fbpx Siirry sisältöön

Sari Sarkomaa kuvailee nykyistä tartuntatautilakia tilkkutäkiksi.

Kokoomus esittää lakialoitteessaan tartuntatautilain pykälän 58 d kumoamista kokonaan. Lakialoite on tänään lähetekeskustelussa eduskunnan täysistunnossa. Kokoomus saa esitykselleen tukea eduskunnan sivistysvaliokunnalta, joka esittää sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamassaan lausunnossaan pykälän kumoamista. Hallitus on esittänyt, että pykälää muutetaan, muttei kumota. Pykälä 58 d koskee tilojen käytön rajoittamista epidemian leviämisen estämiseksi.

Lakialoitteen ensimmäinen allekirjoittaja Sari Sarkomaa on tyytyväinen sivistysvaliokunnan ottamaan linjaan. Hänen mukaansa hallituksen esittämä malli tekisi tartuntatautilaista entistä sekavamman ja tulkinnanvaraisen. Sarkomaan ja useiden asiantuntijoiden mielestä on ongelmallista, että aluehallintovirastot voisivat eri puolella Suomea tulkita eri tavalla esimerkiksi lähikontaktin määritelmää.

– Tartuntatautilain 58 d pykälän kumoamista on toivonut kulttuuri ja tapahtuma-alan toimijat jo pitkään. Nyt odotettiin, että kumoaminen tulisi, mutta tulikin lakiesitys, jossa oli muokattu pykälää. Muokkaaminen tekee tilanteesta entistäkin epäselvemmän ja epävarmemman, koska on hyvin epäselvää, miten sitä tulkitaan. Se sysää vastuun kuntien ja aluehallintoviranomaisten arvioitavaksi, Sarkomaa sanoo Iltalehdelle.

– Tartuntatautilakiahan on muokattu ja muutettu ja se on kuin tilkkutäkki. Haluamme varmuutta ja selkeyttä siihen, että kahden metrin etäisyysvaatimuksista päästään pois. Jatkossa on tärkeää, että kaiken kaikkiaan tartuntatautilaki uudistetaan.

Väite: Eriarvoisuutta

Sarkomaa painottaa, että tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeää varmistaa myös pykälän kumoamisen jälkeen.

Sarkomaan mielestä pykälä on aiheuttanut vaihtelevaa soveltamista, joka on johtanut kummallisiin ja kohtuuttomiin tilanteisiin kulttuuri- ja tapahtuma-alalla.

– Se on johtanut myös hyvin eriarvoisin tilanteisiin, miten pykälää on tulkittu. Jos ravintolassa on levyjen soittamisen sijaan elävää musiikkia, on se katsottu tapahtumaksi ja rajoitukset ovat kiristyneet. Teattereissa on esiinnytty lähes tyhjille katsomoille, mutta ruuhkabussissa on voitu istua kylki kyljessä. Tapahtumia on siis kohdeltu hyvin eriarvoisesti.

– Rajoitukset ovat epidemiassa paikallaan ja ne ovat olleet perusteltuja. Mutta niiden pitäisi olla oikeudenmukaisia ja perusteluja. Monta kertaa on katsottu, että bussissa voi istua vierekkäin, mutta teatterissa ei olla voitu istua ollenkaan.

Kansanedustajan mukaan uudistus auttaisi pitämään Suomea auki.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa hämmästelee hallituksen viivyttelyä koronapassin käyttöönotossa.

Aihetta koskeva lakiesitys on tulossa syksyllä eduskunnan käsittelyyn, vaikka pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi vielä keväällä suhtautuvansa koronapassiin kriittisesti.

– Miksei rokotuksia vauhdittava, Suomea auki pitävä koronapassi ole käytössä? Miksei yksityistä terveydenhuoltoa otettu vahvasti rokottamaan, Sarkomaa kysyy Twitterissä.

Hän viittaa arvioihin, joiden mukaan Suomi ei välttämättä saavuta 80 prosentin rokotuskattavuutta yli 12-vuotiaiden osalta lokakuun puoliväliin mennessä.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalainen sanoi Helsingin Sanomille, että tahti voi hidastua kattavuuden noustessa, kun jäljellä on enää vaikeimmin tavoitettavat henkilöt.

– Toisaalta rokotustahti voi myös nopeutua varsinkin, jos koronapassi tulee käyttöön ja erityisesti nuoret aikuiset hakeutuvat joukolla rokotettavaksi, Puumalainen totesi.

