Siirry sisältöön

Tekijä: sari

Julkaistu

28.3.2012 Haagalainen

Haagan Isonnevan leikkipuiston tilanne herättää paljon huolta. Perheet ovat joutuneet vain odottamaan, kun Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta on siirretty vuosikausia. Vuosien ajan suunnitelmissa ollut korjaus on ollut kuin liukas saippuapala, joka on luiskahtanut aina seuraavalle vuodelle syystä tai toisesta. Perheet ovat syystäkin olleet ihmeissään kaupungin toiminnasta. Isonnevan tilanteesta on meille kaupunginvaltuuston jäsenille tullut ansaitusti vain risuja.

Haagan lapsirikkaalle alueelle Isonnevan leikkipuiston tilanne on pitkään ollut täysin kohtuuton. Nyt rakennus joudutaan purkamaan ja koululaisten iltapäivätoiminta siirtyy väliaikaisesti Haagan peruskouluun. Isonnevan leikkipuistorakennuksen kohtalo on vakava esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun korjauksia sekä rakennushankkeita siirretään.

Viimeisimpien saatujen tietojen mukaan Isonnevan puistoon on tulossa uudisrakennus, jonka rakentaminen pyritään Tilakeskuksen mukaan aloittamaan vielä tämän vuoden puolella. Pidän välttämättömänä, että hanketta ei enää siirretä. On tärkeää saada Haagan lapsille kunnollinen leikkipuisto rakennuksineen viipymättä.

Tein Helsingin leikkipuistojen ja Isonnevan tilanteesta valtuustokysymyksen. Apulaiskaupunginjohtajan vastauksessa todetaankin aivan oikein, että leikkipuistojen kunto vaihtelee. Vastauksessa kerrotaan myös, että leikkipuistoasiasta on keskusteltu kiinteistöviraston Tilakeskuksen kanssa. Tavoitteena on tehdä suunnitelma käytettävissä olevien leikkipuistotilojen korjaustarpeista ja korjausten aikatauluista. Kunnollinen korjaussuunnitelma on todella tarpeen, ettei Isonnevan kaltaista tilannetta enää synny.

Perheiden kannalta on tärkeää, että leikkipuistorakennusten oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja peruskorjauksesta sekä tarvittavien uusien tilojen rakentamisesta huolehditaan. Sosiaalivirastosta saatujen tietojen mukaan viisi leikkipuistoa odottaa parhaillaan toimenpiteitä. Noin kymmenessä leikkipuistorakennuksessa on viime vuosina tehty erilaisia sisäilma- ja kuntotutkimuksia niissä ilmenneiden ongelmien takia. Kaikkien rakennusten osalta korjauksetkaan eivät ole auttaneet ja jatkotutkimuksissa on todettu lisää ongelmia.

Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa, ja ne ovat tärkeä osa Helsingin palvelutuotantoa kaikilla alueilla. Leikkipuistoissa järjestetään mm. kerhotoimintaa ja koululaisten iltapäivätoimintaa. Ne toimivat lapsiperheiden kohtaamispaikkana, tietopisteenä sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistajana. Leikkipuistoihin tarvitaan toimivat ja turvalliset tilat, jotta pienet lapset ja koululaiset pystyvät liikkumaan ja leikkimään.

Siirretyt investointivelvoitteet vyöryvät tulevina vuosina voimalla ellei tilannetta oteta ajoissa haltuun. Rakennushankkeiden lykkäämisen tuomat ongelmat näkyvät etenkin päivähoidon puolella. Vaikka päivähoidon tarve kasvaa, on Helsingissä myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen. Sosiaalilautakunnan palveluverkon tarkistusraportin mukaan esimerkiksi kantakaupungin, Latokartanon ja Haagan alueelle päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Tapasin juuri kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan ja kävimme läpi tulevan vuoden budjettia. Investointeja uusiin päiväkoteihin ja rapistuneisiin leikkipuistoihin on tehtävä. Helsingin on saatava kustannusten kasvu kuriin kestävällä tavalla, mutta se ei onnistu tinkimällä lakisääteisistä peruspalveluista eikä sulkemalla silmiä syntyvyyden kasvulta. Lapsiystävällinen Helsinki on ikääntyvälle pääkaupungille viisas investointi. Varsinkin kun tiedämme, että lähikunnat houkuttelevat veronmaksajia kohtuullisimmilla asumiskustannuksilla ja laadukkailla lähipalveluilla.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

22.3.2012 Lauttasaari-lehti

Pitkään valmisteltu perusopetuksen tuntijakoesitys on lausuntokierroksella. Tuntijakotyöryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka erityisesti vahvistaisi taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaisi kieliohjelmia. Ikävä kyllä työryhmän esitys ei riittävällä tavalla vastaa toimeksiantoa. Esitystä onkin muokattava ennen kuin tuntijaosta voidaan tehdä päätös.

