Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

(12.9.2012 Kyselytunnille lähetetty kysymys)

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle 31.8.2012

Neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskevan, vuonna 2009 voimaan tulleen asetuksen tarkoituksena on turvata lapsille ja nuorille yhtenäiset palvelut eri puolilla maata. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja tehostaa varhaista tukea sekä hillitä korjaavien palvelujen lisäämispainetta ja kustannustason nousua. Painopisteen siirtäminen kunnissa ennaltaehkäisevään työhön on välttämätöntä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Uusien lakien ja asetusten myötä on terveydenhoitajille voitu siirtää lisätehtäviä, joiden myötä työn vaativuus, monipuolisuus ja vastuu entisestään lisääntyvät. Esimerkkeinä laajat terveystarkastukset, synnytyksen jälkitarkastus, rajattu lääkkeenmääräämisoikeus sekä terveystarkastukset opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääville nuorille ja työikäisille. Lainsäädäntö velvoittaa myös kehittämään ikäihmisten ennaltaehkäiseviä terveyspalveluja.

Asetuksen myötä myös terveydenhuoltohenkilöstön työssä tarvittavaa osaamista on kehitettävä ja tavoitteena on, että työstä tulee myös motivoivampaa. Asetuksen on toivottu houkuttelevan terveyskeskuksiin motivoituneita ja päteviä terveydenhuollon osaajia.

Kysynkin,
miten neuvola, -koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä, miten asetus huomioidaan terveydenhuollon organisaatiouudistuksessa, miten suosituksen mukainen henkilöstömäärä toteutuu Helsingissä, ja millä tavoin Helsingissä turvataan terveydenhoitajille edellytykset suoriutua uusista tehtävistä ja velvoitteista?

31.8.2012
Sari Sarkomaa

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus:

Kysymyksessä tiedustellaan, miten neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa koskeva asetus toteutuu Helsingissä.

Kuntaliiton tekemässä 11 suurimman kaupungin kustannusvertailussa Helsingin avoterveydenhuollon kustannukset alittivat v. 2011 suurten kuntien mediaanin 8 %. 0-6 -vuotiasta kohden kustannukset olivat kuitenkin 2 % mediaania suuremmat ja 7-15 -vuotiasta kohden 9 % suuremmat. Neuvolatoiminta ja kouluterveydenhuolto pystytään toteuttamaan laajuudeltaan valtakunnallisten suositusten mukaisena. Suurin voimavarojen vajaus koskee työikäisiä, joiden kohdalla kustannukset olivat 14 % pienemmät muiden kuntien mediaanikustannuksiin verrattuna.

STM:n suosituksen mukaisesti lastenneuvolan mitoitus on 400 lasta/ terveydenhoitaja, mikäli käytössä on sijaisia. Neuvolassa on tällä hetkellä 170,5 vakanssia ja 13 määräaikaista vakanssia, lisäksi sijaisia n. 10 henkilötyövuoden verran. Suositus toteutuu, kun määräaikaiset vakanssit ovat käytössä.

Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on tällä hetkellä 128 terveydenhoitajan vakanssia ja 8 määräaikaista lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelman toteuttamiseen liittyvää ns. LASU-vakanssia. STM:n suosituksen mukaisesti Helsingissä on 560 peruskoululaista/terveydenhoitaja, 750 lukiolaista/terveydenhoitaja ja ammatillisissa oppilaitoksissa 1040 opiskelijaa/terveydenhoitaja. Ammattikorkeakouluissa on yksi terveydenhoitaja 3350:tä opiskelijaa kohden.

Stj:n esityksessä uudeksi sosiaali- ja terveysvirastoksi neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärit sijoittuvat omaksi toimintayksikökseen perhepalveluihin, johon tulee 25 vakituista ja 8 määräaikaista lääkärin vakanssia. Nämä kahdeksan lääkäriä on tarkoitus jatkossa vakinaistaa. Lisäksi terveysasemien lääkärit osallistuvat tähän neuvolatyöhön siten, että valtakunnallinen mitoitus toteutuu. Koulu- ja
opiskeluterveydenhuollossa on keskimäärin 3400 oppilasta/lääkäri.

