Siirry sisältöön

Tiedote 23.11.2012

Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa, että EK ja SAK eivät voi puhua korkeakoulutettujen suulla. ”Niin sairaanhoitajien ja opettajien kuin ekonomien sekä insinöörien edustajien on päästävä sanomaan sanansa kun työelämään ja perheiden arkeen liittyviä asioita pohditaan.

”Kiire ei kelpaa syyksi sille, että annetaan jo julkisuudessakin kantansa lukkoonlyöneen EK:n olla mukana ja jättää Akava ja STTK ulos työryhmästä”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa viittaa siihen, että sosiaali- ja terveysministeriö on jättänyt Akavan ja STTK:n pois työryhmästä, jossa käsitellään kotihoidontuen kehittämistä.  Sarkomaa pitää tätä huonona ratkaisuna.

Sarkomaan mielestä työelämän tasa-arvoasioissa on hallituksen kuunneltava tasapuolisesti työelämän järjestöjä. Myös yrittäjyys- ja varsinkin naisyrittäjyysnäkökulma unohtuvat usein asioiden valmistelussa. Sarkomaan mielestä kotihoidontukityöryhmän täydentämistä olisi viisasta vielä arvioida uudelleen.

Sarkomaan mielestä korkeasti koulutettujen naisten työmarkkina-aseman edistäminen edellyttää, että heidän edustuksensa on mukana pöydässä, jossa näitä asioita käsitellään. On poikkeuksellista että ministeriö tai ministeri päättää, kuka palkansaajien puolesta puhuu.

Sarkomaa kannustaa erityisesti työministeri Ihalaista (sd.) ja koko hallitusta tasa-arvotalkoisiin ja nostamaan hyvän ja tasa-arvoisen työelämän edistäminen ykkösagendalle. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat - niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa - ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin myös työelämän järjestöjä on kuultava ja niiden on voitava osallistua talkoisiin tasavertaisesti.

Sarkomaa kannustaa myös työnantajia vauhdilla mukaan. ”Viisas työnantaja ottaa käyttöön tasa-arvoisen johtamiskulttuurin, johon kuuluvat kannustava ja tasavertainen suhtautuminen sekä miesten että naisten työuriin ja perhevapaisiin. Fiksu työnantaja huolehtii, ettei perhevapaista ole turhaa haittaa urakehitykselle, käyttää niitä kumpi vanhemmista tahansa”, lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

21.11.2012 Tiedote

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan Lapsen puolesta –ryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa penää Erofoorumin puheenvuorossaan hallitukselta toimia jaetun vanhemmuuden tukemiseksi. Erilaiset perheet eivät näy riittävästi yhteiskuntapolitiikan, lainsäädännön ja palveluiden kehittämisessä.

”Ikävä tosiasia on, että osa perhepolitiikan käytännöistä on jäänyt nykytodellisuudesta jälkeen. Näin on käynyt eroperheiden kohdalla. Monet etuudet pohjautuvat edelleen ajatukseen kahden yhdessä asuvan vanhemman ydinperheestä. Lainsäädäntö laahaa perässä ja kohtelee perheitä eriarvoisesti. Perheet ovat erilaisia, mutta niitä pitää kohdella samanarvoisina”, toteaa Sarkomaa.

”Yhteiskunta ei riittävästi tunnista ja tunnusta eroperheiden jaettua vanhemmuutta. Uusperheiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Suomessa molempien vanhempien osallistumista lapsen hoitoon ei ole tehty riittävän kannustavaksi. Nykyinen malli saa aikaan sen sijaan usein ristiriitoja ja saattaa etäännyttää lasta toisesta vanhemmastaan. Joustavat perhepoliittiset etuudet olisivat merkittävä tuki jaetulle vanhemmuudelle”, jatkaa Sarkomaa.

