Siirry sisältöön

7.3.2012 Mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa

Opetushallituksen pääjohtajan Aulis Pitkälän (sd) huoli koulujen erojen kasvusta on ajankohtainen. Pitkälän esittämä keino laadukkaan lähikoulun varmistamiseksi ei sen sijaan ole kannatettava nykyaikaisessa lapsilähtöisessä Suomessa. Pitkälä rajoittaisi koulun valintaa (HS Mielipide 27.2.). Tämä ajatus on täysin ristiriidassa hallitusohjelman linjausten kanssa.

Valinnanvapauden estäminen johtaisi todennäköisesti asuinalueiden eriarvoistumisen kiihtymiseen. Jos koulua ei voisi valita, asuinalue valittaisiin tarkemmin.

Eriarvoistumiseen on pureuduttava ensisijaisesti kaupunkisuunnittelulla. Nykytilanteessa koulut voivat erikoistua erikoisluokkien lisäksi erilaisiin pedagogisiin menetelmiin. Näin ne voivat olla vetovoimaisia ja oppilaille sopivampia.

Mahdollisuus omien taipumusten ja mieltymysten mukaisiin valintoihin on tärkeä etenkin yläkoulussa. Erikoisluokkia ja erityiskouluja tarvitaan myös tulevaisuudessa. Valinnanvapauden vähentäminen voi vaarantaa monen oppilaan kouluviihtyvyyden.

Hallitusohjelmassa on selvästi linjattu, että jokaisen yksilön mahdollisuutta oppimiseen sekä luovuuden, osaamisen ja erilaisten lahjakkuuksien kehittämiseen vahvistetaan. On myös hyvä kysymys, miten kieliohjelmien monipuolistaminen toteutettaisiin, koska muita kieliä kuin ruotsia tai englantia opiskellaan monissa kunnissa vain yhdessä koulussa.

Suomalaisen perusopetuksen laadun perustana on aina ollut se, että koulutuksesta vastaava voi järjestää opetusta olosuhteiden ja vahvuuksien mukaan. Tätä liikkumavaraa ei pidä kaventaa.

Viime vaalikaudella aloitettua perusopetuksen kehittämistä on jatkettava. Perusopetuksen laatukriteerit tulee ottaa käyttöön joka koulussa, ja liian suurten ryhmäkokojen kitkemistä on jatkettava. Jokaiselle lapselle tulee taata oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja (kok)
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
Helsinki

Raija Vahasalo
Kansanedustaja (kok)
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Kirkkonummi

Tiedote 2.3.2012

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa ihmettelee edellisessä hallituksessa vastuullista talouspolitiikkaa pääministerinä kannattaneen keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen reaktiota Helsingin Sanomien arvioon, että hallitus aikoo lyhentää kotihoidon tukiaikaa. Kiviniemi puhuu ”sodanjulistuksesta” heti kun mediassa on ensimmäisiä arvioita siitä, mistä mahdollisesti säästöjä voitaisiin etsiä.

Kiviniemi näyttää olevan täysin eri linjoilla kuin edeltäjänsä ex-pääministeri Matti Vanhanen. Vanhanen kannustaa tämän päivän Nykypäivä-lehdessä Kataisen hallitusta pysymään ohjelmassaan ja velkaantumisen taittamiseen tähtäävässä linjassaan.

”Lasten ja perheiden puolta on pidettävä säästötalkoissa, se on selvä. Kiviniemi näyttää kuitenkin unohtaneen sen, että velkaantumisen katkaisu on välttämätöntä juuri lapsiemme ja lastenlapsiemme takia”, sanoo Sarkomaa.

Ei voi kuin ihmetellä puheenjohtaja Kiviniemen yletöntä kiirettä repiä ja lytätä hallituksen esitykset yksi toisensa jälkeen ennen kuin hän on niitä edes nähnytkään. Myös oppositiossa olisi rehellistä myöntää, että Suomi ei voi jatkaa yli varojen elämistä ja että ylivelkaantumisen katkaisemisessa on tehtävä myös kipeitä ratkaisuja.

Taloutemme tasapainottaminen on niin iso kansallinen kysymys, että siihen toivoisi mukaan myös vastuulliset oppositiopuolueet.

”Olisi hyvä kuulla Kiviniemeltä, onko keskusta mukana kansallisissa talkoissa katkaisemassa velkaantumista? Vai onko tässä takki käännetty, kuten keskusta teki kuntapolitiikassaan?” kysyy Sarkomaa.

Vielä ennen joulua budjettikeskusteluissa keskusta kielsi vastustavansa kuntauudistusta. Vuodenvaihteen jälkeen Kiviniemi sanoi suoraan, että keskustan tavoite on kaataa kuntauudistus.

Täysin samaa mieltä Sarkomaa on Kiviniemen kanssa siitä, että työn ja perheen yhteensovittaminen on yksi tämän vuosikymmenen suurista asioista politiikassa. Fiksu työnantaja tekee hyvästä työelämästä ja perheystävällisyydestä kilpailuvaltin. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat ovat sekä työelämässä että vanhemmuudessa käytössä parhaalla mahdollisella tavalla.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Suomen tasavallan 12. presidentin eduskunnassa pidetyt viralliset virkaanastujaiset olivat juhlalliset. Monella oli varmasti sama tunne kuin minulla, että presidentiksi tuli vanha tuttu. Niinistö on pitkäaikainen ja arvostettu kansanedustaja ja ministeri sekä kansan arvostama puhemies. Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi hänen ajatuksensa ja arvomaailmansa. Niinistö sai presidentinvaalien toisella kierroksella historiallisesti merkittävän voiton. Hänellä onkin vahva ja kiistaton mandaatti työnsä hoitamiseen.

Virkaanastujaistilaisuudessa oli vahvaa historian siipien havinaa, kun paikalla oli neljä presidenttiä. Kaiken lisäksi samana päivänä astui voimaan uusi perustuslaki. Tilaisuuden odotetuin hetki oli uuden presidentin puhe, joka ei tuottanut pettymystä eikä varmasti jättänyt ketään kylmäksi.

Niinistö puhui vahvasti sen puolesta, että Suomea on rakennettava sosiaalisesti oikeudenmukaisesti ja että suomalaisten työn tekemisessä on hyvinvointimme perusta jatkossakin. Niinistö totesi osuvasti, että olemme maailman tuhannesosa, mutta paljon enemmän, jos olemme maailman oppivaisin tuhannesosa. Oppimme on rohkeus kasvaa ja rohkeuttamme meidän on kasvatettava. Niinistö totesi, että talouskasvun vastakohta on jähmettyminen ja kivettyminen.

Puheessaan Niinistö täytti odotukset. Hän otti heti paikkansa arvojohtajana. Erityinen välittämisen henki oli siinä puheen kohdassa, jossa Niinistö puhui nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. Hän ei puhunut siitä, mitä pitäisi tehdä, vaan siitä, mitä hän presidenttinä tekee. Niinistö sanoi, että hän tulee kutsumaan kokoon ongelman tuntijoita pohtimaan, miten yhdistää parhaiten nuorten oma vastuuntunto, vanhempien vastuu ja ulkopuolinen apu. Niinistö totesi myös, että jokaisella voi olla lähellä joku, joka on putoamassa. Näistä nuorista meidän on otettava kiinni. Vastuu on jokaisella - sinulla ja minulla.

Niinistön talouslinjaukset olivat tuttuja, mutta presidentiltä kuultuna ne saivat uusia ulottuvuuksia. Niinistön sanoma, että emme voi jatkaa velkaantumisen tiellä on tarpeellinen myös maan hallitukselle, joka valmistautuu maalikuun kehysriiheen. Näyttää siltä, että hallituspuolueiden edustajissakin on tahtoa löytää syitä, joilla voitaisiin siirtää vaikeita päätöksiä ja jatkaa tulevien sukupolvien mahdollisuuksien ahnehtimista.

Niinistö linjasi ulkopolitiikkaa osuvalla tavalla. Hän totesi, että jatkuvuudella on sijansa. Se tuo ennustettavuutta ja vakautta ympäristöön. Mutta maailman muutoksessa on tärkeä katsoa tulevaisuuteen. Venäjän ja EU:n ohella uusi presidentti korosti suhteitamme Yhdysvaltoihin ja suhteiden luomista Kiinan kaltaisiin kehittyviin valtioihin. Niinistö on selvästi Suomen tarvitsema uuden ajan presidentti.