Neuvolatyön ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kehittämistoimintaa on vahvistanut sijoittuminen neljä vuotta sitten omiksi toimintayksiköiksi, jolloin osaamisen tuki ja pitkäjänteinen kouluttaminen on onnistunut paremmin. Edellytykset monihallintokuntaiseen työhön ovat lisääntyneet. Suunniteltu uusi organisaatiorakenne tukee yli organisaatiorajojen tapahtuvaa kehittämistoimintaa.

Esittelijä : Kaupunginhallitus

Lisätiedot : Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184 marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Julkaistu

Tiedote 8.9.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kirittää maan hallitusta paneutumaan lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotukseen tehdä kahdeksanvuotiaan tytön surmasta kokonaisvaltainen selvitystyö. Sarkomaa on ilahtunut, että oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp) näytti ehdotukselle vihreää valoa viime torstain kyselytunnilla. Sarkomaa pitää tärkeänä, että joko oikeusministeriö tai koko hallitus tekisivät asiasta päätökset ihan lähiviikkoina.

Sarkomaa on samaa mieltä siitä, että peruspalveluministerin asettama työryhmän toimeksianto on yleinen ja tähtää palveluiden kehittämiseen. Tämä työ on välttämätöntä. Selvitystyötä tehdään tällä hetkellä muun muassa poliisissa ja Valvirassa. "Kaiken tämän tärkeän työn lisäksi tarvitaan Aulan ehdottamaa kokoavaa tutkimusta, joka kokoaa kaiken tiedon, mitä tästä tapauksesta on opittavaa", sanoo Sarkomaa.

Sarkomaa kannattaa Aulan ajatusta perustaa onnettomuustutkintalautakunnan kaltainen elin, joka pui esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmia. Lautakunnan voisi asettaa joko valtioneuvoston kanslia tai oikeusministeriö ja sillä olisi käytettävissään kaikki mahdollinen tapaukseen liittyvä tieto huoltajuusratkaisuista asti. Lautakunta olisi pysyvä ja se selvittäisi jatkossa vakavimpia väkivaltatapauksia.

Sarkomaa pitää tärkeänä, että eduskunta saa tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Sarkomaa pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistön julkisuuteen tuomia näkemyksiä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oikeaan osuneina. Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, niin se tosiasia ei muutu, että lapset tarvitsevat vanhempiensa ja lähellä olevien aikuisten aikaa kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Tätä ei voi millään muulla innovaatiolla korvata. Lasten pahaan oloon ja yksinäisyyteen on lähellä olevien aikuisten pysähdyttävä ja vastattava. Kun ollaan psykiatrin pakeilla ja päihdehuollossa, on lapsen elämässä jo todella moni asia mennyt vikaan. Tavoitteena on oltava, että lapset saavat ajoissa avun ennen kuin pienestä tulee suurta. Tähän Niinistön näkemykset kiitettävästi tähtäävät.

Vihreiden opiskelijoiden ja nuorten tyrmäävä kannanotto oli surullista luettavaa. Jos nuorten mielestä viranomaisen pitää olla lähin omainen ja aikuisten vastuusta puhuminen on puuhastelua, niin maailmankuva on kyllä kova ja kylmä. Samaa mieltä Sarkomaa on vihreiden nuorten kanssa siitä, että lasten ja nuorten palvelut on oltava kunnossa. Suomen on osattava ottaa oppia 1990-luvun virheistä, jolloin lasten palveluja leikattiin kovalla kädellä ja sitä laskua maksetaan vielä tänä päivänä. Vihreitä nuoria on hyvä muistuttaa, että turvallisen arjen luominen, ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on aina inhimillisempää. Tähän presidentti Niinistön ajatukset erinomaisesti tähtäävät.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sarin eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

Eduskunnan istunnot ja valiokuntatyö alkoivat yrittäjän päivänä 5.9. Yritteliäisyyttä tarvitaankin eduskunnan syksyn haasteissa. Elokuu vierähti nopeasti kun kalenteri täyttyi työmatkoista, tapaamisista ja kokouksista sekä valtion ensi vuoden talousarvioasioista.

Heinäkuun vietimme tuttuun tapaan purjehtien koko perheen voimin nauttien kesästä ja upeasta Itämeren luonnosta. Tuulet olivat kaikkea muuta kuin lempeitä, aivan kuten Euroopan taloudessakin. Vastatuulta ei puuttunut ja myrskyä sai aina varoa. Irtiotto arjesta ja hektisestä työnteosta teki hyvää ja antoi voimia eduskunnan politiikan syksyyn.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:

-    Helsingin peruskouluja ja lukioita uhanneet leikkaukset peruttiin
-    Tärkeä vanhuspalvelulaki etenee vihdoin eduskuntaan
-    Ennaltaehkäisyyn on fiksua panostaa
-    Kohti kunnallisvaaleja urakoiden mutta tällä kertaa ei ehdokkaana
-    Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan!

o La 8.9. Puistola-päivänä klo 11.30 – 12.30 Puistolan torilla (Suuntimotie)
o Su 9.9. Pitäjänmäki-päivänä klo 12 – 13, Pitäjänmäen kirjaston edustalla (Turkismiehentien päässä, os. Jousipolku 1.)
o    Ke 12.9 Helsingin vanhempainyhdistysten alueyhdistys (Helvary) järjestää keskustelutilaisuuden Helsingin koulujen sisäilmaongelmista, pikkuparlamentin kansalaisinfossa ke 12.9 klo 17 – 18.45. Olen yksi puhujista, ja mukana on mm. opetusviraston ja tilakeskuksen väkeä. Tarkempia tietoja tapahtumasta löydät osoitteesta http://www.facebook.com/events/222006871259588/
o    Ti 18.9. klo 17 – 18.30. Emännöin yhteistyössä Helsingin Kokoomuksen Naiset ry:n kanssa järjestämän keskustelutilaisuuden ”Ikäihmisten Helsinki” Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa, os. Arkadiankatu 3. Sisäänkäynti Mannerheimintien puoleiselta aukiolta. Lisätietoja osoitteesta http://helsinginkokoomuksennaiset.kokoomus.net/tapahtumat/?x118457=169378
o    La – su 29. - 30.9 Kokoomuksen tulevaisuusristeily - Tallink Baltic Princess –laiva lähtee la 29.9 klo 18.30 Helsingin Länsisatamasta ja saapuu takaisin su 30.9. klo 15.00. Lämpimästi tervetuloa mukaan! Lisätietoja osoitteesta: http://www.kokoomus.fi/tulevaisuusristeily/ Emännöin cocktailtilaisuutta, jossa pääministeri Jyrki Katainen tuo tervehdyksen työelämäkysymyksistä. Lämpimästi tervetuloa!

Julkaistu

7.9.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset on yhteistuumin peruttu. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. On helpotus, että nyt asia on saatu päätettyä myös kaupunginhallituksessa. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion rahat. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita. Helsingissä on löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Vuoden 2011 lopussa lainaa oli 2 157 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on nimenomaan kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.

Välttämätöntä oli myös kuopata Helsingin opetusviraston aie keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä.

Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantaja.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsen

Julkaistu

4.9.2012 Tiedote

Eduskunnan lapsen puolesta –ryhmän vetäjät, kansanedustajat Sari Palm (kd) ja Sari Sarkomaa (kok) kannattavat lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan ehdotusta tehdä laaja ja puolueeton tutkinta Helsingissä toukokuussa 8-vuotiaan tytön kuolemaan johtaneesta tapauksesta. Aula perusteli tapauksen laajemman tutkinnan tarvetta sillä, että poikkeuksellisen monet viranomaiset olivat jo asian kanssa tekemisissä. Tutkimus toisi tietoa lapsi- ja perhepalveluiden päivittämistarpeesta. Viranomaisten kitkaton yhteistyö on välttämätöntä.

Palm ja Sarkomaa pitävät tärkeänä, että valtioneuvoston kanslia antaa toimeksiannon tapauksen laajasta ja puolueettomasta tutkimisesta. Kansanedustajat korostavat, että eduskunnan on saatava tutkinnan pohjalta tehtävät lakimuutokset käsiteltäväksi viivytyksettä.

Palmin ja Sarkomaan mukaan tarvitaan laajempaa keskustelua ja toimia lasten tilanteen turvaamisesta ja perheiden tukemisesta.

”On kansallinen häpeätarha, että lapsi jää yksin hädän ja tuskansa keskelle”, toteavat kansanedustajat. ”Lapsen puolesta –ryhmä korostaa erityisesti toimia, joilla varmistetaan lasten edun toteutuminen. Lapsi ei saa jäädä aikuisten ongelmien väliseksi pelinappulaksi, eikä lasten etu vanhempien edun jalkoihin.”

"Hallituksen on sitouduttava lastensuojelun laadun säännölliseen arviointiin. Välttämätöntä on hallitusohjelman mukaisesti siirtää lastensuojelussa painopistettä ennaltaehkäisyyn. Lapsi ei saa pudota eri viranomaistoimijoiden väliin", sanovat Palm ja Sarkomaa.

Lisätietoja:
Eduskunnan lapsen puolesta -ryhmän
puheenjohtaja Sari Palm 050 512 1981
varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa 050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 2.9.2012

"Opetusministeri Jukka Gustafssonin (sd) herääminen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämis- ja hallinnointivoimavaroja uhkaavaan ryöstöön on suuri helpotus ja edistysaskel", sanoo kokoomuksen kansanedustaja, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa. Gustafsson on sanonut, että hänen tarkoituksenaan on saada lisää resursseja. Sarkomaa kirittää ministeriä nopeisiin tekoihin sekä kertomaan viipymättä mitä konkreettisesti aikoo tehdä. Sarkomaa pitää ministerin heräämistä vasta budjettiriihen jälkeen omituisena varsinkin kun hätähuutoja asiasta on tullut hallituskauden alusta alkaen niin eduskunnasta kuin opetushallinnostakin.

Sarkomaa toteaa, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ja ehdottaa tilanteen ratkaisuksi päivähoidon pilkkomispäätöksen perumista. Sarkomaa vaatii, että hallitus muuttaa hallitusohjelman vastaisen ja täysin järjettömän päätöksen pilkkoa päivähoidon hallinto kahteen ministeriöön. Vastuu päivähoidosta siirretään ensi vuoden alussa sosiaali- ja terveysministeriöltä opetusministeriölle. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on kuitenkin jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja.  Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja.

Sarkomaan mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle aivan kuten hallitusneuvotteluissa sovittiin.

"Päätöksen peruminen on ainoa järkevä vaihtoehto, varsinkin nyt nähdään, että pilkkomisen johdosta varhaiskasvatuksen ja päivähoidon hallinto on jäämässä ilman voimavaroja. Mikä hälyttävintä hallituksen lupaus uudistaa ikivanha päivähoitolaki varhaiskasvatuslaiksi on vaarassa romuttua. On epäviisasta ja lyhytnäköistä leikata lasten palveluiden kehittämisestä. Juuri päivähoidossa ja varhaiskasvatuksessa tehdään parasta ennaltaehkäisevää työtä lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lasten ja perheiden haasteet kasvavat ja siksi voimavarojen ryöstäminen lasten palveluilta on estettävä. Jos opetusministeri ei tätä tee yhdessä hallituksen kanssa, tämä pelastustyö tehtävä eduskunnassa", sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 30.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa iloitsee hallituksen HPV-päätöksestä. Kansalliseen rokotusohjelmaan lisätään HPV-rokote papilloomavirusta vastaan, mistä johtuen määrärahatarve nousee 1,5 milj. eurolla vuonna 2013.

”HPV-rokotteen ottaminen rokotusohjelmaan on pitkään odotettu edistysaskel jälkeenjääneen rokotusohjelmamme päivittämisessä”, sanoo Sarkomaa. ”Tähän asti Suomessa rokotteen ovat saaneet vain ne nuoret, joiden vanhemmilla on varaa rokotteen ostamiseen ja tietoa rokotteen antamisen tärkeydestä.”

Papilloomaviirusta vastaan annettava ja esimerkiksi lisääntynyttä kohdunkaulasyöpää ennaltaehkäisevä HPV-rokote on käytössä jo muissa Pohjoismaissa ja useimmissa Länsimaissa sekä Ahvenanmaalla. Suomi on ollut räikeä poikkeus. Naapurimaassamme Ruotsissa sosiaalihallitus on ehdottanut jopa B-hepatiittirokotteen liittämistä maan rokotusohjelmaan.

Suomen rokotusohjelma on pitkään ollut jälkeenjäänyt ja omiaan lisäämään terveyseroja ja eriarvoisuutta. Myös OECD on vastikään todennut, että Suomen kannattaa pureutua väestön terveyseroihin juuri lapsiin ja nuoriin kohdistuvilla terveyttä edistävillä toimilla.

”Rokotteet ovat yksi tärkeimmistä kansanterveyttä edistävistä keinoista. Rokottamalla edistetään myös suomalaisten terveydellistä tasa-arvoa”, muistuttaa Sarkomaa. ”Vaikka talouden tilanne on tiukka, on terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen oltava yksi painopisteemme.”

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Julkaistu

Tiedote 29.8.2012

Kokoomuksen kansanedustajat, opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa ja sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo herättelevät budjettiriihessä istuvaa hallitusta ottamaan opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd.) hätähuudon tosissaan. Sarkomaa ja Vahasalo yhtyvät pääjohtaja Pitkälän huoleen siitä, että päivähoidon ja varhaiskasvatuksen uudistaminen on vesittymässä. Kansanedustajat kiittävät Pitkälää siitä, että hän sitkeästi pitää lasten palveluiden puolta. Opetusministeri Gustafssonin (sd) on budjettiriihessä havahduttava vakavaan tilanteeseen ja estettävä päivähoidon voimavarojen ryöstö.

Hallitusohjelman mukaisesti varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädäntö sekä ohjaus siirretään ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. STM on kuitenkin siirtymässä vain kaksi henkilötyövuotta opetusministeriöön, vaikka vuoden 2010 selvityksen mukaan STM:ssä ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:ssä päivähoidon ja varhaiskasvatuksenasioita hoiti 9,3 henkilötyövuotta. Opetushallitukselle ei ole tulossa lainkaan varhaiskasvatukseen liittyviä lakisääteisiä tehtäviä. Pitkään odotettu uudistus uhkaa romuttua. Eduskunta on useaan otteeseen muistuttanut hallitusta siitä, että opetus- ja kulttuuriministeriön on saatava lisätehtävien lisäksi myös siihen tarvittavat resurssit.

”Mihin katosivat virastojen varhaiskasvatuksen henkilötyövuodet ja mihin henkilöt?” kysyvät Sarkomaa ja Vahasalo. ”Näyttää siltä, että tehtäviä siirtyy ministeriöstä toiseen, mutta voimavarat eivät. Muutenkin jo isojen säästöjen kohteena oleva OKM joutuu leikkaamaan resursseja muun sivistyksen ja koulutuksen kehittämisestä”, Sarkomaa ja Vahasalo jatkavat.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallituksen on peruttava aikeensa halkaista päivähoito. Vastoin hallitusohjelmaa ja kaikkia asiantuntijoita hallitus on jättämässä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet sosiaali- ja terveysministeriöön. Päivähoidon kahtiarepimiseen ei ole mitään järjellisiä perusteluja ja on selvää, että se vaarantaa koko päivähoidon ja varhaiskasvatuksen kehittämisen.

”Kahtiarepimisen” vuoksi STM:ssä kotihoidon ja yksityisen hoidon tukien kehittämisen resurssit turvataan, kun taas OKM:ssä kunnallisen päivähoidon kehittämiseen ei riitä voimavaroja. Tällainen vastakkainasettelu ei ole mitenkään perusteltua saati järkevää. Opetushallitus, jossa pitäisi valmistella esimerkiksi varhaiskasvatuksen perusteet, on jäänyt täysin ilman voimavaroja. Tilanne on kestämätön.

Sarkomaan ja Vahasalon mielestä hallinnonalan siirto on saatava oikeille raiteille. Päivähoito ja varhaiskasvatus on siirrettävä kokonaisuutena opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Lasten sekä Suomen tulevaisuuden kannalta olennaisen varhaiskasvatuksen kehittämiseen on löydyttävä kunnolliset voimavarat.

Päivähoidon hallinnon siirto ja päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi ovat olleet asialistalla 15 vuotta ja usean hallituksen ohjelmassa kirjattuna. Eduskunta ja sivistysvaliokunta ovat muistuttaneet asiasta useaan otteeseen. On korkea aika saada myös pienten lasten palvelut kuntoon.

”Opetusministeriön on ryhdyttävä viipymättä valmistelemaan uutta varhaiskasvatuslakia. Muuten aika käy vähiin. Jos eduskunnalle annetaan esitys uudesta varhaiskasvatuslaista, kuten suunnitelmissa on, kevätistuntokaudella 2014 on lain valmistelun aloittamisella jo hurja kiire”, toteavat Sarkomaa ja Vahasalo.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Raija Vahasalo
050 511 3090

Julkaistu

Helsingin peruskouluja ja lukioita uhkaavat leikkaukset on yhteistuumin peruttu. Kokoomuksen ryhmämme päätti jo elokuun alun kesäkokouksessa, että emme hyväksy koulusäästöjä ja että talouden tasapainottamiskohteet on löydettävä toisaalta. Emme halunneet kasvattaa peruskoulun ryhmäkokoja emmekä lomauttaa opettajia. On helpotus, että nyt asia on saatu päätettyä myös kaupunginhallituksessa. On viisasta, että turvaamme peruskoulun ja lukion rahat. Kouluissamme kasvaa Helsingin ja koko Suomen tulevaisuus.

Menokurista pidämme tietenkin kiinni ja kaivamme koko kaupungin tasolla kustannustehokkaampia tapoja tehdä asioita. Helsingissä on löydettävä keinot, joilla varmistetaan, että säästöt otetaan pääosin rakenteista eikä laadusta ja koulutuksen saatavuudesta. Vuoden 2011 lopussa lainaa oli 2 157 euroa helsinkiläistä kohden. Jatkuva luotolla eläminen ei ole kestävää. Perusasiat on kuitenkin pidettävä kunnossa ja siitä koulutuksessa on nimenomaan kyse. Laadukas opetus ja korkea osaaminen ovat metropolialueen keskeisiä hyvinvoinnin ja kasvun tekijöitä.

Kun valtakunnantasolla valmistellaan yhteiskunta- ja koulutustakuuta, on myös Helsingin sitouduttava siihen, että opetustoimessa on riittävät voimavarat. Koulutustakuun ja syrjäytymisen ehkäisyn perusta on siinä, että jokainen lapsi saa laadukasta perusopetusta ja kokee oppimisen ilon. Olennaista on, että opettajalla on riittävästi aikaa jokaiselle oppilaalle. Siksi niin valtakunnantasolla kuin Helsingissä on suunnattu lisävoimavaroja ylisuurten ryhmäkokojen kitkemiseksi. Pienessä opetusryhmässä on helpompi puuttua kiusaamiseen sekä olla läsnä lasten arjessa. Myös kodin ja koulun yhteistyö edellyttää opettajan aikaa. Monet asiat, kuten kieli - ja kulttuurikirjo lisäävät osaltansa haasteita opettajien ajankäytölle.

Välttämätöntä oli myös kuopata Helsingin opetusviraston aie keskeyttää määräaikaisten opettajien työsuhde kesäksi. Säästötoimenpiteeksi kaavailtu esitys olisi tarkoittanut sitä, että osalta opettajista olisi jäänyt saamatta ainakin yhden kuukauden palkka. Olen sitä mieltä, että kaikki opettajamme ovat palkkansa ansainneet.

