Siirry sisältöön

Blogi 3.6.2011

Eilisen vapaapäivän jälkeen olin taas eduskunnassa katsomassa posteja ja poliittista tilannetta. Vein myös eduskuntaan pitkissä hallitusneuvotteluissa kertyneet mittavan kokoiset paperimapit. Eduskunnassa ei ollut virallisia kokouksia, mutta hallituspohdinnat olivat siirtyneet osin hetkeksi eduskuntaan.

Viisivuotias Miro oli mukanani. Olen niin monta kertaa luvannut näyttää hänelle eduskuntaa, mutta aina on tullut jotain, joka on estänyt vierailun. Tämänpäiväinen vierailu oli onnistunut. Kävimme tapaamassa Miron lempipoliitikkoa, joka on tietenkin puhemies Ben Zyskowicz. Tapasin myös pääministerin ja ajelin Miron kanssa eduskunnan pitkässä yhdyskäytävässä potkulaudoilla.

Takana on vapaapäivä ja 13 päivää hallitusneuvotteluja. Säätytalon neuvottelujen epäonnistuminen oli suuri pettymys. Hallitusneuvottelut kaatuivat, koska yhteistä luottamusta, tahtoa ja näkemystä ei syntynyt. Ilman niitä ei synny myöskään toimintakykyistä hallitusta. Ei syntynyt rakkaus-, järki- eikä pakkoavioliittoa. Eteenpäin menemisen sijaan otettiin SDP:n kanssa takapakkia.

Hallitustunnustelija Katainen jatkaa hallitustunnusteluja neljän puolueen kesken ja kysyy Keskustan ja Perussuomalaisten suostumusta liittyä neuvotteluihin. Hallituksen tavoitteena on oltava heikoimmassa asemassa olevista huolehtiminen ja julkisen taloutemme vakauttaminen. Vastuulliset päättäjät eivät ahnehdi lasten ja lastenlapsiemme mahdollisuuksia. Tavoitteena on oltava uuden kasvun ja työpaikkojen luominen. Ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia.

Meille helsinkiläisille on elintärkeää, että tuleva hallitus jatkaa metropolipolitiikkaa ja ymmärtää, että Helsingin hyvinvointi on myös koko maan etu. Aktiivinen ja elinvoimainen metropoli toimii globaalitaloudessa koko maan kehityksen veturina ja luovuuden lähteenä.

Eduskuntaryhmämme seuraava kokous järjestetään tiistaina ja silloin käymme läpi hallitustunnusteluiden tilannetta. Samana päivänä kokouksemme jälkeen ryhmämme puheenjohtaja Ravi on kutsunut eduskuntaryhmien puheenjohtajat eduskuntaan keskustelemaan hallitustunnusteluiden tilanteesta. Tiistaina ratkennee varmasti monta asiaa. Yhteistyön rakentajia ja vastuunkantajia tarvitaan. Ilman heitä ei synny toimintakykyistä hallitusta.

1.6.2011 KaupunkiSanomat

Vaalit olivat monin tavoin yllätykselliset, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika. Hallitusneuvotteluissa tarvitaan suomalaista sisua ja ponnistuskykyä. Tätä kolumnia kirjoittaessani ovat neuvottelut kestäneet lähes viikon. On ollut ilo olla taas mukana Säätytalolla synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja.

Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Asumisesta Helsingissä ei saa tehdä liian kallista. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Keskiviikkona 25.5. eduskunnassa hyväksyttiin Portugalin tukipaketti. Monet ovat ihmetelleet, miksi Euroopan rahoituskriisistä ja Portugalin tilanteesta puhutaan niin paljon, kun pitäisi kantaa huolta suomalaisten asioista, esimerkiksi terveydenhuollon laadun parantamisesta ja hoitojonojen lyhentämisestä. Paljon on meillä Suomessa ja Helsingissä tehtävää, jotta täällä olisi kaikenikäisten hyvä asua ja elää. Miksi sitten toisen EU-maan tukeminen lainoilla ja takauksilla on Suomelle niin tärkeää?

Maamme vaurastuminen perustuu vientiin. Lähes puolet hyvinvoinnistamme tulee viennistä. Viennistämme taas yli puolet menee EU-maihin. Se tarkoittaa sitä, että kun muilla EU-mailla menee hyvin, menee myös Suomella hyvin. Sama toimii myös toisin päin: kun muilla EU-mailla menee huonosti, myös Suomella menee huonosti. Totuus on, että kun vienti ei vedä, meille Suomeen syntyy työttömyyttä.

Portugali tarvitsee ulkopuolista tukea, sillä se ei muuten selviä kesäkuussa erääntyvistä miljardiveloistaan. Pyrimme lainatakauksilla ennaltaehkäisemään talouskriisin leviämisen muihin maihin. Jos Portugali ajautuu kassakriisiin, on mahdollista, että se romuttaisi myös Espanjan talouden. Herkässä markkinatilanteessa on vaarana syntyä kierre, jonka lopputuloksena saattaisi olla koko euroalueen syvä taloudellinen lama. Portugalin auttamisessa on siis kyse koko euroalueen, eli myös Suomen taloudellisesta tulevaisuudesta.

Ei Portugali kuitenkaan voi huokaista helpotuksesta vaikka tukea saavatkin. Portugalin lainaohjelmalla on tiukat ehdot. Portugali joutuu mm. myymään valtion omaisuutta, leikkaamaan julkisia menoja, kiristämään verotusta ja varmistamaan pankkijärjestelmänsä vakavaraisuuden.

Suomen tuki holtittomasti talouttaan hoitaneiden kriisimaiden auttamiseen ei perustu solidaarisuuteen, vaan peruste on Suomen ja suomalaisten etu. On kylmästi arvioitava mikä vaihtoehto on suomalaisille pienempi paha. Auttamatta jättäminen olisi ollut suurempi paha kuin auttaminen. Lainojen ja takauksien tavoitteena on turvata suomalaiset työpaikat ja suomalaisten hyvinvointi. Ilman talouden vakautta työpaikat eivät säily. Ja ilman vahvaa taloutta ei saada riittävästi verotuloja hyvinvointiyhteiskuntamme palveluiden turvaamiseen.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi

19.5.2011 Lauttasaari-lehti

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että Lauttasaaressa kokoomukselle antoi tukensa yli 40% äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Lauttasaari-lehdessä (12.5.) kerrottiin Lauttasaaren Sydänpäivästä, jota vietettiin sunnuntaina 15.5. On tärkeää, että sydänterveyden edistäminen nostetaan paremmin päivänvaloon. Upeaa, että Lauttasaaressa on aktiivinen Sydänyhdistys, joka näkyy ja kuuluu.

Tänä vuonna vietetään Suomen Sydänliiton Pukeudu Punaiseen -päivää kolmatta kertaa syyskuussa. Kampanjan tarkoituksena on muistuttaa elintapojen merkityksestä naisen sydämen terveydelle. Viime vuoden tempaus näkyi monella työpaikalla, ja mukana oli myös lähes koko eduskunnan väki.

Onneksi suomalaisten sydänterveys on kehittynyt myönteisesti. Silti sydän- ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotauti- ja aivoinfarktikuolemat aiheuttavat yli 40 % kaikista naisten kuolemista. Naisilla sairaus kehittyy hitaammin ja pidemmän ajan kuluessa kuin miehillä. Naisten sepelvaltimotaudin oireet voivat olla vaikeammin tunnistettavissa, joten suurena vaarana on sairauden hoidon viivästyminen. Kampanjalla halutaankin kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon piirissä myös naisten sydänsairaudet osattaisiin nähdä ja hoitaa.

Meistä jokainen voi oikeilla elämäntapavalinnoilla pienentää sairastumisvaaraansa jopa yli 80%. Tärkeimpiä sydäntä ja verisuonistoa suojaavia tekijöitä, jotka voimme valita - tai jättää valitsematta - ovat mm. tupakoimattomuus, säännöllinen reipas liikunta, maltillisuus alkoholinkäytössä, sekä stressin- ja painonhallinta.

Luin juuri ruotsalaisten ja tanskalaisten tekemästä tuoreesta tutkimuksesta, jossa todettiin että vähäinen liikunta lisää sydänsairauksien riskiä myös lapsilla. Yksin kampanjat ja tempaukset eivät riitä, vaan terveyden edistämiseen tarvitaan todellinen ryhtiliike. Terveet elämäntavat on löydettävä jo pienestä pitäen, jotta niistä tulee kiinteä osa perheen arkea. Meidän aikuisten on toimittava esimerkkinä toisillemme ja lapsillemme.

Sari Sarkomaa (kok)

Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu
www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

MunkinSeutu 16.5.2011

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Olen tästä luottamuksesta kiitollinen. On iloinen asia, että kotikulmilla Munkkiniemessä kokoomukselle antoi tukensa yli puolet äänestäjistä. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Suuri valiokunta on kokoontunut tiiviisti ja käynyt perusteellisesti läpi Euroalueen rahoitusvakausjärjestelyjä koskevia kysymyksiä. Kun tämä lehti ilmestyy, on varmasti ainakin Portugali-kysymys saatu ratkaistua ja eduskunnan kannat selvät Euroopan unionin neuvoston kokousta varten. Varmasti myös hallituksen muodostamisessa ollaan pitkällä.

Munkkiniemen rannan viimetalvinen lumenkaatopaikka on herättänyt paljon huolta ja harmia. Eikä ihme, sillä se onkin ollut kovin ikävän näköinen mustine maineen, kivineen ja roskineen. Olen puhunut vastaavien virkamiesten kanssa ja siivous on luvattu hoitaa. Vaikka paikalle oli tarkoitus tuoda vain puhdasta lunta, ei lopputulos siltä näytä. Kaupungissa harmillisen yleinen roskaaminen näkyy myös lumikuormissa. On huolehdittava siitä, että ensi talvena aluetta ei käytetä lumenkaatopaikkana. Olen varmistanut että rantaviivaa siivotaan. On tärkeää, että yhdestä Helsingin parhaista uimarannoista ja alueen tärkeästä virkistysalueesta pidetään huolta.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033

Blogi 20.5.2011

Tänään aloitamme Säätytalolla hallitusneuvottelut. On ilo olla taas mukana synnyttämässä Suomen uudelle hallitukselle suuntaviivoja. Suomalaista sisua ja ponnistuskykyä tarvitaan tänään ja tulevina päivinä.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat Kokoomuksen, Sosialidemokraattien, Vasemmistoliiton, Ruotsalaisten, Vihreiden ja Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmät.

Hallitusneuvotteluissa on tärkeä löytää linjat uusien työpaikkojen, yrittäjyyden ja hyvän työelämän edistämiseksi. Koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä terveydenhuollon laatu on varmistettava. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen ja metropolipolitiikan vauhdittaminen ovat meidän helsinkiläisten kannalta aivan olennaisia. 

Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

11.5.2011 Haagalainen

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Hihat on jo kääritty ja työt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

Ystävällisin yhteistyöterveisin,

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

www.sarisarkomaa.fi
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
050 511 3033 

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

4.5.2011 Sari Sarkomaalta eduskuntaterveiset ja kutsu kesäisille kiitoskahveille

Arvoisa vastaanottaja,

Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi. Pettymys oli kokoomuksen kahden paikan menettäminen Helsingissä ja kuuden paikan menettäminen koko maassa. Tulos oli monin tavoin yllättävä, vaikka muutosta osattiinkin odottaa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kesän korvilla valitaan Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen seuraaja. Minulta on tiedusteltu halukkuutta tehtävään omasta ryhmästä ja laajemmin. Olen jo hyvissä ajoin ennen eduskuntavaaleja todennut, että en ole tehtävään käytettävissä. Tänään tapasin vielä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavan, joka vielä kerran kysyi minua tehtävään. Vastasin hänelle kuten aiemminkin, että en ole käytettävissä. Olen erittäin motivoitunut jatkamaan työtäni kansanedustajana.

Hihat on kääritty ja eduskuntatyöt aloitettu. Eduskuntaryhmämme päätti valiokuntien paikkajaosta. Ryhdyn johtamaan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostoa. Olen valtiovarainvaliokunnan lisäksi myös suuren valiokunnan jäsen. Terveydenhuollon ja kuntakentän reformit sekä Euroopan talous ovat varmasti ensimmäisenä asialistoillamme.

Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut, joita johtaa puheenjohtaja Jyrki Katainen. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

Suomalaisten arkeen keskeisesti vaikuttaa arviolta noin 10 miljardin euron kestävyysvaje. Sen kattamiseen kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä on saatava hallitusohjelmaneuvotteluissa aikaan toimiva suunnitelma. Tähän tarvitaan mm. talouskasvua ja työllisyyttä lisäävää verouudistusta, joka tuo työtä ja ostovoimaa sekä edesauttaa talouskasvua. Lisäksi kunta- ja palvelurakenteen uudistamista on jatkettava. Ihmisten arjen kannalta on tärkeää, että laadukkaat palvelut ovat saatavilla ja niitä tuotetaan kustannustehokkaasti.

On tärkeää, että työelämässä jaksetaan ja halutaan olla pidempään. Työuria on pidennettävä niin alusta, keskeltä kuin lopusta. Tähän keskeisesti vaikuttavat mm. työhyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, opintoihin pääsyn ja valmistumisen nopeuttaminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen.

Kiitos runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut kansanedustajana ja kaupunginvaltuutettuna. Kannustan jatkossakin olemaan yhteydessä Suomeen, Helsinkiin ja eduskuntaan liittyvissä asioissa.

Tervetuloa kesäisille kiitoskahveilleni eduskuntaan keskiviikkona 18.5.2011 klo 17.30 

Toivotan Sinut lämpimästi tervetulleeksi kiitoskahveille eduskuntaan juhlimaan alkanutta eduskuntakautta ja hyvin tehtyä vaalityötä. Ilmoittautumiset pyydän ystävällisesti lähettämään kulunvalvonnan vuoksi avustajalleni Helen Filsille, mieluiten sähköpostitse helen.fils@eduskunta.fi / 09 432 4033, 16.5.2011 mennessä. Sisäänkäynti klo 17.15 vierailijaportaasta, joka sijaitsee katutasossa eduskuntatalon oikealla puolella Mannerheimintieltä katsottuna. Tervetuloa!

Lämpimästi tuestanne kiittäen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu

sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
050 511 3033

Blogi 26.4.2011 http://sarisarkomaa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/71133-kiitos-tuesta-hihat-on-kaaritty

Kokoomuksen vaalivalvojaiset olivat jännittävämmät kuin koskaan ennen. Olin mieheni kanssa yhdessä syömässä ennen valvojaisia. Vaalikampanjarutistuksen jälkeen on hyvä istua rauhassa alas ja samalla valmistautua vaalin tulokseen. Ennakkoäänet tulivat juuri samaan aikaan jälkiruoan kanssa. Vaikka muutosta ja yllätystä osattiin odottaa, olivat ennakkoäänet silti iso yllätys.

Ennakkoäänien jälkeen kaikki oli vielä mahdollista, mutta suurimman puolueen paikka kokoomukselle ei ollut mitenkään varma. Suurin pettymys oli se, että kansanedustajapaikkamme putosivat Helsingissä kahdeksasta kuuteen. Saapuessani vaalivalvojaisiin oli jännitys käsin kosketeltavaa. Skoolasimme yhdessä vaalitiimini kanssa ennen lopullista tulosta. Hyvää työtä täytyy aina juhlistaa.

Omalta kohdaltani ennakkoäänet olivat helpotus. Olin neljäntenä ja olen joka vaaleissa kirinyt vaalipäivän äänillä. Viime vaaleissa pääsin toiseksi ja tällä kertaa kolmanneksi Helsingin kokoomuksen ehdokkaiden joukossa. Omaan tulokseeni olin tyytyväinen: uusin valtakirjani mittavalla äänimäärällä. Lämpimät kiitokset tuesta helsinkiläisille äänestäjille ja vaalityössä mukana olleille!

Kokoomusjoukkueemme, ehdokkaat ja kaikki mukana olleet tekivät tinkimättömästi työtä ja täysillä loppuun asti. Suurkiitos kaikille! Olin poikkeuksellisesti vaalimökillä vielä sunnuntaina usean muun ehdokkaan kanssa. Mökiltä lähtiessäni oli tunne, että olemme tehneet parhaamme. Kokoomus sai 44 kansanedustajapaikkaa ja 20,4 prosenttia äänistä. Kokoomus nousi eduskuntavaaleissa historiallisesti ensimmäistä kertaa Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Tänään jaettiin uuden eduskunnan edustajien valtakirjat. Oikeuskansleri Jonkka tarkasti valtakirjat jonka jälkeen suoritettiin edustajien virallinen valokuvaus. Tänään valmistui myös neuvottelutulos valiokunnista. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat sopivat, mitkä puheenjohtajuudet kukin puolue saa ja montako paikkaa. Eduskuntaryhmät järjestäytyivät jo ennen pääsiäistä, ja ryhmän johdon vetämänä on pääsiäispäivät pohdittu, mihin kukin edustaja menee. Valiokuntatyö on aivan keskeinen osa kansanedustajan työtä ja siksi on monin tavoin tärkeää, minkä valiokuntapaikan saa.

Huomenna ovat puhemiesvaalit. Puhemieheksi tullaan valitsemaan ryhmämme edustaja Ben Zyskowicz. Suomen ja suomalaisten arjen kannalta keskeistä ovat jo täydessä valmisteluvauhdissa olevat hallitusneuvottelut. Nyt on yhteistyön rakentamisen aika.

21.04.2011 KaupunkiSanomat

Me elämme entistä pidempään, jos olemme onnekkaita. Kun ikäihmisiä on enemmän, on myös palveluja ja koko Suomea kehitettävä sen mukaisesti. Monia asioita säädetään lailla aina päivähoidosta yliopistoihin, mutta vanhustenhuollosta ei ole kokonaisvaltaista lakia. Vanhustenhuoltoa ohjataan laatukriteereillä, jotka eivät ole sitovia vaan suosituksia. Vanhustenhoidon laatu vaihteleekin rajusti paikkakunnittain, mutta myös laitoskohtaisesti.

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lain tavoite on luoda uusia keinoja edistää ikäihmisen hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä sekä ikäihmisten osallisuutta ja oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma. Ikäraja lakiluonnoksessa on 75 vuotta. Tutkimusten perusteella se on ikä, jolloin toimintakyky alkaa heikentyä ja avun tarve kasvaa.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

Sari Sarkomaa (kok)
Kansanedustaja

Kirjoitan kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen tai ottamalla minuun yhteyttä. Ohessa näet viimeisimmän kuukausikirjeeni.

Sari Sarkomaalta vaaliterveiset 15.04.2011

Hyvä kuukausikirjeeni lukija,

Vaalit ovat aivan oven takana. Parasta vaalityötä on hyvin tehty eduskuntatyö, mutta vaalikampanjakin on tehtävä täysillä. Moni teistä onkin mukana, lämmin kiitos siitä!

Vaalikampanjamme on ollut erittäin onnistunutta. Tiimimme on näkynyt ja kuulunut. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta! Facebook-sivuillani http://www.facebook.com/sarkomaasari löytyy vaalipäällikön ottamia vaalitunnelmakuvia. Olemme myös jakaneet paljon esitteitä, ja katukuvassa ovat näkyneet pylvästaulut sekä mm. bussipysäkeillä ja asemalaitureilla isommat mainokset.

Palautetta on tullut siitä, pidetäänkö minua itsestään selvänä läpimenijänä ja jättääkö siksi äänestämättä. Mikään ei ole itsestään selvää. Jokainen ääni on äärimmäisen tärkeä ja kaikki tuki on tarpeen. Tarvitsen Sinulta valtakirjan jatkaakseni työtä paremman arjen ja Suomen puolesta. Mukavaa olisi, jos muistuttaisit tuttaviasi äänestämisen tärkeydestä ja suosittelisit minua sopivaksi katsomillesi henkilöille.

Lämpimästi tervetuloa tapaamaan! Olen viikonloppuna tavattavissa seuraavasti:

Lauantaina 16.4.

klo 10.30 – 12 Munkkivuoren ostarilla, Munkinseudun Kokoomuksen ostarikahvit klo 11 K-kaupan edessä, Raumantie 1.
klo 12.30 – 13.30 Lauttasaaren markkinoilla, Lahnalahden puiston lähellä, Gyldénintie.
klo 14 – 15 Via Politica – Politiikan tie -tapahtumassa Narinkkatorilla.
klo 15.15 – 16.15 Vaalimökillä, Kolmen sepän aukiolla. 

Sunnuntaina 17.4

klo 10.30 – 11.30 Max´s Café, Munkkiniemen puistotie 7.
klo 12 – 14 Vaalimökillä Kolmen sepän aukiolla.
klo 19 Kokoomuksen vaalivalvojaisissa tapahtumatalo Bankissa, os. Unioninkatu 20.

Tässä kirjeessäni käsittelen seuraavia asioita:
1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima
2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis
3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle
4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

1. Asumisen kalleus ja eläkeläisten ostovoima

Eläkeläisten ostovoimasta on tullut paljon kysymyksiä. Eläkkeiden ostovoiman turvaaminen on mitä tärkein kysymys minulle ja kokoomukselle ja siinä on tehtävä työtä.

Kokoomus vaati ensimmäisenä eläkeverotuksen oikeudenmukaistamista ja toteutti tavoitteensa. Eläkkeiden verotusta on kevennetty joka ainoassa budjetissa tällä vaalikaudella. Helsingissä on kunnallisveron nosto harmillisesti syönyt veronalennuksen vaikutusta.

Kokoomus on ainoa puolue, joka on sitoutunut maltillisesti alentamaan työnteon ja eläkeläisten verotusta myös ensi vaalikaudella. Mikäli inflaatio on jatkossa pysyvämmin korkealla tasolla, haluamme tehdä eläkkeiden indeksimuutoksen kaksi kertaa vuodessa. Näin hintojen nousu korvautuisi eläkeläisille nykyistä nopeammin.

Eniten huolta yhteydenotoissa on kannettu asumisen kalleudesta. Asuminen on perustarve. On tiukasti huolehdittava, etteivät talouden tasapainottamistoimet johda siihen, että tavalliset helsinkiläiset eivät voisi enää asua kotikaupungissaan. Asumisen lähes sietämättömien kustannusten kurissa pitäminen on seuraavan vaalikauden yksi keskeinen asia.

Asuntojen hintojen ja vuokrien nousu saadaan kuriin vain rakentamalla Helsinkiin lisää kohtuuhintaisia asuntoja erilaisille perheille opiskelija-asunnoista senioriasuntoihin ja palvelutaloihin. Tässä tarvitaan valtiovallalta vahvempaa otetta. Kaavoitusta ja rakentamista hidastavia säädöksiä ja byrokratiaa on purettava. Asumista on tiivistettävä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Asuntolainojen korkovähennys on säilytettävä. Kiinteistövero on pidettävä kohtuullisena.

2. Vanhuspalvelulaki on melkein valmis

Suomeen tarvitaan vanhuspalvelulaki, jossa on määritelty hyvän hoidon vähimmäistavoitteet. Lainsäädännöllä on vahvistettava ikäihmisten asemaa ja itsemääräämisoikeutta. Vanhuspalvelulain luonnos onkin parhaillaan lausuntokierroksella ja se on tarkoitus saada eduskuntakäsittelyyn heti tulevan vaalikauden alussa.

Lakiluonnoksen lähtökohta on oikea: jokaisella on oltava oikeus arvokkaaseen vanhuuteen ja mahdollisuus elää itsenäistä, mielekästä sekä turvallista elämää. Lakiluonnos sisältää takuun siitä, että toivoessaan jokaiselle tehdään räätälöity palvelu- tai hoitosuunnitelma.

Lakiluonnoksessa esitetään, että jokaisella ikäihmisellä olisi oikeus saada henkilökohtainen vastuuhenkilö, jonka tehtävänä olisi huolehtia siitä, että suunnitelman mukaiset palvelut myös toteutuvat. Tämä on monelle yksin asioiden kanssa kampailevalle tervetullutta. Palveluiden ja tiedon on tultava lähelle ihmistä. Olennaista on, ettei kukaan jää yksin ja että avun löytää tarvittaessa. Tämä on erityisen tärkeää Helsingissä, missä varsin moni asuu yksin.

Uusi laki ei yksin turvaa ikäihmisten palveluiden laatua, mutta se on hyvä perusta toimivien vanhuspalveluiden varmistamiseksi. Uuden lain säätämisen lisäksi tarvitaan myös useita muita muutoksia.

Vanhuspalveluiden kehittämisen päälinjoina on oltava kotihoidon ensisijaisuus mutta muitakin vaihtoehtoja tarvitaan. Tarvitsemme lisää helposti saavutettavia senioriasuntoja ja palvelutaloja. Olennaista on, että palveluja saa tarpeen mukaan niin, ettei toimintakyvyn muuttuessa tarvitse muuttaa paikasta toiseen ja että yksin kotona oleminen ei ole pakko kenellekään.

Yliopisto-opintojen alkuvaiheessa työskentelin vanhainkodissa sen verran, että vanhustenhuollon haasteet tulivat hyvin tutuiksi. Puheet hoidon puutteista ja laiminlyönneistä koskettavat myös hoivatyötä tekeviä kovasti. On tärkeää todeta, että valtaosin vanhusten hoiva on hyvää ja alalla on asiansa osaavia ammattilaisia. Olennaista on myös sanoa ääneen, että yksinäisyys ja yhteisöllisyyden puute ovat vähintään yhtä suuria ongelmia kuin palveluiden saavutettavuus. Paljon on sellaista, mitä julkinen sektori ei voi yksin korjata. Yksinäisyys on monesti käsin kosketeltavaa.

Hoitajana olen monta kertaa ollut lähes sanaton, kun ihminen odottaa ja kaipaa vuodesta toiseen lapsia ja lapsenlapsiaan. Kaikilla ei ole edes ketä odottaa. En tiedä kumpi on surullisempi tilanne. Se, että ketään ei ole vai se, että kukaan ei ehdi tulla. Läheisistä välittämisestä ja huolehtimisesta ei voi tehdä lakia mutta siihen on tärkeä meitä kaikkia kannustaa.

3. Aikuisten aikaa lapsille - vuosi vauvalle

Edessä olevissa taloustalkoissamme on viisasta muistaa 90-luvun laman virheet ja huolehtia, etteivät suurimmat laskut mene lapsiemme maksettavaksi. Kokoomus on sitoutunut tasapainottamaan talouden ja katkaisemaan velkakierteen. Me emme halua ahnehtia tulevien sukupolvien mahdollisuuksia. Olemme valmiita priorisoimaan toimia, jotka edistävät työn ja perheen yhteensovittamista, perheiden hyvää arkea ja aikuisten aikaa lapsille. Suomalaisten hyvinvoinnin kannalta on välttämätöntä, että kaikki voimavarat – niin naiset kuin miehet työelämässä ja äidit ja isät vanhemmuudessa – ovat käytössä parhaalla mahdollisella tavalla. Työ ja perhe on oltava jokavanhemmanoikeus.

Johdin kokoomuksen "Hyvä ja perheystävällinen työelämä jokamiehenoikeudeksi"- kannanoton valmistelua. Kannanotto on luettavissa osoitteesta http://www.kokoomus.fi/ajankohtaista/?x17780=4009999 . Luovutin kannanoton huhtikuun alussa puheenjohtaja Jyrki Kataiselle. Parempi työelämä on avain suomalaisten hyvinvoinnin turvaamiseen ja esimerkiksi kestävyysvajeen paikkaamiseen.

Vaikka maailma muuttuu vauhdilla, ainakin yksi asia pysyy: Lapset tarvitset vanhempiensa ja läheisten aikuisten aikaa ja läsnäoloa voidakseen hyvin ja kasvaakseen turvallisesti aikuisuuteen. Mikään innovaatio ei voi koskaan korvata läheisten aikuisten huolenpidon merkitystä.

Isyysvapaa ja isäkuukausi on uudistettava nykyistä pidemmäksi ja joustavammaksi isyysrahajaksoksi. Kokoomuksen malli mahdollistaisi sen, että lasta voisi hoitaa kotona lähes vuoden ikäiseksi. Vanhempainvapaan kehittämisessä hyvä etappi onkin “vuosi vauvalle”.

Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi palveluihin tarvitaan vaihtoehtoja. Kokopäivähoidon rinnalle tarvitaan osapäivähoitoa, avoimia varhaiskasvatuspalveluja ja vuorohoitoa. Päivähoitolaki on uudistettava varhaiskasvatuslaiksi. Erityisesti yksinhuoltajien työssäkäyntiin liittyvät tilanteet on huomioitava.

Monilla vanhemmilla on kova huoli pienistä koululaisistaan. Kokoomus kannattaa valtionosuuden nostamista iltapäivähoidon rahoituksesta kannusteeksi kunnille järjestää riittävä iltapäivähoito sitä tarvitseville pikkukoululaiselle.

4. Terveyspalvelut voidaan tehdä paremmin

Terveydenhuolto käy kalliiksi, jos se perustuu piteneviin jonoihin. Kannattavinta on suunnata veroeuroja ennaltaehkäiseviin palveluihin mutta yhtälailla on kustannustehokasta huolehtia, että jokainen saa hoidon ajoissa.

Nykyisen hallituksen keskeisenä tavoitteena oli kansanterveys- ja erikoissairaanhoitolain korvaaminen terveydenhuoltolailla. Sopua ei rakenteista saatu, joten uusi vappuna voimaan astuva terveydenhuoltolaki säädettiin ainoastaan sisällöistä. Rakenneuudistus lykkääntyi seuraavalle hallitukselle. Tämä oli vaalikauden suurimpia pettymyksiä. Taas kerran keskustan roikkuminen vanhoissa rakenteissa kampitti ihmisten kannalta välttämättömän uudistuksen.

Terveydenhuollon rakenteista, rahoituksesta ja järjestämisvastuista on ehdottomasti sovittava heti vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Niin terveyspalveluiden käyttäjien, terveydenhuollon henkilöstön kuin veronmaksajienkaan kannalta ei ole varaa enää odotella.

Perustana on oltava julkisen vallan vastuulla oleva ja pääosin verovaroin rahoitettu terveydenhuolto. Usein keinotekoisen vastakkainasettelun sijaan on rakennettava avointa ja toimivaa kumppanuutta. Julkisen sektorin täydentäjäksi ja kirittäjäksi tarvitaan yrityksiä ja kolmatta sektoria.

Valinnanvapaus on yksi toimiva keino tehdä terveyspalveluista parempia. Uudistettu palvelusetelilainsäädäntö on mittava mahdollisuus. Vaikka palveluseteli ja yksityisten palveluiden Kela-korvaus voidaan nähdä toistensa haastajina, on niillä molemmilla paikkansa. Kela-korvauksen poistamisen sijaan onkin viisasta pohtia Kela-korvauksen kehittämistä.

Työterveyshuolto on työurien ja työhyvinvoinnin kannalta vaikuttava tekijä. Kehittämisen painopisteinä perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto ovat keskeisiä. Molemmissa painopiste on laitettava terveydenedistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ihmisille on luotava tasavertaisia mahdollisuuksia tehdä terveyttä edistäviä valintoja omassa elämässään.

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Helsingin kaupunginvaltuutettu