Kategoria: Kolumnit

Töölöläinen maaliskuu 2014

Vanhusten palveluasumisen vaikeaselkoisista ja epäreiluiltakin tuntuvista maksuista olen jälleen saanut paljon palautetta niin Munkinseudulta kuin koko Helsingistä. Kiitos tärkeistä viesteistänne. Lain puutteet on sovittu korjattavaksi ja valmistelu on ministeriössä käynnissä. Tarkoitus on myös uudistaa kotiin vietävien palveluiden maksusäädöksiä. Laki on lähdössä lausuntokierrokselle maaliskuun lopussa.

Lainsäädäntömuutos on välttämätön siksi, että se varmistaa palveluasumisen maksutietojen läpinäkyvyyden ja verrattavuuden. Tämä on tärkeää silloin, kun ikäihmiset ja heidän läheisensä pohtivat asumisratkaisujaan. Nyt palveluja tarvitsevat ovat monesti täysin tietämättömiä millaisia maksuja joutuvat maksamaan ja useat ovat joutuneet yllättäen taloudellisesti kestämättömään tilanteeseen.

Olin mukana neuvottelemassa nykyistä hallitusta ja sovimme silloin, että maksut uudistetaan. Tarkoitus oli, että uusi laki olisi tullut voimaan viimeistään uuden vanhuspalvelulain kanssa viime heinäkuussa. Ikävä kyllä, ministeriö ei ole jatkuvista kiirehtimispyynnöistä huolimatta saanut lakia vielä valmiiksi. Uusin tieto on, että laki tulisi nyt keväällä eduskuntaan. Jätin asiasta varmuuden vuoksi kirjallisen kysymyksen vastaavalle ministerille. Tästä aikataulusta ei saa enää tinkiä.

Asiakasmaksuissa olevien puutteiden korjaaminen ja määräytymisperusteiden yhtenäistäminen on tehtävä ikäihmisten tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Kuntien ja hoitopaikkojen välillä on suuria eroja, koska palveluasumisen asiakasmaksujen erityissäännökset puuttuvat asiakasmaksulaista. Sen sijaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa perittävä asiakasmaksu on tarkkaan säädelty.

Palvelumaksuperusteet on säädettävä siten, että myös tehostettua palveluasumista käyttävät saavat ns. vähimmäiskäyttövaran, joka on säädettynä laitoshoitoa koskeviin maksuihin. Tämä suojaosuus varmistaa, että palveluasumisesta aiheutuvien menojen, kuten asumisen kustannuksen, hoito- ja palvelumaksujen ja aterioiden jälkeen jää asiakkaan käteen vielä rahaa normaalin arjen elämiseen.

Otan edelleen mielellään vastaan palautetta asian tiimoilta. Kirjoitan myös kuukausittain kirjeen ajankohtaisista asioista. Saat kuukausikirjeen täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

e-mail: sari.sarkomaa(at)eduskunta.fi

puh. 09 4323033

Haagalainen, tammikuu 2014

On myönteinen asia, että lapsiperheet viihtyvät Haagassa. Alue onkin monin tavoin viihtyisä paikka asua ja elää kaiken ikäisille. Lapsilukumäärän kasvu näkyy lapsiperheiden palvelujen tarpeessa ja päivähoitopaikkapulana. Helsingissä ei ole viime vuosina otettu riittävän tosissaan kasvavaa lapsimäärää, vaan varoituksista huolimatta on myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi myös Haagassa useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on ollut haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen. Päivähoitopaikkoja on oltava siellä missä lapsiakin. Olin aloitteellinen asiassa ja saimme viime valtuustokaudella päätöksen päiväkotien rakentamisen vauhdittamisohjelmasta.

Oli välttämätöntä, että Haagaan on nyt saatu kaksi uutta päiväkotia. Viime maaliskuussa aloitti päiväkoti Kylätie ja nyt tammikuussa avattiin Poutunkujalla päiväkoti Laajasuo. Lisäpäivähoitopaikat tulevat kovaan tarpeeseen ja tuovat tervetullutta helpotusta Haagan perheiden arkeen. On hyvä, että myös kokopäivähoidolle vaihtoehtoisia palveluja kehitetään, sillä osapäiväiset kerhot ovat olleet monen perheen ja lapsen mieleen. Perheet ja elämäntilanteet ovat erilaisia ja siksi tarvitaan erilaisia vaihtoehtoja mahdollistamaan hyvä perheiden arki.

Päiväkoti Laajasuo on yksi ensimmäisistä päiväkodeista, jotka on toteutettu Helsingin kaupungin kehittämällä YY-KAA-KOO-mallilla. Mallin avulla päiväkotien käyttöön rakennetaan helposti muunneltavia, monikäyttöisiä ja kustannuksiltaan tehokkaita tiloja. Tarkoitus on tehdä päiväkodeista parhaita mahdollisia lasten kannalta. En vielä ole käynyt uusissa päiväkodissa, mutta kevään aikana aion siellä vierailla.

Lopuksi kiitos päiväkoti Haagaan, jonka hyvää toimintaa nyt jo koulussa olevat lapset muistelevat lämmöllä. Erityisesti päiväkodin innostava ote liikkumiseen ja leikkiin ansaitsee kiitosta. Taidanpa pistäytyä matkan varrella myös päiväkoti Haagassa tapaamassa vanhoja tuttuja.

Eduskuntakauden yksi isoin uudistus on päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Tehtäväni on huolehtia, että Helsingin päiväkotien ja perheiden näkemykset siinä näkyvät. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita. Niin päivähoidosta kuin kaikesta muustakin Haagan sekä Helsingin asioista. Kiitän runsaista yhteydenotoista, joita olen vastaanottanut. Työtäni voi seurata kotisivuillani www.sarisarkomaa.fi tai vastaanottamalla kuukausikirjeeni, jossa kerron ajankohtaisista asioista. Kirjeen saa täyttämällä lomakkeen kotisivuillani tai ottamalla minuun yhteyttä puhelimitse tai sähköpostilla.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
sari.sarkomaa@eduskunta.fi
www.sarisarkomaa.fi
gsm 050 511 3033

Nykypäivä 9.1.2014

Kokoomuksen yrittäjyyskiertueella tavataan yrittäjiä eri puolilla Suomea ja saadaan ensikäden tietoa siitä, miten Suomesta tehdään entistä yrittäjämyönteisempi, investointeihin, kasvuun ja työllistämiseen kannustavampi.

Ensimmäiseksi nousi jälleen vahvasti esiin työnantajille vanhemmuudesta aiheutuvien kustannusten tasaamistarve. Epäkohta, johon tulee puuttua jo tällä hallituskaudella.

Rakennepoliittisessa ohjelmassaan hallitus jatkaa arviointia vanhemmuuden kustannusten tasaamisesta työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Jo useaan hallitusohjelmaan sisältynyt eri mallien jatkuva selvittäminen ei kuitenkaan riitä, vaan nyt on tehtävä ratkaisuja kustannusten oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Hallituksen on oltava aloitteellinen, kannustettava työmarkkinajärjestöjä asiassa samalla tavalla kuin se kannusti maltilliseen työmarkkinaratkaisuun.

Kustannusten jakaminen kohtelisi yrityksiä tasapuolisemmin ja loisi edellytyksiä kasvulle. Pk-yritykset uskaltaisivat nykyistä paremmin palkata uusia työntekijöitä, kun taloudellinen riski pienenisi. Kyse on ennen kaikkea yrittäjyyden edistämisestä.

Työnantajalle aiheutuva "äitiriski" näkyy erityisesti naisvaltaisten yritysten kannattavuudessa. Kustannukset syövät kovalla tavalla naisvaltaisten alojen, kuten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan yritysten kasvu- ja työllistämismahdollisuuksia. Näillä aloilla on suuret kasvumahdollisuudet ja me tarvitsemme naisvaltaisille aloille enemmän yrittäjyyttä ja työnantajia sekä myös lisää lapsia.

Yksi vauva maksaa äidin työnantajalle noin 12 000 euroa. Keskeisimmät kuluerät ovat raskaudesta johtuvat poissaolot, äitiyslomalla kertyvät lomarahat sekä sairaan lapsen hoitokulut.

Naisia palkkaavat yrittäjät ovat kilpailutilanteessa eriarvoisessa asemassa suhteessa miehiä palkkaaviin. Yrittäjien eläköitymisen myötä tarvitsemme uusia yrittäjiä enemmän kuin koskaan.. Askel eteenpäin ”äitiriskin” kitkemiseksi olisi kertakorvauksen maksaminen äidin työnantajalle, mikäli hän palaa saman työnantajan palvelukseen raskauden ja perhevapaiden jälkeen.

Se korvaisi vaikeasti laskettavia tapauskohtaisia kustannuksia, kuten sijaisten rekrytointi ja perehdyttäminen. Korvaus olisi toimiva ratkaisu vuosikymmenet keskustelussa olleen mittavan yhteiskunnallisen ongelman ratkaisemiseen. Nuorten naisten vaikeus päästä pysyvään työsuhteeseen kielii siitä, että ongelma on todellinen ja vakava.

Lisäksi kannatettavaa on itsenäinen vanhempainvakuutus, joka toisi selkeästi esiin sen, millaisia kustannuksia vanhempainetuuksista työnantajalle ja palkansaajalle tulee. Vakuutus mahdollistaa vanhemmuuden kustannusten jakamisen, mutta myös rahoitusosuuksien muutoksen, kuten valtiovallan osuuden vahvistamisen.

Ei ole tätä vuosisataa, että ylläpidämme järjestelmiä, jotka suosivat miesten palkkaamista. Niin kauan kuin naisista aiheutuu enemmän kustannuksia työnantajalle kuin miehistä, jatkuu naisten syrjintä työmarkkinoilla. ”Äitiriskin” kitkemiseen on tehtävä konkreettisia päätöksiä vielä tämän vaalikauden aikana.

Lenita Toivakka ja Sari Sarkomaa
kokoomuksen kansanedustajia

Kaupunki Sanomat, tammikuu 2014

Valtion talousarvionmietinnön tekeminen on meille valtiovarainvaliokunnan jäsenille loppuvuoden suurin urakka. Olen tyytyväinen, että johtamani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston muutosesitykset budjettiin toteutuivat hyvin. Eroperheiden arkeen tuo kaivattua apua se, että lasten huoltoriitojen asiantuntija-avusteinen sovittelu vakinaistetaan koko maassa. Sovittelu on vähentänyt pitkittyneitä huoltoriitoja ja siten tuomioistuinten ja sosiaalitoimen työtä sekä kustannuksia. Ja mikä parasta, sovittelu parantaa lapsen edun huomioon ottamista. Työtä on tehtävä, jotta lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa toteutuisi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä.

Varsinkin pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä on huutava pula lastentarhanopettajista. Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen kolmannen kerran suuntaamamme lisävoimavarat ovat helpotus Helsingille. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi myös veteraanikuntoutuksen määrärahoja. Arvioimme, että raha ei riitä kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä. Siksi lisäsimme kuntoutusvoimavaroja ensi vuodelle. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Vaikka budjetissa on paljon säästöjä, on tärkeä arvovalinta, että lisävoimavaroja suunnataan myös uuden vanhuspalvelulain mukaisten palveluiden kehittämiseen ja omaishoitajien tukipalveluihin. Taloutta on tasapainotettava ja Suomea on rakennettava niin, että Suomi on hyvä paikka asua, tehdä työtä ja elää kaikenikäisille.

Yhteisöveron kevennys, kasvuun kannustava osinkoverouudistus, kasvurahastot, palkkaverotuksen kevennys ja kotitalousvähennyksen korotus ovat budjetin tärkeitä uudistuksia, jotka tehtiin siksi, että suomalaisilla olisi töitä.

Olen iloinen, että 300 000 euron lisäraha Aalto-yliopiston Startup-talolle toteutui. Kannustan hallitusta kaikin tavoin edistämään yrittäjyyden toimintaedellytyksiä. Vierailemme eduskuntaryhmämme kanssa yrittäjien luona eri puolilla Suomea ja kysymme yrittäjyyden haasteista. Yrittäjyyskiertueen (https://www.facebook.com/kansallinenkokoomus/app_185807481623885) tuloksista kootaan lista, joita Kokoomus sitoutuu viemään eteenpäin kuluvalla hallituskaudella. Ajatukset ja ideat ovat tervetulleita.

Hyvää alkanutta uutta vuotta!

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Munkin Seutu, joulukuu 2013

Käsittelemme eduskunnassa ensi vuoden valtion talousarviota epävarmassa taloustilanteessa. On lohdullista, että ainakin kolmesta asiasta voimme olla varmoja. Ensinnäkin, mitä tehokkaammin tasapainotamme talouttamme, sitä paremmin pärjäämme talouden tyrskyissä. Toiseksi, ilman työtä ja yrittäjyyttä ei ole hyvinvointia. Kaikkein tärkeintä on luoda edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiseen ja työn säilymiseen Suomessa. Kolmanneksi, toimet, joita teemme lasten ja perheiden hyvinvoinnin turvaamiseksi ovat kullanarvoisia.

Saimme tänään sovun eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallituspuolueiden ryhmien kesken ensi vuoden budjettiin eduskunnan tekemistä muutoksista. Olen tyytyväinen, että johtamani kunta- ja terveysjaoston näkemykset toteutuivat hyvin.

Yliopistolliseen lastentarhanopettajien lisäkoulutukseen suuntaamamme lisävoimavarat ovat todellinen helpotus Helsingille. Meillä on iso vaje lastentarhanopettajista ja päivähoitopaikoista. Huoli lastentarhanopettajapulan vaikutuksista esiopetukseen ja päivähoidon laatuun sekä sen kehittämiseen on ollut suuri. Päätöksellä halusimme myös vauhdittaa valmisteilla olevan päivähoitolain uudistamista varhaiskasvatuslaiksi.

Olemme eduskunnassa toistuvasti pelastaneet päihdeäitien palvelut kohdentamalla rahaa Ensi- ja turvakotien liiton päihdeongelmaisten äitien ja heidän perheidensä Pidä kiinni -hoitojärjestelmään. Näin sovimme tehtävän myös ensi vuoden budjetin osalta, koska eduskunnan toiveesta huolimatta sosiaali- ja terveysministeriö ei ollut tälläkään kertaa turvannut rahoitusta.

Suomessa syntyy vuosittain noin 650 alkoholin vaurioittamaa lasta. Odottavista äideistä kuudella prosentilla on arvioitu olevan päihderiippuvuus. Pelkästään Helsingin Naistenklinikalla synnyttää viikoittain 1-2 päihdeäitiä. Päihdeongelmaisten äitien erityishoito tuottaa mittavia inhimillisiä ja taloudellisia säästöjä. Äidin raskaudenaikaisen päihteidenkäytön aiheuttama sikiövaurio on pahimmillaan korjaamaton kehitysvamma, joka vaatii pysyvää ja kallista laitoshoitoa. Päihteetön vanhemmuus ja vauvaperheiden arki ovat asioita, joita pitää tukea.

Kävimme johtamassani valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostossa tarkkaan läpi veteraanien kuntoutukseen suunnattuja voimavaroja ja kuntoutuksen toteutumista. Eduskunta teki kuluvan vuoden budjettiin mittavan lisäyksen, jotta määrärahat riittäisivät veteraanien laadukkaaseen kuntoutukseen. Nyt on arvioitu, että raha ei kustannusten nousun ja veteraanien ikääntymisen myötä ole riittävä. Siksi myös ensi vuodelle on lisättävä voimavaroja. On välttämätöntä, että veteraanien kotiin vietäviä palveluja lisätään, sillä veteraanien ikääntyessä tukipalveluiden tarve kasvaa. Edellytämme, että myös sotainvalideilla on vastaavanlaiset mahdollisuudet kotiin vietäviin palveluihin kuin veteraaneilla.

Teimme valtiovarainvaliokunnassa ensi vuoden budjettimietintöön seuraavan lausuman Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevään 2014 kehyspäätökseen mennessä, mikä on oikea ja riittävä määrärahataso veteraanipalveluiden turvaamiseen kehyskaudella 2015—2018.

Sotaveteraanien uhraukset tämän maan puolustamiseksi ovat kunnioitettavia, mutta samalla mahdottomia korvata rahalla. On kuitenkin tärkeää, että jokainen veteraani saa itselleen tarpeidensa mukaista hoitoa. Se on samalla vähintä, mitä me voimme tehdä heidän hyväkseen.

Suomi säilytti itsenäisyytensä kovien uhrauksien seurauksena. On arvokasta, että voimme tänä vuonna juhlistaa itsenäistä isänmaata ja 96-vuotiaan Suomen taivalta.

Toivotan Munkin Seudun lukijoille hyvää joulua.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja (kok)
valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Haagalainen, joulukuu 2013

Paljon palautetta Haagasta on tullut liikuntamahdollisuuksista ja toiveista erityisesti senioriliikuntapaikoista.

Liikunta on tärkeää meille kaikenikäisille. Ikääntyville liikunta on elintärkeää. Ikäihmisten liikkumiskyvyn ongelmista kaksi kolmasosaa johtuu liikunnan puutteesta – vain kolmannes vanhenemisesta. Varmin tapa ikääntyä onkin lopettaa liikkuminen.

Uuden vanhuspalvelulain tarkoitus on vauhdittaa ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Lain keskeinen tavoite on tehostaa ennaltaehkäisevää toimintaa ja ihmisten toimintakyvyn edistämistä. Hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista. Olennaista on varmistaa, että erityisesti liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote sisältyvät niihin.

Kun elämme pidempään, on myös palveluja ja koko kaupunkia kehitettävä sen mukaisesti. Helsingin on oltava hyvä paikka asua ja elää kaikenikäisille. Liikuntaneuvontaa ja -palveluita on tarjottava terveysasemilla ja palvelukeskuksissa. Liikuntaryhmiä ja -palveluita tulee järjestää riittävästi myös kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille. Helsinki on viisaasti uudessa koko kaupungin päätöksentekoa ohjaavassa strategiassaan painottanut liikunnan lisäämistä ja liikkumattomuuden vähentämistä.

Meidän kaikkien on hyvä muistaa ikääntyneitä omaisia sekä läheisiä ja olla heidän apunaan ulkoilussa, varsinkin jos he eivät enää yksin pääse ulos liikkumaan. Ulkoilu ja liikkuminen ovat parasta terveydenedistämistä ja ennaltaehkäisevää lääkettä, mutta myös mitä parhainta yhdessäoloa ja elämän iloa.

Helsingin ja koko Haagan tulevaisuuden kannalta on iloinen asia, että lapsia syntyy jatkossa entistä enemmän. Päivähoitopaikkojen vähyydestä on tullut haagalaisilta paljon palautetta. Siksi onkin iloinen uutinen, että Helsingin ensi vuoden budjetissa lisätään päivähoidon voimavaroja.

Helsingissä on aikaisempina vuosina myöhennetty useiden suunniteltujen päiväkotien rakentamishankkeita. Tämä on johtanut päivähoidon ruuhkautumiseen ja siksi useilla alueilla päivähoidon toteuttaminen lähipalveluna on haasteellista.

Kun päiväkodit ovat tupaten täynnä, on kaupunki joutunut jatkuvasti etsimään kalliita korvaavia lisätiloja. Monien perheiden päivähoitomatka ja siten lasten hoitopäivät venyvät. Tilanne on kaikkien ja varsinkin lapsien kannalta epätarkoituksenmukainen ja siihen on saatava muutos.

Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa perhekeskuspilotti, jossa tavoitteena koota yhteen lapsiperheiden ennalta ehkäiseviä palveluita ja lisätä yhteistyötä kolmannen sektorin perhepalveluita tuottavien toimijoiden kanssa. Helsingin on syytä kiriä ja huolehtia, että perheet saavat ajoissa konkreettista apua ja tukea arkeen. Yhteistyössä järjestöjen kanssa on paljon käyttämätöntä potentiaalia ja se on nyt saatava käyttöön helsinkiläisten parhaaksi. On hyvä miettiä, mitä Haagassa tämän osalta voisimme tehdä.

Tämän eduskuntakauden yksi tärkeimmistä uudistuksista on yli 40 vuotta vanhan päivähoitolain uudistaminen varhaiskasvatuslaiksi. Asiaa valmistelevan työryhmän työ on vielä kesken ja nyt on hyvä aika vaikuttaa.

Näkemykset ja ajatukset Haagan, Helsingin ja Suomen asioista ovat tervetulleita (sari.sarkomaa@eduskunta.fi ja gsm 050 511 3033).

Toivotan rauhallista joulua kaikille Haagalaisen lukijoille.

Sari Sarkomaa
kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
www.sarisarkomaa.fi

Huvudstadsbladet 29.10.2013

Daglig motion är viktigt för oss alla men för en åldrande människa är det ett livsvillkor. Motionens positiva påverkningar är otaliga, men den tas inte ännu i beaktande i tillräcklig mån i de olika aktörernas verksamhet och beslut. Även om det i slutändan är var och en av oss själva som gör beslut om att röra på sig, krävs det nu ett ökat tvärsektoriellt samarbete för att främja möjligheterna till motion, och minska det stillasittande levnadsättets negativa tyngd på individernas och samhällets välstånd.

För det första hjälper motion åldringarnas funktionsförmåga. Till exempel behålls balansen kvar genom att hålla sig fysiskt i skick. Detta hjälper också till att förebygga skador som orsakas bland annat genom att halka. Dessutom förbättrar motion livskvaliteten bland annat genom att förbättra minnet och öka välbefinnande. Motion ger även möjligheter till social växelverkan, vilket är viktigt för att behålla livet som meningsfullt.

Mängden på den fysiska aktiviteten är för tillfället oroväckande låg. Enbart några procent av våra pensionerande rör på sig enligt rekommendationerna för både uthållighets- och styrketräning. Skillnaderna mellan de fysiskt aktiva och passiva pensionärer är stora. Den största nationalekonomiska påverkningen kommer just från förbättringen av funktionsförmågan. Trots detta, har motion inte tagits målmedvetet och omfattande i bruk för att kostnadseffektivt främja hälsan och funktionsförmågan.

Positiv utveckling har dock skett. Till exempel Kraft i åren – Hälsomotionsprogram för äldre samt det nationella åtgärdsprogrammet för motion bland äldre är viktiga och efterlängtade framsteg. När äldreomsorgslagen godkändes i riksdagen, krävde vi att regeringen följer och utvärderar hur målsättningarna som lagen ställer efterföljs och vad dess påverkningar blir. Vi måste försäkra oss om att de uppföljningskriterier som uppställs speciellt innefattar daglig motion för den åldrande befolkningen, rehabilitering i rätt tid samt en vårdattityd med tyngden på rehabilitering. Verksamheten ändras smidigt i önskad riktning genom en välskött uppföljning. Målsättningen är att kommunerna genom äldreomsorgslagen kommer att förbättra sina motionsmöjligheter för äldre.

Speciellt vardagsmotion och motion utomhus är av stor vikt då man vill öka fysisk aktivitet. Ifall gång- och cykelvägarna inte är trygga och tillgängliga till exempel genom tillräcklig belysning, viloplatser och sandning är det helt omöjligt för äldre att promenera ute eller handla till fots. Äldres motion kan även främjas genom att säkerställa att de olika idrottsorganisationerna har handledda och mångsidiga möjligheter för den åldrande befolkningen samt genom att på vårdsidan ta i beaktande vid rehabilitering och förebyggande verksamhet nyttan som fås av motion.

Motion är viktig även för den psykiska hälsan. Motion för med sig glädje och belåtenhet den med vintern mörknande dagen. Jag är säker på att det finns kunskap i Finland att ta bevara på möjligheterna som fysisk aktivitet medför samt vilja och sisu att främja och upprätthålla sin egen hälsa. Detta krävs nu för att Finland behåller sitt välmående även i framtiden.

Leena Harkimo
Ordförande för Statens idrottsråd
Riksdagsledamot (saml.)

Sari Sarkomaa
Ordförande för kommun- och hälsovårdsdelegationen
Riksdagsledamot (saml.)

Elävä Helsinki, lokakuu 2013

Pitkät jonot terveysasemille ja sote-uudistuksen takkuaminen innoittivat katselemaan, josko naapurista löytyisi esimerkkiä terveydenhuoltomme uudistamiseen. Kävimme johtamani eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston kanssa tutustumassa Ruotsin perusterveydenhuollon uudistukseen keväällä 2012.

Ruotsissa on käytössä niin sanotut Vård val ja Fritt val -lainsäädännöt, joiden tavoitteena on siirtyä järjestelmäkeskeisyydestä ihmiskeskeisyyteen. Potilas voi vapaasti valita vakituisen lääkärin tai terveyskeskuksen. Palveluntarjoajat, jotka täyttävät asetetut laatu- ja muut vaatimukset, voivat toimia järjestelmässä, mutta valinta on aina potilaalla. Järjestelmän toimivuuden turvaa se, että toimijoiden lainmukaisuutta ja laatua seurataan sekä valvotaan tarkasti.

Olennaista on myös, että palveluntuottajalle maksettava korvaus seuraa potilaan mukana. Korvausjärjestelmä ei myöskään erottele yksityistä ja julkista sektoria, vaan ne toimivat tasavertaisina palvelujen tuottajina. Uudistuksen myötä perusterveydenhuollossa ja hoiva-alalla on saatu samalla rahalla enemmän. Palveluntuottajia kannustetaan hoitamaan potilas mahdollisimman korkealaatuisesti ja ehkäisevää työotetta käyttäen. Tuottavuus on kasvanut samalla, kun hoitoon pääsy, hoidon laatu ja ihmisten tyytyväisyys ovat parantuneet. Esimerkiksi potilasvalitukset ovat vähentyneet ja yksikköjen aukioloajat ovat laajentuneet. Myös uusia alan palveluyrityksiä kuten terveysasemia on syntynyt runsaasti.

Ruotsin raha seuraa potilasta malli vakuutti. Ruotsin kaltaisen ”raha seuraa potilasta” -mallin painavin perustelu on se, että se on lisännyt hoitoon pääsyn tasa-arvoa. Ruotsissa 93 % hoitoa tarvitsevista pääsee lääkärille viikon sisällä.

Ero on suuri Suomeen verrattuna. Meillä perusterveydenhuollon kehittäminen on jumittunut jatkuviin erilaisiin hankkeisiin. Terveysasemille jonotetaan viikkoja, kolmannes väestöstä odottaa vähintään viisi viikkoa. Pitkät odotusajat terveysasemille ovat ikävä kyllä tuttuja myös meille helsinkiläisille. Hoitojonot, potilaiden pallottelu ja kasvavat terveyserot tulevat kalliiksi niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin. Siihen meillä ei ole varaa.

Ehdotimmekin kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen kanssa (HS 16.6), että sote-uudistusta valmistelevan työryhmän pitäisi ottaa selvitykseen Ruotsin lainsäädäntöjen soveltaminen. Viimeistään nyt on tähän ehdotukseen tartuttava. Vastaava mallia on ehdottanut myös Terveyden - ja hyvinvoinninlaitos omilla muokkauksillaan. Raha seuraa potilasta - malli on saanut tukea myös monilta muilta tahoilta.

On tunnistettava vakava tosiasia, että työn alla oleva sote-uudistus alkaa vaikuttaa aikaisintaan vuonna 2017. Ja nähtävä se, että se ei yksin riitä perusterveydenhuollon ongelmien korjaamiseen, ei vaikka sen valuvikoja varmasti vielä monin tavoin korjataan. Raha seuraa potilasta - mallista on mahdollista rakentaa se puuttuva elementti, jolla perusterveydenhuolto saadaan toimimaan, terveysasemien hoitojonot purettua sekä painopiste ennaltaehkäisyn vahvistamiseen.

Ruotsin mallin parhaiden palojen tuominen Suomeen on sovittava pian työnsä aloittavan terveydenhuollon rahoitusta selvittävän laaja-alaisen työryhmän toimeksiantoon. Sote- kiistelyn sijaan on etsittävä ratkaisuja ja kansallinen yhteisymmärrys Suomen mallista.

Sote-uudistus on kokonaisuudessaan toteutettava niin, että erikoissairaanhoidon osalta pääsemme ratkaisuun, joka rakentuu siihen hyvään työhön, jota Hus- alueella on tehty. Vakavasti pohdittava vaihtoehto on rakentaa palvelut Hus- kuntayhtymän ympärille. Suomalaisten hyvän arjen kannalta on olennaista, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta tehdään kuntien kuulemisen jälkeen ripeästi.

Sari Sarkomaa
Kansanedustaja
Valtiovarainvaliokunnan kunta ja terveysjaoston puheenjohtaja

Nykypäivä 18.10.2013

Päivittäinen liikunta on tärkeää meille kaikille ja ikääntyvälle se on elinehto. Fyysisesti aktiivinen toiminta edistää merkittävästi ikääntyvien toimintakykyä, kuten tasapainon säilyttämistä ja loukkaantumisten ennaltaehkäisyä. Liikunta vaikuttaa positiivisesti elämänlaatuun myös muun muassa muistin säilymisen ja kehittämisen sekä hyvän olon tunteen kautta. Lisäksi liikunta tarjoaa sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia, mikä on tärkeää iloisen ja mielekkään elämän säilyttämisessä.

Vietimme viime viikolla kansallista vanhusten viikkoa, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomiota vanhenemiseen, vanhuksiin ja heitä koskeviin asioihin sekä ikäihmisten asemaan yhteiskunnassa. Liikunnan tuomat hyödyt ovat moninaiset, ja kaikkien eri toimijoiden on omassa toiminnassaan ja päätöksissään huomioitava liikunta.

Ikääntyvien fyysisen aktiivisuuden määrä on huolestuttavan alhainen. Tällä hetkellä ainoastaan muutama prosentti eläkeläisistä liikkuu kestävyys- ja lihaskuntosuositusten mukaisesti. Liikunnallisesti aktiivisen ja passiivisen erot ovat merkittävät. Ikääntyvän väestön keskuudessa liikunnan kansantaloudellisesti suurin vaikutus on juuri toimintakyvyn parantamisessa. Silti liikuntaa ei ole määrätietoisesti ja kattavasti otettu, lukuisista tutkimuksista huolimatta, käyttöön terveyden- ja toimintakyvyn kustannustehokkaassa edistämisessä.

Myönteistä kehitystä on toki tapahtunut. Esimerkiksi Voimaa vanhuuteen (VV) – iäkkäiden terveysliikuntaohjelma sekä Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma ovat tärkeitä ja kaivattuja edistysaskelia. Myös hyväksyessämme vanhuspalvelulain eduskunnassa edellytimme, että hallitus seuraa ja arvioi lain tavoitteiden toteutumista ja vaikutusta. Nyt on varmistettava, että erityisesti ikääntyvien päivittäinen liikunta, oikea-aikainen kuntoutus ja kuntouttava työote vanhusten hoivassa sisältyvät laadittaviin seurantakriteereihin. Hyvin järjestetty seuranta on omiaan muuttamaan toimintaa haluttuun suuntaan. Tavoite on, että vanhuspalvelulaki vauhdittaa kuntia kehittämään ikääntyvien liikuntamahdollisuuksia.

Liikkumattomuuden vähentämisessä on keskeisessä roolissa arkiliikunta ja erityisesti ulkoilu. Vanhusten on täysin mahdotonta asioida kävellen tai käydä ulkoilemassa, elleivät kävely- ja pyöräilyreitit ole turvallisia ja esteettömiä esimerkiksi valaistuksen, levähdyspaikkojen ja hiekoituksen osalta. Ikääntyvien liikuntaa voidaan edistää myös niin järjestöjen perustoiminnassa huolehtimalla, että ohjatut liikuntamahdollisuudet ovat myös ikääntyville riittävän monipuoliset, kuin terveydenhuoltopuolella huomioimalla liikunnan tuomat hyödyt kuntoutuksessa ja ennaltaehkäisevissä toimissa.

Talven ja synkkenevien iltojen myötä korostuu liikunnan merkitys. Liikunta ehkäisee masentuneisuutta tuomalla iloa ja riemua päivään. Uskomme, että Suomesta löytyy osaamista ottaa liikunnan tuomista mahdollisuuksista kaikki teho irti, ja sisua ikääntyvän väestön keskuudessa edistää ja ylläpitää omaa terveyttään. Yhteisen tahtotilan avulla Suomi säilyy hyvinvoivana myös jatkossa.

Leena Harkimo
Valtion liikuntaneuvoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)

Sari Sarkomaa
Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja
Kansanedustaja (kok.)