Ylisuuret säästöt koulutuksesta voivat tulla monella tavalla kalliiksi. Useat selvitykset osoittavat, että opettajien kiinnostus ja tosiasiallinen siirtyminen muihin ammatteihin on kiihtynyt 2000-luvulla. Pääkaupunkiseudulla lähes joka kolmas opettaja jättää koulutyön muutaman vuoden kuluttua valmistumisestaan. Jotta meillä riittää osaavia ja motivoituneita opettajia tulevaisuudessakin, on opettajan työn pysyttävä houkuttelevana, vetovoimaisena ja mielekkäänä.

Opettajien sitoutuminen työhönsä on opetuksen laadun kannalta ensiarvoisen tärkeää. Helsingissä, jossa asumis- ja elinkustannukset ovat muutenkin korkealla, leikkaus opettajien palkoista voisi pahimmillaan tarkoittaa satojen pätevien opettajien hakeutumista muualle töihin. On tärkeää, että Helsingin kaupunki on jatkossakin houkutteleva ja reilu opetusalan työnantaja.

Julkaistu

Tiedote 28.8.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa lähettää terveiset budjettiriiheen huomenna kokoontuvalle hallitukselle: Koulutuksen kovien säästöpaineiden alla on valtiovallan huolehdittava yliopistojemme toimintamahdollisuuksista sekä riittävästä perusrahoituksesta. Suomessa kaivataan kipeästi myös tapoja vahvistaa korkeakoulujemme rahoitusperustaa ilman julkisten voimavarojen lisäämistä.

Sarkomaa muistuttaa, että hallituksen on budjettiriihessä tehtävä päätös luonnollisten henkilöiden tieteeseen ja taiteeseen tekemien lahjoituksien verokohtelun vakinaistamisesta pysyvästi verovapaiksi. Yhteisöjen tekemät lahjoitukset ovatkin verovapaita 250 000 euroon saakka. Yksityisten lahjoitusten määräaikainen verovapaus on päättymässä tämän vuoden lopussa ja siksi tuloverolain pykälä 98a pitää säätää pysyväksi.

”Tapahtuu taloudessamme tai Euroopassa mitä tahansa, niin se tosiasia ei muutu, että Suomi menestyy vain panostamalla korkeaan osaamiseen, sivistykseen ja laadukkaaseen koulutukseen”, toteaa Sarkomaa.

Yliopistot ovat aktiivisesti kehittäneet alumnitoimintaansa ja saaneet sitä kautta uusia osallistujia valmistumisen jälkeenkin yliopiston toimintaan. Yksityishenkilöiden lahjoitusten verokohtelu on tärkeä asia myös yliopistojemme alumnitoiminnalle. On viisasta kannustaa myös koko suomalaista yhteiskuntaa tulemaan mukaan yliopistojemme uudistumiseen ja laadun kehittämiseen.

Pääministeri Katainen on nimennyt huomenna alkavan budjettiriihen työllisyysriiheksi. Tavoitteena julkisen talouden tasapainottamisen ohella on luoda uutta kasvua ja uusia työpaikkoja. Kun hallitus kokoaa Suomen kasvun elementtejä, on viisasta pitää tässä kokonaisuudessa korkeakoulumme ja erityisesti tutkimuksen infrastruktuurin kehittäminen.

Sarkomaa muistuttaa Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjauksista vuosille 2011-2015.
Yliopistojen tutkimusinfrastruktuurin kehittämiseen on välttämätöntä panostaa pitkäjänteisesti, jotta voimme turvata mahdollisuutemme tehdä maailmanluokan tutkimusta. Ei voida olettaa, että parhaat tutkijamme voivat toimia tehokkaasti vanhentuvan infrastruktuurin keskellä tai voisimme houkutella ulkomaalaisia tutkijoita Suomeen tukemaan jo olemassa olevaa tutkimustoimintaa tai luomaan uutta.

”Talousarvioesityksissä on alku infrarahoitukselle, mutta on hyvä todeta, että luvatulla rahoituksella ei päästä kuin murto-osaan neuvoston esittämistä lisäpanostuksista. Siksi kasvupaketissa on syytä muistaa tutkimus ja sen infran merkitys”, toteaa Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033