Siirry sisältöön

Helsingin Sanomat / Mielipide 22.9.2012

Helsingin päivähoitopaikkavajeen korjaamiseksi tarvitaan päiväkotien rakentamista vauhdittava, monivuotiseksi laajennettu investointiohjelma.

Monissa kaupunginosissa on pitkäaikainen pula päivähoitopaikoista, koska päiväkotihankkeet näyttävät jäävän liian usein investointilistoilla muiden asioiden jalkoihin. Toisaalta kaupunkimme lapsimäärän kasvua ei ole osattu riittävällä tavalla huomioida budjetoinnissa. Nämä virheet näkyvät kovalla tavalla perheiden arjessa tupaten täynnä olevina päiväkoteina, päivähoitojonoina sekä lasten päiväkotimatkojen sekä päivien venymisenä.

Päivähoitopalvelu on lakisääteinen ja se on järjestettävä, joten kaupunki hankkii kalliilla osin epätarkoituksenmukaisia lisätiloja selvitäkseen velvoitteistaan.

Vauhditusohjelma on tehokas tapa ottaa Helsingin päivähoitotilanne vahvaan poliittiseen ohjaukseen. Ehdotan, että valtuustoryhmät tekisivät asiasta alustavan päätöksen kaupunginhallituksessa ja ohjelman valmistelu käynnistettäisiin välittömästi. Näin valtuutetut voisivat päättää ohjelmasta hyväksyessään kaupungin ensi vuoden budjetin.

Rakentamisessa on priorisoitava kaupungin eri alueiden kipupisteet. Helsinkiläisten perheiden kannalta on tärkeää saada tieto, missä järjestyksessä ja minne päiväkoteja rakennetaan. Monilla alueilla on vuosikaudet odotettu epätietoisuudessa päiväkotia, ja hanke on aina vuosittain lipunut eteenpäin.

Ongelmaan on syytä tarttua nyt, sillä vuosina 2011-2021 on helsinkiläisten 1-6-vuotiaiden lasten määrän ennustettu lisääntyvän 6400:lla.

Helsingin kaupungin päätös luopua ydintoiminnoille tarpeettomista ja huonokuntoisista arvokiinteistöistä tuo kaupungin kassaan myyntituloja, joita on syytä käyttää uusien päiväkotien rakentamiseen sekä huonokuntoisten päiväkotien ja koulujen korjaamiseen.

Investointiohjelman yhteydessä pitää etsiä keinoja rakentaa päiväkoteja kustannustehokkaasti ja ripeästi. Valtuutetut ja sosiaalivirasto ovat pitkään olleet aloitteellisia niin sanottujen moduulipäiväkotien käyttöönotossa. Asiaan on jo aika saada vauhtia. Päiväkotirakentamisessa on saatava käyttöön kaupunkiimme sopivat moduuliratkaisut, joita voidaan varioida eri alueiden tarpeisiin.

Päiväkodin tilatarpeen muuttuessa voi moduulin lisätä tai poistaa. Tämä toimii monissa muissa maissa, esimerkiksi Ruotsissa. Olennaista on saada kustannustehokkaasti ja nopeasti lapsiystävällisiä päiväkoteja sinne, missä niitä tarvitaan.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu (kok)
Helsinki

Tiedote 22.9.2012
Vapaa julkaistavaksi

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) hallitusohjelmassa luvatun ikäihmisten palveluasumisen maksupolitiikan uudistamisessa. Nykyisin asiakasmaksukäytännöt ovat vaikeaselkoisia ja kirjavia. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiamaksu on tarkkaan säädelty.

Sarkomaan mielestä on välttämätöntä, että luvattu maksu-uudistus saadaan voimaan vanhuspalvelulain kanssa yhtäaikaisesti. Myös maksupolitiikan on tuettava palvelurakenneuudistusta ja vanhuspalvelulain tavoitteiden toteutumista. "Nyt asumisen palvelumaksut ohjaavat monessa tapauksessa laitoshoitoon. Se on täysin valitun senioripolitiikan vastaista", sanoo Sarkomaa.

”Asiakasmaksuissa olevan aukon korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on välttämätöntä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi", sanoo Sarkomaa. Lainsäädäntömuutos on välttämätön myös siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on välttämätöntä silloin, kun ikäihmiset tekevät asumisratkaisujaan.

”Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä painopisteen on oltava valinnanvapaudessa ja itsemääräämisoikeuden vahvistamisessa. Iäkkäällä ihmisellä on oltava oikeus elää kodinomaisessa ympäristössä silloinkin, kun hän tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa vuorokauden ympäri. Nykyjärjestelmä ei vastaa täysin näihin tarpeisiin. Tavoite ei toteudu ellemme myös uudista asumispalveluiden asiakasmaksuja. Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa”, toteaa Sarkomaa.

”Sosiaali- ja terveysministeriössä on meneillään poikkeuksellisen mittavia uudistuksia ja valmisteluresurssit ovat äärirajoilla. On tärkeää, että hallitus huolehtii myös riittävistä voimavaroista maksu-uudistuksen valmisteluun.” lisää Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 18.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Alkon hallintoneuvoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa korostaa oppilashuollon merkitystä lasten ja perheiden tukemisessa tämänpäiväisessä seminaaripuheenvuorossaan eduskunnassa. ”Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta” -seminaarin järjestää eduskunnan Lapsen puolesta ryhmä ja Alkon Lasten seurassa –ohjelma yhteistyöjärjestöineen. Seminaarissa pohditaan vaikuttaja- ja tutkijavoimin vanhempien alkoholinkäyttöä ja sitä, millaisia haittoja tämä aiheuttaa lapsille. Sarkomaa kirittää opiskeluhuoltolain valmistelun etenemistä ja on huolissaan lain voimavarojen turvaamisesta.

”Vaikka talouden tilanne on tiukka ja epävarma, voimme olla täysin varmoja siitä, että toimet joita teemme lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat kullanarvoisia. On vaikea keksiä parempaa täsmätoimea ennaltaehkäisevään syrjäytymistyöhön ja valtion taloustalkoisiin kuin laadukas oppilas- ja opiskelijahuolto, jolla saamme apua lapsille ja nuorille ajoissa, ennen kuin pienistä ongelmista tulee suuria. Ensisijaista on tietenkin laadukas opetus ja kouluyhteisö sekä vahvimman vastuun kantavien vanhempien tukeminen”, sanoo Sarkomaa. ”On vakava tosiasia, että moni kunta ei edelleenkään huolehdi kouluterveydenhuollosta lain ja suositusten mukaan.”

Sarkomaa pitää välttämättömänä, että pitkään odotetun, jo viime hallituskauden alussa aloitetun yhtenäisen opiskeluhuoltolain valmistelu viedään päätökseen ja eduskunta saa lain käsiteltäväkseen. Tavoitteena on yksi yhtenäinen laki, johon koottaisiin lainsäädännössä hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Tarkoituksena on turvata opiskeluhuoltopalveluiden yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Tavoitteena on myös siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäväksi.

Sarkomaa on huolissaan opiskeluhuoltolaille suunniteltujen voimavarojen riittävyydestä. Valtiontalouden kehyksissä on laille varattu 13 miljoonaa euroa vuosina 2014-2015 sosiaali- ja terveysministeriön budjetissa, mutta opetus- ja kulttuuriministeriön budjetissa ei tähän ole lisävoimavaroja. ”Lasten kannalta yksi yhtenäinen opiskeluhuoltolaki on tärkeä. Voimavarat on löydyttävä ilman lisävelkaantumista”, vaatii Sarkomaa.

Lasten ja nuorten tasavertaiset mahdollisuudet oppilashuollon apuun ja tukeen ovat tärkeä osa sitä työtä, että kehitämme jokaista koulua ja oppilaitosta sellaiseksi, että se tukee lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta.

Sarkomaa kannustaa ottamaan herkemmin puheeksi koulujen terveystarkastuksissa niin lasten ja nuorten, kuin vanhempien ja muiden lapselle läheisten aikuisten alkoholinkäytön. A-klinikkasäätiön vuonna 2011 toteutetun selvityksen mukaan 12–18 –vuotiaista suomalaisista kolmannes kertoo kokeneensa häpeää vanhempien alkoholinkäytön takia ja varsinaisesti haittoja kokeneiden osuus on yli neljännes tutkitusta ikäluokasta. Vanhempien alkoholinkäyttö rasittaa myös monien sellaisten lasten elämää, joiden vanhempia tuskin voidaan pitää päihdeongelmaisina.

Sarkomaa muistuttaa, että monessa kunnassa ei edelleenkään täytetä kouluterveydenhuollon asetusta, vaikka vuonna 2011 kuntien valtionosuuksia nostettiin 18,5 miljoonalla eurolla uuden asetuksenmukaisen kouluterveydenhuollon järjestämiseksi. Myös oikeuskansleri on huomauttanut kuntia oppilashuollon puutteista.