Ilman kommelluksia ei vallanvaihto eduskunnassa tapahtunut. Virkansa jättävä presidentti Halonen oli saanut väärän puheen ja huomasi sen vasta saavuttuaan eduskunnan puhujakorokkeelle. Hän viitasi luokseen protokollapäällikön, joka laittoi adjutantin hakemaan oikeaa puhetta. Puhe saapui samalla hetkellä kun eduskunnan puhemies Heinäluoma antoi puheenvuoron eduskunnan edessä seisovalle Haloselle. Protokollapäällikön vikkelyys ja tietenkin Halosen tilanteen hallintakyky pelastivat tilanteen.

Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin meillä Munkinseudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme. Niinistön vieraillessa presidentinvaalien aikana Munkkivuoren ostarilla mainostimme joukolla hänelle alueemme kauppoja, suutaria, parturikampaamoja, ravintoloita ja kahviloita. Munkinseudun hyviä palveluja kannattaa tulla käyttämään ja kahviloissamme viihtymään kauempaakin kuin Mäntyniemestä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

Tiedote 29.2.2012

Rinnekoti-Säätiön hallintoneuvoston puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok) kannustaa hallitusta tekemään koulutus- ja yhteiskuntatakuusta totta myös vammaisten ja vajaakuntoisten nuorten osalta. Sarkomaa pitää valmisteilla olevaa nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta merkittävänä askeleena vammaisten nuorten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä. Sarkomaa painotti asennemuutoksen tärkeyttä vammaisten koulutukseen ja työelämään pääsyssä. Sarkomaa puhui tänään Helsingissä Rinnekodin 85-vuotisjuhlaseminaarissa.

Sarkomaa pitää tärkeänä sitä, kaikki ovat samanarvoisia koulussa ja työelämässä.

"Tekniset apuvälineet ja esteetön työympäristö mahdollistavat useiden vammaisten työskentelyn. Usein kuitenkin asenne on se, joka saattaa pitää vammaisen työelämän ulkopuolella", Sarkomaa sanoi puheenvuorossaan. Usein tulee vastaan se, että vammaisia ei palkata, koska ei ole palkattu aikaisemminkaan.

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 työikäistä vammaista. Vammaisista vain runsaalla viidenneksellä on pysyvä työpaikka.

Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan. Sarkomaa pitää tärkeänä, että kaikki koulutuspolut ovat auki ja esteettömyyteen kiinnitetään huomiota. Siltaa on rakennettava peruskoulusta ammatilliseen ja lukioon sekä sitä kautta korkeakouluihin ja työelämään.

Sarkomaa korosti hallitusohjelmaan kirjatun nuorten yhteiskuntatakuun merkitystä erityisryhmiin kuuluville nuorille. Yhteiskuntatakuussa jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuun on tarkoitus toteutua vuoteen 2013 mennessä. Osana yhteiskuntatakuuta toteutetaan koulutustakuu. Yhdenvertainen mahdollisuus koulutukseen on vammaisten henkilöiden osallisuuden ja itsenäisyyden perusedellytys.

"Yhteiskuntatakuussa kyse on koko yhteiskunnan hankkeesta. Mukaan on saatava julkisen vallan lisäksi yritykset ja kolmas sektori. Hanke on vastalääke syrjäytymiseen, mutta tämä on iso mahdollisuus vammaisten ja vajaakuntoisten tasapuolisten mahdollisuuksien edistämisessä", korosti Sarkomaa.

Sarkomaa muistutti, että vaikka vammaisten henkilöiden pääsyä ammatilliseen koulutukseen on edistetty viimeisten vuosien aikana, on edelleen ongelmia ja alueellisia eroja erityisesti vaikeimmin vammaisten koulutukseen pääsyssä. Aina eivät ongelmat johdu riittämättömästä koulutustarjonnasta, vaan myös asenneongelmista sekä riittämättömistä avustus- ja muista tukipalveluista.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Blogi 27.2.2012

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) on viime aikoina toistellut demareiden pitkään hellimää ajatusta poistaa kela-korvaus yksityisistä terveyspalveluista. Vanhaa ehdotusta ministeri on maustanut mittavilla perusteluilla, jotka eivät kaikilta osin pidä kutiaan. Peruspalveluministerin ehdotus poistaa kela-korvaus olisi valtion budjetissa pieni säästö, mutta terveyspalvelujen toimivuudelle ja kansanterveydelle suuri vahinko.

Tosiasia on, että pienillä korvaussummilla on kyetty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua osallistua terveydenhuollon rahoitukseen. Kela-korvaus on myös edistänyt ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi iso osa gynekologisista käynneistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Suomi onkin kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa.

Todennäköistä on, että kela-korvausten poiston seurauksena olisivat vain julkisen sektorin kasvavat jonot ja ylikuormitus. Kela-korvauksissa säästyvä rahamäärä on niin pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei kyettäisi korvaamaan palvelutarpeen kasvua. Vuonna 2010 sairasvakuutuksesta korvattiin 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja toimenpidettä sekä lisäksi 2,7 miljoonaa hammaslääkärin toimenpidettä. On tärkeä muistaa, että kela-korvauksista puolet rahoitetaan vakuutettavilta perittävällä sava-maksulla. Nämä seikat näyttää peruspalveluministeri sivuuttavan.

Peruspalveluministeri on useasti todennut, että "säästetty raha investoituna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistaisi nykyistä eriarvoisuutta." 0n pakko kysyä, mihinkähän tämä väite perustuu?

Kela-korvauksen poistoa on perusteltu sillä, että kela-korvausta käyttävät vain ne, jotka haluavat ohittaa terveyskeskusjonot. Tosiasiassa merkittävä osa yksityisistä lääkärissä käynneistä on silmälääkäri- ja gynekologikäyntejä. Kela-korvausta käyttävät naiset kaikista ikäluokista ja tuloluokista gynekologikäynteihin. Silmälääkärissä käyntiin lähes kaikki, jotka sellaista tarvitsevat. Kyse on siis palveluista, joita ei julkisella sektorilla ole juuri tarjolla. Kela-korvauksen poistoon sisältyykin monta epätasa-arvon siementä.  On vastuutonta, että peruspalveluministeri lakaisee maton alle sen tosiasian, että kela-korvaus on olennainen osa terveydenhuoltoamme.

Peruspalveluministerin yksi pääargumentti poistaa kela-korvaukset on ollut toteamus, että kela-korvauksilla tuetaan monikansallisten yritysten voitontekomahdollisuuksia On hyvä todeta, että TEM:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman toimialaraportin mukaan terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa. Kolme Suomessa olevaa pääomasijoittajien omistuksessa olevaa terveyspalvelualan yritystä edustavat lukumääräisesti noin 0,2 promillea kaikista terveyspalvelualan yrityksistä. 20 suurintakaan terveyspalvelualan yritystä eivät edusta kuin 6 prosenttia terveydenhoidon kokonaismarkkinoista. Tosiasioiden valossa ministerin halu moukaroida monikansallisia yrityksiä osuisi kovaa, mutta kohteena on tavallinen pieni- ja keskituloinen suomalainen. Ministerinkin kannattaisi ensin tutkia asioita ennen kuin alkaa hutkia.

Terveydenhuolto on jatkossakin oltava julkisen vallan vastuulla ja pääosin verovaroin rahoitettu.  En ole nähnyt yhtään puoluetta, joka muuta olisi esittänyt. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria. Tämä on myös hallitusohjelmaan selkeäsanaisesti kirjattu.

Täysin samaa mieltä olen peruspalveluministerin kanssa siitä, että perusterveydenhuoltomme kuntoon laittaminen on oltava ykkösasia. Viimeisimpien tietojen mukaan pääsy terveysasemille on entisestään heikentynyt. Kannustankin peruspalveluministeriä keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen ja viemään siihen kirjattuja toimia ripeästi eteenpäin. Eduskunnassa odotamme malttamattomana, että työryhmä vihdoin nimetään valmistelemaan jo muutoin pitkälle edenneen kuntauudistuksen ydintä, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista.

Tiedote 25.2.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa ihmettelee sitä, että kansanedustaja Soininvaara on uusimmassa blogissaan hypännyt peruspalveluministerin linjalle, jossa suljetaan silmät tosiasioilta.

Sarkomaa kannustaa peruspalveluministeriä keskittymään hallitusohjelman toteuttamiseen ja viemään ripeästi eteenpäin hallitusohjelmaan kirjatut toimet palvelurakenteen uudistamiseksi. Eduskunnassa alamme jo olla ihmeissämme, kun kuntauudistus etenee vauhdilla, mutta peruspalveluministeri ei vielä ole edes nimennyt työryhmää, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta pitäisi miettiä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson on toistellut viime aikoina demareiden pitkään hellimää ajatusta poistaa kela-korvaus yksityisistä terveyspalveluista. Vanhaa ehdotusta ministeri on maustanut mittavilla perusteluilla, jotka eivät kaikilta osin edes pidä kutiaan. Peruspalveluministerin ehdotus poistaa kela-korvaus olisi valtion budjetissa pieni säästö, mutta terveyspalvelujen toimivuudelle ja kansanterveydelle suuri vahinko.

Tosiasia on, että pienillä korvaussummilla on kyetty merkittävästi tukemaan ihmisten omaehtoista halua osallistua terveydenhuollon rahoitukseen. Kela-korvaus on myös edistänyt ennaltaehkäisyä. Esimerkiksi iso osa gynekologista käynneistä on ennaltaehkäiseviä käyntejä. Suomi onkin kärkimaita kohtu- ja rintasyövän varhaisessa toteamisessa.

Todennäköistä on, että kela-korvausten poiston seurauksena olisivat vain julkisen sektorin kasvavat jonot ja ylikuormitus. Kela-korvauksissa säästyvä rahamäärä on niin häviävän pieni, että sen ohjaamisella julkiseen palvelutuotantoon ei kyettäisi mitenkään korvaamaan palvelutarpeen kasvua. Vuonna 2010 sairasvakuutuksesta korvattiin 3,7 miljoonaa lääkärissäkäyntiä ja toimenpidettä sekä lisäksi 2,7 miljoonaa hammaslääkärin toimenpidettä. On tärkeä muistaa, että kela-korvauksista puolet rahoitetaan vakuutettavilta perittävällä sava-maksulla. Nämä seikat näyttävät niin peruspalveluministeri kuin Soininvaarakin sivuuttavan.

Peruspalveluministeri on useasti todennut, että "säästetty raha investoituna julkiseen perusterveydenhuoltoon puolestaan poistaisi nykyistä eriarvoisuutta." On pakko kysyä, mihinkähän tämä väite perustuu?

Myös Soininvaara perustelee kela-korvauksien poistoa sillä, että kela-korvausta käyttävät vain ne, jotka haluavat ohittaa terveyskeskusjonot. Tosiasiassa merkittävä osa yksityisistä lääkärissä käynneistä on silmälääkäri- ja gynekologikäyntejä. Kela-korvausta käyttävät naiset kaikista ikäluokista ja tuloluokista gynekologikäynteihin. Silmälääkärissä käyntiin lähes kaikki, jotka sellaista tarvitsevat. Kyse on siis palveluista, joita ei julkisella sektorilla ole juuri tarjolla. Kela-korvauksen poistoon sisältyykin monta epätasa-arvon siementä. On vastuutonta, että peruspalveluministeri ja hänen houkuttelemana myös vihreiden Soininvaara lakaisevat maton alle sen tosiasian, että kela-korvaus on olennainen osa terveydenhuoltoamme eikä ”varakkaiden ohituskaista”, kuten varsinkin ministeri on viimeaikaisissa puheissaan toistellut.

Peruspalveluministerin pääargumentti poistaa kela-korvaukset on ollut toteamus, että kela-korvauksilla tuetaan monikansallisten yritysten voitontekomahdollisuuksia. On hyvä todeta, että TEM:n vuoden 2011 lopulla julkaiseman toimialaraportin mukaan terveyspalvelut ovat Suomessa pienyritysvaltaista toimintaa. Kolme Suomessa olevaa pääomasijoittajien omistuksessa olevaa terveyspalvelualan yritystä edustavat lukumääräisesti noin 0,2 promillea kaikista terveyspalvelualan yrityksistä. Tosiasioiden valossa ministerin halu moukaroida monikansallisia yrityksiä osuisi kovaa, mutta kohteena on tavallinen pieni- ja keskituloinen suomalainen. Ministerinkin kannattaisi ensin tutkia asioita ennen kuin alkaa hutkia.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista.

Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni aiheet.

Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset

Arvoisa vastaanottaja,

Presidentinvaalien tulos oli vuoden alun kohokohta. Vaalivalvojaisissa Finlandia-talolla jännitys oli käsin kosketeltava, kunnes ennakkoäänet ilmoitettiin. Niinistön voitto oli ylivoimainen. Aiemmissa presidentinvaaleissa äänet ovat jakautuneet tasaisemmin. Vuonna 2000 Halonen sai 51,6% ja Aho 48,4%. Vuonna 2006 Halonen sai 51,8% ja Niinistö 48,2%. Tällä kertaa äänimäärissä oli hurja ero, kun Niinistö sai 62,6% ja Haavisto 37,4%. Uskon, että saamme Saulista koko Suomen presidentin.

Eduskunnan kevät täyttyy suurista kysymyksistä. Ensimmäisten joukossa ovat kunta- ja palvelurakenneuudistus ja puolustusvoimauudistus. Molemmista on oppositio tehnyt välikysymyksen. Vahvemmin agendalla ovat niin Suomen kuin Euroopankin taloustilanne. Tällä viikolla kuulimme valtiovarainvaliokunnassa ministeri Urpilaisen selvityksen euroryhmän kokouksesta. Eduskunta käy ns. Kreikka-tukipaketista keskustelun hallituksen tiedonannon perusteella. Parhaillaan valmistaudumme hallituksen kehysriiheen, jossa linjataan talouspolitiikan suuntaviivat ja sopeuttamistoimet. Kaikkein olennaisinta on löytää keinot edistää kestävää talouskasvua ja yrittäjyyttä. Erityisen arvokasta on turvata jokaisen nuoren pääsy koulutukseen ja sitä kautta työpaikkaan.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
- Valtuustoterveiset vuoden 2013 budjetin lähetekeskustelusta
- Tervetuloa ihmisläheinen metropoli!
- Seminaariterveisiä peruspalvelujen arviointitilaisuudesta

Tervetuloa tapaamaan!
- 20.3.2012 Pääkaupungin Kokoomusnaiset ry:n järjestämä keskustelutilaisuus Talouden näkymiä 2012 / http://paakaupunginkokoomusnaiset.kokoomus.net/tapahtumat/
- 7.3.2012 Eduskunnan eläinsuojeluryhmä järjestää eduskunnan Kansalaisinfossa yhteistyössä eläinsuojelujärjestöjen kanssa tilaisuuden ajankohtaisista eläinsuojeluasioista.

Tiedote 24.2.2012

Tuntijakotyöryhmä luovutti tänään esityksensä uudeksi perusopetuksen tuntijaoksi opetusministeri Gustafssonille. Työryhmän lähtökohtana oli valmistella esitys, joka lisäisi liikunnan ja taito- ja taideaineiden määrää sekä monipuolistaisi koulujen kielivalikoimaa.

"Lähtökohdat huomioon ottaen tänään annettu esitys on pettymys. Nyt olisi ollut aika tehdä aitoja muutoksia, jotka olisivat kehittäneet suomalaista perusopetusta tasa-arvoisempaan suuntaan", toteavat sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa.

Esityksessä yläkoulun tunteja siirretään alakouluun, mutta minimituntimäärä säilytetään nykyisellä tasolla. Eniten ja vähiten opetustunteja antavien kuntien välinen ero vastaa jopa yhden lukukauden verran ylimääräisiä opintoja peruskoulun aikana osalle suomalaislapsista. "Kolmannes kunnista tarjoaa oppilailleen vain minimituntimäärän verran opetusta. Vähimmäistuntimäärän lisääminen olisi kaventanut tätä eroa ja lisännyt oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia jatko-opintoihin", Vahasalo ja Sarkomaa jatkavat.

Erityisen huolissaan Vahasalo ja Sarkomaa ovat suunnitelmista ylimääräisen A2-kielen siirtämisestä tuntikehyksen ulkopuolelle. Nykyisin läheskään kaikki kunnat eivät tarjoa oppilaille mahdollisuutta toisen pitkän kielen opiskeluun, mutta siirto ei ainakaan parantaisi asiaa. Samalla suomalaisten osaamien kielten valikoima on kaventunut huolestuttavasti. "Käytännössä esitetty muutos kaventaisi kieltenopetusta entisestään, kun opetus olisi jatkossa erikseen vuosittain haettavan hankerahan varassa. Monipuolisen kielitaidon merkitys kasvaa ja on varma valttikortti työmarkkinoilla tulevaisuudessa – siksi tähän tulisi panostaa", Vahasalo ja Sarkomaa sanovat.

He ovat myös huolissaan siitä, mistä kielten opetukseen kohdennettava raha otettaisiin. "Kielten opetuksen hiekalle rakennettu rahoitus vaarantaisi myös ryhmäkokojen pienentämisen, koska rahat suunnitellaan otettavan samalta momentilta. Tämä on kestämätön ajatus", Vahasalo ja Sarkomaa jatkavat.

Vahasalon ja Sarkomaan mukaan ministeri Gustafssonilla on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa tulevaisuuteen ja lisätä kunnianhimon tasoa uudistuksessa. Suomalainen perusopetus on maailman huippuluokkaa, mutta sitä on kehitettävä jatkuvasti.

"Perusopetus muodostaa suomalaisen osaamisen ja sivistyksen kivijalan ja sen kehittäminen on hallitusohjelmassa selkeästi määritelty painopisteeksi tällä kaudella. Tämä esitys ei sellaisenaan valitettavasti kehitä perusopetusta haluttuun, tasa-arvoisempaan suuntaan. Vaadimme, että ministeri Gustafsson ottaa hallitusohjelman kirjaukset huomioon", Vahasalo ja Sarkomaa sanovat. 

Lisätietoja:
Raija Vahasalo, 050 5113090
Sari Sarkomaa, 050 5113033

Tiedote 21.2.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa alleviivaa päihdeäitien hoidon marssijärjestystä: Ensin on oltava vapaaehtoinen hoito saatuvilla. Nyt näin ei aina ole. Kaikkein tärkeintä on varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. Sarkomaa viittaa sosiaali- ja terveysministeriössä valmistelussa olevaan lakiesitykseen raskauden aikaisesta tahdonvastaisesta päihdehoidosta. Sarkomaa kirittää peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonia (sd) päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden hoitoon ja kuntoutukseen pääsyn turvaamiseen.

"Tahdonvastaisen hoidon kehittämisestä ei voi hyvällä omallatunnolla puhua, ennen kuin vapaaehtoinen hoito on varmasti saatuvilla", Sarkomaa sanoo.

Naisten lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyy kovalla tavalla. Suomessa syntyy vuosittain noin 600 lasta, joilla on sikiöaikaiseen alkoholialtistukseen liittyviä oireita. Päihdepalveluiden tarve on moninkertainen suhteessa palvelutarjontaan.

Sarkomaa kannustaa ministeriötä katsomaan erityisesti Norjan mallia tahdonvastaisesta hoidosta. Asiasta on käytävä perusteellinen keskustelu.

Eduskunta on jo kolmena vuonna pelastanut päihdeäitien palvelut kohdentamalla lisärahaa Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni-hoitojärjestelmän jatkuvuuden turvaamiseen. Kyseessä on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille äideille ja heidän perheilleen.

Oli välttämätöntä, että kunta- ja terveysjaosto ehdotti ja hallitusryhmät sopivat kahden miljoonan euron lisäyksestä tämän vuoden valtion talousarviossa Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Tämän lisäksi eduskunta yksimielisesti edellytti, että ministeriö turvaa päihdeäitien ja heidän lastensa hoidon jatkuvuuden. Sarkomaa kirittää ministeriä eduskunnan vaateen toteuttamiseksi.

Pidä kiinni- hoitojärjestelmän toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmasosaa ensikodeissa ja kolme neljäsosaa avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Sarkomaa muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että järjestöjen tuottamia hoito- ja kuntoutuspalveluja hyödynnetään. Nyt on myös selvitettävä mahdollisuus järjestää päihdeongelmaisten, kuten raskaana olevien äitien kuntoutusta myös ns. SGEI-palveluna, jossa palveluntuottajalle asetetaan julkisen palvelun velvoite.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

21.02.2012 Blogi Verkkouutisissa

Suomessa väestöryhmien väliset terveyserot ovat kasvaneet, vaikka eriarvoisuuden purkaminen on ollut terveyspolitiikkamme peruspilari. Erityisen huolestuttavaa on se, että suomalaisten nuorten tupakointi, humalajuominen ja lihavuus ovat kansainvälisesti vertaillen poikkeuksellisen yleisiä. Suuri huolenaihe on myös se, että vain noin puolet suomalaisista lapsista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Osalle nämä ongelmat kasaantuvat, kun taas osa nuorista voi paremmin kuin koskaan. Tämän lapsissa ja nuorissa muhivan kansanterveydellisen aikapommin purkaminen on priorisoitava terveyspolitiikkamme kärkeen.

Viimeisin OECD:n maa-arvio nosti vahvasti esille huolen kasvavista terveyseroista. Ero ylimmän ja alimman tuloviidenneksen elinajanodotteessa oli vuonna 2007 miehillä 12,5 vuotta ja naisilla 6,8 vuotta. Vuonna 2000 ero oli miehillä 9,9 vuotta ja naisilla 4,9 vuotta. Alimman tuloviidenneksen elinajanodote ei ole noussut sitten 1990-luvun alun.

OECD:n mukaan terveyserojen vähentäminen vaatii nykyistä enemmän investointeja sairauksien ehkäisyyn ja terveellisten elintapojen edistämiseen erityisesti nuorilla. Tämä sama painotus oli myös eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa, kun käsittelimme tämän vuoden valtion talousarviota. Olennaista on kannusta lapsia terveellisiin elämäntapoihin jo pienestä pitäen. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Jotta pureutuminen terveyseroihin onnistuu, on valmisteilla olevassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa onnistuttava siirtämään painopiste terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen puuttumiseen. Toimintatapoja on uudistettava niin, että lukuisissa eri kehittämisohjelmissa kehitetyt parhaat käytännöt saadaan oikeasti juurrutettua valtakunnalliseen käyttöön. Jokaisen kunnan on vihdoin otettava käyttöön vuodesta 2005 voimassa ollut kansanterveyslain velvoite seurata kuntalaisten terveydentilan kehitystä ja ottaa huomioon terveysvaikutukset kunnan kaikessa toiminnassa.

On vakava tosiasia, ettei moni kunta edelleenkään huolehdi kouluterveydenhuollosta lain ja suositusten mukaan. Kunnissa on hälyttäviä eroja kouluterveydenhuollon laadussa lähtien siitä, kuinka ekaluokkalaisten terveystarkastukset hoidetaan tai jätetään hoitamatta. On kansantaloudellista tuhlausta, että valtio suuntaa rahaa lasten palveluihin, mutta kunnat käyttävät ne jonnekin muualle. Oppilashuolto on oikeuskanslerinkin useista huomautuksista huolimatta puutteellista. Vielä suurempia puutteita ja eroavuuksia on kuntien järjestämässä opiskeluterveydenhuollossa. Kodin ja koulun tai oppilaitoksen välinen yhteistyö on vielä käyttämätön voimavara terveyden edistämisessä.

Ikääntyvässä Suomessa on elintärkeää saada jokainen nuori työhön ja oman elämänsä syrjästä kiinni. On suurta typeryyttä laiminlyödä lasten ja nuorten ennaltaehkäiseviä palveluja. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilashuolto ovat täsmätoimia, joilla edistetään koko ikäluokan koulutuksen oikea-aikaista ja parempaa läpäisyä, kansanterveyttä, työllisyyttä ja pidempiä työuria, kuin myös lasten hyvää elämää.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei voi puhua ilman, että puhutaan vanhemmista. Lasten hyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti yksinkertaiset ja ajattomat perusseikat. Perusasioiden kuntoon laittamisessa läheisten aikuisten rooli on ensisijainen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja