäli rajoitetaan tai jopa kielletään tapahtumien, kuten konserttien tai näytösten järjestäminen, on valtiolla oltava korvausvelvollisuus. Hallituksen tukimallit ovat tähän mennessä kohdistuneet kovin huonosti kulttuuri- ja tapahtuma-alan toimijoihin. Tarvitsemme tukimallin, joka kohdentuu alan toimijoille reilusti ja yhdenvertaisesti”, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko (kok.) sanoo.

Kokoomus esitti täysistunnossa keskiviikkona 17.2. eduskunnan hyväksyttäväksi lausumaa taloudellisten menetysten kompensoimiseksi. Eduskunnan hyväksyessä lausuman valtioneuvosto velvoitettaisiin luomaan korvausmalli, jolla elinkeinonharjoittajille korvataan kaikista tartuntatautilain nojalla toteutetuista rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset.

Lisätietoja:

Paula Risikko, puh. 09 432 3107

Sari Sarkomaa, puh. 09 432 3033

Sofia Vikman, puh. 09 432 3194

Sari Multala, puh. 09 432 3101

Sinuhe Wallinheimo, puh. 09 432 3193

Kansainvälisenä kissojen päivänä on oikea aika muistuttaa eläinsuojelusta vastaavaa ministeri Leppää kissojen tunnistusmerkinnästä ja rekisteröinnistä. On välttämätöntä, että hallitus lunastaa hallitusohjelmaan kirjatun lupauksensa huolehtia koirien ja kissojen tunnistusmerkinnöistä ja rekisteristä. Kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään laissa velvoittavaksi.

Uudistus on syytä tehdä osana eläinsuojelulain uudistamista. Hallituksen on tuotava esitys ripeästi eduskuntaan. Eläinsuojelulaista tulee uudistuksen myötä eläinten hyvinvointilaki.

Tunnistusmerkinnän säätäminen velvoittavaksi olisi merkittävä askel lemmikkien paremman terveyden ja hyvinvoinnin puolesta. Rekisteröinti ehkäisee pentutehtailua, lemmikkien laitonta maahantuontia, sekä helpottaa irrallaan tavattujen lemmikkien palauttamista omistajalleen.

Lemmikkieläimen heitteille jättö on laiton ja rangaistava teko, mutta kissojen kohdalla syyllisiä saadaan todella harvoin vastuuseen. Tämä johtuu siitä, että ilman tunnistusmerkintää kissaa on käytännössä mahdotonta yhdistää sen omistajaan. Vuosittain noin 10 000 kissaa toimitetaan löytöeläiminä löytöeläintaloille. Näistä valitettavasti vain harva löytää takaisin omistajansa luo.

Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK) selvityksen mukaan löytöeläimet aiheuttavat koko maassa arviolta 5,8 miljoonan euron kulut vuodessa (17 000 e/kunta). Tämän lisäksi kustannuksia syntyy hylätyistä kissoista, jotka joudutaan lopettamaan valvontaeläinlääkärien toimesta. Eläinten hyvinvoinnin edistämisen lisäksi kissojen rekisteröinti toisi helpotusta monen kunnan taloudelliseen tilanteeseen.

Maa- ja metsätalousministeriön vuoden 2018 lopussa valmistuneen virallisen koira- ja kissarekisterin perustamista koskevan selvityksen myötä on päätetty koirarekisterin perustamisesta ja koirien rekisteröinti tulee pakolliseksi vuonna 2022. Vaikka selvitys puoltaa kissojen rekisteröintiä, ei päätöstä kissojen hyvinvoinnin edistämiseksi ole tehty. Tämä on vakava puute, sillä löytöeläimistä kissat ovat heikoimmassa asemassa.

SEY:n tutkimuksen mukaan löytöeläimistä koirista 91 % haettiin takaisin kotiin, kun taas kissoista 26 % palautui alkuperäiselle omistajalle. Löytökissoista lähes joka viides päätyi lopetettavaksi, kun koirista noin 0,7 % jouduttiin lopettamaan. Kissat ovat myös rekisteriinsä ansainneet.