Lasten, nuorten ja perheiden ei pidä jäädä ongelmiensa kanssa yksin. Kouluterveydenhoitaja voi olla lapselle ainoa aikuinen, jolle voi kotihuolet kertoa. Nyt jos koskaan lapset tarvitsevat aikuisten aikaa.

Sarkomaa toteaa, että A-klinikkasäätiön kyselytutkimusten tulokset on otettava tosissaan. Nuorilta tiedusteltiin, millaista apua ja tukea nuorille olisi oltava tarjolla. ”Nuoret toivovat helposti lähestyttäviä aikuiskontakteja luonnollisissa ympäristöissä kuten kouluissa. Tällaisen järjestämiseen olisi meidän aikuisten kyettävä”, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

17.9.2012 MunkinSeutu-lehti

Eduskunnan istunnot ja valiokuntatyö alkoivat syyskuun alussa yrittäjän päivänä. Yritteliäisyyttä tarvitaankin eduskunnan syksyn haasteissa. Elokuu vierähti nopeasti tiivistahtisessa työssä kun kalenteri täyttyi työmatkoista, tapaamisista ja kokouksista sekä valtion ensi vuoden talousarvioasioista.

Heinäkuun vietimme tuttuun tapaan purjehtien koko perheen voimin nauttien kesästä ja upeasta Itämeren luonnosta. Tuulet olivat kaikkea muuta kuin lempeitä, aivan kuten Euroopan taloudessakin. Vastatuulta ei puuttunut ja myrskyäkin sai varoa. Irtiotto arjesta teki hyvää ja antoi voimia politiikan syksyyn. Eduskuntatyössä on poikkeuksellisen suuria haasteita ja uudistuksia. Tekeillä on terveydenhuolto-, kunta- ja palvelurakenneuudistus, uusi vanhuspalvelulaki ja päivähoidon uudistus. Nämä uudistukset ovat aivan keskeisiä jokaisen helsinkiläisen arjen kannalta.

Talouden tasapainottaminen koko Suomessa ja Helsingissä on välttämätöntä. Taloustalkoissamme on kuitenkin viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Toimet joita teemme lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja uuden edistämiseksi ovat kullanarvoisia.

Suomi on aina pärjännyt koulutuksella, sivistyksellä ja osaamisella. Siksi olikin välttämätöntä, että peruimme yhteisvoimin Helsingin peruskouluja ja lukioita uhanneet leikkaukset. Valtuustoryhmämme elokuisessa kokouksessa päätimme, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halua kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. Oli helpotus, että saimme asiasta myös kaupunginhallituksessa päätöksen. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion voimavarat ja estää opettajien lomautukset. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Kun valtakunnantasolla valmistelemme yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa joka oppilaalle.

Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Aloitin ylisuurten opetusryhmien kitkemistyön opetusministerinä ja hallitusneuvottelussa sovimme, että työtä jatketaan myös tällä hallituskaudella.

Monilla helsinkiläisillä perheillä on ollut huolena pienten koululaisten yksinäiset iltapäivät. Aiemmin ei kaikille iltapäivähoitoon hakeutuville tokaluokkalaisille löytynyt paikkaa ja siksi suuntasimme kaupungin tämän vuoden budjettiin lisävoimavaroja iltapäivähoitoon. Voimavaroja lisättiin, jotta jokainen eka- ja tokaluokkalainen hakija saisi syksyllä koulujen alkaessa paikan iltapäivätoimintaan. Opetushallituksen laatiman seurannan mukaan iltapäivätoimintamme on järjestetty hyvin. Vaikka pärjäsimme arvioinnissa, on meillä vielä paljon tehtävää. Etenkin iltapäivähoidon liikuntamahdollisuuksia ja yhteistyötä koulun kanssa on lisättävä. Vastaanotan mielelläni palautetta palveluiden toteutumisesta Munkinseudulla ja Helsingissä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja

(12.9.2012 Kyselytunnille lähetetty kysymys)

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle 31.8.2012

Neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua. Painopisteen siirtäminen kunnissa ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusien lakien ja asetusten myötä on terveydenhoitajille voitu siirtää lisätehtäviä, joiden myötä työn vaativuus, monipuolisuus ja vastuu entisestään lisääntyvät. Esimerkkeinä laajat terveystarkastukset, synnytyksen jälkitarkastus, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus sekä terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Lainsäädäntö velvoittaa myös kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Asetuksen myötä myös terveydenhuoltohenkilöstön työssä tarvittavaa osaamista on kehitettävä ja tavoitteena on, että työstä tulee myös motivoivampaa. Asetuksen on toivottu houkuttelevan terveyskeskuksiin motivoituneita ja päteviä terveydenhuollon osaajia.

