Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Tänään aloittaa Helsingissä 6000 ekaluokkalaista koulun. Koulujen alkaessa on välttämätöntä meidän aikuisten terävöittää liikennekäyttäytymistämme. Suojatie on sopimus kunnioituksesta. Että ennen suojatietä pikemminkin hiljennetään kuin painetaan kaasua. Että jokainen meistä voi liikkua suojatiellä turvallisin mielin. Ettei kukaan jää suojatiellä isompansa alle.

 

Sinä teet suojatien -kampanjan tavoite on parantaa liikenneturvallisuutta edistämällä turvallista liikennekäyttäytymistä suojateiden yhteydessä. Edelleen jalankulkijoiden loukkaantumisista yli puolet tapahtui suojatiellä. 

 

Hyvin usein liikenteessä näkee vähältä piti –tilanteita, joissa autoilija ei pysähdy suojatien edessä. Käsittämättömän usein autoilijat painavat kaasua, vaikka viereisellä kaistalla on toinen auto pysähtynyt päästämään suojatielle astuneen jalankulkijan tien yli. Yksikin suojatiekaahari on liikaa.

 

On olennaista muistaa, että lasten tarkkaavaisuus liikenteessä herpaantuu helposti. Lapsi ei kykene hahmottamaan liikennettä samalla lailla kuin aikuinen. 

 

Syytä on nykyisin myös teroittaa yhtä lailla pyöräilijöiden roolia liikenneturvallisuuden ylläpitäjänä.

 

Nopeusrajoitusten ja liikennevalojen kunnioittaminen ja keskittyminen liikenteeseen ovat keskeiset keinot huolehtia suojateiden turvallisuudesta. Ja tietenkin liikennesääntöjen noudattaminen on kaiken A ja O. Tarkkaamattomuus liikenteessä on valitettavan yleinen ilmiö, jonka kitkeminen on kaikkien etu. Yhä useamman autoilijan mutta myös jalankulkijoiden, lasten ja aikuisten, huomio on enemmän puhelimessa kuin liikenteessä. 

 

Varsinkin pienten lasten vanhemmille huoli lasten turvallisuudesta on enemmän kuin tuttua. Ei riitä, että lapset oppivat noudattamaan liikennevaloja. Yhtä tärkeää on opettaa lapsi katsomaan tuleeko autoja, ja että auto voi tulla ja tuleekin usein, vaikka valo on jalankulkijalle vihreä. Vielä vaikeampaa on ollut lapsille opettaa, että vaikka auto pysähtyy suojatielle, voi toisella kaistalla autoilijat vain painaa kaasua.

 

Asennemuutosta tarvitaan suojateillä, jotta ne olisivat nimensä veroisia. Liikenneturvallisuus syntyy yhteistyöllä.

 

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja ja kolmen lapsen äiti

Julkaistu

Tervetuloa vaihtamaan politiikan kuulumiset Sari Sarkomaan kanssa eduskuntaan ke 23.5 klo 16.45. Tilaisuuteen voitte ilmoittautua linkin kautta: https://goo.gl/forms/LEJCplAdCBY1hpqK2. Tilaisuuden alussa on opastettu kierros uudistetussa eduskunnassa ja sen jälkeen kahvit ja keskustelun Sarin kanssa Kokoomuksen ryhmähuoneessa. Sisäänkäynti Päätalon B-ovesta (Töölön puoleinen ovi). Tervetuloa!

 

Julkaistu

Helsingin ja Uudenmaan rahoituksen turvaaminen on ydinkysymys sote-uudistuksen rahoitusmallia tarkastellessa. Keskustelua on viisainta käydä virkamiesten valmistelemien laskelmien pohjalta. Juuri julkaistujen laskelmien mukaan Uusimaa ei ole häviäjä, vaan sen saama rahoitus pysyy kutakuinkin samana. Monet muut maakunnat sen sijaan menettävät rahoitusta. Laskelmiin voi tutustua tekstin lopusta löytyvän linkin kautta.

Uudenmaan maakunnan rahoitusosuus kasvaa nykymallista yhdellä eurolla per asukas, eli leikkauksesta ei voi puhua. Helsinkiläisten veronmaksajien kannalta tehokkaasti ja hyvin hoidetut terveyspalvelut koko Suomessa näyttäytyvät pienempinä veroina.

Sote-uudistuksen itseisarvo on hyvät ja yhdenvertaiset palvelut. Ei se, onko Helsinki itse järjestäjä tai tuottaja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Esimerkiksi Tukholma ja Kööpenhamina menestyvät kaupunkeina ja sote-palveluilla, vaikka kaupungit eivät itse palveluista vastaa. Niin Ruotsissa kuin Tanskassakin terveyspalvelut ovat uudistusten myötä säädetty leveämpien hartioiden kannettavaksi kuten Suomessa on nyt tarkoitus tehdä.

Missään esillä olleessa toteuttamiskelpoisesessa mallissa sote-palveluiden järjestäminen ei olisi säilynyt kunnalla. Suomessa on laaja yksimielisyys siitä, että kaikkien sote-palveluiden järjestämisvastuu on siirrettävä laajemmalle kokonaisuudelle. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että pelkkä kuntayhtymä ilman demokraattisesti valittuja päättäjiä ei käy ja siksi maakuntavaalit ovat välttämättömät.

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Hallituksen on tartuttava esitykseeni ja annettava Kaupunki- ja metropolipoliittisen selonteko eduskunnalle. Selonteko olisi keino läpivalaista metropolialueen ja suurimpien kaupunkien merkitys Suomen kansantaloudelle, kasvulle ja hyvinvoinnille. Selonteko valaisi osaltaan rohkeutta hallitukseen panostaa ja hyödyntää etenkin pääkaupunkiseutua Suomen kehityksen vauhdittajana.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on tärkeä helsinkiläisille monella tapaa. Voimavaralisäyksilläkään ei Helsingissä olla päästy eroon eriarvoistavista perusterveydenhuollon jonoista. Erot terveyskeskusjonoissa kaupungin sisällä ovat kestämättömiä, ja väestö vanhenee myös Helsingissä. Yli 70 % lapsiperheistä on vakuutus. Riippumatta siitä, järjestääkö palvelut maakunta vai kaupunki, on palveluita uudistettava. Valinnanvapauden laajentaminen on uudistuksen tuoma keino peruspalveluiden vahvistamiseksi. Esimerkit Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta osoittavat, että terveydenhuollon monituottajamallin avulla on mahdollista lyhentää jonotusaikoja perusterveydenhuollossa ja kehittää palveluiden asiakaslähtöisyyttä.

Lainsäädännön arviointineuvosto on todennut, että sote-uudistuksen onnistumisen ratkaisee se, miten lainsäädäntöä toimeenpannaan. Uudellamaalla on terveydenhuollossa osaava joukko ja koulutettu henkilöstö, jonka on oltava alusta asti mukana suunnittelussa. Se on onnistumisen edellytys.

Tällä hetkellä jokaisessa Uudenmaan kunnassa on oma sote-virasto. Lisäksi on sairaanhoitopiiri, aluehallintovirastot ja ely-keskukset ja vielä Uudenmaan liitto. Nyt nämä kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka nimi lakiesityksessä on Uudenmaan maakunta.

Aloitamme eduskunnassa alkavalla viikolla sote-lakipaketin käsittelyn, joka tehdään huolella. Eduskunta hyväksynyt esityksestäni lausuman, että sote-tutkimusrahoituksen riittävyys on turvattava osana uudistusta. Tutkimusasiaa on ratkomassa työryhmä. Eduskunnassa on myös pureuduttava ison uudistuksen muutoskustannuksiin.

Maakuntien rahoituslaskelmat: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4346241/Maakuntien+rahoitus+2019+taso/9509d6a5-1741-43e5-8048-f0326bc56a20.

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän naiskansanedustajat haluavat osoittaa erityisen tukensa häirinnän kohteeksi joutuneelle edustajakollega Veera Ruoholle. Edustajat painottavat, että eduskunnan on korkeinta lainsäädäntövaltaa käyttävänä instituutiona näytettävä mallia ja kitkettävä seiniensä sisäpuolelta pois kaikenlainen häirintä.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Raassina painottaa, että häirintä rikkoo aina ihmisen omaa itsemääräämisoikeutta vastaan, eikä sitä siksi saa missään olosuhteissa hyväksyä.

"Seksuaalinen häirintä on vakava ilmiö, joka istuu yhteiskunnassamme valitettavan syvällä. Häirintä jättää aina uhriinsa jäljen, joka voi pahimmassa tapauksessa rajoittaa ja haitata koko loppuelämää. Ilmeneviin häirintätapauksiin ei saa suhtautua kevyesti, vaan niihin on puututtava ja häirinnän uhreiksi joutuneiden ihmisten kokemuksia on kuultava. Häirintä ei ole koskaan häirityksi tulleen syytä", Raassina toteaa.

Kokoomuksen naiskansanedustajat ovat yhtä mieltä siitä, että seksuaaliseen häirintään tulee puuttua aktiivisesti ja se tulee lopettaa kaikissa muodoissaan kaikkialla yhteiskunnassa. Seksuaalinen ahdistelu on jo nykyisellään rikoslain nojalla kiellettyä. Pelkkä lainsäädäntö ei kuitenkaan selvästi riitä häirintää lopettamaan.

"Häirinnän ehkäisemiseksi tarvitaan systemaattisia toimintamalleja. Avainasemassa on aktiivinen ja oikea-aikainen puuttuminen ja tietoisuuden lisääminen. Koetusta häirinnästä pitää aina myös pystyä kertomaan, jotta puuttuminen on mahdollista. Tämä edellyttää luottamuksen rakentamista ja matalaa kynnystä," Raassina jatkaa.

Edustajat pitävät oikeusministeri Antti Häkkäsen käynnistämää #Häirinnästävapaa-kampanjaa hyvänä aloitteena häirintäongelmaan puuttumiseksi. Kampanjan avulla jaetaan hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja häirintään puuttumisessa. Häirintää ehkäiseviä toimintamalleja on kokoomusedustajien mielestä hyvä teroittaa.

Lisätietoja:

Sari Raassina

+358 505232808

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Syksyn eduskuntatyöhön on tuonut iloa upeaksi remontoitu eduskuntatalo. Valtiovarainvaliokunnassa työstämme ensi vuoden valtion talousarviota. Valmista on oltava ennen joulua. Sosiaali-ja terveysvaliokunnassa isoin käsittelyssä oleva asia on paljon näkemyksiä herättävä alkoholilain kokonaisuudistus. Politiikassa ei voi tehdä päätöksiä galluppeja vilkuilemalla. On kuitenkin mukava tunne, että suomalaiset antavat tukensa Kokoomuksen työlle.

Tässä kirjeessä:

  • Kaupunkipoliittinen selonteko etenee
  • Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta
  • Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa
  • Ulkosuomalaisparlamentti koolla
  • Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi
  • Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Kansanedustajat Roosa nauha-päivänä valtiosalissa

 

Kaupunkipoliittinen selonteko etenee

Kaupungit ja varsinkin metropolialue ovat koko Suomen kasvun veturi, mutta vielä osin käyttämätön voimavara. Ehdotin budjetin lähetekeskustelussa, että hallitus antaisi eduskunnalle kaupunkipoliittisen selonteon, jossa on vahva metropolipoliittinen osio. Hallituksen on syytä kirkastaa kaupunkipolitiikkaansa. Laadimme yhdessä Outi Mäkelän kanssa aiheesta kirjallisen kysymyksen. Ministeri Tiilikaisen vastaus oli lupaava.

Kiinteistöveron alarajaa ei nosteta

Ensi vuoden talousarvioon sisältyvä ehdotus nostaa kiinteistöveron alarajaa jätetään toteuttamatta. Meidän kaupunkipoliitikkojen huoli asumiskustannusten noususta kuultiin. 

Valtiovarainvaliokunnassa hyväksyimme kiinteistöverolain muutoksesta mietinnön, johon kiinteistöveron korotuksen perumisen kirjasimme hallituspuolueen valiokuntajäsenten voimin.  Perustelimme muutosta sillä, että korotus painottuisi pääkaupunkiseudulle, jossa asumiskustannusten nousu on suurempaa kuin käytettävissä olevien tulojen. Sietämättömän korkeat asumisen kustannukset ovat kasvun este ja ihmisten arjen kipukohta. Yhdessä asetettu kiinteistöveron tuottotavoite on saavutettu, joten siksikin päätös oli hyvä tehdä. Perustelimme korotuksen perumista myös sillä, että kiinteistöveroa ollaan uudistamassa.

 

Lukutaito-ohjaus osaksi neuvolaa

Vahvistunut lasten osaamisen kulttuurinen ja sosioekonominen eriarvoistuminen Suomessa osoittaa, että tarvitsemme vaikuttavampia ja varhaisempia toimia lukutaidon edistämiseksi. Kotien valmius tukea lapsen lukutaidon kehittymist vaihtelee suuresti, ja lapset ovat jo kouluun tullessaan eriarvoisessa asemassa. Koska lasten kielellinen kehitys ja lukemisen valmiudet alkavat kehittyä jo varhaisessa vuorovaikutuksessa, vanhempien tietoisuutta lukutaidon merkityksestä ja kodin keinoista tukea lapsen taitojen kehittymistä on lisättävä. Olen mukana edistämässä uudistusta, jossa neuvola tulisi mukaan lukutaitotalkoisiin. Lukutaito ja lukemisen ilo on lahja, joka Suomen on annettava yhdenvertaisesti kaikille lapsille.

 

Ulkosuomalaisparlamentti koolla

Ulkosuomalaisten parlamentin puhemiehistö, Suomi-Seuran väki ja joukko kansanedustajia kokoontuivat johdollani pohtimaan ulkosuomalaisten asioita. Olen Suomi-Seuran johtokunnan jäsen ja olen pitkään tehnyt työtä ulkosuomalaisten kirjeäänestyksen toteutumiseksi. Viimein syyskuussa eduskuntaan saapui hallituksen esitys laiksi vaalilain muuttamisesta

Kirjeäänestyksen tarkoituksena on parantaa ulkomailla pysyvästi asuvien ja tilapäisesti oleskelevien äänioikeutettujen äänestysmahdollisuuksia. Nykyisin ulkosuomalaiset pääsevät äänestämään Suomen edustustoissa. Usein äänestämisen esteenä ovat pitkät, kalliit ja aikaa vievät matkat äänestyspaikalle. Käytännön syyt voivat estää äänestämisen, vaikka äänestystahtoa olisi. Esitys vaalilain muuttamisesta on nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, joka antaa esityksestä mietinnön.

 

Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan valmistunut ulkoinen arviointi

Toimin Kelan valtuutettujen puheenjohtajana. Kelan valtuutettujen tehtäviin kuuluu Kelan hallinnon ja toiminnan valvominen. Olemme seuranneet Kelan toimeenpantavaksi siirretyn perustoimeentulotuen tilannetta tiiviisti. Esityksestäni teetimme toimeentulotuen siirrosta ulkoisen arvioinnin. Oli hyvä että ehdotuksestani ulkopuolinen arviointi toimeentulotuen siirrosta kelaan tehtiin. 

Selvityksessä tuli esille asioita, jousta Kelan johdon on otettava oppia.

Ulkoinen arviointi toimeentulotuen siirrosta osoitti erityisesti puutteita riskienhallinnassa, projektin johtamisessa ja raportoinnissa. Perustoimeentulotuen siirrosta Kelaan on syytä ottaa oppia soten valmisteluun ja toimeenpanoon. Riskit on tunnistettava ennen toteutusta, jotta niitä voidaan hallita.

 

Tervetuloa tilaisuuteen keskustelemaan diabeteksen hoidon uudesta teknologiasta

Järjestän tilaisuuden yhdessä Diabetesliiton kanssa maailman diabetespäivänä tiistaina 14.11 kello 8.30-9.30 Kansalaisinfossa. Toimin eduskunnan diabetesryhmän puheenjohtajana. Tervetuloa!

Insuliinista koko ajan riippuvaisen tyypin 1 diabeetikon elämää voi uusi tekniikka helpottaa ja parantaa merkittävästi. Tässä tilaisuudessa kuulemme kahdesta tavasta parantaa diabeetikon elämänlaatua tekniikan avulla.

Hyvää syksyä toivottaen  Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Julkaistu

TIEDOTE 16.8.2017

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen kansanedustajat Sanna Lauslahti ja Sari Sarkomaa vaativat selvitystä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppimateriaalien kustannusten pienentämisestä. Sarkomaan ja Lauslahden mukaan oppimateriaalien hinta ei saa muodostua esteeksi toisen asteen tutkinnon suorittamiselle.

Suomalaiset kansalaisjärjestöt esittivät tänään huolenaiheensa toisen asteen oppimateriaalien korkean hinnan vaikutuksista opintojen keskeyttämiseen. Myös valmisteilla oleva nuorisobarometri osoittaa, että vähävaraisuus kaventaa opiskelun mahdollisuuksia ja tasa-arvoa. Korkea-asteella kulut ovat kurissa parempien lainaamismahdollisuuksien vuoksi. Toinen aste on se selvästi kalliimpi palanen.

-Ongelma on syytä ottaa vakavasti, ja tähän on löydettävä pikaisesti ratkaisut. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta työelämästä siksi, ettei ole taloudellisten syiden vuoksi mahdollista opiskella. Tilanne on kehittynyt hankalampaan suuntaan. Opiskelijoiden kustannukset ovat muuttuneiden vaatimuksien vuoksi nousseet. Sähköisten materiaalien yleistyminen vie pohjan pois oppimateriaalien kierrättämiseltä, jonka avulla aiemmin opiskelukuluja sai pidettyä kurissa, Lauslahti toteaa.

Kansalaisjärjestöjen kannanoton mukaan monelle opiskelijalle ja perheelle esimerkkisi kirjojen, sähköisten materiaalien ja laitteiden kustannukset voivat tulla yllätyksenä. Selvityksessä olisikin Sarkomaan ja Lauslahden mukaan syytä selvittää sitä, miten kustannukset muodostuvat toisen asteen eri aloilla ja miten niitä voidaan helpottaa.

Jo tällä hetkellä pienituloiset opiskelijat voivat saada esimerkiksi oppikirjahankintoja ja ylioppilastutkintomaksuja varten täydentävää toimeentulotukea. Itseisarvoisen tärkeää on myös, että koulutus ja koulussa ruokailu pysyvät maksuttomina. Selvitystä kokonaisuudesta kuitenkin tarvitaan koulutuksen tasa-arvon ja saavutettavuuden parantamiseksi.

-Kustannusten noustessa kokonaisuus on selvitettävä, jotta kustannusten vaikutukset ja todellinen taso pystytään arvioimaan alakohtaisesti. Nuorisobarometrin ennakkotiedot antavat ymmärtää, ettei koulutuksen tasa-arvo kaikkien kohdalla toteudu, Nyt tarvitaan tasa-arvotalkoita, Sarkomaa painottaa.

Kokoomuksen tavoitteena on taata kaikille tasa-arvoiset mahdollisuudet saada koulutusta. Mahdollisuudet eivät saa riippua perheen varallisuudesta, asuinpaikasta tai taustasta. Korkeat oppimateriaalikustannukset sotivat tätä periaatetta vastaan. Opiskelijoille ja perheille on myös annettava paremmin tietoa siitä, mistä apua hankintoihin on saatavilla. Koulutus ei saa jäädä kenenkään kohdalla oppimateriaaleista kiinni.

Lisätietoja
Sari Sarkomaa: 050 5113033

Sanna Lauslahti: 050 5122380

Julkaistu

TIEDOTE 11.8.2017

Vapaasti julkaistavissa

Kokoomuksen kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa kiittää valtiovarainministeri Petteri Orpoa hoitotyön tutkimuksen merkityksen ymmärtämisestä. Tuoreessa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa on ensimmäistä kertaa osoitettu suoraan määrärahoja hoitotyön tutkimukselle.

Sarkomaa pitää kiitettävänä, että eduskunnan tahto on kuultu ja voimavarat on löydetty sovitun budjettikehyksen sisältä. Hoitotyön tutkimusrahat kohdennetaan Hoitotyön tutkimussäätiö Hotukselle, jonka tehtävä on edistää ja vakiinnuttaa sosiaali-  ja terveydenhuollon näyttöön perustuvaa hoitotyötä.

Hoitotyön merkitys sote-palveluiden vaikuttavuudelle ja laadulle on mittava. Sote-alan työntekijöistä noin 72 % on hoitotyöntekijöitä. Terveydenhuollon kustannustehokkuus ja vaikuttavuus parantuvat, kun vanhentuneet toimintatavat karsitaan ja korvataan yhtenäisillä näyttöön perustuvilla toimintatavoilla. Hoitotyön tutkimuksen määrärahakäytäntö aloitettiin viime eduskuntakaudella Sarkomaan johtaman valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston esityksestä.

Tämän jälkeen eduskunnan valtiovarainvaliokunta on vuosittain täydentänyt eri hallitusten budjettiesitystä hoitotyön tutkimusmäärärahalla.

­- Ihmisen hoidon hyvän lopputuloksen kannalta on olennaista, että vaikuttavan lääketieteellisen hoidon lisäksi muiden ammattiryhmien toiminta sekä koko hoitoketju perustuvat tutkittuun tietoon ja parhaaseen mahdolliseen näyttöön, Sarkomaa painottaa.

Sarkomaan mukaan hallituksen on budjettiriihessä katsottava läpi sote-sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusmäärärahojen riittävyys. On vakavaa, että esimerkiksi yliopistotasoisen terveyden tutkimusrahoitus on ollut jatkuvan leikkauksen kohteena useiden eri hallitusten aikana. Määräraha on enää kolmannes 2000-luvun alkuvuosien määrärahasta.

-Tämän vuoksi  käsitellessämme ennen kesää valtiovarainvaliokunnassa valtiontalouden kehystä teimme lausuman, jossa edellytettiin hallitusta turvaamaan sosiaali-ja terveydenhuollon tutkimusrahoituksen mukaan lukien  hoitotyön tutkimuksen rahoituksen riittävyys osana sote-uudistusta, sanoo Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa

050 5113033

Julkaistu

Vain 25 % suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen. Luku on huolestuttavan alhainen. Perusta lukuharrastukselle ja -taidolle luodaan varhaislapsuudessa. Vanhempien ja muiden läheisten, kuten isovanhempien, merkitys lapsen lukutaidolle on ratkaisevinta ennen kuin lapsi oppii itse lukemaan.

Lasten innostaminen lukemiseen ja kirjoihin tarvitsee päiväkotien ja koulun lisäksi lukemiseen kannustavaa esimerkkiä kodin lisäksi lapsen lähiympäristössä. Yhdessä lukeminen on mukava ja tehokas tapa kannustaa lasta koulutiellä ja edistää oppimista.

Lapsi, jolle on luettu ensimmäisistä elinvuosista lähtien, saa huomattavasti paremmat eväät elämään kuin sellainen, jolle ei ole luettu ja jonka kotona ei ole kirjoja. Tutkimusten mukaan lapselle ääneen lukeminen varhaislapsuudessa vaikuttaa lapsen tulevaan oppimistuloksiin ja koulumenestykseen enemmän kuin vanhempien sosioekonominen tausta. Lapselle lukeminen on siis tasa-arvoteko.

Kotona ääneen lukeminen vahvistaa koko perheen sisäisiä suhteita. Kun lapselle luetaan tarinoita, vahvistetaan lapsen kielen kehitystä ja monin tavoin lapsen tulevaa lukutaitoa sekä kiinnostusta lukemiseen. Lapsen sosiaalisuus, mielikuvitus, eläytymiskyky ja empaattisuus vahvistuvat

Iltasatu ja lukuhetket ovat lapsille mutta myös aikuisille päivän parhaita hetkiä. Silloin on aikaa lukea, pitää sylissä ja jutella.

Vastaanotan mielelläni palautetta ja ajatuksia helsinkiläisten hyvän arjen edistämiseksi. Kirjoitan myös kerran kuussa politiikan kuulumisia eduskunnasta ja Helsingistä. Kirjeen saa tilattua kotisivuiltani tai ottamalla minuun muuten yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Helsinkiläinen kansanedustaja

 

Julkaistu

TIEDOTE 29.6.2017

Julkaisuvapaa heti

Perustuslakivaliokunnan lausunto sote- ja maakuntauudistuksen ja valinnanvapauden lakikokonaisuudesta on valmistunut.

”Tärkeä huomio perustuslakivaliokunnan lausunnosta on se, että valinnanvapauden perusperiaatteet läpäisivät perustuslakivaliokunnan tiukan seulan. Lausunto sisältää paljon yksittäisiä korjaustarpeita lakikokonaisuuteen, mutta nämä eivät muodosta estettä koko sote-uudistuksen yhdelle keskeiselle sisällölle eli valinnanvapauden laajentamiselle.  Valinnanvapaus on sote-palveluja jatkuvasti uudistava moottori, jonka avulla on mahdollista edistää palvelujen yhdenvertaista saatavuutta ja laatua sekä palvelun käyttäjän mahdollisuutta vaikuttaa käyttämiinsä palveluihin”, kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Sari Sarkomaa toteaa.

Sarkomaa muistuttaa, että perustuslakivaliokunnan arviointi on keskeinen osa tämän kokoluokan lainsäädäntöprosessia. Yllättävää olisi ollut, jos korjaustarpeita ei olisi ilmennyt.

”Perustuslakivaliokunta on tänään antanut perusteellisen lausunnon, joka on huolella tutkittava ja huomioon otettava. Tarvittavat muutokset on valmisteltava hyvän lainsäädäntötyön periaatteiden mukaisesti, vaikka se veisikin aikaa. Olemme tekemässä lähihistorian suurinta uudistusta, joten lainsäädännön laatu ajaa aikataulujen edelle. Nyt on edettävä sote-palvelut edellä. Muu mittava hallinnollinen kokonaisuus tulee sitten sen mukana”, Sarkomaa painottaa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan maakuntia ei voitaisi velvoittaa yhtiöittämään valinnanvapauden piiriin kaavailtuja julkisia sote-palveluja. Yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden tasapuolinen kohtelu markkinoilla sekä palvelutuotannon kustannusten vertailtavuus ja läpinäkyvyys on turvatta muilla keinoilla.

”Yhtiöittäminen keinona ei ole missään vaiheessa ollut kynnyskysymys Kokoomukselle. Tärkeintä Kokoomukselle on se, että sote-uudistus etenee ja kansalaisten palvelut paranevat. Kyseessä on kokonaisuus, jonka osat vaikuttavat toisiinsa, ja jota on vietävä yhtäjalkaa eteenpäin”, Sarkomaa huomauttaa.

”Nyt ei pidä tehdä samaa virhettä kuin vuoden 2015 sote-yrityksessä. Silloin sote-uudistuksen perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttäessä uutta mallia, sosiaali-ja terveysvaliokunta velvoitettiin tekemään uusi malli kiireellä. Uudistus ei tällöin onnistunut, ja maltti olisi ollut valttia. Tästä on otettava opiksi”, päättää Sarkomaa.

Lisätietoja:

Sari Sarkomaa, p. 09 432 3033

Julkaistu

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan Suomen ja Helsingin politiikan ajankohtaisista aiheista to 15.6 kello 17-18.30. Tilaisuuteen voit ilmoittautua avustajalleni Sinalle sähköpostitse osoitteeseen sina.nordman@eduskunta.fi tai puhelimitse 050 574 0818. Sisääntulo eduskuntaan on Arkadiankadulta osoitteessa Arkadiankatu 3. Tulethan turvatarkastuksen takia ajoissa paikalle. Avustajani saattaa tilaisuuteen osallistujat turvatarkastuksen jälkeisestä aulasta kokoustilaan.