Tänään on syytä kiittää Helsingin eläinsuojeluyhdistyksen Hesyn väkeä kissamaisen hyvästä työstä kaikkien kattien ja muiden eläinten parhaaksi.

Sari Sarkomaa

helsinkiläisten kansanedustaja

kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja

eduskunnan eläinsuojeluryhmän ja Hesyn jäsen

TIEDOTE 5.2.2020

JULKAISUVAPAA HETI

Kokoomusedustajat: Kiritämme hallitusta ratkaisemaan perhevapaauudistuksen isot, avoinna olevat kysymykset

Kokoomuksen kansanedustajat Sari Sarkomaa, Sanni Grahn-Laasonen ja Sofia Vikman pitävät hyvänä, että hallitus on viimein päässyt yhteisymmärrykseen perhevapaauudistuksen lähtökohdista. Kokoomusedustajien mukaan on tärkeää, että uudistus etenee viivytyksettä. Kyseessä on tämän hallituskauden yksi tärkeimmistä uudistuksista, jonka merkitys lasten ja perheiden hyvinvoinnin, sekä työelämän tasa-arvon parantamiseksi on merkittävä.

”On hyvä uutinen, että perhevapaauudistuksen valmistelu käynnistyy nyt toden teolla. Tämä perheille tärkeä uudistus on saatava hyvissä ajoin eduskuntaan, jotta se ehditään käsitellä ja saattaa maaliin tämän eduskuntakauden aikana. Kiritämmekin hallitusta tarttumaan pikaisesti isoihin, avoinna oleviin kysymyksiin, joita ministeri Pekosen kertoman mukaan on vielä paljon”, edustajat sanovat.

”Nyt vauhtiin lähtevässä valmistelussa on löydettävä vielä puuttuvat ratkaisut muun muassa siihen, miten järjestelmä joustaa erilaisten perheiden tarpeisiin, miten isiä kannustettaisiin käyttämään perhevapaita, miten tasataan vanhemmuuden kustannuksia ja miten parannetaan naisten työmarkkina-asemaa”, edustajat sanovat.

Edustajat vetoavat hallitusta priorisoimaan rahanjaossaan perheiden asiaa.

”Hallitus on varannut perhevapaauudistukselle vain 25 miljoonaa euroa. Perhevapaauudistuksen kokonaiskustannukset voivat nousta jopa 100 miljoonaan euroon. Vetoamme siihen, että hallitus pitää huolta siitä, että perhevapaauudistus todella saadaan tehtyä, eikä se jäisi ilman riittävää rahoitusta”, edustajat sanovat.

Edustajat korostavat perhevapaauudistuksen välttämättömyyttä ja ovat huolissaan, että uudistuksen keskeiset elementit ovat yhä ratkaisematta.

”Kokoomus tekee tinkimättömästi työtä, että tällä eduskuntakaudella saadaan vihdoin tehtyä lapsille ja perheille paras mahdollinen uudistus, joka vauhdittaa myös työelämän tasa-arvoa. Perhevapaauudistuksessa avoinna olevia, isoja kysymyksiä on vielä paljon – kiritämme hallitusta ratkaisemaan ne”, edustajat sanovat.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, 050 511 3033

Sanni Grahn-Laasonen, 050 462 6614

Sofia Vikman, 040 568 3777

Kirjallinen kysymys KK 478/2019 vp

Eduskunnan puhemiehelle

Terveysteknologia on kehittynyt nopeasti erityisesti älyteknologian myötä mahdollistaen potilaiden uudenlaiset hoitomuodot sekä nopean diagnosoinnin. Digitalisaatio, robotiikka ja tekoäly tulevat vahvasti terveydenhuollon toimijoiden ja potilaiden avuksi. Genomi- ja muun terveystiedon hyödyntämisen myötä voidaan siirtyä entistä yksilöidympiin hoitoihin ja ennaltaehkäisyyn. Palvelut tulevat kiinteämmin osaksi terveysteknologiaa ja koulutuksen sekä osaamisen tarve kasvavat.

Uudistuva sääntely, valvonta ja innovaatioiden saattaminen markkinoille sujuvasti ja nopeasti vaativat eri tahojen jatkuvaa yhteistyötä. Tämän vuoksi terveysteknologia on saatettava olennaiseksi osaksi maamme hyvinvointipolitiikkaa ja STM:n toimialaa.

Terveysteknologian toimialaselvityksen (2019) mukaan haasteita toimialalle luovat terveysteknologian innovaatioiden pääsy markkinoille. Yli 60 % kyselyyn vastanneista alan yrityksistä piti innovaatioiden tuomista suomen markkinoille vaikeana vuonna 2019, kun vuonna 2018 vastaava luku oli alle puolet.  Lisäksi selvityksen mukaan T&K-toiminnan osalta Suomessa on paljon kehitettävää. Yritysten mielestä USA, Saksa ja Ruotsi ovat houkuttelevampia tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan kannalta.

Yritysten mielestä tilannetta tulisi muuttaa muun muassa kehittämällä laatu- ja vaikuttavuusmittareita sekä arvopohjaista terveydenhuoltoa. T&K-toimintaa tulisi helpottaa esimerkiksi koordinaatiota ja yhteistyötä vahvistamalla sekä veroratkaisuin. Tulevaisuuden ilmiöistä tekoäly, digitalisaatio ja robotiikka nousevat merkittävimmiksi kyselyyn vastanneiden yritysten mielestä.

Terveysteknologia on voimakkaasti kasvava tulevaisuuden ala, jonka merkitys lisääntyy suomalaisten ikääntyessä ja syntyvyyden laskiessa. Teknologiaratkaisut tarjoavat parempaa hoitoa potilaille, apua ammattilaisille, tuottavuutta terveydenhuollolle ja hyvinvointia Suomelle. Terveysteknologia on myös kasvava korkean teknologian vientiala, mikä tuo Suomeen vientituloja.

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut lausunnossaan hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituslakiesityksen valmistelussa.

Olisi vakava virhe ja iso uhka vanhustenhoivan tulevaisuudelle, jos teknologian mahdollisuuksia ei arvioida ja tehdään uudistuksia, jotka estävät ja jarruttavat teknologian käyttöä vanhusten hoivassa.

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.

Myös valtiovarainministeriö kannusti hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa kehittämään nopealla aikataululla erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutetun henkilöstön työnjakoa sekä teknologisia ratkaisuja.

Pula koulutetuista hoitajista kasvaa samaan aikaan kun vanhuspalveluiden tarve lisääntyy. Vanhusten palveluihin sekä kaikkialle muualle sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia, mutta on ilmeisen mahdotonta selvitä inhimillisen ja hyvän hoidon turvaamisesta ilman teknologian vahvaa hyödyntämistä.

Teknologia on mittava mahdollisuus muuttaa työnteon tapoja sekä lisätä hoidon ja hoivan laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Robotiikka, automatiikka ja digitalisaatio vapauttavat hoitajien aikaa hoidon laadun kannalta olennaiseen ihmisen välittömään hoitoon.

Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (Eva) julkaisemassa Robotit töihin -raportissa arvioitiin, että robotiikkaa ja automatiikkaa hyödyntämällä voitaisiin tehdä ainakin 20 prosenttia sairaaloiden sairaanhoitajien ja vanhusten pitkäaikaishoidon lähihoitajien työtehtävistä.

Hoitotyöntekijän viisipäiväisestä työviikosta välitöntä potilastyötä on nykyisin arviolta alle kolme päivää.  Raportissa arvioidaan, että jo käytettävissä olevan robotiikan avulla se voitaisiin nostaa liki neljään työpäivään viikossa.

Robottien tärkeimmät käyttökohteet terveydenhuollossa ovat yksitoikkoiset, raskaat ja terveydelle vaaralliset tehtävät. Parhaimmillaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työtä voidaan kohdistaa uudella tavalla siten, että hoidolliset tulokset, työhyvinvointi sekä työn taloudellisuus ja tehokkuus paranevat, raportti kertoo.

Terveysteknologian ja robotiikan kehitys on myös huomioitava alan perus- ja täydennyskoulutuksessa. Osaamisen vahvistaminen on myös välttämätöntä teknologiaa hyödyntävän organisaatiokulttuurin saavuttamiseksi.

Sosiaali- ja terveydenhuolto sekä varsinkin hoiva-alan pitäisi olla yksi robotiikan suurimpia lähitulevaisuuden sovellusalueita. THL:n selvitysten mukaan hoitajapulasta huolimatta uuden teknologian ja robotiikan hyödyntäminen tehostetussa palveluasumisessa sekä muissa vanhuspalveluissa on edennyt hyvin hitaasti. Tilanne vaihtelee suuresti eri puolella Suomea.

Teknologia tarjoaa monipuolista apua ikäihmisestä huolehtimiseen. Sen avulla tuetaan iäkkään liikkumista, omatoimisuutta ja hyvinvointia. Teknologian hyödyntäminen on jo osa ikäihmisten arkea ja kotihoidon toimintaa. Monien omatoimisuutta ja kognitiivista toimintakykyä tukevien teknologisten laitteiden hyödyntäminen on kuitenkin maakunnissa vielä vähäistä.

Suomessa on syytä arvioitava, mitkä olemassa olevat säädökset ja rakenteet estävät robotiikan ja uuden teknologian käyttöä. Uuden lainsäädännön valmistelussa, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ja vanhuspalvelulain uudistusten valmistelussa, on varmistettava, että lainsäädäntö mahdollistaa ja edistää vaikuttavan ja terveyshyötyjä tuovan teknologian käyttöä.

Japanissa ja muissa Pohjoismaissa on käytössä erilaisia taloudellisia substituutiota ja insentiivejä terveysteknologian hyödyntämisen vauhdittamiseksi. Useissa maissa on rakennettu terveysteknologian laatu- ja vaikuttavuusmittareita ja standardeja.

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä T&K-toiminnan lisäämiseksi ja innovaatioiden käyttöön ottamiseksi on tärkeää vauhdittaa. Yksi keino tähän olisi velvoittaa sote-palveluista järjestämisvastuussa olevat julkiset toimijat palvelustrategian tekemiseen. Palvelustrategia on myös keino vahvistaa PK- yritysten mahdollisuutta päästä kotimaisille terveysteknologiamarkkinoille ja yhteistyöhön julkisen sektorin toimijoiden kanssa.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän / esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Millaisin toimin on tarkoitus varmistaa, että Suomessa aikaansaadaan ajantasainen valtakunnallinen terveysteknologiastrategia,

millaisin toimin kartoitetaan ja puretaan lainsäädännön esteet terveysteknologian vahvemman ja vaikuttavammin hyödyntämisen mahdollistamiseksi hoito- ja hoivatyössä sekä sosiaali- ja terveydenhuollossa,

millaisiin toimiin hallitus ryhtyy lainsäädännön arviointineuvoston teknologian käytön arviointiin liittyvän suosituksen johdosta vanhusten ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoitusesityksen jatkovalmistelussa,

miten varmistetaan, että lainsäädännön valmistelussa, erityisesti vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuksen uudistuksissa, huomioidaan terveysteknologian edistäminen,

millaisia kannustimia ja ohjausta on tarkoitus luoda terveysteknologian hyödyntämiseksi valtakunnallisesti,

millaisin toimin vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten osaamista ja koulutusta terveysteknologian käyttöönoton vauhdittamiseksi,

miten on tarkoitus edistää julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä erityisesti terveysteknologia-alan T&K-toiminnan toimintaedellytysten parantamiseksi ja innovaatioiden markkinoille pääsyn esteiden purkamiseksi ja

onko osana sote-uudistusta tarkoitus säätää palvelustrategian valmistelu sote-palvelujen järjestämistä vastaavien velvoitteeksi?

Helsingissä 31.1.2020

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys KK 441/2019 vp

Sari Sarkomaa kok

Kirjallinen kysymys lainsäädännön arviointineuvoston lausunnon
ja muiden lausuntojen huomioon ottamisesta sekä ympärivuorokautisen hoivan sitovan hoitajamitoitusesityksen ja vanhuspalvelulain kokonaisuudistuksen valmistelusta, aikatauluista sekä rahoituksesta

Eduskunnan puhemiehelle

Lainsäädännön arviointineuvosto esittää hallituksen vanhuspalvelulakiin liittyvästä ympärivuorokautisen hoivan sitovasta hoitajamitoitusesityksestä antamassaan lausunnossa mittavan listan suosituksia korjata esityksessä tehtyjä arvioita sekä antaa muita huomioita esitykseen. 

Riippumattoman ja itsenäisen arviointineuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja hallituksen esityksistä. Tavoitteena on lainvalmistelukulttuurin kehittäminen ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laadun parantaminen. 

Arviointineuvoston mukaan hallituksen on syytä tehdä vielä puuttuva vertailu siitä, miten erilaisten vaihtoehtojen avulla voidaan toteuttaa uudistuksen tavoitteen mukainen vanhusten oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä millaiset vaikutukset eri vaihtoehdoilla on.  

Arviointineuvosto toteaa lausunnossaan, että vahva poliittinen tavoitteen asetanta ei ole syy jättää muita vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia arvioimatta.  

Lainsäädännön arviointineuvosto on lausunnossa huomauttanut hallitusta teknologian mahdollisuuksien arvioinnin unohtamisesta hoitajamitoitusvalmistelussa. Myös erilaisten seuranta- ja arviointimittareiden arviointeja on arviointineuvoston mukaan täydennettävä.  

Esityksestä puuttuu lähes kokonaan kansainvälinen vertailu. Arviointineuvoston mukaan olisi pitänyt vähintään kertoa, mitä muiden maiden järjestelmistä tulisi päätellä Suomen näkökulmasta. Viisasta olisi katsoa mallia maista, joissa vanhusten palveluiden järjestämisessä ollaan onnistuttu.  

Arviointineuvoston mukaan hallituksen esityksessä tulisi myös esittää taloudelliset vaikutukset erikokoisille yrityksille tai ainakin niiden suuruusluokka. Lisäksi arviointineuvosto katsoo, että viranomaisvaikutuksia on selostettu melko yleisellä tasolla. Niitä olisi syytä arvioida esitettyä seikkaperäisemmin.  

Hoitajamitoitusesitys jättää kylmästi syrjään sen tosiasian, että hoitajista on huutava pula myös vanhusten kotipalveluissa. Hallituksen hoitajamitoitusesityksen perusteluissa kerrotaankin esityksen heikentävän kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa. Myös lainsäädännön arviointineuvosto otti tämän huolen esille.  

Arvioinnin kannalta lainsäädännön arviointineuvosto piti ongelmallisena sitä, että hallitus aikoo säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta. Tällöin vanhuspalvelulain uudistamisen kokonaisuutta on vaikea hahmottaa. Arviointineuvosto painottaa viisaasti, että vanhusten palveluiden kokonaisuutta olisi voitava arvioida.  

Hoitajamitoitusesityksen täydentämisessä on edessä iso työ, mikäli hallitus aikoo noudattaa lainsäädännön arviointineuvoston suosituksia.  

Onkin tärkeää saada vastaus lausunnolla olleen esityksen etenemisaikatauluista ja myös siitä, milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ. Määräaika oli vuoden 2019 loppuun mennessä.  

Vanhusten palveluiden epäkohdat kaipaavat ripeitä toimia. Eduskunnan on saatava käsiteltäväkseen sellainen vanhuspalvelulain kokonaisuudistus, joka turvaa kestävästi vanhuspalveluiden laadukkaan kokonaisuuden ja lisää hoitajia ympärivuorokautisen hoivan lisäksi kotihoitoon ja omaishoidon tueksi. Suomalaisten on voitava luottaa, että ikääntyessään jokainen saa hyvän hoivan, hoidon sekä inhimillisen kohtelun.  

Hallituksen hoitajamitoitusesityksestä annetuissa lausunnoissa nähdään siirtymäajassa runsaasti ongelmia. Lausujat toteavat, ettei esitetyn sääntelyn perusteella saa selvyyttä, mitä mitoitusta lainsäädäntö siirtymäaikana 1.8.2020—31.3.2023 edellyttää.  

Henkilöstömitoituksen laskutapa on usean lausujan mielestä epäselvä. Useiden kuntien lausunnoissa katsotaan, että esitysluonnoksessa tarvittava työvoiman lisäys on laskettu alakanttiin. Tähän viittaa myös Helsingin kaupungin lausunto, jossa vastataan edellä mainittuun kysymykseen laskentatavan luotettavuudesta yksiselitteisesti: "Ei kerro" [luotettavalla tavalla mitoituksen toteutumisesta]. Vaikuttaa siltä, että lakiluonnosta laadittaessa ei ole kaikilta osin ymmärretty, mitä ollaan säätämässä. Näin todetaan Helsingin kaupungin lausunnossa esitysluonnokseen.  

Valtiovarainministeriö (VM) näki paljon huolenaiheita luonnoksessa lakiesitykseksi vanhustenhoidon sitovasta henkilöstömitoituksesta. Lausunnossaan VM katsoo muun muassa, että mitoituksen laskukaavan määrittelyn antaminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtäväksi vaatii tarkempaa perusoikeudellista tarkastelua ja sääntelyä. Esityksen mukaan THL määrittelisi henkilöstömitoituksen laskentakaavan ja seuraisi sen toteutumista. Ministeriön mukaan THL:n toimivalta mitoituksen laskemisessa voi olla ongelmallinen.  

VM muistuttaa, että laki henkilöstömitoituksesta toisi kunnille merkittäviä laajenevia tehtäviä ja velvoitteita ja että toteutuneen henkilöstömitoituksen laskennalla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia kunnille. VM:n mukaan lakiesitysluonnos jättää auki olennaisia henkilöstömitoituksen laskemisen kannalta tärkeitä seikkoja, kuten mitä henkilöstöryhmiä mitoitukseen laskettaisiin ja millä perusteella työpanos huomioidaan mitoituksen laskemisessa.  

VM:n mukaan THL:n toimivallan ongelmallisuutta korostaa se, että esityksen perustelujen mukaan niin sanottu välillinen työ olisi tulkittavissa kunnille uudeksi velvoitteeksi, mutta se tulisi näkyväksi ainoastaan THL:n tekemässä määrittelyssä.  

VM:n mukaan lakiluonnoksessa esitetyille muutoksille ei ole varattu riittävää rahoitusta hallituksen vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2023.  

"Menokehyksen sisältä on hyvin haasteellista löytää rahoitusta luonnoksessa esitetyille merkittävästi muuttuneelle kustannusarviolle", VM:n lausunnossa muistutetaan.  

VM:n mukaan kokonaiskustannukset ja kustannusvaikutukset tulisi tarkastella sekä julkisen talouden suunnitelman kaudelle (vuoteen 2023 asti) että myös vuoteen 2030 asti.  

"Luonnoksen jatkovalmistelussa puuttuva rahoitusosuus on huomioitava siten, että esitysten sisältö vastaa hallituksen vahvistamaa käytettävissä olevaa valtion rahoituksen määrää. VM painottaa, että hallitusohjelman ja hallituksen kehyspäätöksen linjan tulee ohjata luonnoksen jatkovalmistelua sitovalla tavalla", lausunnossa sanotaan.  

Rahoituksen riittävyys huolestuttaa myös oikeuskansleri Tuomas Pöystiä. Pöysti varoittaa lausunnossaan, että lakiesityksen tavoitteiden — laadukkaat palvelut palveluasumisen ja laitoshoidon asiakkaille ja asiakas- ja potilasturvallisuuden parantaminen — toteutuminen on vaarassa, mikäli kunnilla ja kuntayhtymillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia toteuttaa henkilöstömitoitusta esimerkiksi arvioitua suurempien kustannusten vuoksi tai siksi, ettei tarvittavaa henkilökuntaa ole saatavissa.  

"Kuitenkin esityksessä ehdotetut vähimmäismitoitukset olisivat sitovia ja niiden noudattamatta jättäminen tarkoittaisi laissa asetetun velvoitteen laiminlyöntiä. Kuten esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestysperustelut, kohta 3.2) on todettu, on perustuslakivaliokunta vakiintuneesti korostanut, että kuntien tehtävistä säädettäessä on samalla huolehdittava, että kunnilla on tosiasialliset edellytykset suoriutua velvoitteistaan."  

"Sen vuoksi kiinnitän painokkaasti huomiota siihen, että esityksen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi on huolehdittava siitä, että kunnilla ja kuntayhtymillä on käytettävissään tarvetta vastaavat resurssit lainmuutoksen käytännön täytäntöönpanoon ja että muutoksen edellyttämää henkilöstönlisäystä varten on riittävästi saatavissa ammattihenkilöitä", Pöysti painottaa lausunnossaan.  

Myös Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Matti Muukkonen kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että siirtymäajan mahdollistamasta mitoituksesta 0,5 huolimatta kuntien on kuitenkin talousarvion laadintaperiaatteiden mukaan budjetoitava toimintansa korkeamman vaatimuksen 0,7 mukaan.  

"Tähän ei käsitykseni mukaan ole varattu riittäviä resursseja valtion taholta, joten kustannukset tulevat jäämään kuntiin. On hyvin arveluttavaa säätää tällainen velvoite, johon ei ole varattu riittäviä resursseja. Se on myös kunnallisen rahoitusperiaatteen vastaista", Muukkonen muistuttaa.  

Hän myös pitää epätodennäköisenä, että henkilöstöä ehdittäisiin määräaikaan mennessä kouluttaa riittävästi 0,7:n mitoituksen täyttämiseen.  

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi sote-palveluiden arvioraportin joulukuussa 2019. THL:n mukaan sote-kustannukset kasvavat merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu. Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta tulee tiensä päähän. THL kiinnittää huomiota myös siihen, että laitosvaltaiset palvelut kasvattavat niin ikään kustannuksia. Siksi ennalta ehkäiseviin palveluihin panostaminen kunnissa olisi tärkeää.  

Ikäihmisten palvelut on turvattava, mutta uudistuksia on tehtävä niin, että kunnat pystyvät vastaamaan niille annettuihin velvoitteisiin. Hallitusohjelmassa sitoudutaan siihen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähentävät, lisäävät tai laajentavat toimenpiteet kompensoidaan nettomääräisesti muuttamalla valtionosuuksia ja tai vastaavaa kiinteää määrärahaa 100-prosenttisesti taikka poistamalla muita tehtäviä tai velvoitteita.  

Talousarviossa vuodelle 2020 hoitajamitoitukseen ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä on varattu vain 5 miljoonan euron määräraha. Vuodelle 2023 hallitus on varannut 70 miljoonan euron määrärahan. Ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksen resurssitarpeeksi on kuitenkin esimerkiksi Kuntaliiton mukaan arvioitu n. 4 400 uutta hoitajaa ja kustannuksiksi noin 230 miljoonaa euroa vuosittain.  

Hallituksen tavoitteena on, että laki tulisi voimaan elokuussa 2020 ja sillä tavoitellaan 0,7:n hoitajamitoitusta vaiheittain. Käytännössä muutoksille annetaan siirtymäaika, joka kestää huhtikuuhun 2023. Hallituksen esittämä siirtymäaika on kuitenkin ristiriitainen siltä osin, että hallitus ei esitä julkisen talouden suunnitelmassa kunnille riittävää rahoitusta kattamaan laajentuvia tehtäviä, vaikka hallitusohjelmassa tähän sitoudutaan.  

Mikäli kunnille ei korvata lakimuutoksesta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti, tulee se johtamaan vanhuspalveluiden kokonaisuuden kannalta kestämättömään tilanteeseen, jossa kotona asumista tukevia palveluita ja kotihoitoa joudutaan karsimaan. Riskinä on myös, että ympärivuorokautisen hoivan sääntelyn kiristäminen ajaa kuntia tilanteeseen, jossa kotihoidon toimintaedellytykset heikkenevät henkilöstön saatavuuden kiristyessä. Kotihoidon romuttaminen kasvattaisi kuntien vanhuspalveluiden kustannuspainetta entisestään.  

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä tarkoittaa kirjalliseen kysymykseen annettu vastaus (KKV 398/2019 vp), jossa todetaan, että lainsäädännön vaatimukset olisivat hyvin erilaiset, jos laki sitovasta vanhusten ympärivuorokautisesta hoitajamitoituksesta säädettäisiin kansanedustajan lakialoitteesta eikä hallituksen esityksestä, 

milloin hallituksen esitys ympärivuorokautisen vanhustenhoivan sitovasta hoitajamitoituksesta annetaan eduskunnalle, 

aikooko hallitus ottaa huomioon jatkovalmistelussaan kaikki lainsäädännön arviointineuvoston lausunnossaan antamat suositukset, 

milloin valmistuu vanhuspalvelulain kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ, 

millaisella aikataululla lainsäädännön valmistelu on tarkoitus aloittaa, 

miten hallitus varmistaa sen, ettei ympärivuorokautiseen hoivaan säädettävä hoitajamitoitus vaaranna muita palveluja, kuten vammaisten palveluja, vanhusten kotihoidon hoitajien saatavuutta ja siten kotihoitoa tarvitsevien vanhusten asemaa, 

miten ja milloin hallitus aikoo korjata VM:n lausunnossaan esille nostaman epäkohdan siitä, että hallituksen sitovaan ympärivuorokautisen hoivan lakiesitykseen ei ole varattu riittävää rahoitusta hallituksen vuoden 2020 valtion talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmassa vuodelle 2023, 

miten huolehditaan siitä, että turvataan myös sitovan hoitajamitoituksen ulkopuolelle jäävien palveluiden, kuten vanhusten kotihoidon, vammaispalveluiden ja omaishoidon voimavarat, 

miten hallitus varmistaa, että hoitajamitoitusesitys on kunnallisen rahoitusperiaatteen mukainen, 

millaista henkilöstömitoitusta palvelunjärjestäjien on noudatettava henkilöstömitoitusta koskevan lain voimaantulon siirtymäaikana ja millaisia täsmennyksiä lakiesitykseen tehdään asian selkeyttämiseksi, 

miten lausunnoissa epäselväksi arvioitua henkilöstömitoituksen laskutapaa on tarkoitus selkiyttää, 

onko jatkovalmistelussa tarkoitus tarkentaa lausunnoissa alakanttiin arvioitua työvoiman lisätarvelaskelmaa, 

miten lakiluonnoksessa täydennetään osin auki jääneet henkilöstömitoituksen laskemiseen vaikuttavat seikat,

kuten mitä henkilöstöryhmiä mitoitukseen laskettaisiin ja millä perusteella työpanos huomioidaan mitoituksen laskemisessa, 

mihin tutkimustietoon ja/tai asiantuntijaraporttiin perustuu hallituksen aie säätää tässä vaiheessa vain ympärivuorokautisen hoivan hoitajamitoituksesta, 

milloin hallitus aikoo tehdä arviointineuvoston suositteleman vanhuspalveluiden kokonaisuuden arvioinnin, 

milloin vanhuspalveluiden kokonaisuudistus on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi, 

mitä muita toimia hallitus aikoo tehdä vanhusten palveluiden epäkohtien korjaamiseksi, 

miten varmistetaan, että koulutettua henkilöstöä on riittävästi vastaamaan uuden vanhuspalvelulain ja väestön ikääntymisen tarpeita ja 

mitä toimia hallitus tekee hoitotyön johtamisen laadun nostamiseksi ja hoitoalan houkuttelevuuden lisäämiseksi?

Helsingissä 13.1.2020 

Sari Sarkomaa kok