Kysynkin,
miten neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä, miten asetus huomioidaan terveydenhuollon organisaatiouudistuksessa, miten suosituksen mukainen henkilöstömäärä toteutuu Helsingissä, ja millä tavoin Helsingissä turvataan terveydenhoitajille edellytykset suoriutua uusista tehtävistä ja velvoitteista?

31.8.2012
Sari Sarkomaa

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus:

Kysymyksessä tiedustellaan, miten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä.

Kuntaliiton tekemässä 11 suurimman kaupungin kustannusvertailussa Helsingin avoterveydenhuollon kustannukset alittivat v. 2011 suurten kuntien mediaanin 8 %. 0-6 -vuotiasta kohden kustannukset olivat kuitenkin 2 % mediaania suuremmat ja 7-15 -vuotiasta kohden 9 % suuremmat. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto pystytään toteuttamaan laajuudeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisena. Suurin voimavarojen vajaus koskee työikäisiä, joiden kohdalla kustannukset olivat 14 % pienemmät muiden kuntien mediaanikustannuksiin verrattuna.

STM:n suosituksen mukaisesti lastenneuvolan mitoitus on 400 lasta/ terveydenhoitaja, mikäli käytössä on sijaisia. Neuvolassa on tällä hetkellä 170,5 vakanssia ja 13 määräaikaista vakanssia, lisäksi sijaisia n. 10 henkilötyövuoden verran. Suositus toteutuu, kun määräaikaiset vakanssit ovat käytössä.

Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä 128 terveydenhoitajan vakanssia ja 8 määräaikaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman toteuttamiseen liittyvää ns. LASU-vakanssia. STM:n suosituksen mukaisesti Helsingissä on 560 peruskoululaista/terveydenhoitaja, 750 lukiolaista/terveydenhoitaja ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1040 opiskelijaa/terveydenhoitaja. Ammattikorkeakouluissa on yksi terveydenhoitaja 3350:tä opiskelijaa kohden.

Stj:n esityksessä uudeksi sosiaali- ja terveysvirastoksi neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit sijoittuvat omaksi toimintayksikökseen perhepalveluihin, johon tulee 25 vakituista ja 8 määräaikaista lääkärin vakanssia. Nämä kahdeksan lääkäriä on tarkoitus jatkossa vakinaistaa. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat tähän neuvolatyöhön siten, että valtakunnallinen mitoitus toteutuu. Koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa on keskimäärin 3400 oppilasta/lääkäri.

Neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämistoimintaa on vahvistanut sijoittuminen neljä vuotta sitten omiksi toimintayksiköiksi, jolloin osaamisen tuki ja pitkäjänteinen kouluttaminen on onnistunut paremmin. Edellytykset monihallintokuntaiseen työhön ovat lisääntyneet. Suunniteltu uusi organisaatiorakenne tukee yli organisaatiorajojen tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

Esittelijä : Kaupunginhallitus

Lisätiedot : Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184 marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Tiedote 8.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kirittää maan hallitusta paneutumaan lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotukseen tehdä kahdeksanvuotiaan tytön surmasta kokonaisvaltainen selvitystyö. Sarkomaa on ilahtunut, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) näytti ehdotukselle vihreää valoa viime torstain kyselytunnilla. Sarkomaa pitää tärkeänä, että joko oikeusministeriö tai koko hallitus tekisivät asiasta päätökset ihan lähiviikkoina.

Sarkomaa on samaa mieltä siitä, että peruspalveluministerin asettama työryhmän toimeksianto on yleinen ja tähtää palveluiden kehittämiseen. Tämä työ on välttämätöntä. Selvitystyötä tehdään tällä hetkellä muun muassa poliisissa ja Valvirassa. "Kaiken tämän tärkeän työn lisäksi tarvitaan Aulan ehdottamaa kokoavaa tutkimusta, joka kokoaa kaiken tiedon, mitä tästä tapauksesta on opittavaa", sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kannattaa Aulan ajatusta perustaa onnettomuustutkintalautakunnan kaltainen elin, joka pui esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia. Lautakunnan voisi asettaa joko valtioneuvoston kanslia tai oikeusministeriö ja sillä olisi käytettävissään kaikki mahdollinen tapaukseen liittyvä tieto huoltajuusratkaisuista asti. Lautakunta olisi pysyvä ja se selvittäisi jatkossa vakavimpia väkivaltatapauksia.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että eduskunta saa tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Sarkomaa pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistön julkisuuteen tuomia näkemyksiä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oikeaan osuneina. Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, niin se tosiasia ei muutu, että lapset tarvitsevat vanhempiensa ja lähellä olevien aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tätä ei voi millään muulla innovaatiolla korvata. Lasten pahaan oloon ja yksinäisyyteen on lähellä olevien aikuisten pysähdyttävä ja vastattava. Kun ollaan psykiatrin pakeilla ja päihdehuollossa, on lapsen elämässä jo todella moni asia mennyt vikaan. Tavoitteena on oltava, että lapset saavat ajoissa avun ennen kuin pienestä tulee suurta. Tähän Niinistön näkemykset kiitettävästi tähtäävät.

Vihreiden opiskelijoiden ja nuorten tyrmäävä kannanotto oli surullista luettavaa. Jos nuorten mielestä viranomaisen pitää olla lähin omainen ja aikuisten vastuusta puhuminen on puuhastelua, niin maailmankuva on kyllä kova ja kylmä. Samaa mieltä Sarkomaa on vihreiden nuorten kanssa siitä, että lasten ja nuorten palvelut on oltava kunnossa. Suomen on osattava ottaa oppia 1990-luvun virheistä, jolloin lasten palveluja leikattiin kovalla kädellä ja sitä laskua maksetaan vielä tänä päivänä. Vihreitä nuoria on hyvä muistuttaa, että turvallisen arjen luominen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on aina inhimillisempää. Tähän presidentti Niinistön ajatukset erinomaisesti tähtäävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sarin eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnan istunnot ja valiokuntatyö alkoivat yrittäjän päivänä 5.9. Yritteliäisyyttä tarvitaankin eduskunnan syksyn haasteissa. Elokuu vierähti nopeasti kun kalenteri täyttyi työmatkoista, tapaamisista ja kokouksista sekä valtion ensi vuoden talousarvioasioista.

Heinäkuun vietimme tuttuun tapaan purjehtien koko perheen voimin nauttien kesästä ja upeasta Itämeren luonnosta. Tuulet olivat kaikkea muuta kuin lempeitä, aivan kuten Euroopan taloudessakin. Vastatuulta ei puuttunut ja myrskyä sai aina varoa. Irtiotto arjesta ja hektisestä työnteosta teki hyvää ja antoi voimia eduskunnan politiikan syksyyn.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

-    Helsingin peruskouluja ja lukioita uhanneet leikkaukset peruttiin
-    Tärkeä vanhuspalvelulaki etenee vihdoin eduskuntaan
-    Ennaltaehkäisyyn on fiksua panostaa
-    Kohti kunnallisvaaleja urakoiden mutta tällä kertaa ei ehdokkaana
-    Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

o La 8.9. Puistola-päivänä klo 11.30 – 12.30 Puistolan torilla (Suuntimotie)
o Su 9.9. Pitäjänmäki-päivänä klo 12 – 13, Pitäjänmäen kirjaston edustalla (Turkismiehentien päässä, os. Jousipolku 1.)
o    Ke 12.9 Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistys (Helvary) järjestää keskustelutilaisuuden Helsingin koulujen sisäilmaongelmista, pikkuparlamentin kansalaisinfossa ke 12.9 klo 17 – 18.45. Olen yksi puhujista, ja mukana on mm. opetusviraston ja tilakeskuksen väkeä. Tarkempia tietoja tapahtumasta löydät osoitteesta http://www.facebook.com/events/222006871259588/
o    Ti 18.9. klo 17 – 18.30. Emännöin yhteistyössä Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n kanssa järjestämän keskustelutilaisuuden ”Ikäihmisten Helsinki” Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, os. Arkadiankatu 3. Sisäänkäynti Mannerheimintien puoleiselta aukiolta. Lisätietoja osoitteesta http://helsinginkokoomuksennaiset.kokoomus.net/tapahtumat/?x118457=169378
o    La – su 29. - 30.9 Kokoomuksen tulevaisuusristeily - Tallink Baltic Princess –laiva lähtee la 29.9 klo 18.30 Helsingin Länsisatamasta ja saapuu takaisin su 30.9. klo 15.00. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja osoitteesta: http://www.kokoomus.fi/tulevaisuusristeily/ Emännöin cocktailtilaisuutta, jossa pääministeri Jyrki Katainen tuo tervehdyksen työelämäkysymyksistä. Lämpimästi tervetuloa!

7.9.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset on yhteistuumin peruttu. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. On helpotus, että nyt asia on saatu päätettyä myös kaupunginhallituksessa. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion rahat. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita. Helsingissä on löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Vuoden 2011 lopussa lainaa oli 2 157 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on nimenomaan kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.

Välttämätöntä oli myös kuopata Helsingin opetusviraston aie keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä.

Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantaja.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

4.9.2012 Tiedote

Eduskunnan lapsen puolesta –ryhmän vetäjät, kansanedustajat Sari Palm (kd) ja Sari Sarkomaa (kok) kannattavat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotusta tehdä laaja ja puolueeton tutkinta Helsingissä toukokuussa 8-vuotiaan tytön kuolemaan johtaneesta tapauksesta. Aula perusteli tapauksen laajemman tutkinnan tarvetta sillä, että poikkeuksellisen monet viranomaiset olivat jo asian kanssa tekemisissä. Tutkimus toisi tietoa lapsi- ja perhepalveluiden päivittämistarpeesta. Viranomaisten kitkaton yhteistyö on välttämätöntä.

Palm ja Sarkomaa pitävät tärkeänä, että valtioneuvoston kanslia antaa toimeksiannon tapauksen laajasta ja puolueettomasta tutkimisesta. Kansanedustajat korostavat, että eduskunnan on saatava tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Palmin ja Sarkomaan mukaan tarvitaan laajempaa keskustelua ja toimia lasten tilanteen turvaamisesta ja perheiden tukemisesta.

”On kansallinen häpeätarha, että lapsi jää yksin hädän ja tuskansa keskelle”, toteavat kansanedustajat. ”Lapsen puolesta –ryhmä korostaa erityisesti toimia, joilla varmistetaan lasten edun toteutuminen. Lapsi ei saa jäädä aikuisten ongelmien väliseksi pelinappulaksi, eikä lasten etu vanhempien edun jalkoihin.”

"Hallituksen on sitouduttava lastensuojelun laadun säännölliseen arviointiin. Välttämätöntä on hallitusohjelman mukaisesti siirtää lastensuojelussa painopistettä ennaltaehkäisyyn. Lapsi ei saa pudota eri viranomaistoimijoiden väliin", sanovat Palm ja Sarkomaa.

Lisätietoja:
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän
puheenjohtaja Sari Palm 050 512 1981
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Tiedote 2.9.2012

"Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) herääminen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallinnointivoimavaroja uhkaavaan ryöstöön on suuri helpotus ja edistysaskel", sanoo kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Gustafsson on sanonut, että hänen tarkoituksenaan on saada lisää resursseja. Sarkomaa kirittää ministeriä nopeisiin tekoihin sekä kertomaan viipymättä mitä konkreettisesti aikoo tehdä. Sarkomaa pitää ministerin heräämistä vasta budjettiriihen jälkeen omituisena varsinkin kun hätähuutoja asiasta on tullut hallituskauden alusta alkaen niin eduskunnasta kuin opetushallinnostakin.

Sarkomaa toteaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja ehdottaa tilanteen ratkaisuksi päivähoidon pilkkomispäätöksen perumista. Sarkomaa vaatii, että hallitus muuttaa hallitusohjelman vastaisen ja täysin järjettömän päätöksen pilkkoa päivähoidon hallinto kahteen ministeriöön. Vastuu päivähoidosta siirretään ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on kuitenkin jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja.  Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja.

Sarkomaan mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

"Päätöksen peruminen on ainoa järkevä vaihtoehto, varsinkin nyt nähdään, että pilkkomisen johdosta varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallinto on jäämässä ilman voimavaroja. Mikä hälyttävintä hallituksen lupaus uudistaa ikivanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi on vaarassa romuttua. On epäviisasta ja lyhytnäköistä leikata lasten palveluiden kehittämisestä. Juuri päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tehdään parasta ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lasten ja perheiden haasteet kasvavat ja siksi voimavarojen ryöstäminen lasten palveluilta on estettävä. Jos opetusministeri ei tätä tee yhdessä hallituksen kanssa, tämä pelastustyö tehtävä eduskunnassa", sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033