Sari Sarkomaan mukaan hallituksen viivyttely on tulossa kalliiksi.

– Rokotuskattavuuden lisääminen pitäisi olla hallituksen prioriteetti, kansanedustaja jatkaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei lämpene tartuntalain 58 d pykälän poistamiselle.

Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen tartuntatautilain 58 d §:n muuttamisesta sunnuntaina.

– Pykälästä poistettaisiin lähikontaktin tarkka määritelmä sekä soveltamisen kriteerinä oleva ilmaantuvuusluku, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi eduskunnan lähetekeskustelussa tänään tiistaina.

Voimassa olevassa laissa lähikontakti on määritelty ihmisten oleskeluksi sisätiloissa alle kahden metrin etäisyydellä toisistaan yli viidentoista minuutin ajan tai fyysistä kontaktia toisiinsa. Esityksellä poistettaisiin tämä määritelmä laista.

– Kategorinen määritelmä ei ole mahdollistanut lähikontaktin tilannesidonnaista määrittelyä vaan on pakottanut viranomaiset pysymään laissa säädetyssä lähikontaktin määritelmässä, eikä laki ole mahdollistanut alle kahden metrin lähietäisyyttä, Kiuru sanoi.

Hän totesi, että vaikka koronaviruksen leviämistavassa ei ole kahden metrin lähikontaktin määritelmän säätämisen jälkeen tapahtunut muutoksia, rokotekattavuuden nousun myötä väestön alttius tartunnoille ja vakavalle tautimuodolle on muuttunut, kuten myös tartuntojen aiheuttama kuormitus sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyvylle.

– Jatkossa lähikontaktilla tarkoitettaisiin tässä yhteydessä fyysisen kosketuksen lisäksi ainoastaan hyvin lähekkäistä oleskelua vieri vieressä ja kylki kyljessä, Kiuru sanoi.

Esitys johtaa entistä sekavampaan tilanteeseen

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa totesi, että hallituksen esitys tartuntatautilain muuttamisesta on tervetullut, mutta ratkaisu olla kumoamatta ja vaan muokata 58 d §:ää on valtava pettymys.

– Useat asiantuntijat ovat arvioineet tämän hallituksen esityksen johtavan vain entistä sekavampaan tilanteeseen. Pykälä on aiheuttanut kohtuuttomasti vahinkoa, eikä se ole enää perusteltu nykyisessä epidemiatilanteessa, Sarkomaa sanoi.

Sarkomaan mielestä pykälä pitäisi kumota, kuten kokoomus on lakialoitteessaan esittänyt. Erityisesti tapahtuma- ja kulttuuriala on kritisoinut pykälää.

– Olemme kaikki nähneet kuvia, kuinka valtavissa konserttisaleissa istuu kourallinen ihmisiä maski päässä hyvin turvallisesti, hiljaa, ja toisaalta paljon isompi joukko on saattanut olla pienessä tilassa ilman maskeja, kunhan on ollut olutlasi huulilla. On todella hyvä, että vihdoin tämä kahden metrin turvavälivaatimus poistuu, vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoi.

Lakiesityksestä mietinnön laativan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) totesi, että sosiaali- ja terveysvaliokunnasta merkittävä osa olisi halunnut puuttua pykälään jo kesäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö kuitenkin vastusti sitä.

– Minusta on kyllä tärkeää, että jokainen valiokunta, joka tästä nyt lausuu, erityisesti sosiaali- ja terveysvaliokunta, miettii nyt tarkkaan myös sitä näkökulmaa, että kun tämä voimaantulo menee kuitenkin muutaman viikon tästä hetkestä eteenpäin, niin onko tälle koko 58 d §:lle tarvetta, kuten täällä on esitetty, Lohi sanoi.

Hänen mielestään pykälän kumoamista pitää arvioida avoimesti ja kriittisesti eduskunnassa.

Onko Krista Kiuru valmis muuttamaan esitystä?

Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meri sanoi kannattavansa lämpimästi Lohen esitystä.

– Jospa me lähdettäisiin siitä, oletteko valmiit muuttamaan esitystänne, ministeri Kiuru, Meri kysyi.

Myös kristillisdemokraattien Sari Tanus kysyi, voisiko koko 58 d §:n poistamista harkita.

Vihreiden kansanedustaja Inka Hopsu totesi, että esitys on toki varovainen, mutta toisaalta se jättää terveydenhoidonviranomaisille varaa toimia, jos takapakkia tulee.