Opetusministeri Maija Raskin (sd.) aikana tehty nykyinen tuntijako kohteli erityisesti taito- ja taideaineita kaltoin ja teki peruskoulustamme liian teoreettisen. Uuden tuntijakoesityksen keskeinen tavoite onkin korjata tämä virhe. Taito- ja taideaineet antavat lapsille mahdollisuuden syventää ja soveltaa tietoaineissa opittua, ja ne tekevät koulusta monipuolisemman. Taito- ja taideaineet edistävät lasten luovuutta ja oppimisen iloa.

Esityksen iso valuvika on se, että se kaventaa valinnaisuutta ja lisää kaikille pakollisten oppituntien määrää. Mahdollisuus keskittyä omien taipumuksiensa mukaisiin aineisiin on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7-9. Valinnaisuuden kaventaminen ei ole oppilaan eikä koulun kannalta kannustavaa. Tutkimusten mukaan oppilaan mahdollisuus tehdä valintoja erityisesti perusopetuksen ylemmillä luokilla lisää motivaatiota ja tuo parempia oppimistuloksia. Esitys herättää myös vahvan huolen erikoisluokkien, kuten liikunta-, kuvataide- ja musiikkiluokkien, tulevaisuudesta.

Myönteistä on, että tuntijakoesityksessä on taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisätty. Sen sijaan kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Tämä esityksen virhe on korjattava. Kotitaloustunnilla opetetaan valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Kotitalous on tärkeä osa suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan arvostuksen edistämistä. Kotitalous on myös kansainvälisyyskasvatusta: Erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista.

Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tilanne uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä. Tuntijakoesityksessä yhden vuosiviikkotunnin lisääminen ei riitä, vaan liikuntaa tarvitaan lisää ja erityisesti yläluokille. Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä.

Tuntijakoesityksen iso huolenaihe on esitys vapaaehtoisten kielten opetuksen siirtämisestä hankerahalla rahoitettavaksi. Erityisesti Helsingille tämä esitys olisi hyvin ongelmallinen ja johtaisi rahan tuhlaamiseen byrokratiaan. Esitys rahoittaa valinnaisia kieliä hankerahoilla herättää myös suuren huolen siitä, mistä rahat otetaan. Miten käy esimerkiksi hallitusohjelmassa luvatun ryhmäkokojen pienentämisen? On aivan selvää, että epävarma pätkärahoitus ei ole paras tapa innostaa monipuolistamaan kielitarjontaa saatikka kehittämään kielten opetusta pitkäjänteisesti. Monipuolisen kielitarjonnan edistämiseksi koko Suomessa tarvitaan tuntijakoesitystä tehokkaampia keinoja.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

20.3.2012 Blogi Verkkouutisissa

Lausuntokierroksella parhaillaan oleva perusopetuksen tuntijakoesitys ei ole läpihuutojuttu. Esitys on monelta osin pettymys ja vaatii useamman muutoksen ennen hyväksymistä. Tuntijakotyöryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka vahvistaisi taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä ja monipuolistaisi kieliohjelmia. Työryhmän toimeksiantoon nähden lopputulos on kunnianhimoton eikä vastaa riittävällä tavalla hallitusohjelman lupauksiin.

Opetusministeri Maija Raskin (sd.) aikana tehty tuntijako kohteli erityisesti taito- ja taideaineita kaltoin ja teki peruskoulustamme liian teoreettisen. Uuden tuntijakoesityksen keskeinen tavoite onkin korjata tämä virhe. Taito- ja taideaineet antavat lapsille mahdollisuuden syventää ja soveltaa tietoaineissa opittua, ja ne tekevät koulusta monipuolisemman. Taito- ja taideaineet edistävät lasten luovuutta ja oppimisen iloa.

Esityksen iso valuvika on se, että se kaventaa valinnaisuutta. Mahdollisuus keskittyä omien taipumuksiensa mukaisiin aineisiin on erityisen tärkeää vuosiluokilla 7-9. Valinnaisuuden kaventaminen ei ole oppilaan eikä koulun kannalta kannustavaa. Tutkimusten mukaan oppilaan mahdollisuus tehdä valintoja erityisesti perusopetuksen ylemmillä luokilla lisää motivaatiota ja tuo parempia oppimistuloksia. Esitys herättää myös vahvan huolen erikoisluokkien, kuten liikunta-, kuvataide- ja musiikkiluokkien, tulevaisuudesta.