Ruotsissa tuetaan taloudellisilla keinoilla yhteishuoltajuuden ja jaetun vanhemmuuden toteuttamista käytännössä. Siellä asumistuki on Suomea keskeisempi lasten kanssa asuvien vanhempien tukimuoto, jota myös etävanhemmat voivat saada. Ruotsissa lapsilisätkin jaetaan lapsen läsnäolon mukaan.

”Joskus on syytä katsoa, onko aidan toisella puolella ruoho vihreämpää. Silloin voi miettiä, olisiko naapurin keinovalikoimassa sellaisia välineitä, joilla omakin piha saadaan kuntoon”, toteaa Sarkomaa.

Ikävä ja kuvaava esimerkki arkea hankaloittavasta ongelmasta on uusperheiden lasten koulukyytien järjestäminen. Suomessa koulukyydit kohdennetaan sen perheen eduksi, jossa lapsi on kirjoilla. Oikeutta ei voi siirtää etävanhemmalle silloin, kun lapsi on hänen luonaan, vaikka lapsi asuisi vuoroviikoin isällä ja äidillä.

”Tässäkin asiassa on naapurimaamme askeleen edellä. Ruotsissa lapsi voi olla kirjoilla kahdessa eri asunnossa”, Sarkomaa sanoo. ”Suomen järjestelmää on syystäkin kritisoitu ja korjauksia tarvitaan, jotta jaettua vanhemmuutta aidosti tuettaisiin.”

”Me kaikki tiedämme, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Jaetun vanhemmuuden tukeminen on tärkeää, sillä lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja elämään ilman vanhempiensa riitelyä kuunnellen. Tukea tarvittaisiin ensisijaisesti lapsen edun, hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Sosiaaliturvan uudistusta miettineen SATA-komitean esityksetkin saivat kritiikkiä siitä, ettei muuttuvia perhesuhteita ja yksinhuoltajaperheitä ole esityksissä otettu riittävästi huomioon. Sarkomaa muistuttaa, että yhteishuollossa olevan lapsen aseman ja oikeuksien määrittely edellyttäisi laajempaa ja useita eri hallinnonaloja kattavaa tarkastelua.

On hienoa, että lapsiperheiden tilanne on tärkeässä asemassa pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa. ”On todettava, että työtä tarvitaan paljon ennen kuin nämä kirjaukset saadaan todeksi perheiden arkeen”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 20.11.2012

Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmä järjestää varhaiskasvatuslain vauhditusseminaarin eduskunnassa tänään Lapsen oikeuksien päivänä. Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajat, kansanedustajat Sari Palm (kd) ja Sari Sarkomaa (kok) pitävät välttämättömänä, että laaja-alainen työryhmä asetettaisiin pikaisesti valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia, joka on yksi tämän eduskuntakauden tärkeimmistä uudistuksista.

”Suomen on siirrettävä varhaiskasvatuspalvelut uudelle vuosikymmenelle. Lain valmistelu ei voi perustua nykyisen 40 vuotta vanhan lain korjaamiseen. Nyt tarvitaan täysin uutta ja ennakkoluulotonta ajattelua. Laissa on määriteltävä sekä varhaiskasvatuksen tavoitteet ja sisällöt että päivähoitopalvelujen järjestäminen. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus laadukkaisiin varhaiskasvatuspalveluihin”, painottavat Palm ja Sarkomaa.

Varhaiskasvatus on varsin kattava palvelukenttä ja lapset ja perheet ovat erilaisia. Tämän takia valmistelussa tulee olla mahdollisimman laajapohjainen tekijäryhmä, myös erityisen osaamisen ja tuen näkökulmaa. Valmistelussa tulee kuulla riittävästi pienen lapsen turvallisesta ja tasapainoisesta kasvusta ja kehityksestä perillä olevia tutkijoita. Tätä osaamista ei tule ohittaa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on nyt asettamassa työryhmää valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Työryhmästä ollaan jättämässä ulos kasvatustieteellinen tutkimus sekä laaja koulutus- ja kasvatuspoliittinen asiantuntemus. ”Linjausta on täysin mahdoton ymmärtää,” toteavat Palm ja Sarkomaa. ”Varhaiskasvatus on osa lapsen elämänkaaren opinpolkua. Opetuksen ja ohjauksen osaajien ammattitaito tulee ottaa valmistelussa riittävästi huomioon.”

Kansanedustajat Palm ja Sarkomaa kannustavat opetusministeriä täydentämään ja vahvistamaan työryhmää varhaiskasvatuksen osaamisella. Varhaiskasvatuslain valmistelussa tarvitaan kiinteä yhteys kasvatustieteelliseen asiantuntemukseen ja pikkulapsipedagogiikkaan. Yliopistojen tekemää laajaa kasvatustieteellistä ja varhaiskasvatustutkimusta sekä opetusalan osaamista on ehdottomasti käytettävä lain valmistelussa.

Lakia valmisteltaessa on otettava huomioon myös pohjoismaiset ja Euroopan unionissa tehdyt linjaukset, joiden tavoitteena on taata varhaiskasvatuksella jokaiselle lapselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään. Samoin lain valmistelussa on annettava painoarvoa YK:n lasten oikeuksien komitean Suomelle antamille suosituksille.

Varhaiskasvatuslain valmistelulle on aikaa vain vuosi, mikäli lakiesitys annetaan eduskunnalle suunnitelmien mukaan keväällä 2014. ”Työryhmän työ on tehtävä perusteellisesti, mutta ripeästi. Aikaa on jäätävä riittävälle keskustelulle, lain valmistelulle, kunnolliselle lausuntokierrokselle sekä eduskunnan käsittelylle”, linjaavat Palm ja Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Palm 050 512 1981
Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 18.12.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa vaatii SDP:tä ottamaan jalan pois jarrulta. Sarkomaan mukaan suomalainen hyvinvointiyhteiskunta vaarantuu SDP:n peruutuspolitiikalla.

Muut Pohjoismaat ovat uudistaneet kuntarakenteensa ja terveydenhuoltonsa jo vuosia sitten niin, että hoitoon pääsee ja palvelut pelaa. Suomi on jäämässä hyvinvointiyhteiskuntansa kehittämisessä rankasti jälkeen. Sarkomaa muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreimmista hoitoonpääsytilastoista, jotka puhuvat karua kieltään uudistusten välttämättömyydestä. Odotusajat ovat kasvaneet sekä lääkärin, että hoitajan vastaanotolle ja hoitoon pääsyssä on huomattavia alueellisia eroja.

Suomessa terveyserot kasvavat ja SDP seisoo terveydenhuollon uudistamisessa jarrulla. On pakko kysyä kenen etua SDP ajaa? SDP:n jarrutuksesta kärsivät kaikki suomalaiset, mutta kaikkein eniten heikommassa asemassa olevat.

Sarkomaa on huolissaan siitä, että sote-uudistus on edelleen lähtökuopissa. On vakava tosiasia, että peruspalveluministeri ei ole saanut sote-linjauksiin vieläkään mitään sellaista uutta, jota ei voisi lukea hallitusohjelmasta. Viimeisimmän päätöksen suurin anti on se, että vaalien aikaisesta SDP:n peruutusyrityksestä on palattu lähtöruutuun ja taas kerran päätetty, että hallitusohjelmaa noudatetaan.

SDP nostaa takuuvarmasti hirvittävän mekkalan aina ennen vaaleja vastustaen asiaa, jota kukaan ei ole ehdottanut. Näin kävi taas viime kunnallisvaaleissa. Yksikään puolue ei ole ehdottanut terveydenhuollon yksityistämistä. Yhtä varmaa on, että vaalien jälkeen SDP luopuu ”pelottelupuheenvuoroistaan” vähin äänin. Myös tämä tapahtui melkein heti kunnallisvaalien äänten laskennan jälkeen.

Tekeillä olevan sote-uudistuksen perustana on oltava julkisen vallan päävastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. ”En ole nähnyt yhtään suomalaista puoluetta, joka muuta olisi esittänyt”, sanoo Sarkomaa. Keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tarvitaan toimia, että terveyspalvelumarkkinoilla toimivilla olisi nykyistä yhdenmukaisemmat toimintaolosuhteet.

”Me kokoomuksessa sanomme kyllä paremmille palveluille. Nyt on oltava rohkeita ja tehtävä uudistukset. Me haluamme, että ihmiset saavat palvelut. Terveydenhuollon uudistamisessa on tärkeintä saada terveyskeskukset toiminaan niin, että laadukkaaseen hoitoon pääsee sujuvasti ja terveyskeskuksiin saa yhteyden nopeasti”, sanoo Sarkomaa.

”Kokoomus haluaa, että ihmiset saavat terveyspalvelunsa oikea-aikaisesti ja tasa-arvoisesti.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Puh. 050 511 3033

19.11.2012

Lapset vanhempien ja aikuisten alkoholinkäytön vankeina

Alkoholi näkyy kovalla tavalla lasten ja nuorten arjessa. Olemme huolissamme etenkin nuorten päihteiden käytöstä – ja niin meidän pitääkin olla. Laki on, kuin se luetaan. Alkoholi ei ole lasten eikä nuorten juoma. Tosiasia kuitenkin on, että meidän pitää olla huolissamme myös aikuisten alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin ja nuoriin.

A-klinikkasäätiön Taloustutkimuksen kanssa vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan kaikista 12–18 -vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää vanhempien alkoholinkäytön takia. Myös inhon ja pelon tunteet ovat yleisiä vanhempien alkoholinkäyttöön liittyviä kokemuksia koko ikäluokassa eli "tavallistenkin" perheiden kohdalla. Kielteisistä aikuisten alkoholinkäyttöön liittyvistä kokemuksista kertoo huomattava osa suomalaisnuorista. Varsinaisesti haittoja kokeneidenkin osuus on iso, yli neljännes tutkitusta ikäluokasta.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa alkoholiolot ja alkoholihaittojen hallinta on perinteisesti ollut keskeinen osa sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Kieltolain ajoista on tultu kauas, mutta edelleen kansanterveyspainotteisella alkoholipolitiikalla tarkoitetaan ennen muuta alkoholijuomien saatavuuden ja hinnan sääntelyä.

Alkoholilaki kieltää myymästä tai välittämästä alaikäiselle alkoholia. Se tuntuu yksinkertaiselta toteuttaa, laithan on tehty noudatettaviksi. Nuoret saavat kuitenkin omasta mielestään hankittua suhteellisen helposti alkoholijuomia. Sisarukset tai kaverit välittävät, tai nuoret ottavat itse sitä kotoaan. Lisäksi jopa äiti, isä, tutut tai tuntemattomat aikuiset ostavat nuorille alkoholijuomaa yllättävän usein. Kaikki aikuiset eivät kunnioita ikärajoituksia alkoholin osalta. On hyvä kysyä, mistä johtuu, että niin monet ajattelevat että tämä on laki jota ei tarvitse noudattaa? Kaikille aikuisille voisi välittää tiivistetyn viestin: välittäkää lapsista, älkää välittäkö alkoholia.

Alkossa aloitettiin jo vuonna 2009 Lasten seurassa -ohjelma, jonka toimenpiteissä on pyritty saamaan lasten ja nuorten ääni kuuluville. Ohjelma ei kuitenkaan halua antaa aikuisille tarkkoja suosituksia ja rajoja tai sanella aikuisille oikeaa tapaa käyttää alkoholia. Sen sijaan ohjelma haastaa jokaisen aikuisen miettimään toimintansa vaikutuksia eli siis kuulemaan lasten ja nuorten äänen. Alaikäisten alkoholinkäyttöön suhtaudutaan ohjelmassa tietenkin kielteisesti.

A-klinikkasäätiön ohjelmalle tekemän selvityksen mukaan nuoret ovat yleisesti sitä mieltä, ettei humalajuominen kuulu kotiin. Nuoret hyväksyvät kohtuukäytön ja alkoholinkäytön juhlatilanteissa, mutta heistä 80 prosenttia on sitä mieltä, että vanhemmat ovat mukavimmillaan selvin päin.

Lasten seurassa -ohjelman osana järjestetyssä Ääni lapselle -kirjoituskampanjassa nuoret saivat kertoa, mitä kaikkien aikuisten olisi tiedettävä aikuisten alkoholinkäytön vaikutuksista lapsiin. Nuorten kirjoituksissaan kuvaama kotien ilmapiiri oli paikoitellen lohdutonta luettavaa: jokainen ilta tai viikonloppu ja juhlapyhäaika on nuorelle uusi riski. Moni elää nuoruusvuotensa alituisessa pelossa ja jännityksessä.

Lapsen tai nuoren ääntä ei kuitenkaan aina kuulla. Jos aikuinen ei näe tai myönnä alkoholin käyttönsä ikäviä seurauksia, lapsen ja nuoren on nykyään kovin vaikea saada tilanteeseensa helpotusta. Tuore Hirviöt-filmi kuvaa hyvin tilanteen vakavuutta. Tukea ja apua olisi löydyttävä nuorille myös kodin ulkopuolelta.

Aikuisten kuvitelmat siitä, että heidän alkoholilla saavutettu rentoutensa olisi nuorille pääsääntöisesti myönteinen kokemus, on luultavasti harhaa. Nuoret toivovat siis nykyistä hillitympää juomakulttuuria. Mutta olemmeko valmiita kuulemaan tätä viestiä? Olemme huolissamme lapsista ja nuorista, mutta olemmeko itse asenteinemme esteenä alkoholikulttuurin muutokselle?

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja, Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja

15.11.2012 Lauttasaari-lehti

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista.

Olemme eduskunnassa pelastaneet jo kolmena peräkkäisenä vuonna päihdeäitien palvelut. Kohdensimme lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska ensi vuoden budjettiesityksessä ei ole vieläkään päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää. RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on johtamani kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta. On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd). Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on saatuvilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

Tiedote 14.11.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on huolissaan maassamme tehtävän kliinisen tutkimuksen tulevaisuudesta. Sarkomaa vaatii valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoituksen eli ns. tutkimus-EVOn rapauttamisen pysäyttämistä. ”Sosiaali- ja terveysministeriön on luotava askelmerkit, joilla saadaan tutkimus-EVO sellaiselle tasolle, jolla turvataan kliinisen tutkimuksen edellytykset ja laadukas hoito tasa-arvoisesti kaikille koko maassa”, sanoo Sarkomaa.

”Kun tutkimusta tehdään Suomessa, niin saamme vaikuttavimmat ja uusimmat hoitokäytännöt ja parhaan asiantuntemuksen käyttöön koko maassa. Kliininen tutkimus ylläpitää hyvän hoidon tasoa ja lisää sairaaloiden tuotavuutta. Tutkimus-EVO-rahoitusjärjestelmän romuttumisen seuraukset voivat olla todella vakavat”, Sarkomaa jatkaa.

"Viime vuonna eduskunta lisäsi johtamani kunta- ja terveysjaoston esityksestä miljoona euroa tutkimus-EVO-rahaa tämän vuoden budjettiin. Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa ensi vuoden budjettiesityksessä tutkimus-EVOa esitetään leikattavaksi 6 milj. euroa. Näin jäljelle jää yhteensä 30 milj. euroa. Tämä on mittava, lähes 17% lohkaisu”, sanoo Sarkomaa.

Sarkomaan mukaan tutkimus-EVOn tilanne on otettava vakavasti ja eduskunnan on budjettimietinnössään lähetettävä ministeriölle vahva viesti EVO-tutkimusrahoitusjärjestelmän pelastamisesta.

Sarkomaa vastaanotti kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta Syöpäjärjestöjen kannanoton syöpätutkimuksesta eduskunnan Syöpäpäivässä tänään.

Sarkomaa yhtyy Syöpäjärjestöjen vakavaan huoleen siitä, että kliiniset hoitotutkimukset ovat vähentyneet viime vuosina. Syöväntutkimuksessa on kyse isosta asiasta kun tiedämme, että vuosittain monta kymmentä tuhatta suomalaista sairastuu syöpään. ”On pakko sanoa ääneen, että tutkimus-EVO-rahojen leikkaukset eivät voi olla vaikuttamatta suomalaisen syövänhoidon tasoon”, toteaa Sarkomaa.

Terveyden tutkimuksen kustannukset ovat muusta yliopistokoulutuksesta ja tutkimuksesta poiketen siirtyneet suuressa mitassa kuntien maksettavaksi, sillä valtion korvaus ei enää läheskään vastaa näistä tehtävistä yliopistosairaalaa yllä pitäville sairaanhoitopiireille aiheutuvia kuluja. Sairaanhoidon tason ylläpitämisen kannalta välttämätöntä kliinisen lääketieteen tutkimusta ei voida enää jatkossa rahoittaa ylisuurin palveluhinnoin.

Jo aiempina vuosina toimineen eduskunnan Syöpäverkoston toiminta on elvytetty ja Sarkomaa toimii verkoston puheenjohtajana. ”Syöpäverkostomme haluaa olla turvaamassa sen, että jokainen syöpään sairastunut suomalainen saa parhaan mahdollisen hoidon, avun ja tuen iästä, asuinpaikasta tai varallisuudesta riippumatta. Ilman laadukasta syöpätutkimusta se ei ole mahdollista”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

12.11.2012 Munkinseutu

Helsingin poliittiset ryhmät ovat sopineet ensi vuoden budjettiehdotuksesta. Seuraavaksi koko valtuusto käsittelee esityksen. Lopullinen päätös budjetista tehdään valtuustossa ennen vuoden loppua. Budjettisovussa panostetaan erityisesti lasten ja ikäihmisten palveluihin. Syksyllä ehdottamani vauhditusohjelma päivähoitopaikkavajeen paikkaamiseksi ja päiväkotien rakentamissuman purkamiseksi sai tuulta alleen. Jatkossa päiväkotien ja koulujen uudisrakentamisessa etsitään ja toteutetaan nykyistä taloudellisempia ja laadukkaampia ratkaisuja esimerkiksi moduulirakentamisen avulla. Moduuliratkaisuja voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin. Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Välttämätöntä oli sopia siitä, että uusi varhaiskasvatusvirasto saa päivähoidon järjestämiseen lisävoimavaroja 8 miljoonaa euroa, jotta helsinkiläisille lapsille pystytään turvaamaan hyvä päivähoito. Päiväkoteja on rakennettava lisää sinne, missä on lapsia. Munkinseudulla kiireellisintä on aloittaa uuden päiväkodin rakentaminen Saunalahdentielle.

Koulujemme ja päiväkotiemme terveellisyydestä ei saa tinkiä. Vaikka virkamiesten valmistelemassa esityksessä oli esitetty peruskorjauksiin jo 121 miljoonaa euroa, päättivät kaupunginhallitusryhmät lisätä ns. pieniin korjaushankkeisiin 14,5 miljoonaa euroa. Tätä rahaa käytetään mm. home- ja kosteusvaurioisten rakennusten korjaamiseen. On myös tärkeää korjata päiväkotien liian pienten ja turvattomien pihojen tilanne. Munkinseudun päiväkoti Ruusun on saatava pitkään odotettu pihan laajennus, joka sovittu tehtäväksi kesällä 2013.

Iloinen asia on se, että neljä Munkinseudun koulua peruskorjataan lähivuosina. Viime viikolla kokoontui Munkinseudun ala-asteen juhlasaliin suuri joukko meitä vanhempia kuulemaan vuonna 2014 alkavasta ja arviolta kesällä 2015 valmistuvasta koulumme remontista. Paikalla oli peruskorjauksen suunnittelijat, jotta vanhemmilla oli mahdollisuus saada asiasta kaikki tarvittavat tiedot. Remontilla koulu laitetaan arvoiseensa kuntoon. Sisäilmaongelmat korjataan ja tilat ajanmukaistetaan niin, että koulu saadaan pedagogisesti moderniksi. Oli hyvä, että me vanhemmat saimme kattavan selvityksen koulun perusteellisesta peruskorjauksesta.

Helsinki korjaa Munkkiniemen suomenkielisen ala-asteen, ruotsinkielisen ala- ja yläasteen sekä Munkkivuoren ala-asteen koulurakennukset peräjälkeen, jotta alueellemme tuotavat väistötilat saadaan kustannustehokkaasti käyttöön. Kaksi parakkirakennusta siirretään Kannelmäestä Munkkiniemeen. Paras vaihtoehto parakkien sijoituspaikaksi on IBM:n toimitilojen ja Munkkiniemen yhteiskoulun (MYK) välinen kenttä. Näin ei koulujen remontit haittaa kohtuuttomasti koululaisten koulun arkea eikä koulutyötä.

Kouluremonttiasia työllistää varmasti myös vanhempainillassa valittua uutta johtokuntaa. Sovimme kokouksessa, että vanhempia informoidaan remontin eri vaiheista. Erityisesti rakennustyömaan turvallisuus ja lasten kulkeminen poikkeusolosuhteissa herättivät keskustelua, ja niihin rehtori sekä kaupungin ihmiset lupasivat erityisesti paneutua. Koulumme johtokunta on aina ollut aktiivinen ja aikaansaava. Haluan lämpimästi kiittää hyvästä yhteistyöstä vanhaa johtokuntaa ja lähettää lämpimät onnittelut vastavalitun uuden johtokunnan jäsenille tärkeän tehtävän johdosta.

Me saamme eduskuntaan käsiteltäväksi uuden vanhuspalvelulain. Lain tarkoitus on parantaa ikäihmisten palveluiden laatua ja varmistaa, että apua tarvitsevat sen myös saavat. Helsingin ja Munkinseudun on osaltaan varauduttava vastaamaan vanhuspalvelulain tuomiin lisävelvoitteisiin. Tämän vuoksi Helsingissä vanhusten palveluihin osoitetaan vuoden alusta aloittavalle sosiaali- ja terveysvirastolle 8 miljoona euroa alkuperäistä budjettiehdotusta enemmän. Munkinseudun ja koko Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavilla äideillä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Tämä tarkoittaa, että vuosittain 3600–6000 sikiön kehitys on vaarassa päihteiden takia. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä.

Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Sikiön suojelu ja vauvan hyvinvointi ovat ensisijaista. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea.

Eduskunta on jo kolmena peräkkäisenä vuonna pelastanut päihdeäitien palvelut. Eduskunta on kohdentanut lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Hoitomallin perusajatus on äitiyden ja vanhemmuuden vahvistaminen samanaikaisesti päihdekuntoutuksen kanssa. Siten mahdollisimman moni äiti ja isä saavuttaa päihteettömyyden ja selviytyy lapsensa ensisijaisena hoitajana. Hoitomalli on ainutlaatuinen, sillä se kohdistuu äidin ja vauvan suhteen vahvistamiseen jo odotusajasta lähtien. Tämä työmuoto on herättänyt kiinnostusta myös ulkomailla. Mallia on tultu ottamaan Yhdysvalloista asti.

Ensi vuonna päihdeäitien palvelut ovat taas vaarassa, koska sosiaali- ja terveysministeriö ei ole eduskunnan toiveesta huolimatta turvannut Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rahoituksen jatkuvuutta. Ensi vuoden budjetissa ei ole tälläkään kertaa päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää. RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle.

Valtiovarainvaliokunnassa saamamme selvityksen mukaan päihdeäitien kuntoutustoimintaa ei pystytä jatkamaan ilman pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on johtamani kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta. On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene. Silloin kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Olen kirittänyt peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) pikaisesti tekemään hallitusohjelman mukaisen esityksen sote-uudistuksen päälinjoiksi. Ministerin on muistettava myös, että päihdeäitien palvelut on siirtymäaikana turvattava ja niiden rahoitus on saatava kestävälle pohjalle. On myös hyvä muistaa hallitusohjelmaan kirjattu lupaus hyödyntää järjestöjen tuottamia hoito- ja kuntoutuspalveluja.

Pidä kiinni -hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden - niin alkoholin kuin huumeidenkin - käyttö on lisääntynyt nuorten naisten keskuudessa. Arviolta kolmasosa huumeiden käyttäjistä on naisia. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita. Jokainen päivä, jonka lapsi voi viettää turvallista ja päihteetöntä arkea omien vanhempiensa kanssa on kullanarvoinen lapsen kehitykselle ja hyvinvoinnille.

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Hoidon marssijärjestys on kuitenkin oltava selvä: Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on varmasti saatuvilla.

Tiedote 03.11.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa on vakavasti huolissaan päihdeäitien palveluista. Eduskunta on jo kolmena peräkkäisenä vuonna pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnalliseen päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmän turvaamiseen. Ensi vuonna palvelut ovat taas vaarassa, koska sosiaali- ja terveysministeriö ei ole eduskunnan toiveesta huolimatta turvannut järjestelmän rahoituksen jatkuvuutta.

Sarkomaa on harmissaan siitä, että päihdeäitien palvelujen tilanne on täysin samassa jamassa kuin edellisinä vuosina. Ensi vuoden budjetissa ei ole tälläkään kertaa päihdeäitien palveluille suoraan menevää rahaa. Raha-automaattiyhdistys on osaltaan rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää mutta RAY:n rahoitusta on asteittain vähennetty ja nyt se on kokonaan poistumassa. Rahoitus on tarkoitus siirtää kokonaan kuntien vastuulle. Valtiovarainvaliokunnan saa¬man selvityksen mukaan päihdeäitien kuntou¬tustoimintaa ei kuitenkaan pystytä jatkamaan il¬man pysyvää perusrahoitusta. Tämän vuoksi eduskunta on Sarkomaan johtaman kunta- ja terveysjaoston ehdotuksesta peräkkäisinä vuosina lisännyt päihdeäitien rahoituksen valtion budjettiin ja kehottanut ministeriötä huolehtimaan rahoituksen jatkuvuudesta.

”On kestämätöntä, että sama toistuu vuodesta toiseen. Tänäkin vuonna on eduskunnan taas pelastettava päihdeäitien palvelut”, sanoo Sarkomaa.

Hallitusohjelman mukaan ns. erityisvastuualueille keskitetään vaativan hoidon kehittäminen ja järjestäminen. Tarkoitus on, että myös päihdeäitien hoidon järjestäminen siirrettäisiin ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen toteutumista Pidä kiinni -hoitojärjestelmän lisärahoitukselle on selvät perusteet.

Sarkomaa teroittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ripeä eteenpäinvieminen on välttämätöntä myös päihdepalveluiden turvaamisen kannalta. Monet palvelut ovat vaakalaudalla ellei uudistus etene. Silloin kärsivät eniten kaikkein heikoimmassa asemassa olevat. Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) pikaisesti tekemään hallitusohjelman mukaisen esityksen sote-uudistuksen päälinjoiksi. Sarkomaa muistuttaa ministeriä siitä, että päihdeäitien palvelut on siirtymäaikana turvattava ja että niiden rahoitus on saatava kestävälle pohjalle.

Sarkomaa muistuttaa myös, että äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Pidä kiinni –järjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

STM:ssä valmistellaan myös päihdeäitien mahdollista pakkohoitoa. Sarkomaa alleviivaa päihdeäitien hoidon marssijärjestystä: "Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on varmasti saatuvilla."

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033