– Mutta valiokunta voi varmasti arvioida myös tätä koko pykälän poistamista, Hopsu sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Kiuru sanoi ymmärtävänsä ahdistuksen siitä, että voitaisiin poistaa kokonaan 58 d §.

– Mutta siinä lähtökohta on se, että sen jälkeen tulee vielä 58 g eli Gabriel, jossa tilat laitettaisiin kokonaan kiinni. Nyt kannattaa keskittyä siihen 58 §:n koko rakenteeseen, siinä on koko pandemian ajaksi erityyppiset keinot käytettävissä, koska perustuslakivaliokunnan näkökulmasta on edellytetty, että meillä olisi normaalilainsäädäntöön laitettu nämä kyseiset terveysturvallisuustoimet, Kiuru vastasi.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tavoitteena on saada lakiesitystä koskeva mietintö valmiiksi tämän viikon perjantaihin mennessä.


Valtiosääntöoikeuden dosentin mielestä vaikuttaa siltä, ettei hallitus ole ymmärtänyt, mistä ongelmat johtuvat.

Valtioneuvosto hyväksyi eilen sunnuntaina tartuntatautilain muutoksen, jolla kahden metrin turvavälivaatimus poistetaan.

– Samalla nostetaan lain soveltamiskynnystä poistamalla vanha ilmaantuvuusraja. Eduskunta saa tämän esityksen käsiteltäväksi heti kun palaa istuntotauolta ensi viikolla, vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Twitterissä.

Valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaisen mielestä hallituksen esitys vain pahentaa tilannetta.

– Nyt tehty hallituksen esitys tekee sääntelystä vain sekavampaa. Ongelmat tartuntatautilain 58 §:n ja 58d §:n suhteessa vain jyrkkenevät, Pauli Rautiainen vastaa Anderssonille.

Rautiaisen mukaan ikään kuin hallitus ei olisi ymmärtänyt, mistä nyt esiintyvät ongelmat johtuvat.

– Hallituksen olisi pitänyt esittää 58d § kumoamista. Nyt pykälää muutetaan, Rautiainen ohjeistaa.

Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa kertoo, että kokoomus on tehnyt lakialoitteen tartuntatautilain 58 d §:n kumoamiseksi.

– Näin eduskunta voi valita aloitteemme hallituksen sekavaksi jääneen säätelyn sijaan. Olennaisinta on vapauttaa kulttuuri- ja tapahtuma-ala perusteettomista rajoituksista, Sarkomaa kirjoittaa Twitterissä.

Tiedote 2.9.2021

Julkaisuvapaa heti

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sari Sarkomaa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mia Laiho vaativat tartuntatautilain 58d §:n kumoamista. Siihen sisältyvä ongelmallinen kahden metrin vähimmäisetäisyyskriteeri on kohtuuttomasti aiheuttanut vahinkoa kulttuuri- ja tapahtuma-alalle eikä ole enää perusteltu nykyisen epidemiantilanteen ja parantuneen rokotuskattavuuden huomioiden.

”Olemme pettyneitä, ettei hallituksen keskeisten ministereiden vaateista huolimatta päivän valtioneuvoston istunto sisältänyt esitettyä pykälämuutosta. Kokoomuksen eduskuntaryhmä jättää tänään lakialoitteen tartuntatautilain 58d §:n kumoamisesta varmistaaksemme, että lakiesitys etenee ilman viiveitä. Tapahtumien terveysturvallisuus on tärkeä varmistaa kuitenkin myös lakipykälän kumoamisen jälkeen”, sanovat edustajat.

”Epäselväksi jää milloin hallitus tuo lupaamansa lakiesityksen. Hallitus on lupaillut turvavälien poistumista jo elokuun puolivälistä asti, mutta vasta nyt lakimuutosta alettiin valmistella. On kohtuutonta, ettei hallitus ota huomioon muuttunutta tautitilannetta ja päästä kulttuuri- ja tapahtuma-alaa rajoituksista”, jatkaa edustajat.

Eduskunnassa päätettiin toukokuussa tartuntatautilakien väliaikaisten koronaan liittyvien rajoitusmahdollisuuksien jatkamisesta vuoden loppuun saakka. Kokoomus jätti tuolloin sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön vastalauseen ja useita lausumaehdotuksia liittyen muun muassa turvaetäisyyksiin, koronatodistukseen ja voimassaolon pituuteen. Hallituspuolueet kuitenkin enemmistöllään tyrmäsivät nämä esitykset.

Kulttuuri- ja tapahtuma-alaan koronarajoitukset ovat iskeneet muita aloja voimakkaammin. Alan yhteinen julkilausuma nostaa esille, ettei esityksiä rajoitusten asteittaisesta purkamisesta ja turvallisesta ja vastuullisesta tapahtuman järjestämisestä ole kuultu, ja että kulttuurin ja tapahtumien parissa työskentelevät on ajettu ahtaalle työn tekemisen edellytykset estämällä.

”Kulttuuri- ja tapahtuma-ala tarvitsee varmuuden, että esitetty muutos tehdään tartuntatautilakiin. On tärkeää mahdollistaa tapahtumien järjestäminen, yritysten ja freelancereiden toimeentulo sekä ihmisille taiteen ja kulttuurin saavutettavuus. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on myös odottanut koko kesän ajan koronapassia, joka on ollut muualla Euroopassa jo laajasti käytössä. Sen käyttöönotolla on Suomessa jo kiire, jos siitä halutaan apua rajoitusten purkamiseen”, sanoo Sarkomaa.

Kansanedustajista on myös kohtuutonta elinkeinotoiminnalle, yrittäjille sekä työntekijöille, ettei mitään suunnitelmia voida tehdä, kun hallituksen päivitetty exit-strategia puuttuu ja tieto rajoituksista tulee vasta viime tipassa.

”Hallituksen toimintasuunnitelma on vanhentunut, ja se olisi pitänyt jo päivittää. Hallituksen tuleekin viipymättä päivittää hybridistrategiansa, päättää suunnitelmasta yhteiskunnan avaamisesta sekä linjauksista ja painopisteistä koronatoimenpiteissä”, sanoo Laiho.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:

Sari Sarkomaa, puh. 050 511 3033 Mia Laiho, puh. 050 433 6461

Eduskunnan puhemiehelle

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat laatineet lausunnon koskien ulkosuomalaisten passien hinnan korotusesitystä (Ulkoministeriön asetus ulkoasianhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020—2022; ehdotus asetuksen muuttamiseksi). Suomi-Seura ry ja ulkosuomalaisparlamentti vaativat lausunnossaan, että Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Ehdotuksessa esitetään muutettavaksi ulkoasiainhallinnon suoritteiden maksuista vuosina 2020–2022 annetun ulkoministeriön asetuksen liiteosaa henkilökorttien maksujen osalta säädösmuutoksista johtuen ja passien maksuja hinnantarkistusten johdosta.

Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti ovat huolestuneita siitä, että ulkomailla myönnetyn passin hintaa esitetään nostettavan 140 eurosta 195 euroon. Ulkosuomalaisia koskettava passien hinnan korotus miltei 40 prosentilla on mittava. Ulkomailla haetun Suomen passin hinta on jo nykyisellään korkea.

Muuttoliikkeen seurauksena ulkomailla asuu pysyvästi noin 300 000 Suomen kansalaista. Suomen kansalaisella on aina oikeus palata Suomeen. Ulkosuomalainen tarvitsee palatakseen matkustusasiakirjan joko Suomen passin tai henkilökortin. Henkilökortti ei käy matkustamiseen kaikista maista.

Ulkosuomalaisille on tärkeää, että he voivat uusia matkustusasiakirjan ulkomailla matkustaakseen Suomeen. Vireillä oleva hintamuutos on herättänyt huolta ulkosuomalaisten parissa. Passin uusiminen ulkomailla on jo nyt kallista ja monille ulkosuomalaisille passinhakumatkat ovat pitkiä. Korona-pandemia matkustusrajoituksineen on hankaloittanut tilannetta entisestään ja ikääntyneille passinhakumatkat ovat olleet jopa mahdottomia. Erityisen korkeiksi passikulut nousevat ulkomailla oleville suomalaisille lapsiperheille.

Passi on voimassa korkeintaan viisi vuotta, mutta maahantulorajoitusten takia monet joutuvat uusimaan sen 4–4,5 vuoden välein. Monet ulkosuomalaiset hankkivat ulkomailla syntyneelle Suomen kansalaiselle lapselleen passin heti tämän syntymän jälkeen, jotta vauvan kanssa voidaan matkustaa Suomeen. Näin passiin tulee vastasyntyneen lapsen vauvakuva. Lapsikaappausten estämiseksi Suomen rajavartiolaitos suosittelee vauvana hankitun passin uusimista lapsen ollessa taapero, 2–3-vuotias, sillä vauvakuvasta lasta on hyvin vaikea tunnistaa.

Ulkosuomalaiset ovat viimeksi 11. – 12.6.2021 pidetyssä ulkosuomalaisparlamentin istunnossa esittäneet ulkomailla myönnetyn passin hinnan alentamista, sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi sekä passien hakupaikkojen lisäämistä ja hakuprosessin helpottamista ulkosuomalaisille. Kiinnitämme huomiota siihen, että kymmenen vuoden passi on käytössä monessa muussa maassa kuten Alankomaissa, Norjassa, Saksassa ja USA:ssa. Ulkoministeriön maksuasetuksen muutosesitys, jossa ulkomailla myönnettävien passin hintaa korotetaan miltei 40 prosentilla on ristiriidassa ulkosuomalaisten odotusten kanssa.

Suomessa haettavan passin hinta on 58 euroa ja sähköisesti haettuna sen hinta on 52 euroa. Tämä asettaa ulkosuomalaiset ja Suomessa olevat eriarvoiseen asemaan. Valtion maksuperustelain (150/1992) 6 §:ssä todetaan, että erityisestä syystä maksu voidaan määrätä tietyltä ryhmältä perittäväksi suoritteen omakustannusarvoa alempana tai jättää kokonaan perimättä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti vetoavat lausunnossaan Suomen kansalaisten yhdenvertaiseen kohteluun, jossa Suomen kansalaisille taataan yhdenvertaiset passipalvelut asuinpaikkaan katsomatta.

Parhaillaan laaditaan uutta hallituksen ulkosuomalaisstrategiaa vuosille 2022–2026. Strategian tarkoituksena on, että myös ulkomailla asuvat suomalaiset säilyttävät yhteytensä ja vaikutusmahdollisuutensa suomalaiseen yhteiskuntaan. Strategian tarkoitus on myös esimerkiksi vahvistaa toimenpiteitä, joilla tuetaan Suomen kansalaisten sujuvaa paluuta Suomeen. Ulkosuomalaisille asetettu passin hinta voi suuruudesta riippuen toimia joko vetävänä tai työntävänä tekijänä. Tulevaisuudessa Suomi tarvitsee paluumuuttajia riittävän työvoiman takaamiseksi, mutta Suomi hyötyy myös kulttuurisesti ja muilla tavoin ulkosuomalaisten aktiivisista Suomi-suhteista ja Suomen käynneistä. Suomi-Seura ry ja sen ulkosuomalaisparlamentti pitävät tärkeänä, että valtionhallinto kehittää rajoista riippumattomia kaikille kansalaisille yhtäläisesti saavutettavia palveluja niin, ettei niistä aiheudu kohtuuttomia kuluja suomalaisille asuinpaikkaan ja aikavyöhykkeeseen katsomatta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy helpottaakseen ulkosuomalaisten matkustusasiakirjojen uusimista ulkomailta Suomeen matkustamiseksi?

Mihin toimiin hallitus ryhtyy ulkomailla myönnetyn passin hinnan kohtuullistamiseksi ja sen kestoajan muuttamista kymmeneksi vuodeksi, edistämiseksi?

Helsingissä 24.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa kok.

Eduskunnan puhemiehelle

Useissa maissa apteekit ovat mukana koronarokotuksissa ja koronapikatestien testauspisteenä. Esimerkiksi Ranskassa apteekit osallistuvat koronapassia varten tarvittaviin pikatesteihin. Testaamisen lisäksi apteekeissa myös rokotetaan asiakkaita. Myös Suomessa on syytä pikaisesti selvittää koronatestauskapasiteetin lisääminen hyödyntämällä apteekkiverkostoamme koronapikatestien testauspisteinä

Apteekki on käytetyin terveyspalvelu, vuosittain apteekkeihin tehdään noin 60 miljoonaa asiakaskäyntiä. Suomessa on 819 apteekkitoimipistettä, joissa työskentelee yli 5 000 farmaseuttia ja proviisoria. Suurimmalle osalle suomalaisista apteekki on lähin terveydenhuollon toimipiste. Apteekeissa koronatestiin pääsisi maanlaajuisesti apteekkien aukioloaikoina, myös virka-aikojen ulkopuolella. Suomalaiset luottavat tutkitusti apteekkien henkilökuntaan ja ovat yleisesti tyytyväisiä apteekkeihin.

Apteekkeja hyödyntäminen koronapikatestien testauspisteinä on mahdollisuus alentaa testauksen hintoja ja sujuvoittaa testaukseen pääsyä. Se on myös tärkeä keino vauhdittaa koronapassin käyttöönottoa ja avata Suomea terveysturvallisesti. Pikatestit ovat käytössä useissa Euroopan maissa.

Apteekki testauspisteenä mahdollistaisi terveydenhuollon ammattihenkilöiden hyödyntämisen sekä itse testaamisen että testituloksen analysoinnin ja kirjaamisen tukena. Laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi näytteenottoon tulisi antaa asianmukainen koulutus ja laatia ohjeistus testauspisteenä toimimiselle.

Apteekit toimisivat testauskapasiteettia täydentävinä toimipisteinä. Oirearvion perusteella oireiset ja koronalle altistuneet ohjattaisiin edelleen testaukseen terveydenhuollon testauspisteisiin, jolloin minimoidaan apteekin ydintoiminnalle, alueen lääkehuollon turvaamiselle aiheutuvat riskit. On myös varmistettava, että apteekin näytteenottajilla on koronarokotus kunnossa.

Testaustoiminta tulisi katsoa osaksi apteekin toimialaan lääkelain mukaan sisältyvää terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien ehkäisyyn liittyvää palvelutoimintaa, eikä vaatia erillistä osakeyhtiötä ja yksityisen terveydenhuollon lupaa.

Testauspisteenä toimiminen olisi apteekeille vapaaehtoista. Testaustoiminta järjestettäisiin apteekin tiloissa tai apteekin välittömässä läheisyydessä sijaitsevissa apteekkarin hallinnassa olevissa tiloissa ja apteekkari vastaisi toiminnasta.

Testauksesta tulisi maksaa apteekeille kustannuksia vastaava korvaus, joka voidaan määritellä kansallisesti kaikille apteekeille samaksi. Lisäksi apteekin näytteenottajille tulee järjestää mahdollisuus kirjata testitulos Kantaan. 

Apteekkariliiton apteekkareille teettämän koronarokotuspisteenä toimimista koskevan kyselyn (09/2020) tulosten perusteella Suomeen olisi voitu saada jopa 400 apteekkirokotuspistettä. Maailmalla lisäkoulutuksen saaneet farmasian ammattilaiset antavat rokotuksia jo yli 20 maassa ja ne maat, joissa apteekit rokottavat, ovat lähimpänä WHO:n ja EU:n rokotuskattavuuden tavoitetta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus ryhtyy selvittääkseen, millä ehdoilla apteekkiverkostoa voitaisiin hyödyntääkoronapikatestien testauspisteinä?

Mitä toimia hallitus tekee koronapassin edellyttämän testauskapasiteetin varmistamiseksi ja koronan testauskustannusten kohtuullistamiseksi huolehtien laadusta?

Helsingissä 18.8.2021

­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­­_______________________________

Sari Sarkomaa (kok.)

Sairaanhoitaja on yksi maamme arvostetuimmista ammateista. Silti suomalaisen terveydenhuollon toimintakykyä merkittävimmin uhkaava tekijä on kasvava pula ammattitaitoisista hoitajista. Työvoimapula on ennenkin johtanut supistuksiin terveyspalveluissa, mutta tämä kesä on ollut ennenkokematon. Henkilöstöön liittyvät vakavat haasteet tulevat jatkumaan syksyn aikana. Yli vuoden kestänyt koronaepidemia on pakottanut hoitajat venymään jaksamisen äärirajoilla. Poikkeuksellisen moni hoitaja pohtii alanvaihtoa. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista.

Julkisen alan eläkevakuuttaja Kevan työvoimaennusteen mukaan Suomeen tarvittaisiin jo yli 8 000 sairaanhoitajaa nykyistä enemmän. Maan hallitus ei voi enää sulkea silmiään tilanteelta. Hoitoalan houkuttelevuuden, pito- ja vetovoiman lisäämiseksi on hallituksen tehtävä toimia ripeästi jo budjettiriihessä.

Aivan ensimmäiseksi tarvitaan lisävoimavaroja hoitojonojen ja koronan jälkeensä jättämän hoitovelan purkuun julkisen terveydenhuollon työtaakan keventämiseksi. Konkreettinen ja vaikuttava keino on kohentaa sairaanhoitajien koulutusmahdollisuuksia. Käytännön hoitotyön vaatimukset edellyttävät sairaanhoitajilta hoitotyön syväosaamista ja sen jatkuvaa kehittämistä, mihin tarvitaan omia erikoistumiskoulutusvaihtoehtoja.

Suomessa sairaanhoitajat ovat kouluttautumismahdollisuuksien ja urapolulla etenemisen osalta eriarvoisessa asemassa, sillä koulutuksiin pääsy ja mahdollisuudet erikoistua ovat riippuvaisia työnantajasta. Työnantajat tukevat vaihtelevasti työntekijöitään täydennys- tai lisäkoulutuksiin. Koulutustarjonta vaihtelee eikä se vastaa työelämän eikä sairaanhoitomme osaamisen kehittämistä riittävästi. Monelle erikoisalalle ei ole tarjolla lainkaan koulutusta.

Sairaanhoitajaliitto ja useat muut tahot ovat pitkään esittäneet valtakunnallisesti yhtenäistä ja kattavaa kliinisen erikoistumiskoulutuksen järjestämistä ja sen rahoituksen turvaamista. Ehdotan, että hallitus päättää budjettiriihessäkäynnistääsairaanhoitajien kattavat kliiniset erikoistumisvaihtoehdot ja valtakunnallisesti yhtenäisen erikoistumiskoulutuksen sekä valtion rahoituksesta erikoistumiskoulutukseen. On korjattava nykyinen tilanne, jossa sairaanhoitaja joutuu usein itse maksamaan koulutuksesta, jota hän tarvitsee alati kehittyvän ja yhä vaativamman työnsä hoitamiseen ja oman asiantuntijuutensa vahvistamiseen. Entisenä opetusministerinä pidän välttämättömänä, että sairaanhoitajakoulutusta kehitetään jatkuvasti huomioiden tulevaisuuden työelämän tarpeet.

Erikoistumiskoulutuksen järjestämisessä on syytä katsoa myös Ruotsin mallia. Siihen kuuluu 11 pysyvää erikoistumiskoulutusalaa ja niiden lisäksi yksi avoin malli, jossa yksittäinen yliopisto voi tarpeen mukaan tarjota edellisten lisäksi jonkin muun suppean erikoistumiskoulutuksen.

Hoitotyön erikoisosaajat, kuten esimerkiksi diabeteshoitajat, anestesiasairaanhoitajat, tehosairaanhoitajat, geriatriset sairaanhoitajat, psykiatriset sairaanhoitajat ja erikoisosaaminen tulee tunnistaa ja tunnistaa nykyistä paremmin. Nykyisessä tilanteessa tutkintonimikkeen puuttumisen myötä puuttuvat myös tunnustettu pätevyys sekä työn vaativuutta ja koulutustasoa vastaava palkkaus, ja usein myös koulutusta vastaava toimi tai työnkuva.

Hoitotyön vaativuus on lisääntynyt merkittävästi lääketieteen ja hoitomenetelmien kehittyessä sekä hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Osa sairaanhoitajista toimii hoitajavastaanotoilla ja hoidon tarpeen arvioinnissa, joissa työ on itsenäistä.

Sairaanhoitajien valtakunnallisesti yhtenäiset urapolut sekä hoitotyön erikoisosaajien jatkokoulutusmahdollisuudet sekä niiden virallinen tunnustaminen ja rekisteröinti lisäisivät työssä jaksamista, työhön sitoutumista sekä hoitotyön ammatin veto- ja pitovoimaisuutta, kun sairaanhoitaja kokee saavansa lisävalmiuksia vaativan työnsä hoitamiseen. Kyse on yhtä lailla hoitotyön laadusta, toiminnan yhdenmukaisuudesta, läpinäkyvyydestä, sekä ennen kaikkea potilasturvallisuudesta.

On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille, toteaa Sari Sarkomaa.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Sari Sarkomaan mukaan Suomella ei ole varaa jättää käyttämättä keinoja, jotka mahdollistavat maamme auki pitämistä terveysturvallisesti.

– Viivyttelyä koronapassin kanssa on mahdoton ymmärtää. Koronapassi on otettava keinovalikkoon viipymättä neljännen aallon velloessa maahamme, estämään yhteiskunnan rajut sulkutoimet, edistämään ihmisten hyvinvointia ja perusoikeutta tehdä työtä, harjoittaa elinkeinoaan, liikkua ja terveysturvallisuutta, hän kirjoittaa Facebookissa.

Sarkomaan mukaan kyse on myös inhimillisyydestä. Esimerkiksi 70 vuotta täyttäneiden lähes erityksissä pitäminen epidemian alusta lähtien on ollut poikkeuksellisen raju toimi.

– Koronapassi vapauttaisi ihmisiä tapaamaan ihmisiä ja elämään normaalimpaa elämää. On epäinhimillistä, jos hallitus valitsee taas vain lisärajoitukset kaikille.

Sarkomaa huomauttaa, että epidemian pitkittyessä rajoitusten haittavaikutukset kasvavat ja monimutkaistuvat.

– Pitkittyneestä epidemiasta selviämiseksi on hallituksen otettava kaikki keinot käyttöön ja tehtävä nykyistä laajempaa yhteistyötä. Tasavallan presidentin taannoin esille nostama koronanyrkki olisi nyt paikallaan perustaa vihdoin ja viimein.

Sarkomaan mukaan koronakriisin hoitamiseen omistautuvan ryhmän tehtävänä olisi kartoittaa ongelmat, hankkia tiedot, kerätä julkinen ja yksityinen osaaminen ja esittää sitten hallitukselle tilannekuvaa ja ehdottaa toimenpiteitä.

– Tämä varmasti nopeuttaisi oikea-aikaisten päätösten syntymistä, tehostaisi epidemian hallintaa ja vapauttaisi voimavaroja myös työllisyyspäätösten tekoon. Niitä ei voi enää lykätä. Korona ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu työn tekemiseen ja yrittäjyyteen.Mitä mieltä olit artikkelista?48 vastaustaLisää tällaista+1Laitan jakoon+1Hyötyjuttu+1Peruskauraa+1Ei kiinnosta+1

React & Share

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syksy-alkamassa-viime-vuotta-vaikeammassa-pandemiatilanteessa-rajoitusten-hollaaminen-epatodennakoista-olemme-jaamassa-muiden-pohjoismaiden-rokotustahdista-jalkeen/8204442#gs.85mtin

Suomen koronatilanne vaikeutui jälleen heinäkuussa, eikä tilanne ole hellittänyt syksyn lähestyessä. Helsingissä peruskoulujen syyslukukausi alkaa useimmissa kouluissa jo 10. elokuuta eikä edelleenkään ole selvää, voidaanko uusi kouluvuosi aloittaa lähiopetuksessa. h

Tiistaina Uutisaamussa vierailleen kansanedustaja Matias Mäkysen (SDP) mukaan opetusjärjestelyistä pyritään päättämään kuntakohtaisesti. 

– Lähtökohtana on, että koulut alkavat lähiopetuksessa. On kuitenkin edelleen aivan asiallista vaatia, että opetus- ja kulttuuriministeriö jatkaa torjuntatoimenpiteiden kehittämistä, Mäkynen sanoo. 

SDP:n ja Kokoomuksen riveissä ollaan yksimielisiä siitä, että koulujen tulisi pystyä toimimaan lähiopetuksessa. 

– Olemme huolissamme kasvavista tartuntamääristä ja virusvarianteista. On aivan välttämätöntä, että hallitus kokoontuisi pikaisesti ja linjaisi miten tässä uudessa tilanteessa toimitaan, Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa toteaa. 

– Olen erittäin huolissani myös siitä, että koulut ovat alkamassa vaikka 12–15-vuotiaiden rokottamisen mahdollistavaa asetusta vielä ole, hän jatkaa. 

Sarkomaa korostaa, että nuorten rokotukset tulisi saada ripeästi käyntiin. Terveysturvallisen opetuksen järjestämistä vastaan puhuu Sarkomaan mukaan myös se, että peruskoulujen opettajista yli 10 000 on vielä ilman tehosterokotetta. 

– Rokotukset pitää saada käyntiin, jotta voimme pitää Suomen avoimena. 

Uutisaamussa keskustelua käytiin myös koronarajoitusten tarpeellisuudesta. Mäkysen mukaan on hyvin epätodennäköistä, että rajoituksia vaikeutuneen koronatilanteen myötä lievennettäisiin. 

– Sairaalahoidon tarve on taas kasvamassa, ja koulujen alkamisen myötä on myös odotettavissa, että tartuntamäärät edelleen nousevat. 

Sarkomaa puolestaan korostaa, että rokotukset ovat ainoa keino epidemian taltuttamiseen. 

– Olemme jäämässä muiden pohjoismaiden rokotustahdista jälkeen. Vasta 35 prosenttia on saanut tehosteannoksen ja rokotuksia on vauhditettava. 

Follow by Email
Facebook
LinkedIn
Instagram