Myönteistä on, että tuntijakoesityksessä on taito- ja taideaineiden tuntimääriä lisätty. Sen sijaan kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Tämä esityksen virhe on korjattava. Kotitaloustunnilla opetetaan valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Kotitalous on tärkeä osa suomalaisen ruokakulttuurin ja suomalaisen ruoan arvostuksen edistämistä. Kotitalous on myös kansainvälisyyskasvatusta: Erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista. Kotitalouden nykyinen oppimäärä on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin – uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen. Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Iso lasku veronmaksajille tulee myös liikunnan puutteesta. Lasten liikkumattomuus on suurimpia kansanterveysongelmiamme ja tikittävä aikapommi. Suomalaisten kunto heikkenee ja ylipaino lisääntyy hälyttävästi. Koulutiensä aloittavat lapset ovat vuosi vuodelta heikommassa kunnossa. Enemmistö suomalaislapsista ei liiku terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Tilanne uhkaa vakavasti tulevien työikäistemme työkykyä ja terveyttä. Tuntijakoesityksessä yhden vuosiviikkotunnin lisääminen ei riitä, vaan liikuntaa tarvitaan lisää ja erityisesti yläluokille. Koululiikunnan lisääminen on tehokkain keino tavoittaa ne lapset ja nuoret, jotka liikkuvat vähiten ja joille liikunta on kaikkein välttämättömintä.

Tuntijakoesityksen iso huolenaihe on esitys vapaaehtoisten kielten opetuksen siirtämisestä hankerahalla rahoitettavaksi. Tämä on periaatteellisesti iso kysymys ja käytännössä monin tavoin hankala. Erityisesti Helsingille tämä esitys olisi hyvin ongelmallinen ja johtaisi rahan tuhlaamiseen byrokratiaan. Esitys rahoittaa valinnaisia kieliä hankerahoilla herättää myös suuren huolen siitä, mistä rahat otetaan. Miten käy esimerkiksi hallitusohjelmassa luvatun ryhmäkokojen pienentämisen? On aivan selvää, että epävarma pätkärahoitus ei ole paras tapa innostaa monipuolistamaan kielitarjontaa saatikka kehittämään kielten opetusta pitkäjänteisesti. Ministeri Gustafsson (sd.) on esitystä ylistänyt, mutta asiantuntijat puolestaan ihmetelleet. Monipuolisen kielitarjonnan edistämiseksi koko Suomessa tarvitaan tuntijakoesitystä tehokkaampia keinoja.

Suomalaisen perusopetuksen iso tasa-arvokysymys on se tosiasia, että kolmannes kunnista tarjoaa oppilailleen vain minimituntimäärän verran opetusta. Eniten ja vähiten opetustunteja antavien kuntien välinen ero vastaa jopa yhden lukukauden verran ylimääräisiä opintoja peruskoulun aikana osalle suomalaislapsista. Hallitusohjelmaan kirjasimmekin erityisen vahvasti koulutuksellisen tasa-arvon edistämisen. Peruskoulun tuntijakouudistus olisi tasa-arvon edistämisessä todellinen tekemisen paikka.

Ikävä kyllä esityksessä yläkoulun tunteja siirretään alakouluun, mutta kokonaistuntimäärää ei esitetä muutettavaksi. Vähimmäistuntimäärän lisääminen olisi kaventanut oppimismahdollisuuksien eroa ja lisännyt oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Tämä on pakko sanoa ääneen vaikka elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja. Jokaiselle laadukas peruskoulu on asia, johon Suomella on oltava varaa. Hyvää selkänojaa antaa hallitusohjelma, jossa perusopetus on sovittu keskeiseksi kehittämisen painopisteeksi. On ihme ellei opetusministeri nosta tätä näkökulmaa esille, kun tällä viikolla kehysriihessä linjataan Suomen tulevaisuutta.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja

Julkaistu

Yksi hallitusohjelman kohokohdista on kirjaus siitä, että ikivanha päivähoitolaki uudistetaan varhaiskasvatuslaiksi. Yhtä pitkään odotettu asia on se, että päivähoito ja varhaiskasvatus siirtyvät valtakunnantasolla sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Siirto vahvistaa yhtenäistä kasvatus- ja koulutusjärjestelmää ja on ennen kaikkea lapsen etu.

Julkisuuteen tullut tieto valmistelun uudesta käänteestä oli todellinen yllätys. Ministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) totesi Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n Opettaja-lehden haastattelussa (16.9.2011), että päivähoitojärjestelmään liittyvät tuet, esimerkiksi kotihoidon tuki, ovat jäämässä sosiaali- ja terveysministeriöön.

Asia on niin suuri ja käänne yllättävä, että jätin asiasta kirjallisen kysymyksen (KK 96/2011 vp). Kysyin, onko asia todellakin näin, koska hallitusohjelmassa ei päivähoidon "puolittamismallista" ole mitään mainintaa.

Hallitusohjelmassa ei ole kirjattuna, että pienten lasten tuet ja varhaiskasvatus menisivät eri ministeriöihin. Koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan varhaiskasvatusosiossa lukee selvästi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön.

Kirjalliseen kysymykseeni ministeri vastasi, että hallitusneuvotteluissa on sovittu, että siirto koskee lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 1 §:ssä määriteltyjä päivähoidon palveluja. Siirto ei koske lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetussa laissa (1128/1996) säänneltyjä lasten päivähoidon vaihtoehtona myönnettäviä taloudellisia tukia.

En ole koskaan kuullut kenenkään tällaista Guzenina-Richardsonin esille nostamaa puolittamismallia esittävän. Enkä ole kuullut mitään perusteluja tälle siirron kahtiajakautumiselle. Varmaa on, että ehdotus lisäisi tehottomuutta ja vaarantaisi koko varhaiskasvatuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen. Päivähoidon puolittamismalli johtaisi moniin järjettömyyksiin. Varhaiskasvatuksen halkominen puoliksi ei olisi kenenkään etu vaan olisi suuri virhe. Se on vastoin kaikkea mitä selvityshenkilöt ja asiantuntijat ovat esittäneet.

Hallinnonalan siirtoa ovat selvittäneet useammat tahot ja aina esityksenä on ollut koko kokonaisuuden siirto. Onhan päivähoito kokonaisuus erilaisine vaihtoehtoineen. Useat kunnat ovat hallinnonalan siirron tehneet ja jokainen niistä on siirtänyt koko kokonaisuuden.

Viimeisempien selvityshenkilöiden mukaan kokonaisuuteen kuuluvat kunnan ja yksityisten tahojen järjestämä päivähoito, avoimet varhaiskasvatuspalvelut, yksityisen hoidon tuki ja kotihoidon tuki. Selvityshenkilöt kuulivat työnsä aikana lukuisaa joukkoa eri asiantuntijoita. Lopputuloksesta oli selkeä ja yhtenäinen näkemys.

Jos kahtiajakautuminen toteutuu, niin OKM:ssä ja STM:ssä on oltava kussakin omat "päivähoitovirkamiehensä" jotka valmistelisivat omaa puolikastaan päivähoidosta.

Työaikalain muutosten johdosta perhepäivähoitajat ovat yhä enemmässä määrin siirtymässä yksityisiksi ammatinharjoittajiksi ja toimimaan yksityisen hoidon tuen turvin. Kunnissa on monenlaisia yksityisen päivähoidon vaihtoehtoja. Puolittamismallissa kunnallinen ja yksityinen päivähoito olisivat eri ministeriöiden alla. Tällöin yksityinen päivähoito jäisi erilleen muusta varhaiskasvatuksesta ja päivähoidosta.

Mikäli palvelut ja niiden vaihtoehtona olevat tuet, eli kotihoidon ja yksityisen hoidon tuet, olisivat eri ministeriöissä, olisi kokonaisuuden hallinta niin valtakunnan tasolla kuin kunnissakin vähintään haastavaa. Muutos kotihoidontuessa tai yksityisen hoidon tuessa vaikuttaa päivähoitopalveluihin ja päinvastoin. Siksi kahteen ministeriöön "jakautuminen" on järjetöntä.

Julkaistu

15.3.2012 Helsingin Sanomien Mielipide-palsta

Tuore perusopetuksen tuntijakoesitys asettaa kotitalouden eriarvoiseen asemaan. Muiden taito- ja taideaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Kotitalous on luonteeltaan taitoaine ja peruskoulun suosituimpia valinnaisaineita.

Tuntijakoesitystä pitää muuttaa. Kotitalouden pakollinen kolmen vuosiviikkotunnin oppimäärä on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin: uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen.

Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta perusopetuksensa aikana.

Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta. Hallitusohjelmassa painotetaan myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Arvokasvatusta on esimerkiksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostamisen oppiminen.

Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee peruskoulusta. Kotitalousopetus antaa tähän työkalut opettamalla tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille arjen hallintaa ja antamalla valmiuksia jokapäiväisten valintojen tekemiseen. Se tavoittaa koko ikäluokan ja kaikki peruskoulun oppilaat.

Kotitalous on myös luontevaa kansainvälisyyskasvatusta: erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista.

Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Päivi Palojoki
kotitalouspedagogiikan professori
Helsingin yliopisto

Anneli Rantamäki
Kotitalousopettajien liiton puheenjohtaja

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
Juustopöytä ry:n puheenjohtaja

Anni-Mari Syväniemi
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton
(MTK) ruokakulttuuriasiamies

Julkaistu

Lehdistötiedote 13.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaan johtama Juustopöytä ry vaatii perusopetukseen lisää kotitalousopetusta.

Kotitalousopetusta tarvitaan lisää perusopetukseen: pakollinen kolmen vuosiviikkotunnin oppimäärä kaikille yhteisessä opetuksessa on riittämätön vastaamaan nyky-yhteiskunnan haasteisiin – uusavuttomuudesta ja elämänhallinnan ongelmista ylipainoon ja elintasosairauksien lisääntymiseen. Valinnaisuuden vähentäminen nykyisessä tuntijakoehdotuksessa pahentaa tilannetta entisestään. Suomalaiset nuoret tarvitsevat lisää kotitalousopetusta perusopetuksensa aikana.

Kotitalousopetus on jätetty vaille lisäresursseja

Perusopetuksen uutta tuntijakoa valmisteleva esitys on valmistunut ja se asettaa kotitalouden eriarvoiseen asemaan verrattuna muihin taito- ja taideaineisiin. Muiden taito- ja taideaineiden tuntimääriä on lisätty, mutta kotitalous on ilman perusteluja jätetty vaille lisäresursseja. Kotitalous on peruskoulun suosituimpia valinnaisaineita ja luonteeltaan taitoaine.

Hallitusohjelman tavoitteisiin ei vastata

Hallitusohjelmassa luvataan vahvistaa taito- ja taideaineiden opetusta, liikuntaa sekä yhteiskunnallista kasvatusta. Hallitusohjelmassa painotetaan myös arvokasvatusta, ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppiaineiden välistä yhteistyötä. Nämä kaikki alueet sisältyvät keskeisinä kotitalousopetuksen tavoitteisiin ja konkretisoituvat kotitaloudessa käytännön taitojen oppimisena. Arvokasvatusta on esimerkiksi suomalaisen ruoan ja ruokakulttuurin arvostamisen oppiminen.

Kotitaloustaidot ennaltaehkäisevät syrjäytymistä

Presidentti Niinistö otti tavoitteekseen syrjäytymisen ehkäisemisen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy lähtee perusopetuksesta. Kotitalousopetus antaa tähän työkalut opettamalla tasa-arvoisesti sekä tytöille että pojille arjen hallintaa ja antamalla valmiuksia päivittäisten valintojen tekemiseen. Se tavoittaa koko ikäluokan ja kaikki peruskoulun oppilaat. Kotitalous on myös luontevaa kansainvälisyyskasvatusta: erilaisista etnisistä taustoista tulevat nuoret toimivat yhdessä ja oppivat toistensa ruokakulttuureista. Tämä lisää arkipäivän tasa-arvoisuutta: osaaminen ja tietäminen antaa lisää valinnanmahdollisuuksia arjessa. Uusavuttomuuden kustannukset tulevat yhteiskunnalle ja veronmaksajille liian kalliiksi.

Juustopöytä ry:n hallitus

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Juustopöytä ry:n puheenjohtaja
050 511 3033
www.juustopoyta.fi

----------------

Vuonna 1978 ministeri Marjatta Väänänen kutsui 100 yhteiskunnan eri aloilla johtavassa asemassa toimivaa naista perustavaan kokoukseen. Näin syntyi naisten juustoseura, Juustopöytä ry.

Juustopöytä ry:n kulmakiviä ovat:
- juustotietämyksen edistäminen
- samanhenkisten yhdistyksen jäsenien verkostoituminen
- ruokakulttuurin edistäminen, kuten Helsingin yliopiston ruokaprofessuurin tukeminen
- juuston monipuolisen käytön edistäminen
- koulutuksen, seminaarien ja opintoretkien järjestäminen
- tapahtumien ja näyttelyiden järjestäminen juuston ympärille

Julkaistu

Kaupunginjohtajalle / asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle
17.2.2012

Helsingin leikkipuistojen kunnosta ja Haagan Isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Leikkipuistoilla on tärkeä rooli perheiden arjessa, ja ne ovat tärkeä osa Helsingin palvelutuotantoa kaikilla alueilla. Leikkipuistoissa järjestetään kerhotoimintaa, koululaisten iltapäivätoimintaa ja ne toimivat lapsiperheiden kohtaamispaikkana, tietopisteenä sekä varhaisen tuen ja ennaltaehkäisevän työn mahdollistajana. Leikkipuistoihin tarvitaan toimivat ja turvalliset tilat, jotta pienet lapset ja koululaiset pystyvät liikkumaan ja leikkimään.

Perheiden kannalta on tärkeää, että leikkipuistorakennusten oikea-aikaisesta kunnossapidosta ja peruskorjauksesta sekä tarvittavien uusien tilojen rakentamisesta huolehditaan. Sosiaalivirastosta saatujen tietojen mukaan viisi leikkipuistoa odottaa parhaillaan toimenpiteitä. Noin kymmenessä leikkipuistorakennuksessa on viime vuosina tehty erilaisia sisäilma- ja kuntotutkimuksia niissä ilmenneiden ongelmien takia. Kaikkien rakennusten osalta korjauksetkaan eivät ole auttaneet ja jatkotutkimuksissa on todettu lisää ongelmia.

Leikkipuistojen kunnon heikentyminen ja korjauksien sekä rakennushankkeiden siirtäminen näkyy vakavalla tavalla erityisesti Etelä-Haagassa. Isonnevan leikkipuistorakennuksen korjausta on siirretty vuosikausia. Tilanne on täysin kohtuuton lapsirikkaalle alueelle. Nyt rakennus joudutaan purkamaan ja koululaisten iltapäivätoiminta siirtyy väliaikaisesti Haagan peruskouluun. Alueen asukkaiden huoli pienten koululaisten ja puistoa käyttävien tilanteesta, sekä epävarmuus leikkipuistoon suunnitteilla olleen uudisrakennuksen toteutumisesta on aiheellista. Viimeisimpien saatujen tietojen mukaan Isonnevan puistoon on tulossa uudisrakennus, jonka rakentaminen pyritään aloittamaan tämän vuoden puolella. On tärkeää, että hanketta ei enää siirretä.

Kysyn, mihin toimenpiteisiin Helsingin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä? Miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä?

Sari Sarkomaa
Helsingissä 17.2.2012

---------------------------------------------

29.02.2012

Vastaus vt Sari Sarkomaan kysymykseen leikkipuistojen kunnosta ja isonnevan leikkipuiston tilanteesta

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan vastaus

Valtuutettu Sari Sarkomaa kysyy mihin toimenpiteisiin kaupunki on ryhtynyt, jotta varmistetaan leikkipuistojen tilojen ajantasainen kunnossapito, peruskorjaukset ja tarvittavien uusien tilojen rakentaminen sekä Haagan leikkipuisto Isonnevan uudisrakennuksen toteuttaminen ilman viivettä. Sarkomaa kysyy myös, miten varmistetaan leikkipuistopalvelujen tasapuolinen saatavuus eri puolilla Helsinkiä.

Vastauksena sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa sosiaaliviraston lausunnon mukaisesti seuraavaa:

Leikkipuistot siirtyivät vuoden 2011 alusta sosiaaliviraston perheiden palvelujen vastuualueelta lasten päivähoidon vastuualueelle. Leikkipuistoilla on päiväkotien ohella tärkeä rooli perheiden tarvitsemien varhaiskasvatuksen palvelujen järjestämisessä. Vuoden 2012 aikana jatketaan leikkipuistojen palveluverkon tarkastelua osana päivähoidon vastuualueen kokonaisuutta.

Kolmessakymmenessä leikkipuistossa toimii tällä hetkellä ns. pienten lasten kerhoja ja uusia kerhoja käynnistyy vuoden 2012 aikana 12-15. Kerhotoiminta edellyttää kunnossa olevien ulkoleikkitilojen lisäksi toimivia wc – ja pesutiloja. Näitä pieniä korjauksia tehdään tarpeen mukaan kiinteistöviraston tilakeskuksen isännöitsijöiden toimesta.

Leikkipuistojen kunto vaihtelee. Asiasta on keskusteltu kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa, tavoitteena on tehdä suunnitelma käytettävissä olevien leikkipuistotilojen korjaustarpeista ja korjausten aikatauluista.

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2013 - 2017 on viisi leikkipuiston peruskorjausta korvaavaa uudisrakennusta, sen mukaan Leikkipuisto Isonnevan uudisrakennus toteutetaan vuoden 2013 aikana. Lisäksi kahdelle uudelle asuinalueelle on tulossa leikkipuisto korttelitalon yhteyteen. Osana sosiaaliviraston palveluverkon kehittämistyötä on laadittu leikkipuistojen tilakonseptia. Tästä esimerkkinä on leikkipuisto Kiikun valmistuminen vuoden 2011 lopussa.

Julkaistu

11.3.2012 Töölöläisen Munkkiniemi-liite

Töölön seudun asukkaiden, yrittäjin ja alueella työskentelevien sekä vierailevien jokapäiväinen arjen harmi on pysäköintipaikkojen vähyys. Kävimme viimeisimmässä kaupunginvaltuuston kokouksessa värikkään keskustelun parkkipaikkojen tarpeellisuudesta ja tarpeettomuudesta. Hyvästä joukkoliikenteestä huolimatta on myös Töölössä oltava mahdollisuus oman auton käyttämiseen. Valtuustoon mahtui tästäkin asiasta monta mielipidettä. Olin helpottunut, että saimme tehtyä päätöksen asemakaavan muutoksesta, joka mahdollistaa maanalaisen yleisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Taka-Töölöön.

Maan alle louhittava parkkihalli tulee Mannerheimintie 46–50 kohdalle Crown Plaza ja Scandic Continental –hotellien alapuolelle. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen tulee Töölönkatu 32:n ja Kivelänkadun puistikon kohdalta. Halliin tulee 800 autopaikkaa, joista 600 on osoitettu alueen asukkaille. Tämän lisäksi pysäköintilaitos mitoitetaan ja varustetaan väestönsuojaksi 3 600 hengelle.

Asemakaavan toteuttamisesta ei aiheudu kustannuksia kaupungille. Kustannuksista vastaa yksityinen taho, joka rakentaa hallin. Myös puisto kunnostetaan rakentajan kustannuksella. Rakentamisen on arvioitu kestävän kolmisen vuotta. Saamistani viesteistä päätellen monet odottavat uutta pysäköintilaitosta malttamattomana.

Parkkihallipäätöksessä oli välttämätöntä pohtia myös sen vaikutukset alueen ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Rakentaminen tarkoittaa louhimista ja maa-aineksen poiskuljettamista. Louhimisen häiriöt on minimoitava sopimalla ympäristön asukkaiden ja hotellien kanssa räjäytysajoista ja muista järjestelyistä.

Kivelänkadun puisto kunnostetaan erillisen suunnitelman mukaan korkeatasoiseksi, turvalliseksi ja vehreäksi kokonaisuudeksi. Töölönkadun varren puurivi säilytetään ja sitä täydennetään istuttamalla uusia puita.  Alueella on vähän puistoja, joten Kivelänkadun puistikon kaltaiset kohteet ovat tärkeitä.

Tulevan pysäköintilaitoksen läheisyyteen on jatkossa tulossa muitakin muutoksia. Metro lisää joukkoliikenteen mahdollisuuksia. Topeliuksenkadulle suunnitellaan raitiotielinjaa sekä pyörätietä tai pyöräkaistaa. Myös Runeberginkadulle on tarkoitus tehdä pyöräilyjärjestelyjä. Töölöntori on tarkoitus kunnostaa ja kehittää alueen kaupunkikuvaa. Samassa yhteydessä torilta poistunee noin 100 autopaikkaa, mutta vasta kun parkkihalli on käytössä. Nämä suunnitelmat on tehtävä tarkoin ja yhteistyössä alueen asukkaiden ja yrittäjien kanssa. Parkkihalli ei tietenkään poista parkkipaikkojen tarvetta maanpäällä. Tarpeita ei ole vain asukkailla ja työssäkäyvillä. Myös yritykset tarvitset pysäköintipaikkoja, jotta myös autolla liikkuvat voisivat pistäytyä ostoksilla ja käyttämässä palveluja. Toimiva pysäköinti on sujuvaa arkea, elävää kaupunkikulttuuria ja elinkeinoelämän elinvoimaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

5.3.2012 MunkinSeutu

Suomen tasavallan 12. presidentin eduskunnassa pidetyt viralliset virkaanastujaiset olivat juhlalliset. Monella oli varmasti sama tunne kuin minulla, että presidentiksi tuli vanha tuttu. Niinistö on pitkäaikainen ja arvostettu kansanedustaja ja ministeri sekä kansan arvostama puhemies. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ajatuksensa ja arvomaailmansa. Niinistö sai presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisesti merkittävän voiton. Hänellä onkin vahva ja kiistaton mandaatti työnsä hoitamiseen.

Virkaanastujaistilaisuudessa oli vahvaa historian siipien havinaa, kun paikalla oli neljä presidenttiä. Kaiken lisäksi samana päivänä astui voimaan uusi perustuslaki. Tilaisuuden odotetuin hetki oli uuden presidentin puhe, joka ei tuottanut pettymystä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Niinistö puhui vahvasti sen puolesta, että Suomea on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että suomalaisten työn tekemisessä on hyvinvointimme perusta jatkossakin. Niinistö totesi osuvasti, että olemme maailman tuhannesosa, mutta paljon enemmän, jos olemme maailman oppivaisin tuhannesosa. Oppimme on rohkeus kasvaa ja rohkeuttamme meidän on kasvatettava. Niinistö totesi, että talouskasvun vastakohta on jähmettyminen ja kivettyminen.

Puheessaan Niinistö täytti odotukset. Hän otti heti paikkansa arvojohtajana. Erityinen välittämisen henki oli siinä puheen kohdassa, jossa Niinistö puhui nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Hän ei puhunut siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, mitä hän presidenttinä tekee. Niinistö sanoi, että hän tulee kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Niinistö totesi myös, että jokaisella voi olla lähellä joku, joka on putoamassa. Näistä nuorista meidän on otettava kiinni. Vastuu on jokaisella - sinulla ja minulla.

Niinistön talouslinjaukset olivat tuttuja, mutta presidentiltä kuultuna ne saivat uusia ulottuvuuksia. Niinistön sanoma, että emme voi jatkaa velkaantumisen tiellä on tarpeellinen myös maan hallitukselle, joka valmistautuu maalikuun kehysriiheen. Näyttää siltä, että hallituspuolueiden edustajissakin on tahtoa löytää syitä, joilla voitaisiin siirtää vaikeita päätöksiä ja jatkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtimista.

Niinistö linjasi ulkopolitiikkaa osuvalla tavalla. Hän totesi, että jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja vakautta ympäristöön. Mutta maailman muutoksessa on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ja EU:n ohella uusi presidentti korosti suhteitamme Yhdysvaltoihin ja suhteiden luomista Kiinan kaltaisiin kehittyviin valtioihin. Niinistö on selvästi Suomen tarvitsema uuden ajan presidentti.

Ilman kommelluksia ei vallanvaihto eduskunnassa tapahtunut. Virkansa jättävä presidentti Halonen oli saanut väärän puheen ja huomasi sen vasta saavuttuaan eduskunnan puhujakorokkeelle. Hän viitasi luokseen protokollapäällikön, joka laittoi adjutantin hakemaan oikeaa puhetta. Puhe saapui samalla hetkellä kun eduskunnan puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron eduskunnan edessä seisovalle Haloselle. Protokollapäällikön vikkelyys ja tietenkin Halosen tilanteen hallintakyky pelastivat tilanteen.

Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin meillä Munkinseudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme. Niinistön vieraillessa presidentinvaalien aikana Munkkivuoren ostarilla mainostimme joukolla hänelle alueemme kauppoja, suutaria, parturikampaamoja, ravintoloita ja kahviloita. Munkinseudun hyviä palveluja kannattaa tulla käyttämään ja kahviloissamme viihtymään kauempaakin kuin Mäntyniemestä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Julkaistu

Työpaikkakiusaaminen on Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2011:n mukaan yleistä ja lisääntynyt selvästi. Suomalaisille työpaikoille tarvitaan konkreettisia välineitä, jotta työpaikkakiusaamiseen saadaan nollatoleranssi. Työministeri Ihalaisen (sd.) on käärittävä hihat ja tartuttava toimiin kiusaamisen kitkemiseksi. Ihalaisen on syytä kannustaa ammattiyhdistysliike nousemaan vahvasti mukaan kiusaamisen vastaiseen rintamaan. Ihalainen tunteekin ay-liikkeen kuin omat taskunsa.

Työolobarometrin mukaan 29% palkansaajista kertoi, että työpaikkakiusaamista tapahtui heidän työpaikallaan. Vuonna 2010 vastaava luku oli 24%. Kiusaaminen on yleisempää julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kiusaamisen kohteena ovat useimmiten naiset. Työterveyslaitoksen mukaan suomalaisista palkansaajista 6 % eli noin 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Kiusaamisen ennaltaehkäisy ja tehokkaiden keinojen löytäminen kiusaamisen taltuttamiseksi pitää olla myös työministerin salkusta löytyvä asia. Onhan hallituksen yksi tärkeimmistä tavoitteista hyvän työelämän edistäminen. Hyvään ja laadukkaaseen työelämään kuuluu olennaisesti se, että työpaikalla ei kiusata.

Jokaisen työyhteisön on löydettävä sopiva toimintamalli siihen, mihin toimiin ryhdytään jos kiusaamista esiintyy. On hyvä korostaa työyhteisön kaikkien osapuolten, mutta etenkin esimiesten roolia, vastuuta ja velvollisuutta. Varsin usein esille nousee myös kysymys, miksi kiusaamiseen ei puututtu jo aiemmin.

Työpaikoilla on selkeä tarve konkreettisille välineille kiusaamisen kitkemiseksi. Hyvä ajatus on ottaa mallia peruskouluissamme käytössä olevasta kiusaamisen vastaisesta KiVa-koulu-hankkeesta. Hanke on kehitetty yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa yhteistyössä. Tutkimusten pohjalta on luotu koko kouluyhteisölle välineitä koulukiusaamisen kukistamiseksi. Suomi on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen maa, koska jokaisen koulun on määrä olla mukana kiusaamisen vastaisessa hankkeessa. Kiva-koulu-ohjelman tulokset ovat kansainvälisesti hyviä.

Työterveyslaitos voisi tutkimuksen kautta kehittää välineitä työyhteisöjen käyttöön, jotta jokaisesta suomalaisesta työpaikasta saataisiin "KiVa-työpaikka". Muista Pohjoismaista löytyy myös hyviä esimerkkejä. Norjassa oli kiusaamisen vastainen valtakunnallinen hanke "Jobbing uten mobbing" vuosina 2004-2007. Kannustan ministeri Ihalaista tutustumaan hankkeeseen.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n sotkut ovat vaarassa aiheuttaa ison lommon ammattiyhdistysliikkeen kylkeen. Oli hyvä, että Ihalainen ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tuomitsivat julkisuudessa esillä olleen, AKT:n viestintäpäällikkö Ahteen irtisanomisen kesken tutkintaprosessin. Ay-liikkeen, jonka ydintehtävä on olla hyvän työelämän keulakuva, on ryhdyttävä myös edelläkävijäksi ja veturiksi kiusaamisen kitkemistalkoisiin.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kokoomuksen palkansaajavaltuuskunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi