Siirry sisältöön

Kategoria: Ei kategoriaa

Julkaistu

Verkkouutiset blogi 21.2.2024

Keskusrikospoliisin selvitys paljastaa rujon todellisuuden, jossa maamme lapsia elää. Entistä nuorempien tekemien ja entistä vakavampien rikosten määrä kasvaa vauhdilla. Myös rikosten uhrit ovat entistä nuorempia. Viime vuonna alle 15-vuotiaiden ryöstörikosepäilyjä oli 37 prosenttia edellisvuotta enemmän. Vastaavana aikana 9–11-vuotiaiden lasten ryöstörikokset kasvoivat 76 prosenttia.

Useimmat alle 15-vuotiaista kovassa rikoskierteessä olevista lapsista on sijoitettu lastensuojelulaitokseen. Lasten suojelun kannalta lastensuojelulaitoksista karkaaminen eli hatkaaminen on vakava ongelma.

Hatkalaiset voivat jatkaa rikosten tekemistä lähes keskeytyksettä, kun poliisin keinot puuttua toimintaan ovat rajalliset. Hatkaan lähtee arviolta noin 3 800 lasta ja nuorta vuodessa. Asiantuntijoiden mukaan hatkaan lähteminen on helppoa ja se altistaa lapsen rikoskierteeseen sekä rikoksen uhriksi. Hatkassa olevilla nuorilla on suuri riski joutua raiskatuksi ja hyväksikäytetyksi.

Hatkassa olevat lapset ovat nykyajan katulapsia, jotka ajautuvat useimmin hyvin vahingollisen elämän syövereihin, jossa ei yhdenkään lapsen pitäisi elää. Lasten ja nuorten auttamiseksi ja rikoskierteen katkaisemiseksi tarvitaan vaikuttavampia keinoja. Toimia tarvitaan myös kansalaisten suojelemiseksi alaikäisten tekemältä väkivallalta. Emme halua yhteiskuntaa, jossa nuorisojoukko pahoinpitelee lapsen ryöstääkseen kengät lapsen jaloista.

Lapsiasianvaltuutettu Elina Pekkarinen pitää tilannetta kaduillamme niin hälyttävänä, että hänen mielestään pohdintaan on otettava poliisin ehdottamat lastensuojelulaitokset, jotka antaisivat suljetumpaa hoitoa vakavien rikosten kierteessä oleville alle 15-vuotiaille lapsille. Lasten oikeuksien kannalta on aina parempi vaihtoehto päästä pois kadulta turvallisiin olosuhteisiin ja saada hoitoa mm. päihde- ja mielenterveysongelmiin. Pekkarisen ehdotuksessa lapsen voisi sijoittaa suljetummin sosiaalihuoltolainsäädännön mukaan siksi aikaa, että mahdollinen rikostutkinta on tehty ja lapsen rikosten tekemisen jatkuminen saadaan estettyä.

Hallitusohjelmassa sovittu toimenpideohjelma nuoriso- ja jengirikollisuuden taltuttamiseksi on pian valmistumassa. Myös lastensuojelulakia on sovittu uudistettavan. Välttämättömissä uudistuksissa on syytä kuulla tarkalla korvalla lapsiasiainvaltuutettua.

Suomessa tarvitaan kaikkien lasten ja nuorten kanssa tekemisissä olevien aikuisten nykyistä parempaa yhteistyötä lähtien kotien ja vanhempien kasvatusvastuun tuesta sekä syrjäytymisen ja syrjinnän vastaisesta työstä aina kotoutumis- ja maahanmuuttopolitiikkaan saakka. Hyviä tuloksia tuottaneesta rikoksen polulle kulkeutuneesta nuoresta kokonaisvastuun ottavasta tukihenkilöpilotista on syytä ottaa oppia koko maassa. Jokaisella lapsella pitää olla luotettava aikuinen, joka kantaa kokonaisvastuun ja jonka tukeen voi luottaa.

Maailman myllerryksessä yksi asia ei muutu: lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa ja huolenpitoa kasvaakseen hyvinvoiviksi aikuisiksi ja yhteiskunnan täysipainoisesti jäseniksi turvallisesti aikuisuuteen.

Julkaistu

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat -järjestön blogi 4.2.2024

Syöpä on vakava sairaus ja monimuotoinen ilmiö, joka koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Maailman terveysjärjestö WHO on jo pitkään suositellut syöpästrategian laatimista. Useimmissa länsimaissa syöpästrategia on jo – Suomi on ollut poikkeus, kun meillä ei strategiaa vielä ole.

Iloitsen, että saimme hallituspuolueiden yhteistyössä lisättyä valtion budjettiin määrärahan kansallisen syöpästrategian laadintaan. 

Sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan parhaillaan työlle toimeksiantoa. Päävastuu on viisainta antaa Kansalliselle syöpäkeskukselle. Tärkeässä roolissa on tietenkin syöpäjärjestöt. Verkostomaisella yhteistyöllä on ripeästi ja taidolla saatava työ valmiiksi, jotta syöpästrategia saadaan ohjaamaan hyvinvointialueiden uudistamistyötä. 

Gynekologisiin syöpiin liittyy paljon erityispiirteitä.  Syöpästrategian valmistelussa on tärkeää, että GySy on tiiviisti mukana, jotta syöpästrategia laaditaan niin, että se edistää gynekologisten syöpäpotilaiden fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen elämänlaadun parantamista ja kuntoutumisen kehittämistä.

Syöpästrategian laatiminen sopii mainiosti uuden hallitusohjelman painopisteisiin.

Syöpästrategian tarkoitus on vahvistaa EU:n syöväntorjuntasuunnitelman kansallista toteuttamista, parantaa kustannustehokkaiden hoitojen, kuntoutuksen ja tuen yhdenvertaista saatavuutta.

Syöpään sairastuneen ihmisen kannalta on olennaista saada oikea-aikaisesti sairauteensa vaikuttavaa hoitoa. Syövän diagnostiikka ja hoito monimuotoistuvat ja muuttuvat yhä yksilöllisemmiksi.

On varmistettava, että uudet lääkkeet muut hoidot saadaan nopeasti käyttöön potilaille, jotka niistä hyötyvät. Terveydenhuollon kestävyyden kannalta on olennaista varmistaa hoitojen kustannusvaikuttavuus.

Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpä koskettaa myös sairastuneen läheisiä ja heidän tukensa on myös tärkeää. 

Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että ihminen paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Toimia tarvitaan siihen, että parantumatonta syöpää sairastavat voisivat elää hoidon ja tuen ansiosta mahdollisimman hyvää elämää. Kun syöpä etenee, sairastuneelle on oltava tarjolla hyvä palliatiivinen hoito ja saattohoito asuinpaikasta riippumatta.

Syöpästrategiaa tarvitaan varmistamaan korkeatasoinen ja yhdenvertainen syövänhoito jatkossakin. Nykyisin noin 35 000 ihmistä sairastuu vuosittain syöpään. Kymmenen vuoden päästä sairastuneita arvioidaan olevan 10 000 enemmän.

Suomessa on jo 300 000 syövän joskus kokenutta ihmistä. Lisääntyvien syöpämäärien ja parantuvien hoitotulosten myötä syövän sairastaneiden kasvaa koko ajan. Yksi syöpästrategian keskeinen tavoite on oltava parantaa kaikkien syöpää sairastaneiden ja sairastavien elämänlaatua.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja. Yksilöllisten hoitojen käyttöönottoa on tehostettava ja tutkimukseen on investoitava. Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa on sovittu mittavista panostuksista TKI-toimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä.

Syöpästrategian laatiminen on ollut johtamani Eduskunnan Syöpäverkoston tavoite, joka nyt saadaan toteutettua.

Suomen Gynekologiset Syöpäpotilaat (GySy) tekee valtakunnallisena potilasjärjestönä aktiivista ja vaikuttavaa työtä ja on tärkeä yhteiskumppani Syöpäverkostollemme.

On ilo saada toimia myös GySy:n advisory boardin jäsenenä.

Kiitos GySy:n kaikkien toimijoiden työstä, jossa toimitte gynekologiseen syöpään sairastuneiden ja heidän läheistensä tukena sekä valtakunnallisena edunvalvontajärjestönä. Työ on korvaamattoman arvokasta. 

Mielellämme kuulemme Eduskunnan Syöpäverkostossa ajatuksianne ja toiveita. Pidetään yhteyttä.

Hyvää maailman Syöpäpäivää.

Sari Sarkomaa

Kansanedustaja

Eduskunnan Syöpäverkoston puheenjohtaja 

Julkaistu

Arvoisa vastaanottaja,

Alex sai valtavan hienon äänimäärän presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella. Nyt jatkamme täydellä vauhdilla kohti toista kierrosta. Kampanjatyö jatkuu numerolla 8. Nostetaan yhteistyössä äänestysintoa vieläkin mittavammaksi. Innostetaan koko Suomi mukaan yhdistävän tekijän tueksi.

Äänestämään pääsee jo keskiviikkona 31.1. Vaalien kakkoskierroksen ennakkoäänestys kestää tuttuun tapaan viikon ja päättyy ensi viikon tiistaina 6.2. Vaalipäivä on ensi viikon sunnuntaina 11. päivä helmikuuta. Edessä historiallisen jännittävät ja tärkeät päivät. Jokainen ääni ratkaisee.

Vielä ehtii liittyä Alexin tiimiin. Saat tiimikirjeen ja ajantasaiset tiedot kampanjan kuulumisista: https://www.alexstubb.fi/#liity-tiimiin

Kampanja aloitettiin maanantaina Yhdistävällä lenkillä.

Tervetuloa tapaamaan

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja vaihtamaan ajatuksia kanssani presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista asioista Keskuskatu vitosen Stubbilaan keskiviikkona 31.1. klo 16.30–17.30. 

AfterWalkit käynnistyivät tammikuussa ja vaihdoimme parinkymmenen kävelijän kanssa kuulumisia presidentinvaaleista ja muista ajankohtaisista kovassa lumipyryssä. Kiitos kaikille, jotka pääsivät paikalle. Seuraava AfterWalk on torstaina 14.3. klo 17.15. Tapaaminen tuttuun tapaan Pikkuparlamentin edustalla (Arkadiankatu 3).

Uuden vuoden eduskunta- ja kaupunginvaltuutetun työ on vauhdissa

Vuosi on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Vaalikampanjoinnin ohella kaupunginhallituksen ja valtuuston kokoukset lähtivät käyntiin heti tammikuun alusta. Ensi töiksemme hyväksyimme muun muassa uuden Itämeristrategian. Olen erityisesti tehnyt työtä terveysasemalle pääsyn edistämiseksi, koulukiusaamisen kitkemiseksi sekä kaupungin liikenteen sujuvoittamiseksi.

Kansanedustajan työ on täydessä vauhdissa presidentinvaalikampanjoinnin rinnalla. Ulkoasianvaliokunta oli tänään jo koolla, mutta valtiopäivät avataan virallisesti ensi viikolla. Valtiopäivät avaa viimeistä kertaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Tulossa historiallinen päivä.

Peruskoulun oppimistulokset on käännettävä nousuun

Valtioneuvosto on asettanut peruskoulun tulevaisuustyön parlamentaarisen seurantaryhmän.  On suuri iloa toimia työryhmän varapuheenjohtajana. Puheenjohtajana toimii opetusministeri Anna-Maja Henriksson. Parlamentaarisen työryhmämme toimii hallitusohjelman mukaisen peruskoulun tulevaisuustyön tukena. Tehtävä on mitä tärkein. Työssä on tärkeä kuulla erityisesti opettajia, tutkijoita ja tietenkin myös lasten sekä nuorten ääntä. Ajatukset ja näkemykset ovat tervetulleita.

Tapasin opettajia jokavuotisilla Educa-messuilla. Puhuin pääkaupunkiseudun opettajien tilaisuudessa sekä Kemianteollisuuden paneelissa, jossa keskustelimme osaamistason nostosta. Paljon muita tapaamisia ja keskusteluja Messukeskuksen mukavassa menossa. Educa on oikein onnistunut tapahtuma. Suuret kiitokset kaikille.

Koulutukseen tehdään kuluvalla eduskuntakaudella merkittäviä panostuksia. Olen tyytyväinen, että hallitusneuvotteluissa sovimme 200 miljoonaa euron lisäyksestä perusopetukseen. Perusopetuksen vähimmäistuntimäärää lisätään 2–3 vuosiviikkotunnilla laajentamatta opetussuunnitelmaa. Tarkoitus on vahvistaa perustaitojen kuten matematiikan ja lukemisen oppimista.  Myös Helsingissä päiväkoteihin ja kouluihin suunnataan lisämäärärahoja. Määräraha kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kasvaa tänä vuonna 680 euroa jokaista helsinkiläistä lasta kohden.

Edellisen hallituksen romuttama Kela-korvausjärjestelmä korjataan

Kela-korvausten nostot yksityisellä yleis- ja erikoislääkärillä, psykiatrikäynneillä sekä hammaslääkärillä astuivat voimaan vuoden alussa. Tämä oli hallitusneuvotteluissa tavoitteenani. Tarkoitus on uudistaa korvausmalli niin, että se on käytössä vuonna 2025. Tässä vaiheessa on linjattu, että hedelmöityshoidot palautetaan Kela-korvauksen piiriin. Se on suuri helpotus monelle. Tulevaisuudessa yhä useamman lapsitoive voi toteutua. Lue lisää blogistani. Osana uutta mallia on myös fysioterapia palautettava Kela-korvauksen piiriin.

Taiteen ja tieteen vapautta on vaalittava

Tammikuussa Helsingissä järjestetty Lux Helsinki oli upea tapahtuma, jota varjosti kuitenkin poikkeuksellinen päätös julkaista sisältövaroitus yhden teoksen kohdalla. Katariina Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu, kun ainakin saamelaisvaikuttaja Petra Laiti syytti Souria stereotyyppisen kuvaston käytöstä ja kulttuurisesta omimisesta. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Tapahtuman yhteydessä ennen Sourin teoksen näyttöä Senaatintorilla kuulutettiin kovaääninen varoitus. Pakko sanoa, että hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Moni Senaatintorilla varoituksen kuullut asiaa minulta kysyi. Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on syytä olla hereillä. On perusteltua käydä läpi toimet sekä arvioida, missä meni vikaan. Lue lisää blogistani.

Ajatukset ja palaute ovat tervetulleita. Pidetään yhteyttä.

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Julkaistu Töölöläisessä 28.1.2024

Valotaidefestivaali Lux Helsingin ja Helsingin tapahtumasäätiön toimet Katariina Sourin teoksia kohtaan ovat hämmästyttäneet.

Tapahtunut on sen verran poikkeuksellista, että Lux Helsinki -tapahtuman järjestelyistä vastaavan Tapahtumasäätiön hallituksen on perusteltua käydä läpi tehdyt toimet sekä arvioida, missä meni vikaan.

Sourin Tapahtumasäätiön tilaaman teoskokonaisuuden yhdestä maalauksesta nousi somekohu. Lopulta Tapahtumasäätiö tiedotti, ettei poista teosta mutta sen sijaan liittää sen yhteyteen sisältövaroituksen.

Olin Senaatintorilla, kun sisältövaroitus kuulutettiin ennen Sourin teosten näyttöä. Hämmästys oli valtava. Miksi ihmeessä sisältövaroitus piti tehdä? Mistä ylipäätään varoitettiin? Onko valittu toimintatapa käytäntö Tapahtumasäätiön toiminnassa? Moni on huolissaan taiteen vapaudesta.

Taiteesta tehdyt varoitukset eivät kuulu avoimeen yhteiskuntaamme. Meidän on vaalittava ajattelun, taiteen ja tieteen vapautta.

Taide ja tiede ovat kautta aikojen herättäneet ihastusta ja vihastusta. Tällaiset reaktiot eivät saa kuitenkaan johtaa toimiin, jotka kahlitsevat ajattelun, tieteen tai taiteen vapautta.

Valotaidefestivaali Lux Helsinki oli mielestäni kokemuksena muutoin upea, suuret kiitokset kaikille tekijöille.

Helsingin uusin kaupunkistrategia korostaa tapahtumien, kulttuurin, ja elämyksellisten kohtaamispaikkojen merkitystä viihtyisyyden, elinvoiman ja vetovoimaisuuden vahvistamisessa.

Töölöstä löytyy edelleen paljon potentiaalia tapahtuma- ja kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Alueen kehittämisessä on tärkeä tehdä yhteistyötä asukkaiden, yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa.

Ooppera, Musiikkitalo ja Oodi tekevät Töölönlahdesta yhden kaupunkimme upeimmista kulttuurikeskittymistä. Remontissa oleva Finlandia-talo aukeaa yleisölle ensi vuonna. Pikku-Finlandia on toiminut suosittuna kahvila- ja tapahtumakeskuksena Töölönlahdella Finlandia-talon peruskorjauksen aikana.

Pikku-Finlandia on ollut niin suosittu, että se saa jatkaa toimintaansa vielä Finlandia-talon avaamisen jälkeenkin ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Mainiosti toimiva ja alueelle sopiva Pikku-Finlandia voisi aivan hyvin jatkaa pidempäänkin.

Pitkään odotettu Töölönlahden puiston kehittäminen sai vauhtia, kun kaupunginvaltuustossa myönsimme työhön lisärahoituksen. Suunnittelutyön pohjaksi on jo kerätty asukkaiden ja alueen toimijoiden mielipiteitä.

Palautteissa on kannatettu alueen kahvilatoimintojen edistämistä. Lisää puita ja kasvillisuutta on myös ollut helsinkiläisten vahva toive, samoin taide ja yhteisölliset tapahtumat. Moni on kysynyt miksi Töölönlahdella ei ole saunaa.

Hanhien likaamien nurmikenttien tilalle on saatava monimuotoinen ja viihtyisä puistoalue. Töölönlahti on helsinkiläisille tärkeä luonto-, ulkoilu- ja virkistysalue. Alueen kehittämisessä on otettava huomion luonnon ja Itämeren suojelun ehdot.

Töölönlahdenpuiston suunnitelman aineisto julkaistaan loppukeväällä 2024 Kerro kantasi -palvelussa, jolloin sitä on mahdollista kommentoida. Toteutuksen eli puiston peruskorjauksen tarkempi aikataulu ei ole vielä selvillä.

On ilouutinen, että puiston viihtyisyyttä ja vehreyttä on tarkoitus lisätä suunnittelun lomassa nopeassa tahdissa monimuotoisella kasvillisuudella.

Kulttuuria ja tapahtumia on toivottu lisää myös Töölöntorille. Hyväksyimme Töölöntorin uuden asemakaavan viime vuonna kaupunginvaltuustossa. Töölöntoria on tarkoitus kehittää niin, että se palvelee entistä paremmin asukkaita ja yrittäjiä ympäri vuoden.

Töölöntorista on tehtävä viihtyisä ja vetovoimainen oleskelu- ja asiointipaikka. Kaavamuutos mahdollistaisi toriaukiolle muun muassa kauppahallin, suihkulähteen sekä uusia istutuksia. Kesällä torilla voisi järjestää konsertteja, talvella taas torille voitaisiin jäädyttää luistelurata. Torikauppa säilyy tietenkin torin aukiolla.

Töölönlahdenpuiston ja Töölöntorin kehittämishankkeet ovat tervetulleita ja odotettuja askeleita kohti entistä viihtyisämpää ja monipuolisempaa kaupunkiympäristöä.

Toivon menestystä ja työn iloa kaikille, jotka työskentelevät Helsingin elinvoiman rakentamiseksi taiteen, kulttuurin sekä yrittäjyyden kautta. Kuulen mielelläni ajatuksia ja palautetta kotikaupunkimme kehittämisessä. 

Sari Sarkomaa

Julkaistu

Julkaistu Kamppi-Eira-lehdessä 31.8.2023

Suomessa syöpään sairastuu vuosittain noin 35 000 ihmistä, joista 5000 on naisten rintasyöpiä. Vuonna 2035 syöpiin arvioidaan sairastuvan jopa yli 46 000 suomalaista. Maailman terveysjärjestö WHO on pitkään suositellut syöpästrategian laatimista varmistamaan yhdenvertainen ja kustannusvaikuttava hoito tilanteessa, jossa syöpäsairauksia on yhä enemmän. Myös Suomen on aika valmistella syöpästrategia. Se sopii mainiosti pääministeri Orpon hallituksen ohjelman terveyden edistämistä ja oikea-aikaista hoitoon pääsyä painottavaan sekä hoitojonoja purkavaan linjaukseen. 

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Se aiheuttaa eniten naisten syöpäkuolemia. Rintasyöpä löytyy useimmin väestöseulonnalla, joihin helsinkiläiset 50–69-vuotiaat naiset kutsutaan kahden vuoden välein. EU:n antama tutkimustietoon perustuva suositus seuloa kaikki 45–74-vuotiaat naiset on viisasta toteuttaa. Seulonta on kustannusvaikuttava keino varhentaa rintasyövän havaitsemista, lisätä sairastuneen mahdollisuuksia voittaa syöpä, vähentää hoidon kustannuksia ja inhimillisiä kärsimyksiä. Asiaa vauhdittaakseni uusin viime eduskuntakaudella asiasta tekemäni toimenpidealoitteen.

Lisäksi tarvitaan toimia seulontaan osallistumisen lisäämiseksi. Kaupungissamme on maan alhaisin rintasyövän seulontaan osallistumisaste. Seulontaan kannattaa osallistua. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Omakohtaisen kokemuksen syövän hoidosta sain tänä keväänä sairastuttuaan rintasyöpään. Ehdin osallistua hallitusneuvotteluihin mutta pitkien neuvotteluiden toiseksi viimeisellä viikolla pääsin leikkaukseen ja jäin sairauslomalle. Syövän hoidon kehittäminen on ollut kansanedustajan työssäni tärkeä osa. Olen johtanut eduskunnan syöpäverkostoa useamman eduskuntakauden ajan. Verkosto  on vapaamuotoinen ryhmittymä kansanedustajia eri eduskuntaryhmistä. Verkoston pyrkimyksenä on tuoda esille syöpää sairastavien ja heidän läheistensä ääntä. Toiminnan tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä tasokkaaseen, oikea-aikaiseen hoitoon ja kuntoutukseen sekä edistää syöpätutkimusta.

Viiveet hoitoon pääsyssä ovat aina ja varsinkin vakavan sairauden kohdatessa epäinhimillisiä. Töölöläiset pääsevät terveyskeskukseensa kiireettömässä hoidossa keskimäärin 29 vuorokaudessa. Se on aika, jota helsinkiläiset joutuvat keskimäärin odottamaan jonottaessaan terveyskeskukseen. Syyskuun alusta jonotusaika saa lain mukaan olla korkeintaan 14 vuorokautta. Kevään hallitusneuvotteluissa sovimme useista toimista, joiden tarkoitus on nopeuttaa hoitoon pääsyä ja purkaa kohtuuttomia hoitojonoja. Osana hallituksen investointiohjelmaa tehdään 400 miljoonan euron kertaluonteinen panostus sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuuden lisäämiseen ja hoitojonojen purkuun.

Palvelusetelilainsäädäntöä uudistetaan. Jos sairastunut ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänelle jatkossa tarjottava palveluseteliä. Myös hoitotakuun toteutumisen valvontaa tehostetaan. Näin kiritetään Helsinkiä ja muita hyvinvointialueita laittamaan lisävauhtia palveluiden vahvistamiseen ja oikea-aikaisen hoidon toteutumiseen. Työn alle on myös laitettu osin romutetun yksityisen terveydenhuollon Kela-korvauksen uudistaminen. Ydinkysymys helsinkiläisille on tietenkin se, että Helsinki ja HUS saavat oikeudenmukaisen osuuden valtion sote- rahoituksesta.

Useat kunnat ovat lyhentäneet hoitojonoja omatiimimalilla. Helsingissä asiaan on nyt tartuttu ja tuloksia pitäisi alkaa pian näkyä. Omatiimimallissa lääkäreiden ja muun terveydenhuolloin ammattihenkilöstön tiiviillä yhteistyöllä sujuvoitetaan ihmisten hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja.  Tämän päivän tutkimus on huomisen hyvää hoitoa. Toivoa antavaa on se, että hallitusohjelmassa saimme sovittua mittavista panostuksista tutkimus-, kehittämis-  ja innovaatiotoimintaan. Se vauhdittaa myös syövän hoidon kehittymistä. Laadukkaan hoidon lisäksi on varmistettava, että potilaat saavat tarvitsemaansa psykososiaalista ja kuntoutumisen tukea. Syöpään sairastuneen ihmisen hoidon onnistumisen ja hyvän elämän kannalta liikkumaan kannustaminen on olennaisen tärkeää. Meillä ei ole inhimillisesti eikä kansantaloudellisesti varaa siihen, että potilas paranee taudistaan mutta menettää syövän ja syöpähoitojen vuoksi työ- ja toimintakykynsä. Kuntoutuksen keskeinen rooli koskee kaikkia sairauksia.

Sari Sarkomaa

helsinkiläinen kansanedustaja

kolmen nuoren äiti

valtiovarainvaliokunnan jäsen

Julkaistu

Oikein hyvää huomenta kaikille.

Hyvät Suomi-koulujen opettajat ja Suomi-koulujen ystävät,

On ilo tuoda teille tervehdys eduskunnasta koulutuspäivillenne. On hienoa nähdä teidät kaikki eri puolilta maailmaa täällä kotimaassa.

Suomalaisuus, suomen kieli ja kulttuuri elävät suomalaisten mukana maailmalla. On tärkeää, että ulkosuomalaisten identiteettiä ja yhteyttä suomalaiseen yhteiskuntaan voidaan vahvistaa kielen ja kulttuurin avulla. Siinä Suomi-kouluilla on oma erityisen tärkeä tehtävä. Ja te opettajina olette ratkaisevassa asemassa kielen ja kulttuurin vahvistamisessa. Haluan jo tässä kohtaa kiittää teitä kaikkia arvokkaasta työstänne.

Katsoin päivienne hyvin mielenkiintoista ohjelmaa. Teemanne moninainen Suomi sopii erityisen hyvin tähän aikaan. 

On hyvin tärkeää ymmärtää suomalaisuutta, molempia kansalliskieliämme sekä myös vähemmistökieliä, jotka näkyvät ohjelmassanne. Tärkeää on myös ymmärtää, että Suomi on osa eurooppalaista yhteisöä ja globaalia maailmaa. Meidän on tärkeää ponnistaa omilta juuriltamme eteenpäin, mutta samalla elää avarakatseisesti ja moninaisuutta ymmärtäen. Sellainen Suomi on jo nyt ja niin on oltava myös tulevaisuudessa.

Tuon tervehdyksen myös eduskunnan ulkosuomalaisten ystävyysryhmältä. Aloitteestani perustimme eduskuntaan vuonna 2019 ulkosuomalaisten ystävyysryhmän, jonka tavoite on olla eduskunnassa ulkosuomalaisten yhteistyötahona ja äänitorvenakin. Toimimme yhteistyössä Suomi-seuran kanssa. 

Suomi-koulut ovat olleet meille sydämen asia. Eduskunnassa valtiovarainvaliokunnassa olemme toistuvasti onnistuneet lisäämään valtion budjettiin määrärahoja Suomi-kouluille. Keskeinen tavoitteemme on määrärahatason nostaminen pysyvästi, niin ettei rahoituksen saaminen olisi jokavuotinen taistelu. Maailmalla toimivat Suomi-koulut tarvitsevat lisämäärärahat, jotta opetuksen ylläpitäminen ja kehittäminen voidaan pitkällä tähtäimellä turvata.

Arvoisat kuulijat,

Eduskuntavaalit käytiin huhtikuussa ja Suomessa on muodostettu uusi hallitus pääministeri Orpon johdolla. Parhaillaan hallitus viimeistelee ensi vuoden valtion talousarviota, joka annetaan kesän päätteeksi eduskunnan käsiteltäväksi. Suomen muista pohjoismaista poikkeava raskaasti alijäämäisen julkinen talous on tasapainotettava. On selvää, että vain taloudellisesti vahva Suomi kykenee huolehtimaan ihmiselle tärkeistä hyvinvointiyhteiskunnan palveluista ja takaamaan tämän kaiken kestävästi myös tuleville sukupolville. 

Hallitusohjelmassa on isoja uudistuksia, jotka muut Pohjoismaat ovat monin osin jo tehneet työllisyyden ja työn teon kannattavuuden lisäämiseksi. Tulossa on myös laaja kasvupaketti, jolla puretaan hoitojonoja, panostetaan infrastruktuuriin, puhtaaseen energiaan ja uuteen kasvuun.

Koulutus on aivan erityisessä asemassa hallitusohjelmassa. Iloitsen siitä, että peruskoulua vahvistetaan 200 miljoonalla eurolla. Lisävoimavaroja tulee myös lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen sekä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen. Suomen tärkein tavoite on, että jokainen nuori saa varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, jotka kantavat toisen asteen tutkintoon ja siitä edelleen jatko-opintoihin tai työelämään sekä tavoittelemaan unelmiaan. 

Ulkosuomalaisstrategian tavoitteet on huomioitu mukavasti hallitusohjelmassa. Paluumuuttajat ovat yksi koulutus- ja työperusteisen maahanmuuton edistämisen kohderyhmistä ja ulkosuomalaisten paluumuuttamista takaisin Suomeen helpotetaan. 

Työperäisen maahanmuuton edistäminen on keskeisessä roolissa hallitusohjelmassa. Suomen vetovoimaa parannetaan usealla eri toimenpiteellä. Esimerkiksi ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia kevennetään ja varmistetaan tutkintojen yhteneväisyys suomalaisen tutkinnon kanssa. Myös tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja sujuvoitetaan. Maahanmuuttopolitiikassa pidetään yleispohjoismaista linjaa.  

Suomi jatkaa vahvaa tukea ukrainalaisille heidän kamppaillessa oman vapauden ja samalla myös Suomen ja koko Euroopan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Teemme kaikkemme, että saamme jatkossakin elää vapaassa ja turvallisessa Suomessa ja maailmassa. 

On sanottava, että viimeaikainen yhteiskunnallinen keskustelua on tehnyt erityisen näkyväksi sen, että yhdenvertaisuuden ja syrjimättömyyden puolesta on tehtävä töitä yhä päättäväisemmin.

Suomen vahvuutena on aina ollut yhteenkuuluvuus ja keskinäinen luottamus, jonka voimasta rakentui hyvinvointiyhteiskunta Suomi. Tästä yhteisestä luottamuksesta on pystyttävä pitämään kiinni ja on tiukasti estettävä sellaisia kehityskulkuja, jotka jakavat kansaamme kahtia tai heikentävät kykyämme asettua toisen ihmisen asemaan. Ihmisiksi voidaan elää ja toisiamme kunnioittaa myös silloin, vaikka olisimme asioista eri mieltä. Se erityisen tärkeä ohjenuora tässä maailman tilanteessa.

Hyvät kuulijat,

Edessänne on mielenkiintoinen ohjelma. Toivon mitä parhainta päivää kaikille. Pidämme mielellämme yhteyttä kanssanne ulkosuomalaisten ystävyysryhmän ja koko eduskunnan voimin. 

Ja lopuksi. 

Näin elokuun alussa Suomen kesä on vielä parhaimmillaan ja toivon, että koulutuspäivienne jälkeen ehditte nähdä vielä kotimaata sekä mahdollisesti perheenjäseniänne ja ystäviänne. Nauttikaa kesästä, iloitkaa Suomesta. Ja kun sitten on aika palata taas toiseen kotiin, niin toivotan teille voimia, jaksamista ja uutta intoa Suomi-koulujen uuden lukuvuoden toimintaan.

Kiitos.

Julkaistu

Mainio Team Rynkeby Finland – God Morgon joukkue, parhaat tukijoukot sekä tapahtuman mahdollistajat, 

On ilo lähettää kannustavat terveiset lähtöjuhlaan ja toivottaa hyvää matkaa mainiolle pyöräilyjuokkueellemme kohti Pariisia.  Koskaan ei tiedä, mitä elämä tuo tullessaan. Jouduin jäämään sairauslomalle syövän hoidon vuoksi en päässyt tänä vuonna mukaan lähtöjuhlaan.  

Iloitsen siitä, että Suomesta mukaan lähtee taas kerran mittava  joukkue tekemään yhdessä hyvää. Tärkeämpää kohdetta hyvän tekemiselle on vaikea edes kuvitella kuin se, että jokainen syöpään sairastunut lapsi toipuu ja saa mahdollisuuden tavoitella omia unelmiaan. Team Rynkebyn toiminta on inspiroiva osoitus siitä, kuinka yhdessä tekemällä voidaan saavuttaa merkittävää hyvää. Tapahtumassa yhdistyvät loistavalla tavalla hyvän tekeminen ja liikunnan ilo. 

Eduskunnan syöpäverkoston puolesta osoitan erityiskiitokset siitä, että Team Rynkeby Finlandin keräämä tuki lahjoitetaan syöpään sairastuneiden lasten hyväksi Aamu Säätiölle lasten syövän tutkimukseen ja hoitojen kehittämiseen ja Sylva ry:lle syöpäsairaiden lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaaliseen tukemiseen.

Syöpä seuraa vielä monin osin tuntemattomia polkuja ja sen voittamiseksi tarvitaan tutkimusta. Tutkimusta tarvitaan, jotta voimme pitää Suomen syövän hoidon kärkimaana ja jotta jokainen sairastunut saa maailman parasta hoitoa  Vaikka valtiolla on vastuu huolehtia terveydenhuollosta ja myös syövän hoidosta ja tutkimuksesta, ei syövän tutkimus, hoito ja perheiden tuki olisi niin hyvää kuin se olisi ilman teidän panostanne.  

Toivotan voimia ja iloa Pariisiin asti pyöräilyyn. Kannustamme hienojen tukijoukkojen kanssa teitä täältä koti-Suomesta koko matkan ajan. Sylin täydeltä onnea jokaiselle ja hyvää pyöräilymatkaa. Pienten puolesta. 

Sari Sarkomaa

Eduskunnan syöpäverkoston puheenjohtaja

Koulujuoksutapahtuman suojelija 

Julkaistu

Helsinkikierrokseni jatkuu. Tule tapaamaan ja keskustelemaan, miten Helsingistä ja Suomesta tehdään hyvä paikka asua ja elää kaiken ikäisille 💚

Olen tavattavissa tällä viikolla

🔵Ti 7.3 klo 18-20 Leijonaemojen vaalipaneeli, tule mukaan webinaariin linkin kautta: https://leijonaemot.fi/tapahtuma/vaalipaneeli2023/ #leijonaemopaneeli23 ja #leijonaemot

 🔵Ke 8.3 klo 7.30-9.00 Naistenpäivän tempaus, päärautatieaseman asema-aukiolla B-lohkolla

 🔵Ke 8.3 klo 17-18 Naistenpäivän skumpat, Scandic Helsinki Hub hotelli osoitteessa Annankatu 18, järjestäjänä toimii Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri

 🔵To 9.3 klo 7.45-8.15 Puukioskin ratikkapysäkillä Munkassa

 🔵To 9.3 klo 9-10 Munkkaparlamentissa, Max's Cafeessa osoitteessa Munkkiniemen puistotie 7

 🔵To 9.3 klo 18-19.30 Terveysilta, Munkkiniemen yhteiskoulun auditoriossa osoitteessa Laajaladentie 21, järjestäjänä toimii Munkinseudun Kokoomus ry

 🔵Pe 10.3 klo 6.45-8 Meilahden kampuksella

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan sinulle tärkeistä aiheista 💙 

Julkaistu

Kokoomuksen helsinkiläinen kansanedustaja, eduskuntaryhmäryhmän 1. varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa on tyrmistynyt Helsingin kaupungin viranhaltijoiden aikeista esittää painotetun opetuksen lakkauttamisesta nykyisessä luokkamuodossa. Toteutuessaan esitys tarkoittaisi, että Helsingin kaupungin kouluissa kiellettäisiin esimerkiksi liikunta-, musiikki-, kieli ja matematiikkaluokat.

”Tavoite segregaation purusta on valtavan tärkeä mutta keino on täysin väärä. Alueellisen ja sosioekonomisen eriarvoisuuden kitkemiseen tarvitaan vaikuttavia keinoja kaavoituksesta ja asuntopolitiikasta lähtien. Alueellinen ja sosiaalinen segregaatio ei ole koulujen synnyttämä eivätkä koulut voi eriarvoisuuden ongelmaa yksin ratkaista”, toteaa Sarkomaa.

Sarkomaa esittää, että painotettua opetusta tulisi päinvastoin lisätä Helsingissä.

”Ehdotan, että Helsingissä luodaan puitteet sille, että  painotetun  opetuksen tarjontaa lisätään eri puolilla kaupunkia sen sijaan, että toimintaa  ajetaan alas. Lapset ja nuoret ovat erilaisia ja samanarvoisia. Kysytään lapsilta ja nuorilta sekä opettajilta mikä heitä innostaa eikä lannisteta eri asioista kiinnostuneita”, Sarkomaa jatkaa.

Helsingin on lisättävä  ohjausta ja tietoa perheille sekä lapsille painotetusta opetuksesta sekä siihen hakeutumisesta.

”Meidän on lisättävä perheille tarjottavaa neuvontaa, jotta yhä useampi oppilas voisi nähdä mahdollisuuden valita halutessaan painotettu opetus. Tiedon on saavutettava perheet yhdenvertaisesti, jotta jokaista lasta voidaan innostaa löytämään oma mielenkiinnon kohde”, päättää Sarkomaa.Lue kansanedustaja Sarkomaan kirjoitus Uuden Suomen blogissa täältä

Yhteystiedot

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033

sari.sarkomaa@eduskunta.fi

Julkaistu

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaa esittää, että rintasyöpäseulonnat laajennetaan Suomessa koskemaan myös 70–74-vuotiaita naisia. Euroopan komissio suosittelee rintasyöpäseulonnan kohdistamista 45–74-vuotiaisiin naisiin. Suomessa seulontaohjelma koskee nykyisin 50–69-vuotiaita. 

”On perusteltua, että maamme seulontaohjelmat kokonaisuudessaan vastaavat uusinta tutkimusnäyttöä. Seulontaikäisten naisten rintasyövistä noin kaksi kolmasosaa löydetään seulonnassa. Loput rintasyövät todetaan seulontaan osallistumattomilta tai niiltä seulontaan osallistuneilta, joiden syöpää ei seulonnassa havaittu tai joiden syöpä ilmaantui vasta mammografiatutkimuksen jälkeen. Miesten rintasyöpä on harvinainen, tapauksia on noin 30 vuodessa”, Sarkomaa sanoo.

Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu Suomessa 1990-luvulta alkaen. Vuosina 1992–2003 seulontaan kutsuttujen naisten kuolleisuus rintasyöpään oli 22 prosenttia pienempi verrattuna tilanteeseen, jossa seulontaa ei olisi järjestetty. Seulontaan osallistuneiden kuolleisuus oli vastaavasti 28 prosenttia pienempi. Tutkimuksella varmistetaan, että seulonnat ovat paitsi vaikuttavia myös kustannusvaikuttavia ja tutkimuskäyttöön perustuvia. 

”Seulonnan vaikutusta rintasyöpäkuolleisuuteen on tutkittu myös myöhemmin 2000-luvulla ja tulos on pysynyt ennallaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa seulonnan on todettu vähentävän rintasyöpäkuolleisuutta myös 70–74-vuoden iässä. Tämä osoittaa, että palveluiden pääsyn ikärajoja on laajemminkin arvioitava ja että uutta tutkimusta tarvitaan. Yhdenvertaisten ja laadukkaiden sote- palveluiden turvaamisen edellytys on, että sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusrahoitus turvataan”, sanoo Sarkomaa. Sarkomaa on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. 

Sari Sarkomaa
Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
(Helsingin vaalipiiri)
Puh: 050 511 3033