Siirry sisältöön

Tiedote 8.2.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja Sari Sarkomaa pitää hyvänä Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän ehdotusta siitä, että Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo istuisivat samaan pöytään. Sarkomaa uskoo, että kuntien yhteenliittymisen etu olisi paljon suurempi kuin niiden osiensa summa.

"On viisasta ja perusteltua, että nämä kunnat selvittävät, mitä tiiviimpi yhteiselo merkitsisi. On välttämätöntä, että alueemme asukkaat saavat tiedon siitä, mitä kuntien yhteenliittäminen tai liittämättä jättäminen merkitsee niin metropolialueella kuin koko Suomessa", kirjoittaa Sarkomaa blogissaan.

Sarkomaa toivoo, että kunnissa ei ensimmäisenä rynnätä sanomaan ehdotonta eitä työryhmän työlle. Sarkomaan mielestä olisi hyvä metropolialueella miettiä avoimin mielin sitä, miten alueen tulevaisuus ja asukkaiden hyvä arki parhaiten yhteisvoimin turvataan.

Sarkomaa myös huomauttaa, että kuntauudistusta ei tule nähdä minkään kunnan lakkauttamisena, vaan aivan uuden luomisena. Uudistus tehdään käsi kädessä ja tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa eikä saneluna.

Helsingin seudun kuntien ei pidä taistella keskenään, vaan yhdistää voimansa ja etsiä yhdessä ratkaisuja asukkaiden hyvään arkeen, kohtuuhintaiseen asumiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten menestymiseen, segregaation torjumiseen ja ympäristökysymyksiin.

Tiiviimpi ja elinvoimaisempi metropolialue on koko Suomen etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropolimme toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen ja talouden veturina sekä luovuuden lähteenä.

Sarkomaa ei pidä kuntien pakkoavioliittoja suotavana, mutta toivoo järki- ja ennen kaikkea rakkausavioliittoja.

"Kun pääkaupunkiseudun kunnat istuvat samaan pöytään, uskon, että rakkaus vielä syttyy. On vain hyvä, että myös valtiovalta kannustaa uusin ohjauskeinoin tähän yhteistyöhön ja yhteenliittymiseen", sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tänään julkaisema esitys on keskustelunavaus ja pohja nyt alkavalle kuntakuulemiselle. Pidän tervetulleena virkamiestyöryhmän ehdotusta siitä, että Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Sipoo istuisivat samaan pöytään. Uskon, että kuntien yhteenliittymisen etu olisi paljon suurempi kuin niiden osien summa. On viisasta ja perusteltua, että nämä kunnat selvittävät, mitä tiiviimpi yhteiselo merkitsisi. On välttämätöntä, että alueemme asukkaat saavat tiedon siitä, mitä kuntien yhteenliittäminen tai liittämättä jättäminen merkitsee niin metropolialueella kuin koko Suomessa.

Toivon, että metropolialueella mietitään yhdessä luovasti ja avoimin mielin sitä, miten alueemme tulevaisuus ja asukkaiden hyvä arki parhaiten yhteisvoimin turvataan. Helsingin seudun kuntien ei pidä taistella keskenään, vaan yhdistää voimansa ja etsiä yhdessä ratkaisuja asukkaiden hyvään arkeen, kohtuuhintaiseen asumiseen, uusien työpaikkojen syntymiseen, yritysten menestymiseen, segregaation torjumiseen ja ympäristökysymyksiin.

On toivottavaa, että kunnissa ei ensimmäisenä rynnätä sanomaan ehdotonta eitä työryhmän työlle. Sen sijaan tuoreen raportin soisi innostavan luovaan ajatteluun ja aktiiviseen työhön paikallisten ratkaisujen löytämiseksi. Kuulemisen on aidosti tarkoitus vaikuttaa ja antaa suuntaa koko uudistukselle. Uudistus tehdään käsi kädessä ja tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa eikä saneluna. Kuntauudistusta ei tule nähdä minkään kunnan lakkauttamisena, vaan aivan uuden luomisena.

Aalto-yliopisto on metropolipolitiikkamme helmi. Juuri tällaista rajojen ylittämistä ja rohkeutta tiivistää yhteistyötä metropolialue ja koko Suomi tarvitsee. Tieteenalojen, politiikkasektoreiden ja kuntien rajat ovat ylitettävissä. Yhteistyö ja yhteenliittyminen synnyttävät lisäarvoa joka suurempi kuin sen osien summa. Osaoptimoinnin sijaan on pääkaupunkiseudun kunnat saatava puhaltamaan yhteen hiileen. Etenkin asumisessa, liikenteessä ja maankäytössä on kipeä ja kiireellinen tarve nähdä kokonaisuus. Myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja lähidemokratian turvaamiseen tarvitaan metropolialueella aivan omia innovatiivisia ratkaisuja.

Tiiviimpi ja elinvoimaisempi metropolialue ei ole vain asukkaidensa, vaan myös koko Suomen etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropolimme toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen ja talouden veturina sekä luovuuden lähteenä. Metropolimme kilpailee maailman muiden metropolien kanssa uudesta liiketoiminnasta, osaamisesta ja uusista menestystarinoista. Kun pääkaupunkiseutu menestyy, hyötyy siitä koko Suomi. 

En pidä kuntien pakkoavioliittoja suotavana, mutta järki- ja ennen kaikkea rakkausavioliittoja toivon. Kun pääkaupunkiseudun kunnat istuvat samaan pöytään, uskon, että rakkaus vielä syttyy. On vain hyvä, että myös valtiovalta kannustaa uusin ohjauskeinoin tähän yhteistyöhön ja yhteenliittymiseen.

Suomalaisten lasten ja nuorten kiinnostus lukemiseen on hälyttävästi laskenut. Niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut. Selvitysten mukaan pojista lähes puolet ei lue läksyjen lisäksi tekstiä sen enempää verkosta kuin paperiltakaan. Lukutaidon rapautuminen näkyy myös viimeisimmän Pisa-tutkimuksen tuloksissa.

Vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Suomessa tarvitaankin lukutalkoot heikkenevän lukutaidon taltuttamiseksi. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on aivan avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Selvää on, että heikentynyt lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on otettava vakavasti päiväkotiemme ja koulujemme kehittämisessä. Me pohdimme asiaa Opetushallituksen johtokunnan tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa. Kuulemme myös tuoreen Pohjoismaisen ministerineuvoston raportin ehdotuksia. Raportin ehdotukset lisätä kouluihimme lukuharjoituksia ovat varteenotettavia. Myös lukemiseen innostavia keinoja, kuten koulujen kirjailijavierailuja ja yhteistyötä kirjastojen kanssa on syytä lisätä.

Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta. TV:n ja tietokonepelien vaihtaminen joinakin iltoina lukemiseen on monin tavoin lapsen etu.

On mukava tapa varata päivittäin hetki aikaa lapselle lukemiseen. Iltasatu on monelle aikuiselle ja myös minulle päivän parhaita hetkiä. Kotona ollessani rauhoitan lasten nukkumaanmenoajan puheluilta ja tietokoneelta sekä kaikelta työnteolta. Ministeriaikana kehitimme valtiosihteerini kanssa kalentereihimme termin ”iltasaturauha”, joka tarkoitti sitä, että silloin ei soiteta työpuheluja vaan luetaan lapsille. Iltasaturauha on tärkeä isommillekin lapsille ja siitä ei tingitä. Silloin äidillä tai isällä on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Lasten ja kaikkien suomalaisten lukemiselle olisi upea asia, että saisimme kirjallisuutta arvostavan presidenttiparin. Jenni Haukio on runoilija ja Sauli Niinistö omaa yhtälailla ahkeran lukuharrastuksen ja loistavan kirjallisen ilmaisun. He olisivat kannustava esimerkki koko Suomelle.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Tiedote 29.01.2012

Kokoomuksen kansanedustaja ja Opetushallituksen johtokunnan puheenjohtaja Sari Sarkomaa innostaa vanhempia ja pienten lasten lähellä olevia aikuisia lukemaan lapsille. Sarkomaa viittaa viimeisimpiin Pisa-tuloksiin, jotka osoittivat lukutaidon kansallisen keskiarvomme laskeneen kymmenellä pisteellä. Samaan aikaan niiden nuorten osuus, jotka eivät lue lainkaan vapaa-ajallaan, on merkittävästi kasvanut.

Lukutaidon rapautumista ja vähenevää kiinnostusta lukemiseen on syytä miettiä joka kodissa. Sarkomaan mukaan Suomessa tarvitaan lukutalkoot heikkenevän lukutaidon taltuttamiseksi. Arjessa tehdyt asiat voivat joskus olla paljon tehokkaampia kuin valtiovallan säädökset, hankkeet tai kampanjat. Sarkomaa painottaa erityisesti kotona lukemista. Vanhempien ja lapselle läheisten aikuisten rooli on avainasemassa lasten kiinnostuksessa lukemiseen. Lapselle lukeminen on monin tavoin merkityksellistä lapsen koko kehitykselle. Kun luemme lapselle, vahvistamme lapsen kielen kehitystä, tulevaa lukutaitoa ja kiinnostusta lukemiseen. Kun lapselle on luettu, tulee kirjasta ystävä, joka kulkee mukana koko elämän.

Selvää on, että heikentynyt lukutaito ja kiinnostus lukemiseen on otettava vakavasti päiväkotiemme ja koulujemme kehittämisessä. Opetushallituksen johtokunta pohtii asiaa vuoden ensimmäisessä kokouksessaan ja kuulee myös tuoreen Pohjoismaisen ministerineuvoston raportin ehdotuksia. Sarkomaa pitää varteenotettavana viestinä raportin ehdotusta lisätä kouluihimme lukuharjoituksia. Myös lukemiseen innostavia keinoja, kuten kirjailijavierailuja yhteistyötä kirjastojen kanssa on syytä lisätä.

Lukeminen on tärkeää myös lapsen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Sarkomaa muistuttaa Mielenterveyden keskusliiton kannanotosta, jossa korostettiin vanhempien ja läheisten aikuisten läsnäolon merkitystä ja sitä, että juuri lukeminen on erinomainen tapa olla läsnä ja lähellä lasta.

"TV:n ja tietokonepelien vaihtaminen joinakin iltoina lukemiseen on monin tavoin lapsen etu", sanoo Sarkomaa. Jokapäiväinen iltasatuhetki on mukava isommillekin lapsille.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Tiedote 27.1.2012 

Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja Sari Sarkomaa antaa Verkkouutisten blogissaan maa- ja metsätalousministeri Koskiselle (kok) kiitosta tarttumisesta eläinten hyvinvointiin ja suojeluun liittyviin asioihin, mutta samalla kirittää vastaavaa ministeriä ripeään eläinsuojelutyöhön. Sarkomaa muistuttaa, että edellisiltä vaalikausilta on jäänyt iso pino tekemätöntä työtä. Viime vuosina on lisääntynyt tietoisuus siitä, että eläimet eivät Suomessa voi parhaalla mahdollisella tavalla ja räikeitäkin epäkohtia löytyy.

”On välttämätön askel eteenpäin, että ministeriöön viime vaalikaudella jumittunut sikojen hyvinvointia koskeva asetus on vihdoin ja viimein etenemässä. Lausuntokierroksella olevassa asetusluonnoksessa on paljon hyvää, mutta myös korjattavaa kuten porsaiden pakkokastraatioon liittyvä kivunlievityksen tekeminen pakolliseksi ja porsitushäkkejä koskevan säätelyn tiukentaminen. Koskisen on myös syytä viipymättä hoitaa kuntoon viisi vuotta ministeriön päätöstä odottaneet kalkkunoiden kuljetusohjeet”, Sarkomaa toteaa.

Syytä on myös selventää julkisuuteen tulleet tiedot, että kalkkunoiden kuljetukseen puuttunut valvontaeläinlääkäri olisi siirretty tehtävistään. Sarkomaa peräänkuuluttaa myös nopeita toimia hallitusohjelmassa luvatun eläinsuojeluasiamiehen nimeämiseksi. Ministeriön on tehtävä työtä sen eteen, että eläinvalvonnan laatu ja uskottavuus turvataan.

Sarkomaa kiittää ministeri Koskista siitä, että hän on ensi töinään aloittanut uuden eläinten hyvinvointia säätelevän puitelain valmistelun. Sarkomaa kannustaa Koskista ennakoimaan lain valmistelussa tulevaisuuden haasteita, jotta laki olisi edistyksellinen vielä vuosien päästä. Sarkomaa on tyytyväinen siitä, että Koskinen on ottanut uuden lain valmistelun pohjaksi laajan kansalaiskuulemisen netissä.

Koskisen on huolehdittava uuden lain riittävän ripeästä valmistelusta niin, että vielä nykyinen eduskunta ehtii uuden lain käsitellä”, muistuttaa Sarkomaa.

Sarkomaa kannustaa suomalaisia ottamaan aktiivisesti osaa keskusteluun ja kertomaan mielipiteensä eläinsuojelulainsäädännöstä valtionhallinnon otakantaa.fi -sivustolla: http://otakantaa.fi/aihe/elainsuojelulaki-uudistuu.

Sarkomaa kannattaa Sauli Niinistöä presidentiksi hänen osaamisensa ja sitkeän asenteen takia. Sisukkaat suomalaiset ansaitsevat sisukkaan presidentin.

”Eläinsuojelu ei kuulu presidentin viralliseen toimivaltaan, mutta se on asia, josta meidän kaikkien pitää kantaa huolta - myös presidentin. Eläinrakas presidentti on hyvä esikuva koko Suomelle”, kertoo Sarkomaa.

Lisätietoja:
Sari Sarkomaa
050 511 3033

Blogi Verkkouutisissa 27.01.2012

Kokoonnuimme tällä viikolla maa- ja metsätalousministeri Koskisen (kok) johdolla mittavalla joukolla Säätytalolle pohtimaan julkisuudessakin paljon käsiteltyä sikojen kohtelua. Käsittelyssä oli parhaillaan lausuntokierroksella oleva sikojen hyvinvointia koskeva asetus. Mukana oli tuottajien, kaupan ja kuluttajien edustajia sekä tutkijoita, eläinsuojeluväkeä ja päättäjiä.

Uudistettu asetus tuo toteutuessaan sioille lisätilaa ja virikkeitä sekä siten paremmat mahdollisuudet lajityypilliseen käyttäytymiseen. Jatkossa sioilla pitää olla isommat karsinat. Myös vaateet sairaskarsinoille ovat tiukemmat. Samoin porsiville emakoille on annettava pesäntekomateriaalia. Asetuksessa on paljon tervetulleita parannuksia ja se on aivan välttämätön askel eteenpäin. Asetusluonnoksessa on myös puutteita, joita on ministeriön sekä ministerin vielä korjattava.

Käytännössä kaikki Suomessa syntyvät karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti alle viikon ikäisinä. Kastraatio tehdään lihan laadun takia. Nykysäädösten mukaan kastraation saa tehdä ilman kivunlievitystä ja rauhoitusta eikä asetusluonnos tuo tilanteeseen muutosta. Suositeltavimmat vaihtoehdot kastraatiolle olisivat kastraatiosta luopuminen tai siirtyminen immunokastraatioon. Asetusta on muutettava niin, että porsaiden kivunlievitys olisi pakollista.

Iso puute on myös se, että asetuksessa ei tiukenneta porsimishäkkeihin liittyviä säädöksiä. Ruotsissa porsimishäkit ovat kielletty. Seminaarissa tutkijat totesivat, että ilman porsimishäkkejä voidaan taata porsaiden turvallisuus, kunhan karsinat ovat riittävän suuret. Selvää on, että asia on edessä joka tapauksessa. Säädöksistä on hyvä tehdä sellaiset, että ne eivät hetkessä vanhene. Asetuksen johdosta useiden lihantuottajien on tehtävä rakennuksiinsa korjauksia. On järkevää, että asetus kannustaa tekemään nämä investoinnit kestävällä ja eläinten hyvinvointia edistyksellisesti kohentavalla tavalla.

Ministeri Koskinen on ottanut eläinsuojeluasioissa hyvän otteen ja hänen onkin pidettävä hihat käärittynä. Tehtävää on jäänyt edellisiltä vaalikausilta jonoksi asti. Tästä ikävänä esimerkkinä ovat viisi vuotta päätöstä odottaneet kalkkunoiden kuljetusohjeet, jotka on nyt viipymättä hoidettava kuntoon. Syytä on myös selventää julkisuuteen tulleet tiedot, että kalkkunoiden kuljetukseen puuttunut valvontaeläinlääkäri olisi siirretty sivuun tehtävistään. Ministerin tehtävä on huolehtia eläinvalvonnan uskottavuudesta ja riittävyydestä. Hallitusohjelmassa luvatun eläinsuojeluasiamiehen nimeäminen on tärkeä osa tätä työtä ja siksi myös yksi kiireellisimmistä tehtävistä. Eettisen elintarviketuotannon keskeinen tekijä on tuotantoeläinten hyvinvointi.

On enemmän kuin tervetullutta, että ministeri Koskisen johdolla ollaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistelemassa täysin uutta eläinten hyvinvointia säätelevää puitelakia. On kiitettävää, että Koskinen on ottanut uuden lain valmistelun pohjaksi laajan kansalaiskuulemisen netissä. Nyt jokaisella on halutessaan mahdollisuus kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa tulevaan lainsäädäntöön. Kannustan suomalaisia kertomaan mielipiteensä eläinsuojelulainsäädännöstä valtionhallinnon otakantaa.fi -sivustolla: http://otakantaa.fi/aihe/elainsuojelulaki-uudistuu

Uuden lain on edistettävä nykyistä lakia paremmin eläinten hyvinvointia. Nykyinen laki ei ole riittävä. Viime vuosina on lisääntynyt tietoisuus siitä, että eläimet eivät Suomessa voi parhaalla mahdollisella tavalla ja räikeitäkin epäkohtia löytyy. Eläinsuojelulain uudistus on tehtävä huolella ja tämä edellyttää riittäviä valmisteluresursseja. Eläinten hyvinvointi on asetettava etusijalle myös lakia tarkentavia asetuksia tehtäessä, eivätkä asetukset ja määräykset saa enää jatkossa vesittää itse lain tavoitteita. Jotta tavoite maailman edistyksellisimmästä eläinsuojelulainsäädännöstä toteutuisi, lainsäädännön on pohjauduttava uusimpaan tieteelliseen tietoon eläinten tarpeista ja hyvinvoinnin edellytyksistä. Lain valmistelussa on ennakoitava tulevaisuuden haasteita niin että laki on edistyksellinen vielä vuosien päästä.

Koskisen on huolehdittava eläinsuojelulain ripeästä valmistelusta niin, että nykyinen eduskunta ehtii uuden lain käsitellä.

Säätytalolla pidetyssä seminaarissa oli käytäväkeskusteluissa esillä myös presidentinvaalit ja tietenkin Lennu. Lennu on Sauli Niinistön ja Jenni Haukion koira. http://www.facebook.com/groups/227841790634101/ Pidän hyvänä sitä, että saisimme eläinrakkaan presidentin. Eläinsuojelu ei kuulu presidentin viralliseen toimivaltaan, mutta se on asia, josta meidän kaikkien pitää kantaa huolta - myös presidentin. Eläinrakas presidentti on hyvä esikuva koko Suomelle!

Sari Sarkomaa
Kokoomuksen kansanedustaja
Eduskunnan eläinsuojeluryhmän puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Blogi 23.01.2012

Osallistuin Munkkivuoren ostarilla suomalaisten tekojen ja työn tapahtumaan. Tilaisuuden tarkoitus oli nostaa esille tekoja paremman Suomen ja kotiseudun rakentamiseksi. Erityisen kiinnostavaksi tilaisuuden teki se, että yksi puhujista oli presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Oli innostavaa, että niin moni oli tullut paikalle. Ostoskeskus pullisteli lähes ratkeamispisteeseen ihmisistä. Työ onkin meille suomalaisille erityisen tärkeää. Sauli Niinistön kanssa yhteistyötä tehneenä aivan erityisesti arvostan hänen ahkeruuttaan, asennettaan työhön sekä kykyä innostaa myös muut tekemään työtä Suomen parhaaksi.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Munkinseutu ei olisi Munkinseutu ilman alueemme kauppoja, suutaria, ravintoloita ja kahviloita, eikä ilman omaa Suomen ensimmäistä ostariamme palveluineen. Sama pätee muihin kaupunginosiimme. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Helsingin kaupunginosista viihtyisiä ja vetovoimaisia asua ja elää kaiken ikäisille.

Ikävä kyllä Munkinseudun ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois. Ilman kivijalkojen pikkuliikkeitä ja kahviloita kaupunkikulttuuri kuihtuu.

Tässä juuri on meillä tekojen paikka. Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Lähipalvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Vain itse suosimalla lähikauppojamme ja kahviloitamme voimme ylläpitää yritysten elinvoimaisuutta ja säilymistä alueellamme. Palkaksi saamme ystävällisen palvelun ja viihtyisän kotiseudun.

Munkkivuoren ostarilla puhuttiin monesta muustakin kuin työstä oman kotiseudun parhaaksi. Meistä moni suositteli paikalla olleelle Sauli Niinistölle alueemme palveluja. Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin Munkan seudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme.

Presidentin tekopaikka on pian. Ennakkoäänestys alkaa keskiviikkona 25.1. ja jatkuu ensi viikon tiistai-iltaan asti. Jokainen äänioikeutettu voi antaa äänensä ennakkoon missä päin maata tahansa. Saulin numero on edelleen se tuttu ja toimiva kuutonen! Aion antaa ääneni Saulille heti keskiviikkona.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

22.01.2012 Kolumni Töölöläisen Munkkiniemi-liitteessä

Osallistuin viime viikonloppuna Munkkivuoren ostarilla suomalaisten tekojen ja työn tapahtumaan. Tilaisuuden tarkoitus oli nostaa esille tekoja paremman Suomen rakentamiseksi. Erityisen kiinnostavaksi tilaisuuden teki se, että yksi puhujista oli presidenttiehdokas Sauli Niinistö.

Oli innostavaa, että niin moni oli tullut paikalle. Oma ostarimme pullisteli lähes ratkeamispisteeseen ihmisistä. Työ onkin meille suomalaisille erityisen tärkeää. Sauli Niinistön kanssa yhteistyötä tehneenä aivan erityisesti arvostan hänen ahkeruuttaan, asennettaan työhön sekä kykyä innostaa myös muut tekemään työtä Suomen parhaaksi.

Useimmat asiat onnistuvat parhaiten, kun asioita tehdään yhdessä. Oman kotiseudun rakentaminen entistäkin paremmaksi paikaksi asua ja elää on aivan erityisesti asia, jossa tarvitaan nimenomaan yhteistyötä.

Olen asunut Munkkiniemessä perheeni kanssa runsas kuusi vuotta. Muutimme tänne tuosta naapurista Haagasta juuri ennen kuin nuorimmainen lapsemme syntyi viime presidentinvaalien alla. Munkkiniemi on monella tapaa loistava paikka. Kaikkein parasta on hyvä yhteishenki.

Munkinseutu ei olisi Munkinseutu ilman alueemme kauppoja, suutaria, ravintoloita ja kahviloita, eikä ilman omaa Suomen ensimmäistä ostariamme palveluineen. Pienet kaupat ja lähipalvelut tekevät Munkasta viihtyisän ja vetovoimaisen asua ja elää kaiken ikäisille.

Ikävä kyllä Munkinseudun ja muidenkin Helsingin kaupunginosien iso ongelma on lähipalveluiden ja pienten kauppojen väheneminen. Palvelut kaikkoavat kauas pois. Ilman kivijalkojen pikkuliikkeitä ja kahviloita Munkan kaupunkikulttuuri kuihtuu.

Tässä juuri on meillä tekojen paikka. Jokainen meistä on vahva vaikuttaja asiakkaana. Munkan palvelut säilyvät ainoastaan ja vain, jos me niitä käytämme. Vain itse suosimalla lähikauppojamme ja kahviloitamme voimme ylläpitää yritysten elinvoimaisuutta ja säilymistä alueellamme. Palkaksi saamme ystävällisen palvelun ja viihtyisän kotiseudun.

Munkkivuoren ostarilla puhuttiin monesta muustakin kuin työstä oman kotiseudun parhaaksi. Meistä moni suositteli paikalla olleelle Sauli Niinistölle alueemme palveluja. Olisi oikein mukavaa, että uusi presidentti näkyisi aina silloin tällöin Munkan seudulla. Onhan Mäntyniemi ihan naapurissamme.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

06.01.2012 Kolumni KaupunkiSanomissa

Tuhannet lapset kohtaavat vuosittain Suomessa vanhempiensa parisuhteen päättymisen ja erilleen muuton. Valtaosassa eroista vanhemmat pystyvät sopimaan lastensa huoltajuudesta ja tapaamisista. Jokainen ero, jossa lapsi jää vanhempien pelinappulaksi on liikaa.  Monesti riitelyn aiheena on lapsen tapaamisoikeus, vaikka lain mukaan lapsella on oikeus tavata molempia vanhempiaan - sekä isää, että äitiä.

On selvää, että vanhemmuus ei pääty, vaikka parisuhde päättyisi. Monet perheet tarvitsevat tukea ja apua erotilanteessa. Erityisen tärkeää on lapselle erosta aiheutuvien haittojen minimoiminen sekä etenkin pitkien huoltoriitakierteiden ehkäiseminen. Lapsen elämässä puolikin vuotta on pitkä aika.

Käräjäoikeuksissa käsitellään vuosittain noin 2000 lapsen huoltoa ja tapaamisriitaa. Suurissa käräjäoikeuksissa käsittely saattaa kestää jopa 1-1,5 vuotta ja toisinaan pidempäänkin. Sen jälkeen käsittely usein jatkuu hovioikeudessa. Sanomattakin on selvää, että tilanne on kohtuuton sekä lapselle että vanhemmille.

Neljässä käräjäoikeudessa, Helsingissä, Oulussa, Espoossa ja Pohjois-Karjalassa toteutettu lapsiystävällinen oikeudenkäyntikokeilu on tuonut hyviä tuloksia ja tuo kipeästi kaivattua apua eroperheiden tilanteeseen.

Lapsiystävällisen sovittelumallin eli ns. Follo-mallin tavoitteena on lasten aseman parantaminen oikeudenkäynnissä ja tutkinnassa. Lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja, mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa.

Olen todella tyytyväinen, että saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden edustajien neuvotteluissa sovittua lisämäärärahan kohdentamisesta lapsiystävällisen sovittelumallin, eli ns. Follo-mallin, laajentamiseen valtakunnalliseksi ja sen toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Tämä valtion ensi vuoden budjettiin tuleva 900 000 euron lisämääräraha oli enemmän kuin tervetullut.

Kannustin eduskuntakeskustelussa oikeusministeriötä tehostettuihin toimiin isien ja äitien tasapuolisten oikeuksien toteutumiseksi eroprosessissa. Lasten tulee saada kokea, että vanhempien erosta huolimatta heillä on hyvät suhteet molempiin vanhempiinsa. Lapselle tulisi turvata oikeus hänelle tärkeiden ja turvallisten sukulaissuhteiden säilymiseen, kuten suhde isovanhempiinsa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

15.12.2011 Kolumni Lauttasaari-lehdessä

Saimme eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa valmiiksi ensi vuoden valtion talousarvion käsittelyn. Seuraavaksi koko eduskunta käsittelee valmistelemaamme mietintöä ja lopullinen päätös tehdään vielä ennen joulua. Vaikka taloustilanne on poikkeuksellisen epävarma, niin varma voi olla siitä, että ilman työtä ei ole hyvinvointia. Siksi me hallituspuolueiden edustajat painotimme erityisesti sellaisia kohteita, joilla edistetään talouden kasvua ja työllisyyttä ja jotka eivät aiheuta pysyviä menoja. Pärjäämme tulevissa talouden tyrskyissä sitä paremmin, mitä paremmassa kunnossa taloutemme on. Varmoja voimme olla myös siitä, että ne toimet joita teemme ympäristömme ja lastemme hyvinvoinnin parhaaksi ovat kullanarvoisia.

Itämeren suojeluun kohdensimme viisaasti lisävoimavaroja. Euroopan talouskriisissä on tiukasti pidettävä kiinni siitä, että Itämeren suojeluun asetetuista tavoitteista ei tingitä. Meidän velvollisuutemme on jättää Itämeri tuleville isille ja äideille sellaisessa kunnossa, ettei heidän tarvitse sitä hävetä.

Olen tyytyväinen, että sain läpi tavoitteen aloittaa lastentarhanopettajien koulutuksen laajennushanke. Lastentarhanopettajapula on niin vakava ongelma, että se uhkaa päivähoidon lakisääteistä toteutumista ja heikentää päivähoidon laatua. Lisäresursseja on tarkoitus kohdistaa päivähoidon akuuttiin henkilöstötarpeeseen lisäämällä yliopistolliseen lastentarhanopettajakoulutukseen 1,5 miljoonaa euroa. Lastentarhanopettajien lisäkoulutus tukee myös valmisteilla olevaa uutta varhaiskasvatuslakia, jonka eduskunta saa tällä vaalikaudella käsiteltäväkseen.

Välttämätöntä oli se, että lisäsimme kaksi miljoonaa euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Raha-automaattiyhdistys on rahoittanut Pidä Kiinni- hoitojärjestelmää, joka on valtakunnallinen erityistason hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille äideille ja heidän perheilleen. RAY:n rahoitus on asteittain vähenemässä, ja päihdeäitien hoidon järjestäminen siirtyy ns. ERVA-alueiden vastuulle. Ennen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus on toteutunut, tarvittiin väliajaksi tämä lisärahoitus. 

Lisäraha on monin tavoin perusteltua. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Hoitojärjestelmää tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän siksi, että päihteiden käyttö on lisääntynyt erityisesti nuorten naisten keskuudessa. Tänä päivänä noin kolmasosa kaikista huumeidenkäyttäjistä on naisia. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheen arki ovat asioita, joita pitää tukea. Toiminta on ollut tuloksellista, sillä kaksi kolmannesta ensikodeissa ja kolme neljännestä avopalveluissa olleista äideistä kuntoutuu niin hyvin, että lapsen huostaanottoa ei tarvita.

Tyytyväinen olen myös siitä, että suuntaamme lisäresursseja neljässä käräjäoikeudessa toteutetun ja hyviä tuloksia tuottaneen lapsiystävällisen oikeudenkäynnin kokeilun laajentamiseen valtakunnalliseksi. Tässä Norjassa toimivassa ns. Follo-mallissa lasten huoltoriitoja sovitellaan lapsipsykologin tai vastaavan asiantuntijan avulla. Kokeilun tulokset viittaavat siihen, että menettelyllä voidaan vähentää varsinaiseen tuomioistuinkäsittelyyn tulevien asioiden määrää ja huoltajuusriitojen pitkittymistä. Sovittelu säästää tuomioistuinten ja sosiaaliviranomaisten resursseja mutta ennen kaikkea auttaa lapsia ja perheitä vaikeissa ero- ja huoltajuuskiistatilanteissa. Kaikilla eroavilla vanhemmilla tulee olla mahdollisuus halutessaan saada tukea ja neuvontaa, siten että he voivat jatkaa vanhempina ja toimia lapsen parhaaksi. Tukea tarvitaan aivan erityisesti lapsen hyvinvoinnin ja hänelle tärkeiden ihmissuhteiden jatkuvuuden turvaamiseen.

Toivotan Lauttasaari-lehden lukijoille lämmintä joulumieltä ja onnellista uutta vuotta! 

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi